Suostu, tai... || Rakki

Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Dogster » 23 Tammi 2010, 14:13

Splinter, Hopeasilmä

"Jos te kerran aiotte kutsua paikalle kuninkaan velhon, niin minun lienee parasta liueta paikalta ja nopeasti.", Hopea avasi suunsa pitkästä aikaa, ja "katsoi" varsin merkitsevästi Splinteriä. Pikkuvelho nyökkäsi tuolla, ja kääntyi sitten taas Jackin suuntaan.
"Tarvitsen edelleen kynän ja paperia... Aloittelijana minun pitää vähän tehdä matikkaa uusien loitsujen kanssa, jotka ovat tätä luokkaa.", hän selitti vakavana, ja nousi sitten ylös lattialta, kävellen takaisin pöydän ääreen, istumatta alas. Jackin sanat pyörivät päässä... Tuhkakasa? Hänestä ei jäisi mitään, mitä haudata siis? Käsi pusertui penkin selkänojalle... Mutta ei häntä pelottanut, päin vastoin, hän oli innoissaan. pelkkä ajatuskin jostain niin voimakkaasta, joka pystyi jopa peruuttaman kuoleman - Jackin sanat nimittäin eivät menneet kuuroille korville - sai mielen villiksi.
"Sinä taidat aina olla tuollainen?", puolihaltia kysäisi pojalta, aivan kuin aistien Splinterin mielentilan. Pieni hymy nousi huulille, ja hän huokaisi hieman. "No hyvä on, minä suojaan selustaasi sitten, ettei kukaan mieti....", tuo sittent otesi, haltiakielellä. Hän ei oikein tahtonut kertoa noille kahdelle hurtalle, kuinka pehmo oikeasti olikin. Splinter kohotti kulmiaan, ja hymähti sitten.
"Kiitos.", velhonalku sanoi, ja käänyi sitten Jackia päin.

"Missäs harjoittelen, vai menenkö sittenkin pihalle?"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 02 Helmi 2010, 08:09

"Terävä havainto suippokorva.. ja jatkossakaan on turha näyttää naama täällä päin, minä en ole auttamassa jos jäät kiinni... oli se kuka hyvänsä teistä." Kalma huomautti koko porukalle. Hän ei kykenisi pahemmin auttamaan jos nuo kiinni jäisivät joskus, sillä saisi pahasti syytten petturuudesta ja sitä kautta suoraan teloitukseen. Ei kiitos, ei todellakaan. Eikä Black varmastikkaan suostuisi auttamaan ja kaiken kukkuraksi Kalma saisi hävetä itseään koko loppu elämänsä jos velho saisi kuulla.
"Palvelijako minusta ollaankin tehty?" Kalma mumisi jurputtaen ja poistui hetkeksi aikaa hakemaan sen kynän ja paperin huoneestaan, ojenten ne sitten Splinterille eikä voinnut olla huomaamatta tuon jännitteneisyyttä jos Blackin kohtaisi.
"Äläs nyt noin innoissaan ole... Black on vahva, mutta harmiksesi varsin välinpitämätön persoona joten on ihme jos hän suostuu auttamaan edes minunkaan pyynnöstä. Mutta aina kannattaa yrittää, eikös?" Kalma kysyi katsellen Splinteriä joka oli katketa liitoksiltaan silkasta jännityksestä ja innostuksesta. Voi poika parka.. onneksi tuo ei tiennyt millainen Black osasi olla ja kaiken päälle tuo ei ole mikään maailman ystävällisin ilmestys. Onneksi hän oli jo tottunut.

"Minun puolestani saat mennä käytävälle harjoittelemaan, ota tuosta vaikka muutama kynttilä mukaasi. Mutta varo: nämä luolat eivät ole ihan asumattomia, täällä on isoja rottia ja kaiken päälle täällä joskus hyvin harvoin kiertelee vartijoita. Jos kiinni vartijoille jäät en pysty auttamaan ja haltia joutuu jäämään tänne." Kalma nosti katseensa Hopeaan. "En pysty salakujettamaan sinua omin voimin ulos täältä."
Rico taas pysyi hiljaa sivussa koko keskustelun ajan sillä oli tavallaan vähän ulkopuolinen tähän touhuun.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 02 Helmi 2010, 18:19

Splinter, Hopeasilmä

"Et sinä palvelija ole, mutta minä kun en tiedä, että missä on mitäkin, ja mihin saa tai ei saa koskea.", Splinter virnisti Jackin jupinoille, kun tuo lähti etsimään kynää ja paperia. Kohta tuo tuli takaisin, ja kertoi ettei kyseinen herra ollut mikään avulias aatu. Pikkuvelho kallisti päätään ja hymyili taas sitä suloista hymyään.
"Eipä se mitään, pelkkä tapaaminenkin riittää. En ole kertaakaan tavannut vahvaa velhoa, joka sentään tietää miten käyttää voimiaan.", hän selitti syyn, miksi oli innoissaan. Ajatuskin vahvasta velhosta, jolla oli kokemus takanaan... se jännitti, sai ajatukset poukkoilemaan, innosti... hehe, Blackista tuskin saisi esikuvaa, mutta eihän Splinter sitä hakenutkaan.

