Leikitään! || Aksu

Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Huhti 2011, 15:15

Kalmankoira

Kalma ei voinnut olla pyrskähtämättä Alfin huomautukselle Ednan takamuksesta jos tuo liikaa kävisi juomaan, aivan kuten isänsäkin. Jos niin tapahtuisi hän laittaisi Ednan kaulaan narun ja juoksuttaisi tuota pitkin metsää joka päivä niin kauan kuin hän itse vain jaksaisi juosta. Kyllä siinä muutama makkara perse häviäisi hyvin nopeasti~
"Sanovat että alkoholistisuus on periytyvää." Kalma tuumasi mumisten kaksikon pienelle tappelulle ettei Edna saisi ottaa yhtään enempää juotavaa.
"Lisäksi jos neitiseni alkaa tuosta pulskistumaan vahingossakin laitan hänet juoksemaan perässäni naru kaulassa pitkin metsiä... tai sitten se toinen~" Kalma tuumasi viimeisen vilkasten Ednan suuntaan varsin merkittävästi. Tuo varmasti tiesi mitä hän ajoi takaa.. tai ainakin uskoi niin. Mutta tuon iskälle siintä pitäisi olla hiljaa tai tuo nostaisi metakan. Mutta se ainakin saisi Ednan kaksi kertaa miettimään aikoisiko itsestään tehdä lihavaa laiskaa juoppoa.

"Mukavaa että arvostat~" Kalma hymähti ottaen pienen hörpyn juomastaan laskien sen pöydälle pitäen sitä kuitenkin kädessään.
"Ihme kyllä sen jälkeen kun niin vastaan olit.. ja varmasti vielläkin." Kalma lisäsi vielä hymähtäen ja kallisti aavistuksen päätään Alfin todetessa ettei hän ollut juoma miehiä. Tottahan se.
"En olekkaan, mutta ei tässä oikein muutakaan tekemistä sokkona ole." Kalma vastasi ja lisäsi vielä. "paitsi kuunnella muiden juoruja." Kyllähän sitä koiran kuulolla kuuli hyvin naapurin jos toisenkin juttelut, oli ne kuinka hiljaa vain selitetty kaverille. Alfin tiikeri kommentille aavekoira ei sanonut mitään kunhan virnisti itsekseen Ednan motatessa isäänsä mukavan mottaus äänen kera. Voi sitä isä ja tytär suhdetta, niin suloista että ihan nauratti.
"Olen ehkä kova hankkimaan itseni ongelmiin, mutta en ole niin tyhmä että tulen sokkona, kylki- ja olkapää paskana kentälle pomppimaan. Tosin jos saisin itse päättää en tulisi laisinkaan." Kalma tuhahti lopun lähinnä itsekseen. Hän ei pitänyt koko sota touhotuksesta laisinkaan.

Luca oli huomannut puoli haltian kuhertelu hetkeltään uuden tuttavuutensa kanssa ja meni tuota katsomaan tepsutellen kolmella jalallaan nuuhkimaan Alfin jalkoja.. ja koska tuossa haisi haltia, joita koira oli oppinut vihaamaan, tuo urisi pienesti haukahtaen muutaman kerran korvat luimussa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Huhti 2011, 16:22

Edna, Alf

Edna mulkaisi Kalmaa kysyvästi tuon ehdottaessa narun päässä juoksemista. Siinähän yrittäisi!
"Lihavat naiset ovat hedelmällisiä" Edna totesi ristien kätensä puuskaan.
"Kuten äitisi oli valitettavasti" Alf lisäsi, saaden jälleen mottauksen takaraivoonsa.
Vaikka kaksikko vinoilikin toisilleen ja Edna antoi Alfin tyhjän pään kumista, tunnelma oli silti leppoisa. Kukaan kapakassa ei pistänyt pahakseen näiden kolmen puheista, päin vastoin. Osa oli jopa alkanut seuraamaan mitä kapakan vakioasiaksas tyttärineen touhusi uuden tuttavuuden kanssa.
Jälleen kerran viekas virnistys hiipi puoliverisen kasvoille Jackin huomauttaessa arvostuksesta.
"En pidä sinusta" Alf totesi "Mutta en näe syytä vetää sinua turpaan kokoajan, kerta meillä on jotain yhteistä".

Luca sai Alfilta kysyvän katsahduksen, koiran alkaessa ilmoittamaan mielipidettään tästä vieraasta.
"Se ei pidä sinusta" Edna huomautti "Enkä yhtään ihmettele miksei".
"No voi harmi" Alf totesi lopulta siirtäen katseensa koirasta takaisin kaksikkoon.
"Miksi et hae paikkaa kaupungin puollustajana?" Alf kysyi Jackilta, palaten tantereelle lähtemisaiheeseen "Monet jäävät tänne puollustamaan kylää. Harva pitää sitä tehtävää niin kunniakkaana mitä tantereelle lähtö, joten suurin osa pelti pelleistä lähtee mieluummin tantereelle kuin jää tänne".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Huhti 2011, 17:45

Kalmankoira

"Hah, et ainakaan minun käsissäni!" Kalma naurahti Ednan toteamukselle että lihavat naiset olivat hedelmällisiä. Hoikka tai lihava ei ikinä olisi hänen kanssaan koskaan hedelmällinen... mikä toisinaan aavekoiraa harmitti, mutta tässä tapauksessa siintä sai mukavat huumorit. Ja taas aavekoira naurahti Alfille tuon avaessa ison turpansa ja Ednan antaessa tuolle hieman takaisin päin.. hän ei nähnyt, mutta kuuli kyllä ja osasi kuvitella tilanteen hyvinkin elävänä mielessään.
"Noh, noh kultaseni älä kiduta isä pappaasi kuoliaaksi... vaikka onkin aikamoinen räävä suu." Kalma tuumasi lähinnä Ednalle ettei tuo aiheuttaisi vielä iskullensa vielä aivotärähdystä tai jotakin muuta vastaavaa. Vaikkei hän kylläkään tosissaan sanomisissaan ollutkaan, Edna olisi voinnut vaikka hänen puolestaan repiä Alfin pään irti ja aavekoira tuskin olisi ollut moksiskaan moisesta.
"Meillä on yhtä paljon yhteistä kuin perunalla ja banaanilla... joten älä selitä haltsupaltsu." Kalma tuumasi juoden juomastaan kaikessa rauhassa.

"Se ei pidä haltioista... ei Alfista itsestään." Kalma tuumasi ja vislasi koiran luoksensa pienen komennon kera jääden rapsuttamaan karvaisen kumppaninsa korvantaustaa että tuo rauhottuisi edes hieman. Aavekoira nosti katseensa Alfiin tuon kysellessä vielä hieman lisää tantereelle lähdöstä.
"Käsky tuli ylemmältä taholta.. velholta toisin sanottuna, enkä viitsi pettää hänen luottamustaan." Kalma vastasi sitten Alfille tuon kysymykseen tantereelle lähdöstä jossa kyse oli lähinnä vain ja ainostaan omistajan seuraamisesta sekä tuon antamasta käskystä. Tosin sitä ei ehkä kannattaisi noin mennä sanomaan, saisi pellen kuvan vielä.
"Ja mitä se sinua liikuttaa missä minä menen? Etenkin kun olet yrittänyt tappaa minut jo kerran, joten luulisi ettei sinua moinen kiinnosta paskaakaan." Kalma kysyi vuorostaan puoliveriseltä.

Luca puolestaan tepsutti takaisin tyttönsä luokse häntä heiluen ollessaan omassa pikku aivoissaan varma ettei isäntää tai emäntää uhattaisi tuon oudon hepun kautta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Huhti 2011, 20:34

Edna, Alf

Edna vastasi Kalman et minun käsissäni - kommenttiin pienellä hymähdyksellä, antaen asian sitten olla. Tuskin kukaan halusi paneutua tuohon aiheeseen sen paremmin. Onneksi Alf oli sen verran jo nousukännissä, ettei älynnyt ottaa tuota aihetta paremmin puheeksi.
"Oletpas huomaavaisella päällä tänään" Alf huomautti Jackin huomauttaessa Ednaa jättämään ukkonsa pääkopan rauhaan. Edna taas naurahti vanhingoniloisesti ja pudisteli itsekseen päätään.
Kalman verratessa itseään ja Alfia perunaan ja Banaanin, pääsi puoliverisen suusta purskahdus, jota seurasi räkäinen nauru.
"Sinäpä olet tänään havainnollistavalla päällä" Alf totesi "Harmi että puolet tästä kapakasta tuskin tietävät mikä on banaani".
Banaani oli yksi niistä harvinnaisemmista hedelmistä, mitä Cryptiin asti tuotiin. Sitä ei myyty torilla ja jos myytiin, ei sitä pystynyt tavallinen kansa omilla rahoillaan ostamaan.

"Ja kyllä sinun menemisesi minullekkin kuuluu tätä nykyä!" Alf huomautti "Isänä minulla on oikeus tietää milloin olet jättänyt tyttö kultani yksin oman onnensa nojaan".
"Osaan kyllä pitää itsestäni huolen" Edna huomautti katsellessaan kuinka Luca tallusteli takaisin seuralaisensa luokse.
"Varmasti, mutta pidäppä nyt huoli, että mahdollisesti viimeinen iltani tässä kapakassa on ikimuistoinen. POJAT! Pistäkääpäs laulaen niin Edna pistää tanssien" puoliverinen totesi, eikä kukaan pistänyt vastaan.
Päinvastoin, Eräs vieraista veti esiin banjonsa jonka jälkeen sovittiin laulu, mitä laulettaisiin. Kun kappale oli päätetty, alkoi kapakassa laulu, joka kevensi tunnelmaa entisestään.
Edna mutristi huuliaan laulun alkaessa, istuen yhä kapinallisesti kädet puuskassa. Kuitenkin, kun isänsä, kapakan isäntä ja muutama muu yllyttivät ja pyysivät, ei voinut Edna kieltäytyä pyynnöstä. Joten mustalaistyttö nousi pöydälle, alkaen laulamaan ja tanssimaan musiikin tahtiin, kuten oli pyydetty. Ei Edna kovin elegantti ollut tanssimaan, mutta sai silti kiinnitettyä liikkeillään yhden jos toisenkin katseen. Joko mielenkiinnosta tai pahekksunnasta.

"Voi kun vain näkisit tämän" Alf totesi laulun yli Kalmalle virnuillen itsekseen, samalla kun joi tuopin tyhjäksi.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Huhti 2011, 21:28

Kalmankoira

"Olen aina ystävä rakas, mutta en tuo sitä aina esille.. Yllättävää että sinäkään tiedät mikä se on. Tiedätkö muuten mikä on kookospähkinä? Kallosi on ainakin yhtä paksua tekoa~" Kalma härnäsi Alfia puhtaan tahallisesti jotta saisi tuon lähtemään, jota aavekoira epäili suuresti. Mutta hitto vie hänellä on hauskaa, ei ole päässyt pitkään aikaan aukomaan kenellekkään kunnolla suuta ilman että joutuisi ongelmiin. Nojaa ehkä korkeintaan turpaan mutta pikku vika. Ja Kalma tosiaan oli maailmaa kierrellessään tutustunut hieman eksoottisempiin hedelmiin sekä ruokiin ja joutunut jopa maistelemaan niitä joista aavekoira ei ollut pitänyt puolistakaan.

"Ei kuulu niin kauan kuin minä siintä asiasta saan päättää.. ja neiti osaa itsestään pitää kyllä huolen- kuten itse sanoikin." Kalma tuumasi Alfin huomautukseen hänen omien tietojensa jakamisesta. Seuraaville tapahtumille aavekoira kohotti hieman itsekseen toista kulmaansa kysyvästi: Alf komensi soittajia soittamaan ja Ednan tanssimaan josta aavekoira ei kovinkaan riemuissaan ollut. Terävät kynnet tekivät muutaman pinta naarmun tiskille, mutta muuten aavekoira vaikutti melko neutraalilta.
Edna aloitti tanssinsa ja laulamisensa, jota Kalma ei ehkä nähnyt mutta kuuli kyllä ja mielessään aavekoira joutui toteamaan ettei hänen sydän kävyllään kovinkaan kaunis lauluääni ollut. Kalma katsahti Alfin päälle ja tuhahti.
"Jos näkisin, repisin silmäsi päästäsi ja syöttäisin sinulle ne yksitellen, jonka jälkeen raahaisin metsään ja jättäisin sinne." Kalma murahti puoliveriselle hörpäten itsekkin välillä juomaansa josta ei ollut vielä puoletkaan mennyt.
"Eikä se ollut vitsi vaan karu totuus. En pidä sinusta." Kalma lisäsi käyden nojaamaan toiseen käteensä tiskiä vasten, joka oli vain vähäinen keino säästää korva parkoja pauhaavalta musiikilta.

Luca ja tuon uusi tuttavuus eivät olleet mielissään kaksijalkaisten riehumisesta vaan siirtyivät keskenään omaan rauhaan, tyttö koiran johdattaessa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Huhti 2011, 15:58

Edna, Alf

Puolihaltia virnisti Jackin vitsaillessa kookospähkinästä. Vaikka ei yläluokkaan kuulunutkaan, kyllä Alf oli tietoinen mikä kookospähkinä oli. Edna puolestaan ei, mutta eipä tyttö tyhmyyttään lähtenyt näyttämään, vaan piti suunsa kiinni ja pähkäili päänsä sisällä minkälainen kookospähkinä mahtoi olla.
Edna ei valitettavasti kuullut miesten puheita tanssiessaan. Alf puolestaan virnuili jälleen Jackin uhkauksille. Ei hän pystynyt ottamaan tosissaan puolikuntoista friikkiä, vaikka tuo kunika uhosi. Ehkä olisi kannattanut, ehkä ei.
"Tunne on molemmin puoleinen" Alf totesi madaltaen ääntään "Voit olla varma etten tule ikinä hyväksymään liittoanne saatika anna teidän ikinä elää rauhassa."
Samassa Kalman ja Alfin väliin pöydälle iskeytyi massiivinen nyrkki. Kapakan isäntä oli kuullut kaksikon keskustelut ja tällä tempauksella saanut kapakan hiljenemään yllättäen. Edna katsoi pöydällä ihmeissään mitä nyt oli tapahtumassa.

"Minä en suvaitse kapakassani parien rikkojia" Isäntä totesi katsoen Alfia "Joten mikäli jatkat tuota rataa, voit samantien marssia pois".
"Puollustaisit siis mieluummin tuota näkökyvytöntä friikkiä kuin kanta-asiakastasi?" Oli seuraava kysymys puoliverisen suusta.
"Kyllä"
Noin nopea ja suora vastaus sai Alfin katsomaan kysyvästi kapakan isäntää, ennen kuin tuo avasi jälleen suunsa:
"Tuo friikki on murhannut ties kuinka monta ihmistä! Aivan varmana Suunnittelee koko paikan teurastamista tälläkin hetkellä ja silti aijot puollustaa häntä?!"
"Pata kattilaa soimaan. Ei sinulla ole yhtään varaa tuomita toisia heidän tekojensa perusteella" Isäntä totesi vetäen nyrkkinsä pois pöydältä.

Seurasi hetken hiljaisuus, jonka jälkeen Alf nousi naurahtaen, kirosi koko joukon haltia kielellä - saaden sen kielen osaajilta vastalauseita - jonka jälkeen puoliverinen poistui paikalta. Ei ollut ensimmäinen kerta kun tuo marssitettiin ulos kapaksta, eikä varmasti viimeinenkään.
"Ei tuo ikinä opi" Isäntä totesi Kalmalle ohimennen "Pahoitteluni tunnelman pilaamisesta, toivottavasti se ei toistu enää".

Edna laskeutui pöydältä takasini paikalleen ja laski toisen kätensä Kalman polvelle pahoittelevasti.
"Isä ei tainnut taaskaan olla kovin mukavalla päällä"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 12 Huhti 2011, 17:05

Kalmankoira

Aavekoira veti kasvoillensa kettumaisen huvittuneen virneen Alfin uhkaillessa häntä sillä ettei jättäisi heitä ikinä rauhaan.
"Eipä ole sinua näkyny... etkä edes tiedä missä asumme, joten luuletko että kenties säikyn tai jotakin?" Kalma naurahti kevyesti ja varsin huolettomasti puoliveriselle. Niin kauan kuin hänen koti paikkansa pysyi tuolta salassa hän olisi täysin puhtaasti turvassa pikku perheensä kanssa tuon kynsiltä. Kalma oli jatkamassa puoli haltian ärsyttämistä kun isäntä päätti puuttua asiaan ja pamautti nyrkkinsä tiskiä vasten. Kalma säpäshti sitä ihan kunnolla ja oli hyvä ettei lentänyt tuolin kera lattialle pysyen kuitenkin pystyssä. Kalma oli avaamassa suutaan vain saarnatakseen omistajalle muiden säikyttelystä kun tuo alkoikin saarnaamaan puolihaltialle. Kalman kasvoille levisi vahingon iloinen virnistys Alfia kohtaan isännän saarnataessa tuolle kuin pikku lapselle ja lopulta puoli komensi tuon matkoihinsa, josta puoliverinen otti vaarin ja lähti kiroten matkoihinsa. Sääli ettei hän ymmärtänyt tavuakaan mitä tuo selitti.

"Ei se mitään, ja kiitos avusta." Kalma hymähti pienesti isännälle ja kääntyi Ednan puoleen tuon laskiessa kätensä hänen polvensa päälle pahoitellessaan tapahtumaa.
"Eikä tule ikinä olemaan." Kalma sanoi ja hellästi nappasi Ednan kädestä kiinni josta sitten hieman tunnustellen etsi tuon pään.. nappasi tuon leusta kiinni vetäen lähemmäs itseään laskien tuolle suudelman huulille syystä tai toisesta. Kapakan väki kuitenkin vislasi ja muutenkin osoittivat innostustaan aavekoiran temppua kohtaan.
"En muistanut kiittää kunnolla henkeni pelastamisesta enkelini~" Kalma tuumasi pienesti hymähtäen Ednalle.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Huhti 2011, 20:31

Edna

Mustalaistyttö oli otettu Kalman kiittäessä isäntää avusta. Isäntä totta kai vähätteli väliintuloaan ja jätti kaksikon rauhaan. Kyllä kapakan isäntä uskoi että Jack olisi puoliveriselle pärjännyt sanallisesti, mutta hän ei halunnut antaa tunnetun riitapukarin edes aloittaa riitelyä. Alf oli tunnettu kapakka tappeluista baarissa jos toisessakin.
Edna hymähti surkuhuvittuneesti Kalman todetessa, ettei tämän isä tulisi koskaan olemaan hyvällä päällä. Tottahan se oli, itsepäinen puoliverinen ei varmasti hyväksyisi tätä liittoa, mutta eipä tuosta ollut estämään tätä paria pysymästä yhdessä.
Sitten Kalma teki jotain mitä ei osannut odottaa tuon tekevän. Kalma etsi kädellään Ednan kasvot ja laski tummille huulille suudelman. Puna nousi tummille poskille, samalla kun Edna vastasi pienesti tähän odottamattomaan, mutta mukavaan yllätykseen. Eikä yleisö haitannut, selvisipähän viimeisillekkin että tämä kaksikko oli pari.

Kalma kertoi tämän yllätyksen olleen kiitos henkensä pelastamisesta. Edna naurahti pienesti ja kietoi kätensä kevyesti Kalman niskan taakse, silitellen tuon niskakarvoja pienesti.
"Mitä vain sinun vuoksesi" Edna totesi hymyillen.
"Joko haluaisit kotiin mennä? Vai vieläkö viihdyt täällä?"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 12 Huhti 2011, 21:13

Kalmankoira

Edna jopa vastasi suudelmaan, joka oli aavekoiralle hieman oudompi kokemus muttei sentään uusi. Siintä vain oli niin pitkä aika kun hän oli saannut tämän tasoista huomiota keltään. Edna irrottauti laskien kätensä aavekoiran niska karvoja rapsuttelemaan josta Kalma selkeästikkin nautti hymyillen pienesti tuskin näkyvästi.
Kysmyksen tullessa aavekoira pysähtyi hetkeksi miettimään kunnes nyökkäsi ja avasi suunsa.
"Kai sitä kotiin päin voisi alkaa menemään.. en kuitenkaan pääse kovaa menemään tässä kunnossa." Kalma vastasi puolisolleen ja nousi varovasti seisomaan tuolilta.
"Menetkö hakemaan Lucan?" Kalma kysyi Ednalta tuon suuntaan katsoen. "En löydä sitä kuitenkaan sokeana." Kalma lisäsi pienesti naurahaten.

Luca ja tuon tuttavuus.. nojaa, olivat tehneet keskenään koiramaisella tavoillaan tuttavuutta keskenään ja olivat nyt enemmän ja vähemmän asiallisesti pariutumis puuhissa kun olivat olettaneet saavansa olla ainakin hetken rauhassa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Huhti 2011, 14:27

Edna

Kalman nyökkäys kertoi että tuo oli valmis lähtemään kotia kohti. Aavekoira toi myös esille erittäin hyvän faktan kävelynopeudestaan, joten paras vain lähteä ajoissa ettei venyisi liian pitkälle. Tuon huomautuksen jälkeen Kalma pyysi Ednaa hakemaan Lucan. Eihän karvapalloa sopinut unohtaa.
"Toki, odota tässä" Edna totesi, otti Lucan talutushihnan ja lähti etsimään kolmiraajaista kaveria.
Edna löysikin pienen etsinnän jälkeen Lucan, huomaten että nartun kanssa oli ehkäpä puuhattu jotain muutakin kuin vain nuuhkittu peppuja.
"Vai että sellaista" Edna totesi, taputtaessaan muutaman kerran Lucaa päälaelle ja otti tuon hihnanpäähän "Valitettavasti meidän pitää nyt mennä. Tulette varmasti vielä tapaamaan toisianne, mutta leikki loppui tältäkerralta tähän".

Edna talutti Lucan Kalman luokse ja otti Kalmaa kädestä, kiitti isäntää ja kapakan väkeä, saaden samalla kaksikolle uusia kutsuja kapakkaan. Väki halusi nähdä heidät useammakin kerran.
Kun hyvästit oli sanottu, kolmikko suuntasi ulos kapakasta, kohti kotia. Matka kotiin sujui leppoisasti, vaikka Edna jo hieman hoipertelikin. Silti tuo oli yllättävän selvinpäin.
Kotiin päästyä Edna päästi Lucan irti ja auttoi Kalmaa riisumaan takkinsa, riisuen sitten omat päälivaatteensa.
"Haluatko mennä lepäämään? Kello alkaa olla jo aika paljon.."
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 13 Huhti 2011, 15:40

Kalmankoira

Luca nosti päätään kun Edna tuli samaan huoneeseen ja puhui jotakin lähtemisestä- jonka koira oikeastaan ymmärsi ainoastaan- ja vaikutti hieman vastahakoiselta lähtemään yhtikäs minnekkään. Mutta kiltti koira kun oli, meni Ednan luokse antaen tuon laittaa kaulapannan josta sitten lähti Ednan perässä kipittämään kapakan puolelle jossa Kalma odottelikin jo. Edna tarttui miehensä käteen ja hyvästien kera pari sitten lähti matkoihinsa piilo kapakasta, jotka aavekoira kylläkin jätti omaa rasistista jääräpäisyyttään sanomatta.

He pääsivät takaisin kotiin ja Edna auttoi Kalmaa takkinsa kanssa, joka päätyi naulakkoon roikkumaan. Lucakin pääsi vapaaksi ja rynnisti iloisena ympäri asuntoa kuin ei olisi siellä ikinä käynnytkään kunnes rauhoittui omalle paikallensa takaviereen koriinsa, saaden kohta pienestä lohikäärme vauvasta itselleen seuraa jota kävi pesemään pehmeällä kielellään. Hyvin suloinen näky~
"Palovammoihin ensin sitä voidetta ja sitten nukkumaan." Kalma vastasi riisuen riisuen T-paitansa jotta Ednan olisi helpompi laittaa sitä litkua kylkeen.
"Sohvalle vai sängylle?" Kalma kysyi Ednalta minne tuo haluaisi potilaansa viedä.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Huhti 2011, 20:59

Edna

Luca jolkotteli omille teilleen jättäen sitten Kalman ja Ednan kahden. Kalma muistuttikin sitten lääkärin antamasta rohdosta, mitä piti levittää palovammoihin päivittäin. Edna ei olisi moista varmaan muistanut, mutta hyvä että jommankumman pää pelasi.
"sängylle" Edna vastasi tietoiskua seuraavaan kysymykseen ja sen enemmittä mukinoitta talutti paidattoman kumppaninsa sängylle.
Saatuaan Kalman istumaan, Edna hyppeli iloisesti hyräillen hakemaan rohdoksen. Eikä aikaakaan kun mustalaistyttö palasi, istuen Kalman viereen ja avasi purnukan. Edna kastoi sormensa rohdokseen ja levitti sitä varovaisin liikkein Kalman palovammoihin, varmistaen että kaikkialle tuli tasainen määrä lääkettä.
"noin, valmista tuli" Edna totesi saatuaan palovammat hoidettua ja pisti purkin kiinni "Käy maaten, palaan pian".
Noiden sanojen jälkeen Edna hyppeli pesemään kätensä, jonka jälkeen tyttö vaihtoi yövaatteensa päälle ja palasi takaisin vuoteelle, käyden sitten maaten.

"Öitä" Oli viimeinen sana, mitä Edna totesi vielä ennen kuin sulki silmänsä, eikä aikaakaan kun tyttö vetikin jo sikeitä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 13 Huhti 2011, 21:57

suskari
 

Edellinen

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron