Kirjoittaja Nipustin » 13 Huhti 2011, 19:14
Andrew
Andrew pidätti jännittyneenä hengitystään kuullessaan askeleita, sekä haukahdusen talon sisältä. "Muista olla asiallinen, muista käytöstavat, muista olla reipas, puhu selvästi, äläkä missään nimessä änkytä..." Poika kertaa ripeästi päässään etikettiä, mutta oven avautuessa poika jäätyy täysin.
Andy ei voinut olla tuijottamatta tuota ystävällisesti tervehtinyttä kauppiasta. Siinä oli hänen ensimmäinen virheensä. Toisen poika tekee, kun ei kykene hermostukseltaan esittelemään heti itseään ja asiaansa vaan tulee pyydettäessä sisälle hiema aran näköisenä.
Hän oli kuullut tarinoita yrttikauppijaasta joskus kapakkailtoinaan. Ei, poika ei suinkaan ollut siellä asiakkaana, ei herran isä ei, vaan viemässä sinne viikottaisia tiedotuksia ja hoitamassa ihmisten viestintää. Hänhän oli kuin puhelin, mutta hitaampi, joka tekee hänestä etanapostin. Mutta olihan hänellä kuitenkin muitakin toimintoja, kuten "videokuva" sekä kädet, joten tämä kaikkihan tekee hänestä monitoimietanapostivideokännykän.
Niin, joten hän oli siis kuullut kapakkailtoinaan yrttikaupan hoitajasta jutun jos toisenkin. Hän oli kuullut spekuloitavan tämän sukupuolta. Ilman tätä kullan kallista tietoa, että kauppis oli miespuolinen, olisi Andrew'kin varmasti tehnyt virheen siinäkin. Häntä inhotti ajatus toisen sukupuolen sekoittamisesta, sillä eihän poika itsekkään pitänyt siitä kuinka jotkut erehtyivät sotkemaan hänen sukupuolensa tyttöön. Andy oli myös kuullut kauppiaan erikoisesta ulkonäöstä, ja kuinka tämä tosiaan muistutti hieman kettua.
Andrew asteli siis hieman arkana sisään ja loi kiinnostuneen sekä lapsenmielisen tutkiskelevan katseen kaupan sisätiloihin. Andy oli tottunut kadulla joskus vaelteleviin kulkukoiriin, eikä siksi koiria yleensä pelännyt, mutta aina oli hyvä olla varautunut, koska joku olisi tietenkin saattanut kasvattaa koiristaan vihaisia tarkoituksella. Omistaja kuitenkin sanoi ettei koira ollut vihainen ja Andrew rentoutui. Vasta nyt hänkin sai avattua suutaan kun kauppias hänelle olikin jo paljon puhellut. "Ni-nimeni on Andrew, hyvä herra." Poika aloittaa hieman epävarmana itsestään ja sieltä tuli jälleen uusi rike, änkytys. "Saatatte olla kuullut minusta lisänimellä "Ripakinttu", se on hieman tunnetumpi kauppiaiden suista. Kuulin, että teillä saattaisi olla tarvetta apulaiselle." Andy selittää yrittäen luoda luonnollista hymyä, mukavalta vaikuttavalle kauppiaalle, mutta sana "Ripakinttu" aiheutti nähtävää harmia tai epämieluisuutta pojan kasvoilla. "Ei pidä antaa minun heiveröisen ulkomuotoni hämätä, olen minä jaksanut tehdä pitkääkin päivää." Hän vielä vakuuttelee varmuuden vuoksi. Andrewn ääni oli vielä lapsekkaan kimeä, kun ei ollut pojalle vielä äänenmurros saapunut, joten se vahvisti hänen tytöltä vaikutelmaansa. Puhuessaan Andy koitti pitää katseensa varpaissaan, mutta vilkaisi muutaman kerran Ketun suuntaan.