Selvä, kynttilöitä mukaan käytävälle... Aloittelijavelho nyökkäsi kuunnellessaan neuvoja. Rottia ja vartijoita kannatti varoa, selvä. Rotista huolta, niiltä Splinter osasi kyllä puolustautua... rottia liikkui myös suolla, isoissa joukoissa. Joten periaate oli ainakin tuttu hänelle. Vartijat olisivat vähän vaikeampi tapaus... No ehkä kävisi hyvä tuuri, eikä yhtäkään liikkuisi haisevissa ja ahtaissa tunneleissa.
"Lasken vain ensin nämä kaavat.", Splinter naurahti, ja alkoi kirjoittamaan erillaisia laskuja, lisäten myös jonkin asteen piirrustuksen ja mittoja, ja taas hieman laskuja... Luulisi ettei hän olisi oppinut edes lukemaan siellä missä kasvoikaan, mutta tiedonhalu oli ollut suuri, ja itseopiskellut lapsonen oli yllättävän välkky matikassa ja kirjoittamisessa. Kaikki vapaa-aika oli mennyt joko lentämiseen, tai jos sää oli ollut huono tai jos hän oli saanut jälleen saanut turpaansa, hän kulutti aikaansa matikan ja kirjojen parissa... vaikka kirjat olivatkin olleet osittain homeessa, tai muuten vaan etovia teksteiltään. Musta maagi opettajana ei todellakaan aina ollut herkkua...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Helmi 2010, 09:58

No niin, ehkä se sitten oli niin.. Eihän hän kyllä katsoisi hyvällä jos Splinter menisi omin nokkinensa tutkimaan paikkoja löytääkseen vain kynän ja paperia. Kalma ei voinnut olla pienesti hymyilemättä takaisin Splinterin hymyilessä kuin mikäkin herttainen pikku poika konsanaan. Oli paha olla lapsirakas ja kylmäpäinen tappaja yhtä aikaa.
"Selvä se... Mutta varoitan myös ettei Black ole se puheliain herra, eikä kyllä sosiaallisinkaan.. saattaa ingooraa sinut pahasti." Kalma kertoi vielä Splinterille joka vaikutti olevan hyvinkin innoissaan päästessään tapaamaan ehkä tämän saaren vahvinta velhoa.. tai no toiseksi vahvinta, tuon mestari oli varmaan vahvempi, tai niin Kalma epäili. Ei Black varmaan Tomtomia muuten kunnoittaisi niinkään paljoa. Tosin se oli kyllä koominen näky kun Black, aikuinen mies melkein möyri maassa vanhempansa edessä, joka oli puolet lyhyempi. Kyllä siinä oli välillä pokka pettää pahemman kerran..

"Selvä." Kalma tuumasi kääntäen katseensa Hopeaan, katsellen tuota mietteliäästi. Kalma ei ollut ihan varma voisiko tuohon luottaa ollenkaan, olihan tuo haltoiden puolella ja jos kaikki olisi Kalman päätettävissä ollut Hopea olisi teurastettu samantien. Splinterin takia tuo kuitenkin sai pitää henkensä.
"Sinä varmaan jäät sitten tänne?" Kalma kysyi siirtäen katseensa Rickoon, joka tuijotti kuin halolla päähän lyötynä.
"Joo, kyllä voin jäädä... mutta entäs jos joku näkee minut?" Rico suostui ja esitti kysymyksensä isälleen. Kalma naurahti pienesti.
"No se ei haittaa, ei täällä kukaan laske kansalaisten virallista määrää, joten jos olet hiljaa etkä tee mitään epäilyttävää niin kaikki on hyvin... Tosin kannattaa varoa vartijoita, nuo ovat välillä oikeita kusipäitä." Kalma kertoi Ricolle joka vaikutti kiitolliselta kun sai itselleen melkein ilmaiseksi katon pään päälle.

"Niin ja Hopsu, siintä harjoittelusta.. Milloin aloitamme?" Kalma kysyi haltialta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 11 Helmi 2010, 18:11

Splinter, Hopeasilmä

Splinter rupesi jo tekemään lähtöä viemäreiden puolelle, kun oli saanut laskut hoidettua. Monta erillaista kaavaa näyttivät aluksi sotkusilta, mutta katsottuna tarkemmin, huomasikin ettei ne olleetkaan niin sekaisin kuin olisi voinut luulla. Mutta se että tajusiko kukaan niistä mitään, sitä ei kannattanut mennä vannomaan...
Ja mitäs siitä jos velho ignoorasi hänet? Sitähän hänen elämänsä oli ollu tähänkin asti, joten pikkasen lisää ei haitannut. Splinter karkasi käytäville, ja katseli sitten viemäreissä valuvaa vettä... Yöhk, tästä ei tulisi nätti peili, mutta parempi tämä kuin ei mitään. Ja laskukaavat käyttöön...

Hopea kohotti kulmiaan närkästyneenä kuullessaan uuden lempinimensä. Hopsu!? Mitä himputtia! Haltia päätti kuitenkin niellä uuden nimityksensä ystävällisenä eleenä... Ja vastasikin ihan asiallisesti.
"Millon sopii? Itselläni kun kovinkaan paljoa hommaa ole, kun en ole virallisesti edes sotilas... Sen hetkinen komentaja piti minua epäluotettavana.", tuo kyseli ja selitti samalla, ja kallisti sitten päätään.
"Eikä seuraajista ole pelkoa... Minusta jo tiedetään, että tapaan olla pitkäänkin poissa kylästä."

Kylmä kiviseinä tuntui helpottavalta... Splinterin piti nojata nimittäin johonkin. Hän oli ilmeisesti tehnyt jonkin virhearvioinnin... tämä oli nimittäin astetta rankempaa kuin hän oli luullut. Eikä asiaa yhtään helpottanut ne rotat, joita tosiaan kuhisi viemäreissä. Suollakin niitä oli ollut, mutta ne olivat olleet hiukan isompia... mutta mitä velho antaisikaan, että nämä rotat olisivat olleet suolla olleita, koska vaikka nämä olivat hiukan pienempiä kuin serkkunsa, niin ne hyökkäsivät laumoissa, ja olivat paljon nopeampia. Splinter sulki silmänsä hetkeksi, ja avatessaan, hän näki pimeydessä taas muutaman parin silmiä sivullaan.
"Okkei, kaunokaiset... tulkaa vaan.", jäävelho sanoi samalla kun nousi, ja valmistautui häätämään haisulit muualle.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 13 Helmi 2010, 22:50

Splinter poistui sitten luolastoihin tekemään sitä peiliään. Siinä tilanteessa Kalma vain saattoi toivoa, etteivät rotat syö poikaa elävältä.. tai pahimmassa tapauksessa törmää muihin luolastoissa liikkujiin. Vartijat eivät olleet ainoa huolenaihe, luolastoissa liikkui myös nälkäistä pimeää sakkia joka tuli ihmis kylään yleensä helpon ruuan perässä. Etenkin tämä sattui olemaan vampyyrien suosikki reitti seisovaan pöytään.

"Minulle ihan sama... kun ei töitäkään ole ja kuningas harvoin antaa minulle mitään kenttä hommia, kun ole kuulemma "epäluotettava" ja arvaamaton." Kalma vastasi Hopean kysymykseen jättäen hetkeksi aikaa huolensa Spilnteristä sivummalle. Kai se poika ihan hyvin pärjäsi? Ja jos ei, niin juoskoot takaisin ja ottakoot vaikka Ricon kaveriksi.. tai hänet, ihan miten vain. Tai no voisihan Lucankin sinne ottaa, mutta koira tuskin jaksaisi mihinkään keskittyä kun oli uusi naama ja Splinter oli jo kerran mennyt todistamaan ettei voinnut mitenkään vastustaa Lucan hypnoostista katsetta. Kalma ei ollut siihen langennut kuin muutaman kerran ja silloinkin kun tilanne oli ollut sopiva ja anteeksi pystyttiin antamaan.
"Hyvä... Mutta missä tapaamme sitten? Paikan pitää olla sellaisessa paikassa missä ei liiku ihmisiä tai haltoita kovinkaan tiuhaan." Kalma heitti Hopealle.. Kalma kyllä tiesi joten kuten missä haltia partoit liikuskelivat hänen aikaansa, mutta ihmis partioista Kalma ei ollut ihan niinkään varma. Liikkuivatko nuo sitten ollenkaan yöllä kuin vain hätätapauksissa?
"Ja vielä parempi jos ei ollenkaan." Kalma lisäsi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 13 Helmi 2010, 23:37

Splinter, Hopeasilmä

Splinter sai vihdoin loitsunsa päätökseen, ja ajatteli sitten palaavansa... jos se onnistui vedestä, se onnistui myös lumesta. Askeleet kopisivat käytävissä, kun nuori velho käveli pimeydessä eteenpäin, kantaen sitä ainoaa kynttilää jonka oli älynyt ottaa mukaan. Mutta hänen askeleensa ei olleet ainoat... jotenkin pojasta tuntui, että joku seurasi häntä. Taasko rottia? Hän kääntyi ympäri, ja katseli pimeyteen takanaan... ei mitään... ja sitten kynttilänvalo lepatti ja sammui. Splinter kasoi vähän aikaa hölmistyneenä kynttilää, tajuten sitten että ainut valonlähde tässä pimeydessä oli sammunut. Ei hyvä. Splinter huokaisi, painoi kätensä seinään, ja lähti kulkemaan pimeässä. Eikä tunne siitä, että joku seurasi häntä, häipynyt. Kohta kuului edestäkin jotain. Splinter pysähtyi, ja valmistautui hakkaamaan muutaman rotan, jotka hän pystyi nippanappa näkemään... mutta nuo vikisivät kauhuissaan, ja juoksivat vain pojan ohi.
"Hä?", Splinter kääntyi katsomaan taas eteen... kuului askelia....

"Hmm, kalliot saattaisivat muuten, mutteivat ole varsin... turvallinen paikka harjoitella. Ranta olisi toinen, kunhan kävellään tarpeeksi kauas metsiköstä. Olisiko muillakin ehdotuksia?", puolihaltia tajusi olevansa ainut, joka ehdotti paikkoja. Eihän se ollut reilua!
"Muuten, onko sinulla jotain pilailunhaluisia kavereita täällä viemäreissä?", tuo yllättäen kysyi kun nousi ja painoi käden seinään. Piti aistia tämä vähän tarkemmin... taisi se penska taas joutua ongelmiin.
"Tästä nimittäin juoksi äsken ohi joku... ja askelista päätellen se oli Splinter. Ja mitä tärkeämpää, näyttää siltä että joku seuraa häntä. Aika hitaasti tosin, mutta seuraa kuitenkin.", Hopea kertoi samalla kun veti käden pois, ja kurtisti kulmiaan. Olikohan Splinter... eksynyt? Mennyt ohi vain, eikä tullut tänne takaisin turvaan? Ja vielä parempaa, tuo taisi juosta paria muuta hyyppää päin. Hopea kallisti päätään, ja katsoi sitten Jackia päin. "Kannattaisikohan mennä tarkistamaan?"

"ÄÄÄÄÄK!", Splinter huusi samalla, kun juoksi suoraan eteenpäin. Edessä oli ollut joku, joku joka huojui, haisi mädälle, ja örvelsi oudosti. Ei Splinter turhaan ollut mustan maagin oppilas, kyllä hän tiesi mikä se oli! Elävä kuollut, ruumis joka oli herätetty henkiin, ja joka janosi verta ja lihaa.. elävien olentojen siis! Splinter päätti juosta tällä kertaa, silä häntä ei huvittanut jäädä kenenkään illalliseksi, varsinkaan jonkun epäkuolleen voodoonuken! Paha vain... Niitä oli edessäkin! Splinter jarrutti, ja katsoi järkyttyneenä eteensä, jossa seisoi vielä kaksi. Pimeässä oli vaikea nähdä, mutta kyllä ne tunnisti jo pelkästä hajusta.
"Voi ei voi ei voi ei....", tuo inahti itsekseen, ja kääntyi sitten katsomaan taakseen, josta kolmas tuli hitaasti mutta varmasti perässä. No ei kai auttanut muu... Onneksi tässä oli vähäsen vettä vierellä... Yksi kolmikosta otti askeleen taas eteenpäin, ja sai otsaansa heti jääpuikon. "Minuahan ette elävänä saatika helpolla saa!", tuo huudahti samalla, kun ampui toisen puikon. Mutta askelia tuli lisää... montako näitä oikein oli!?
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 14 Helmi 2010, 18:42

Kalma hymähti pienesti haltialle kun tuo yritti häneltäkin joitakin ehdotuksia mukaan harjoittelu paikaksi.
"Luola olisi yksi, siintä ei olisi meille kummallekkaan mitään haittaa, ajatellen että olet sokea ja minä näen pimeässä yhtä hyvin kuin ihminen päivällä." Kalma heitti oman ehdotuksensa ja oli avaamassa suutaan heittääkseen toisen, mutta vähän ennen Hopean sanoja tuo käänsä aavituksen päätään ovea kohden, josta kuului jotakin varsin epämääräistä. Juoksu askelia? Mitä hittoa se kersa oikein touhuaa? Mutta Kalma ei ehtinyt sen enempää sanoa asiasta kun Hopea heitti omansa.
"Ei minulla täällä ystäviä ole ja ainoa ystäväni yleensä kyllä pöllähtää keskelle asuntoa kutsumatta, eikä säkyttele muita pitkin käytäviä." Kalma vastasi varsin täyttävästi Hopealle, joka asetti kätensä senää vasten "kuullakseen" paremmin käytävän tapahtumat.
"Minä kyllä kuulin sen itsekkin, Splinterin ohi juoksun nimittäin." Kalma lähinnä murahti haltialle kun tuo omalla hauskalla tavallaan aliarvioi Kalman kykyä arvoida ympäristöään muualla kuin näöllä. Tosin nyt Kalmalle tuli puistattava tunne kuin kuudes vaisto olisi varoittanut jostakin vähän isommasta. Lucakin vaikutti menneen hermostuneeksi.
"Ehkä joo.. se poika putoaa hitto vie sinne rotkoon... Rico jää vahtimaan Lucaa ja sinä tulet mukaani, aseesi ovat tuossa oven luona." Kalma jakeli ohjeita kuin komentaja konsanaan ottaen naulasta roikkuvasta asevyöltä kaksiveistään mukaansa ja sujahti ulos jäämättä pahemmin varttumaan milloin Hopea perässä älyäisi viipottaa.
Kalma teleporttasi käytävälle ja oli melkein nenätysten sen jälkeen ruumiin kanssa.

"Yh!" Kalma äänähti peittäen nenänsä toisella kädellään. Voitte kuulkaa vain kuvitella millainen kauhistus tuollainen hajupommi oli Kalman tapaiselle herkkänenäiselle friikille. Ei tarvinnut paljoa nero olla arvatakseen mikä tuo otus oli, se oli zombi. Iso paha ja haiseva zombi mikä ilmeisesti oli nälkäinen, sekä kaveria vaikutti olevan mukana.
"Joo, tota oli mukava tutustua, pitää kaveri etsiä." Kalma hymähti, leikkasi mokoman pään irti lähtien vain Splinterin hajun jäljen perässä etsimään poikaa..
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Helmi 2010, 19:25

Splinter, Hopeasilmä

Ainoa syy, miksi Hopea ei ehdottanut luolaa, oli se, että se oli aikas keskellä metsää... Mutta minkäs sille voi, helpompi hänelle.
Jack taisi närkästyä hänelle, kun Hopea taisi vahingossa aliarvioida Jackin kuuloa. Hehe, anteeksi. Mies nousi samantein, kun kuuli missä miekat olivat, nappasi ne mukaansa, ja änki itsensä siitä pienestä kolosta, joka toimi Jackin "ovena". Tämä taisi muuten olla ensimmäinen ekrta, kun Hopea kiitteli haltiavertaan.

Ja heti ulkona, sai Hopea tuntuvan kuvan siitä, mitä oli vastassa. "Mitä ihmettä, mistä nämä tänne ilmestyivät!?", puolihaltija huudahti samalla, kun veti miekkansa kanssa ensimmäisen kaverin keskeltä halki. "Ja Splinter on jossain täällä... nyt taitaa se penska olla pulassa.", tuo mutisi vielä, kun lähti seuraamaan Jackia... kyllä hän tuon kuuli ja tunsi, että missä tuo meni.

Splinter sai tehdä taas hullunkurisia volttejaan, kun meinasi jäädä taas jumiin. Ja hienon, varmasti näyttävän hyppynsä zombin yli kiepsahtaen oli ohi, pääsi Splinter taas juoksemaan kovaa vauhtia, tällä kertaa Jackin ja Hopean suuntaan. Pimeässä meni sekaisin suunnista, varsinkin jos joutui samalla tappelemaan henkensä edestä. Velho potki yhden suoraan edessä pois tieltä, ja jatkoi juoksuaan minkä vain jaloistaan pääsi. Eikä mennyt edes hetkeä, kun taas tuli vähän isompi rykelmä eteen. Splinter ampui yhden jääpuikon jälleen, ja jatkoi vain juoksuaan puikkelehtien näiden välistä. Mutta tuo yksi oli niin pirun verran edessä... Splinteer teki kiepsahduspotkun, ja valmistautui juoksemaan taas...
"AU!", ääni herätti hänet kunnolla, oliko tähän mennessä yksikään näistä örveltäjistä sanonut 'au'? "Hopea?", pikkuvelho ähkäisi ihmeissään, katsoen nyt mahdollisesti sokeaa haltijaa, joka hieroi leukaansa.
"Juuh... Tiedätkö, potkusi ovat vahvempia kuin luulin.", tuo manasi samalla, ja velho virnisti anteeksipyytävästi. Mutta miten ihmeessä nuo olivat tänne löytäneet? Splinter pohti tätä jonkin aikaa, kun tunsi yllättäen Hopean käden päälaellaan, ja joutui kumartumaan.
"NYT ALAS!", tuo karjaisi samalla, kun huitaisi miekallaan. Splinterille tietysti, tuohan olisi voinut jäädä miekaniskun tielle! Splinterin silmät pongasivat jotain pimeydestä Hopean takana, ja tuo ei todellakaan ollut Jack! Vähän turhan pitkä ollakseen hän... Velho loi taas uuden puikon, ja lävisti jälleen jonkun otsan... siis jonkun zombin. Eihän hän voinnut jättää hommia kokonaan Jackille ja Hopealle!
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 14 Helmi 2010, 20:03

Kalmankoira (kakkonen)

"Ne käyvät täällä silloin tällöin... mutta eivät kyllä koskaan näin lähelle asuntoani." Kalma mumisi lopun lähinnä itsekseen ja kääntyi lähtien juoksemaan Hopea kintereillään pitkin synkkiä käytäviä, joissa tavallinen kuolevainen ei olisi paljoa mitään nähnytkään. Mutta Kalmaa ihmetytti zombien tulo näinkin lähelle hänen kotiaan, sillä Kalma oli jo kerran näyttänyt noille kaapin paikan eikä noita ole sen jälkeen pahemmin näkynytkään tai kuulunut tässä osassa luolaa. Muualla kyllä..
Kalma ajatukset katkesivat siihen kun Splinter tulikin ihan vastaan asti ja pysähtyi ollen jo kehottamassa Hopeaa pysähtymään kun tuo saikin pojalta potkun leukaansa. Kalma irvisti, auts tuo kyllä varmasti otti ja tuntui varsin mukavalta. Onneksi haltia ei kuitenkaan ollut moksiskaan.. Kalma käntyi ympäri kuullessaan takaansa örvellystä (zombit eivät kyllä koskaan osanneet liikkua hiljaa) ja oli iskemässä tuohon veitsen teränsä, mutta ennen kuin aavekoira mitään ehti tekemään zombin pään lävisti jääpuikko. Kalma kohotti toista kulmaansa hienoisesti. Jaah, että tälläisiä temppuja.
Edestä tuli yksi zombi, joka katkesi kahtia siististi Kalman toimesta.. ja Kalma vain virnisti pienesti pyöräyttäen asettaan kädessään katsellen ympärilleen. Olipas noita paljon.. sukukokous kenties?

"Näitä on vähän liikaa kolmelle.." Kalma mumisi ja jätti suosiolla mainitsematta, että Splinteristä ei paljoa hyötyä olisi.
"Hopsu hei! Ota nuo... ja tämä." Kalma länttäsi Hopean käteen aseensa ja lääkepurkkinsa siiryen vähän taaemmas.
"Tunkekaan lääkkeet suuhuni tämän jälkee sitten vaikka väkisin, ok?" Kalma lateli ohjeensa, jonka jälkeen lihakset kouristuivat rajusti Kalman painuessa hieman kasaan, pää nyki voimakkaasti. Kalma huusi kivusta kun luut lähtivät rutisten katkeilemaan ja muuttamaan rakennettaan seuraavaan tilaan sopivammaksi, silmät muuttuivat punaisiksi pupillien kaventuessa pieniksi viiruiksi. Iho musteni rajusti ja lopulta kaksikon edessä seisoi puolta isompi ihmissusimainen otus silmät raivosta palaen.
Kakkonen lipasi huuliaan ja mäjäytti sitten yhdellä iskulla pienemmän zombin kiviseinää vasten kuin pienen kärpäsen.
"Itikka.." Kakkonen mutisi nyrpistäen kuonoaan kuin olisi haistanut jotakin pahaa ja käänsi katseensa päälle örveltäviin epäkuolleisiin. Kakkonen kallisti päätään ja nappasi ensinmäisen käsiinsä ja repi tuon kahtia, seuraavan pää murskattiin, kolmannen ja neljännen kakkonen murskasi seinää vasten, toinen jäi kitumaan ukuttaen ja öristen. Kakkonen vain naurahti sille aikomatta ollenkaan hoitaa tappoaan loppuun.
Seuraavalla Kakkonen halusi leikkiä; tuo nappasi zombin päästä kiinni ja roikotti siintä samalla kun tuo örisi omaansa ja kiljui kuin tapettava. Mustaturkki ei ottanut kuuleviin korviinsa ja naureskeli sille kuin se olisi ollut hauskaakin tökkien zombia mahasta terävällä etusormen kynnellään. Joka tökkäsyllä zombi parka päästi jonkun kivan ääneen ja koitti kovasti repiä puolta isompaansa kappaleiksi.. Kakkonen virnisti kun leikkikalu alkoi kyllästyttämään ja murskasi tuon pään käteensä. Zombin ruumis putosi maahan.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Helmi 2010, 21:08

Splinter, Hopeasilmä

Splinter olisi kyllä väittänyt vastaan, jos Jack olisi jotain hyödyksi olemisesta sanonut. Velhohan oli pärjännyt tässä jo jonkin aikaa yksikseen, saamatta naarmuakaan! JA käyttämättä Toorua, joka vieläkin piti mykkäkoulua pojalle. Parempi vaan. Hopea reagoi Hopsu-nimeen, vaikkei siitä pitänytkään, ja otti kiinni veitset ja purkin. Mitä... Splinter katsoi vähän tarkemmin itsekkin. Lääkkeitä? Mihin? Jack teki sitten kyllä jotain, joka sai Splinterin miltein tipahtamaan istualteen. Mikä tuo oli!? Iso, musta ja karvanen, sen verran Splinter pystyi näkemään. Hopea kurtisti kulmiaan, ja nykäisi sitten Splinteriä olkapäästä hiukan kauemmas, lähemmäs toista seinää.
"Pysytään vähän kauempana... saattaa erehtyä ja luulla meitä epäkuolleiksi, mikäli jatkaa tuota rataa.", mies urahti, työntäen pojan selkänsä taakse. "Pysy siellä."

Splinter jäi hiljaa katsomaan, kuinka ruumiit hupenivat yksi toisensa jälkeen, osa mitä raaimmilla tavoilla. Oliko Jackin sisällä jotain tälläistä!? Tuohan... velho ei myöntänyt sitä itsellensä, mutta häntä hieman pelotti. Jack oli jo viimeksikin vaikuttanut hieman oudolta, sillon kun he olivat olleet metsänlaidalla... olikohan se ollut palanen tästä? Jackin sisäinen pystyi siis tekemään näinkin? Pystyisiköhän Toorukin siinä tapauksessa? Ei, sitä Splinter ei halunut edes ajatella, Jackin muutos oli ollut sen verran kivuliaan näköinen, ettei Splinter halunut edes ajatella sitä.

Hopea pysyi edelleen Splinterin ja mahdollisten hyökkäysten välissä. Poika oli nyt hänen vastuullaan, ja tämä oli tositilanne, toisin kuin viimeiltana.... Ja nyt miehen pitäisi tehdä kaiken minkä pystyi, että molemmat selviäisivät. Ja tilannehhan vain parantui! Kokonaista armeijaa vastaan he eivät pärjäisi, mutta yhdelle ylisuurelle kahdella jalalla liikkuvalle koiralle kyllä! Eikä tarvinnut muutakuin tunkea pillerit tuon kurkkuun, muuta ongelmaa ei tässä ollutkaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 14 Helmi 2010, 22:31

Kalmankoira (kakkonen)

Viimeinen zombi örvelsi karkuun vammaisesti ja jäykästi liikkuen ja Kakkonen vain astui muutamalla askeleella tuon vireen ja kumartui tuon tasolle virnuillen niin että koko purukalusto paljastui.
"Örvellä, örvellä karkuun vain mutta et koskaan karkuun pääse mua et." Kakkonen nosti toista kättään zombin pään yläpuolella ja sitten pamautti zombi reppanan lattiaa vasten littanaksi kuin pannukakun. Kakkonen virnisti saatanallisesti ja virne vain levisi, kunnes lopulta valtava hirviö repesi nauramaan hullua nauruaan. Koko luolasto kaikui tuosta sekopäisestä naurusta, mikä kyllä lakkasi kuin seinään kun tuo musta hirviö vaikutti muistavan jotakin.
"Ainiin, onhan minulla vielä illan päivällinen saamatta." Kakkonen tuumasi ja kääntyi salamana ympäri, astellen kahdella jalallaan lähemmäs Splinteriä ja Hopeaa. Kakkonen pysähtyi kuitenkin jonkin matkan päähän kaksikosta, ihan vain haltian aseiden takia. Kakkosen punaiset hohtavat silmät kävivät läpi poikaa ja puoliveristä, kunnes tuo vain naurahti.
"Älkää liikkuko ei tämä kauaa satu, tai kestä.. vain muutama sekuntti ja sitten kaikki on ohi." Kakkonen selitti kuin asia olisi ollut ihan päivän selvä nostaen toisen käden lyödäkseen vaikka kummatkin yhdellä iskulla kuoliaaksi, tai ainakin toisen. Toinen voisi jäädä vaikka kitumaan, että sillä voisi leikkiä hieman.
Käsi terävine kynsineen lähti tappavaan iskuun.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Helmi 2010, 22:51

Splinter, Hopeasilmä

Splinter pysyi edelleen seinää vasten kyyristyneenä, toivoen että Jack palautuis taas normaaliksi, ja pian! Hopea taas nosti toista miekoistaan, valmiina lyömään jos tarve vaati. Splinterin henki ennen Jackin, sitä mieltä hän oli. Kun tuo sitten höpötti itsekseen, ja huitaisi viimein tassulansa, Hopea tönäisi Splinterin pois iskun tieltä ja kiepsahti itsekkin pois alta, yrittäen viiltää siinä sivussa isoa petoa käsivarteen.
"Hopea, EI!", poika parkaisi, kunhan oli ensin noussut maasta sen verran ylemmäs. Hopea urahti jotain, ottaen muutaman askeleen taaksepäin. "Haluatko muka kuolla? Meidän pitää saada ne pillerit tuon suuhun!", puolihaltija huudahti pojalle, joka näytti olevan varsin haluton hyökkäämään Jackin kimppuun... vaikka tuo nyt ihan erillainen olikin! Velho nousi varovaisesti ylös, ja katsoi Jackia, joka oli muuttunut...
"Minä harhautan, sinä tunget ne pillerit!", hän lopulta huudahti haltijaksi, ettei toinen ymmärtäisi. Hopea nyökkäsi, ja otti muutaman askeleen taas sivulle.
"Hei! Koirakuono! Täällä näin!", hän huusi, huitoi pari kertaa käsillään, ja ampui sitten jääpuikon, vaikkei siitä kyllä jäisi edes naarmua. Ei hän tosissaan hyökännyt, vaikka antoi sellaisen kuvan.
"Mitä jos raahaisit sen ison karvaisen takamuksesi tänne, jotta voisin jäädyttää sen! No? Vai oletko pelkkää puhetta? Haukkuva koira ei ikinä pure, niinhän?", Splinter provosoi minkä jaksoi, yritti houkutella ison karvakasan kimppuunsa, tehdä sopivanlaisen harhautuksen, ja Hopea voisi sitten yrittää loikata niskaan ja työntää niitä ihme nappuloita Jackin suuhun... Hullu suunitelma, mutta hätätilanne vaati sellaisia.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 15 Helmi 2010, 08:10

Kalmankoira (kakkonen)

Hyökkäys meni pieleen kun välipalat päätivät sitten tehdä tämä kaiken vaikeimman kautta. Hopean miekka sivalsi mukavasti Kakkosen kättä auki, josta tuo perääntyi ja jäi kaselemaan vuotavaa kättään kuin se olisi ollut maailman suurin ihme. No kyllä se kai oli, jos laskettiin ihmeeksi se että käsi parani silmissä ja umpeutui sitten kiinni. Kakkonen virnsiti saatanallisesti vilkaisten kulmiensa alta kaksikkoa.
"Tehdään sitten vaikeimman kautta.." Kakkonen tuumasi kallistaen päätään hymyillen varsin herttaisen näköisesti, vakavoitui ja päästi sitten suustaan petomaisen karjaduksen niin että koko luolasto kaikui pitkän aikaa jälkeenkin päin. Kakkonen naurahti pienesti lipaisten kielellään huuliaan. Nyt se velhokaan ei ollut häntä estämässä, joten mikään ei voisi mennä nyt pieleen. Ei yhtikäs mikään.
Ja voi ei, Kakkonen ei kiinnittänyt mitään huomiota kaksikon jutteluihin, vaikka olisi ehkä kannattanut. Eihän kakkonen vielä halunnut palata vankilaansa ties kuinka pitkäksi aikaa ja vielä oli niin paljon tekemättäkin..

Katse siirtyi Splinteriin, joka ilmeisesti yritti saada pedon huomion ja onnistuikin siinä joten kuten. Kakkonen luimisti korviaan Splinterin jääpuikko tempulle kovin nyrpeän näköisesti ja nappasi toisen puikosta kitaansa katkaisten sen kuin jonkin hammastikun suuhunsa sirpaleiden lennellessä ympäriinsä. Toinen jääpuikoista meni ohi ja kakkonen virnuili kuin mielipuoli konsanaan.
"Tässäkö kaikki pikkuinen? ...Et taida edes olla syötävän arvoinen, mokomakin kirppu... liian laihakin vielä." Kakkonen virnuili ingooraten kokonaan Splinterin houkuttelut. Kakkonen ehkä oli iso ruma peto, mikä muistutti ihmissutta, mutta olisi kyllä vika tikki mennä aliarvoimaan kakkosen älyä.
"Sen sijaan sinä herraseni vaikutat paljon paremmalta tapaukselta.." Kakkonen oli ilmestynyt Hopean selän taakse ja veti mustia teräviä kynsiä tuon selkää pitkin alhaalta ylös tekemättä vahinkoa.
"Sinussa sentään on lihaakin... ja vähän taitoakin ottaa vastaan." Kakkonen virnuili ja koitti sitten mäjäyttää Hopean päin seinää. Ja voi ei sentään tappavasti, muuten hupi loppuisi siihen.. tämä hukka halusi leikkiä.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Helmi 2010, 16:44

Splinter, Hopeasilmä

Splinter ja Hopea meinasivat molemmat tuhahtaa, kun tajusivat, että tuohon ei paljoa aseet vaikuttaneet... Hopea tajusi sen siitä, kun isompi ei ollut moksiskaan vaikka oli miekka viiltänyt. Phah. Tosiaan, tehdään tämä vaikeamman kautta.

Splinterin hyökkäykset eivät tehneet mitään vahinkoa, miksi olisivatkaan? Karvakasa kääntyi sitten Hopean puoleen, tuhahtaen että Splinter oli aivan liian laiha edes välipalaksi. Splinter punastui harmista, mokomakin! Oliko tuo nyt paras puhumaan kenenkään koosta? Hopea ei tajunnut, missä välissä tuo otus oli hänen taakseen tullut, mutta kynnet selässä, vaikka eivät vahinkoa tehneetkään, saivat hänet samantein kavahtamaan eteenpäin. Hyi, ei tuntunut kovinkaan mukavalta...
"Hopea! Suunitelma B!", velho huudahti samalla kun Jackin rumempi puoli yritti lyödä kämmenellään puolihaltijaa muussiksi seinää vasten. Hopeasilmä virnisti, hän tajusi idean samantein... Samalla kun isku tuli, ja musersi seinää, Hopea laskeutui maanvaraan, yrittäen iskeä miekkansa suoraan tuon takatassuun... jalkaan... miksi sitä voisi kutsua? Mutta tarkoitus oli saada miekka sen verran syvälle, että se tömähtäisi luuhun, ja hyvällä tuurilla siitäkin läpi. Ja TÄMÄ oli harhautus! Splinter muutti samalla hetkellä muotoaan, kun kuuli iskun menneen ohi, ja lensi Kakkosen niskan kohdille, muuttaen taas muotoaan.
"SUU AUKI!", kädet nappasivat mustan koiran korvista, ja vetivät rajusti taaksepäin, että mustaturkin kita avautuisi. Olihan tämä vaarallista, mutta Splinterillä oli suht hyvä asento, että jos kakkonen repisi hänet irti, tuo menettäisi siinä sivussa korvansa. Ja irtihän Splinter ei aikonut päästää, ennenkuin Hopea oli saanut nuo pillerit kakkosen kitaan! "Ala kaivaa niitä pillereitä!", velho karjaisi sokealle haltijalle, mutta turhaan, tuo kaivoi jo purkin esille, ja otti muutaman pillerin, tasan viisi oikeastaan, purkista esiin. Toivottavasti Jack ei saisi nyt yliannostusta, mutta kun ei tuo ollut sanonut, että montako näitä piti oikein antaa...
"Valmiina?", tuo huudahti, ja sai pojalta mulkkauksen. "Pidä nyt kiirettä, minä en välttämättä täällä kovin kauaa pysty killumaan!", tuo ärähti, ja sai Hopeaan vipinää. Tämä saattoi olla ainut mahdollisuus... Uutta tuskin tulisi ilman verenvuodatusta! Hopea yritti päästä lähemmäs, että voisi nakata pillerit suuhun...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

EdellinenSeuraava

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron