Töihin hypellen


Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Ma Huhti 25, 2011 9:48

Andrew

Paju? Pojan ilme oli vähintään hölmistynyt. Paju oli yksi ainuista kasveista jonka Andrewkin tunsi! Ja pelkästään tällä tietämyksen määrällä saisi kivunkatoamaan, vau! Tämä kasvitieteilyhän oli siistiä! Andy jälleen oli vähintään yhtä innoissaan kuin lapsi jouluaamuna. Tosin eihän hän ollut koskaan joulua juhlinut, mutta hän oli yhtä innoissaan kuin rikkaat lapset jouluaamuisin. Toisen kasvoilla säteili mielenkiinto ja innostus yhdestä samasta hymystä.

Andrew tutkaili siankärsämöä monesta perspektiivistä ja nuuhkaisikin varovaisesti sitä. Eihän se tietenkään enää juuri tuoksunut, mutta saihan sitä yrittää. Andy oli varmaa että oli tavannut tämmöisen kasvin jossain ennenkin. Ehkä jossain muurien lähellä? Andrew ei enää nykyisin seikkaillut paljoa muurien luona, mutta hamassa menneisyydessään hän oli rakastanut juoksennella muurien vierellä. Hän oli saattanut kuvitella kuinka tuuli nostattaisi muurit ilmaan ja hän pääsisi kirmaamaan niiden toiselle puolelle...
Andy rapsuttaa nenänpäätään mietteliäänä ja tutkailee kukkaa vielä todella keskittynyt ilme kasvoillaan. Pojan näkeminen oli vähintään hupaisaa. Lopulta Andrew laittaa toisenkätensä lanteilleen, ojentaa toisella kädellä kasvia Kettu-herraa päin ja toteaa vakavana: "Se on se muurikukka. Siellä mää luulen sitä nähneeni..."

[[No en usko (: Sinäkin oot niin loistava! Kävin lukee niitä Ketun lauluja ja kyllä sä oooot!:] ja oikei ei tarvi panikoida nimen muutoksesta ;D]]
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Huhti 25, 2011 6:02

Kettu

Andrewin ilme oli kuin lapsessa karkkikaupassa, jolle oli annettu lupa syödä mitä tahansa niin paljon kuin tahtoisi. Ainakin näin Ketun mielestä. Heh, pitäisiköhän Ketun joskus tehdä Andrewille kotitekoisia karkkeja? Kyllähän sekin onnistuisi, Ketulla vain oli paha tapa syödä ne aina ensin, kun ei ollut muitakaan kelle antaa. Mutta nyt olisi.

Andrewin tutkiessa kukkaa hyvin tarkasti, otti Kettu yhä pöydällä olevia kasveja laittaen niitä hyllyyn. Tuskin kannattaisi aloittaa niin harvinaisilla kasveilla, joita kasvoi vain vuorten huipuilla tai kaukana rannalla, vaan ihan turvallisista ja tutuista kasveista, kuten tuosta siankärsämöstä jonka Andrew ojensi takaisin. Muurikukka... Kettu hymähti ottaen kasvin sormiinsa.
"Olet oikeassa, tämä on siankärsämö, ja se kasvaa muureilla... sekä kivikkoisissa paikoissa, tai siellä missä muut kasvit eivät menesty niin hyvin.", tuo aloitti kertomaan, ja pyöräytti kasvia sormissansa, katsoen sen aijemmin niin kaunista valkoista väriä, joka oli jo kellastunut kiitos kuivatuksen.
"Se on yksi vanhimmista yrteistä, mitä löytyy, ja monipuolinenkin. Auttaa kipuihin, tulehduksiin, haavoihin, ruokahaluttomuuteen... Sekä ehkäisee flunssaa.", mies kertoi pieni hymy suullansa. Siankärsämöä pidettiin vain rikkaruohona, mutta edelleen, se yllätti.
"Tosin sen käyttämiseen tarvitaan yleensä pientä tarkkuutta. Siitä on hyötyä vain, jos kasvi on kuivatettu juuri kukkaanpuhkeamisen jälkeen. Lisäksi kasvia ei voi vain pureskella että haavat umpeutuvat: sitä pitää uuttaa.", tuo kertoi samalla kun antoi kasvin Andrewille takaisin, että tuo saisi katsoa sitä uusin silmin.

[[Aws, kiitos >W< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Ma Huhti 25, 2011 8:14

Andrew

Nappisilmä oli riemuissaan kun oli edes muistanut kukan! Se oli hyvä alku täysin tietämättömälle!
Andy kuunteli tarkkaavaisesti sisäistäen Kettu-herran oppeja tästä "muurikukasta" eli oikeasti siankärsämöstä. Ihmeellistä, mutta tämäkin yksi pikku kasvi, jota monet vieläpä laiminlöivät ja rikkaruohona pitivät, näytti pystyvät ihmeisiin oikein käytettynä. Andy oli innoissaan ja painoi eritoten mieleen mihin kaikkialle siankärsämöä voitaisiin käyttää, sekä kuinka se tulisi valmistaa. Kettu-herra ojensi kukan Andylle takaisin, ilmeisesti toinen halusi Andyn vielä paneutuvan siihen miltä kukka näyttää että varmasti tunnistaisi sen. Poikasen silmissä tämä kuivattu rikkaruoho, oli nyt jotain todella ihmeellistä. Ihaileva kiilto hänen silmissään kertoi että toinen todella katsoi kukkaa aivan uusin silmin. Poika näyttäisi todella innostuvan kasvitieteilystä.
"Voisiko kasveista valmistaa mitä vaan? Voisitko sinä auttaa jos joku on tosi tosi sairas..?" Andy kysyy hetken päästä laskien kuivattua kasvia kädessään hieman alemmas. Pojan äänestä kuultaa läpi jokin kaukainen, ehkä unohdettu, suru. Vaikka Andy koitti pitää äänensä normaalina, ei se vain voinut onnistua.

Andrew asetti kukan varovaisesti, kuin silkkipaperin, pöydälle ja alkoi kantamaan yrttipurnukoita ja muita takaisin siistittyihin hyllyihin Kettu-herran apuna.

[[Ole hyvä vain(: totuuksiahan minä vain pölötän:]]
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ti Huhti 26, 2011 2:44

Kettu

Kasveista periaatteessa pystyi valmistamaan vaikka mitä, kunhan osasi ja uskalsi. Andrewin katse oli muuttunut, ja Ketun huulille nousi lempeä hymy. Aivan, yhtäkään asiaa ei kannattaisi arvioida noin vain, jokaisen sisältä löytyisi jokin harvinaislaatuinen taito, kun vähän etsisi. Andrewin katse kertoi heti, että tärkein oppi oli mennyt perille heti ensinmäisenä. Ei sitä kannattanut olla yrttitieteilijä jos ei osannut arvostaa rehuja, tai ollut edes kiinnostunut niistä pienistä rikkaruohoista, jotka yleensä olivat kaikista tehokkaimmat.

Voisiko kasveista valmistaa mitä vain... Kettu nosti hetkeksi käden leuallensa miettiäkseen asiaa tarkemmin. Kyllähän yrteillä pystyi tekemään kaikenlaista, jopa yllättäviäkin asioita, mutta ihan tappaviin tauteihin eivät nekään purevasti tehonneet. Andrewin äänestä kuului lievä suru, ja Ketun olisi tehnyt mieli valehdella ja kertoa että kyllä, mutta nyt ollessaan opettajana, se ei käynyt laatuunsa.
"En aio valehdella. Vaikka yrteillä tekeekin paljon, niin ihmeisiin ne eivät pysty. Erittäin pahoihin tauteihin ei ole vielä löytynyt sellaista yrttiyhdistelmää, joka hoitaisi asian. Ja omallakin tietämykselläni voin vain hidastaa tautia, ja poistaa joitakin kipuja...", mies kertoi, hiukan pahoillaan. Totta, hän voisi hidastaa tautia, parhaimmissa tapauksissa ehkä jopa pysäyttää, mutta kokonaan parantamaan ei kaikista taudeista hän pystyisi. Siinä tapauksessa kannattaisi kääntyä lääkärin puoleen, vaikka tuo saattaisi ollakkin samaa mieltä. Varmin tapa oli parantaja, mutta heitäkään ei ollut kovinkaan montaa tässä kaupungissa. Tälläisiä ajatellessa Kettu tunsi olonsa toivottomaksi!

[[Kettu masentui x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Ti Huhti 26, 2011 7:59

Andrew

Andy kuunteli katse varpaissaan Kettu-herran vastatessa hänelle. "En aio valehdella" toinen oli aloittanu selityksen, josta Andrew jo arvaili loput, mutta kuunteli kuitenkin. Pojan kasvoilla oli hassu surunsekainen hymy. Katseen Andrew piti koko sen ajan maassa. Poika oli vahingossa itse sörkkinyt jotain sisällään, jotain mikä nostatti nämä tunteet. Äiti... Andrew muisti ja kyyneileitä vyöryi pojan silmiin, mutta eivät ihan vielä pursunneet valumaan pojan poskille. Andrew tiesi tyhmän kysymyksensä vastauksen ennaltaan. Kukaan ei voisi muuttaa kuolemaan. Keillään ei ollut moista valtaa, ei edes itse kuninkaalla. Andrew nosti katseensa Ketun lakattua puhumasti. Poika soi hymynsä Kettu-herralle ja toinen saattoi nähdä tämän kostuneet silmät. "Olet silti ainakin minun sankarini Kettu-herra... pystyt ihmeellisiin juttuihin, vaikket ehkä ihan ihmeisiin..." Andrew sanoo hiljaa ja punastuen pienesti. Poika oli niin suloisen ujo.

Andrew sai alimmat hyllyt ripeästi täytettyä ja hyräili jälleen laulua, joka aikaisemminkin oli jo pojan suusta kuultu. Laululla taisi olla tärkeä merkitys Andrewn elämässä. "Tämä laulu..." Andrew aloittaa. "Eräs vanhemmista tytöistä sanoi minulle kerran, että lauluääneni oli kaunis. Hän teki minulle laulun, jotta voisin aina luoda toivoa sinne missä muilla sitä ei ollut..." Andrew avautuu Kettu-herralle, suuri luottamuksen osoitus.

[[Nooou:( Piristy Kettu-hewwa<3 Pliiws;3]]
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 27, 2011 4:35

Kettu

Andrewin asennosta, ja äänestä kuuli heti, että jokin oli liikahtanut tuon sisällä. Kenties padottu muisto, trauma tai vastaava. Yhtä kaikki, Ketun olisi silti tehnyt mieli valehdella jota ei näkisi Andrewin surua. Varsinkin tuon nostaessa katseensa, ja nähdessään kohta ulos tulvivat kyyneleet ja kertoessa että Kettu oli yhä tuon sankari... Miehen katse oli pahoitteleva, hän kyykistyi ja pyyhkäisi tuon silmiä.
"En ehkä pysty vaikuttamaan menneeseen, mutta voin auttaa tämänhetkisten kipujen kanssa. Ja tehdä sen mitä muistelemasi henkilö olisi tahtonutkin: Huolehtia että selviät aikuisuuteen asti ainakin.", tuo kertoi, pitäen silmänsä Andrewin silmissä, yrittäen saada tuon olon edes hiukan paremmaksi. Hiljaa mielessään Kettu vannotti kasvattavansa Andrewista kunnioitettavan miehen, ja opettavansa tuolle kaiken mitä tiesi maailmasta.
"Joten pyyhitäämpä kyyneleet hetkeksi, laitan sinulle jotain heti kun saadaan hyllyt valmiiksi.", tuo vielä jatkoi, nostaen lempeän hymyn kasvoillensa, ja nousten taas pystyyn, alkaen laittamaan itsekkin yrttejä hyllyihin.

Andrewin hyräily katkaisi pienen hiljaisuuden, ja Ketun oli pakko katsoa taas poikaa, pieni hymy huulessa. Andrewin aloittaessa kertomaan, Kettu pysähtyi ja keskittyi kuuntelemaan nuorempaansa. Kun tuo kertoi että sen oli tarkoitus luoda toivoa, nousi Ketun huulille ymmärtäväinen hymy jälleen.
"Noh, hän oli oikeassa, sinulla tosiaan on kaunis ääni, etenkin noin nuorelta. Kuka tietää, ehkä joskus vanhempana pääset laulamaan kuninkaille, jos onni käy myötä.", Kettu naurahti, laskien viimeisenkin lastin hyllylle.

[[ He's happy \o/ ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Ke Huhti 27, 2011 9:20

Andrew

Oli ihanaa löytää viimein joku kuivaamaan surun- sekä onnenkyyneleet. Oli ihanaa kun oli joku joka olisi aina siellä sinun vieressäsi. Andrew alkoi ymmärtää onneaan koko ajan paremmin, kun toinen kumartui kuivaamaan hänen kyyneliään. Kettu-herra ei koskaan jättäisi häntä. Kettu-herra pitäisi hänestä huolta, aina. Andyn sisässä mylvineet tunteet alkoivat asettautua takaisin karsinoihinsa eivätkä enää laukanneet kuin mikäkin pillastunut puhveli lauma. Andrew olisi halunnut halata Kettua, muttei aivan uskaltanut sitä tehdä. Tosiaan, oli palattava töihin!

Alahyllyt olivat jo hyvällä mallilla, sekä Ketun pituuden ansiosta myös ylemmät hyllyt. Enää vain muutama rivi keskellä huusi täytettä. Andy kipitti hakemaan pöydältä vähäisiä kasveja, joita siinä enää oli. Pian olisi mukavan siisti hylly, sekä jälleen tyhjä pöytä. Andrewsta tuntui että hänestä oli ihan mukava siivota ja järjestellä, se oli jotain uutta, jopa hänelle itselleen.
Kettu-herra oli kehunut pojan lauluääntä. Andrew oli jälleen suunnattoman ylpeä ja kuin kymmenen keskikesän aurinkoa, hänen hymynsä valaisi. Poika tosin ei itse pitänyt äänestään niin paljoa. Muista lapsista, se oli kuin enkelin laulu, etenkin siitä mystisestä katujenkasvatista, joka sävelsi Orpolasten laulun. Poikaa lähinnä harmitti että oli jo yhdentoista eikä hänellä vielä näkynyt merkkiäkään minkäänlaisesta miehistymisestä. Ei hajuakaan äänen murroksesta ja hänen hartiansa olivat vielä pikkutyttömäisen sirot. Kuten jo sanottua, pojan ääni oli useasti sotkettu tyttöön, eikä ulkomuotokaan paljastanut toisen olevan selvästi poika. Andrew olisi halunnut olla se suurikokoinen matala ääninen tarinoiden sankari, joista bardit laulavat. Mutta oli aina suurenmoista kuulla kelpaavansa ihan vain omana pienenä, vaikkakin tyttömäisenä, omanaitsenään. Andrew alkoi jälleen lauleskelle hiljalleen hyväntuulisena kun lajitteli kasveja sievästi hyllyyn, vieri viereen.

[[Kettu is happy! \o/ Andrew is super happy! \o/\o/ <-- Ne pitää selvästi käsistä!! :D]]
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Huhti 28, 2011 2:31

Kettu

Andrewin ja Ketun yhteisvoimin saatiin hylly miltein täyteen jo. Kettu nyökkäsi tyytyväisenä, ja nappasi pöydältä sivuun laittamansa yrtit. Ne pitäisi viedä takapihan kompostiin, jotkin yrtit kun eivät kauaa kestäneet.
"Kestätkö pienen hetken jos vien nämä ulos?", miehen puolikas kysäisi, mutta ei jäänyt oikeastaan odottelemaan vastausta, vaan kipaisi takaovesta ulos. Eihän hänellä menisi tässä kuin pienen pieni hetki, ja Andrew oli niin reippaan oloinen, että kyllä tuo nyt tämän pienen minuutin kestäisi. Samalla kun kevättuuli toi mukanaan mukavan tuoksun, ja nappasi osan Ketun otsalla roikkuvista hiuksista mukaan leikkiinsä, sai yrttitietäjä hetken ajatteluaikaa Andrewin kohdalla. Toki, hän piti tuosta, ja tekisi mieluusti kaikkensa että pojalla olisi kaikki hyvin. Ihmetytti vain miten hän oli alkanut samantein luottamaan poikaan edes tämän verran... mutta toisaalta, jotkut ihmiset yksinkertaisesti vain tulivat juttuun ensisilmäyksellä. Miehen avatessa puisen, tiiviin laatikon ja pudottaessa kimpun tehottomaksi jääneitä yrttejä, nousi tuon kasvoille se toisenlainen, iloinen hymy, miehen unelma lapsesta oli käynyt toteen, vaikkakin vähän toisella tavalla. Eivätkä he varmaan ihan normaali perhe olleet, vaikka Ketulla kävi jo mielessä tyhjentää yksi huoneista Andrewille...

Miehen astellessa takaisin sisään ja pudistellessa jalkojansa, kävi katse lattiassa.
"Sheesh! Millon minä viimeksi harjasin täällä!?", Ketun äänestä kuului pieni närkästynyt ällistys, lattialla, ainakin takaosassa kauppaa, oli hiekanmurenia, Jaken talviturkista lähtenyttä karvaa sekä muutama yrtin lehti. Kauppiaalta ei kauaa mennyt kun tuo nappasi luudan käteen.
"Kuuleppas karvakasa, etkö voisi varistaa turkkiasi vaikkapa pihalle?", punapää tokaisi koirallensa, joka vain nosti päätänsä hetkeksi, kallisti päätään, ja painui sitten takaisin pehkuihin koriinsa. Kettu puisti päätänsä hiukan, ja katsoi sitten Andrewia. "Ei uskoisi, mutta olemme tehneet tässä jo pari tuntia töitä... Ei sinulla vain ala olemaan yhtään nälkä? Tunti eteenpäin ja olisi päivällisaika.", mies virnisti ilkikurisesti.

[[ (>OuO)> ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti To Huhti 28, 2011 6:50

Andrew

Kettu-herra sanoi poistuvansa hetkeksi kompostille, Andrew nyökkäsi ja jatkoi hyllyjen täyttöä. Andrew oli hetken yksin. Pojan ajatukset alkoivat levittäytyä venyttelemään itselleen tilaa Andyn pikkuisesta lapsosen päästä. Andrew mietti miten Kettu oli heti ollut hänelle mukava, ruokkinut hänet ja ottanut töihin. Toinen oli tarjonnut pojalle jotain mitä tämän sydän oli hiljaa toivonut kaikki nämä vuodet. Edelleenkään tätä oli vaikea uskoa todeksi, Andrewsta tuntui kun hän heräisi pian, mutta ei hän halunnut. Jos tämä oli unta, saisi se kestää ikuisuuden.
Olikohan Kettu-herra aina yhtä ystävällinen kaikille, vai olikohan Andrew hänestä erityinen? Olisiko yrttilahjakkuus adoptoinut kenet tahansa orvon, joka olisi eksynyt tämän kaupalle. Andyn mielessä pyörii hetken huolestuttavasti mielikuva siitä kuinka oli aikaisemmin sopinut erään tytön kanssa tämän tuuraavan häntä kun itse menisi pyytämään töitä yrttikaupasta. Entä jos tuo tyttö olisikin tullut tänne? Olisiko Kettu-herra halunnut hänetkin oppilaakseen ja toivottanut tervetulleeksi perheeseensä? Andrew pudistaa moiset ajatukset päästään ja hymyilee itsekseen. Ei se niin voinut olla. Heillä oli jokin ihan oma yhteytensä Kettu-herran kanssa. Ihan kuin kaikki olisi jo päätettyä jossain suurempien voimien taholla.

Andrewlla oli enää yksi hylly tyhjillään huutaen täytettä sisäänsä kun Kettu herra palasi ja alkoi lakaisemaan. Andrew kikatti lapsekkaasti Ketun "keskustelulle" Jaken kanssa, varsinkin kun näytti aivan siltä kun koira olisi pudistanut päätään. Jos se olisi osannut puhua se olisi voinut sanoa vaikka: "Ei minun tarvitse. Rakastat minua kuitenkin." Andrew mietti ja puhkesi hiljaiseen hihitykseen uudestaan pitäen kättään suunsa edessä.
Jaa taas olisi ruoka-aika. Näitähän tuntui olevan tiheässä. Andrewsta oli ollut normaalia syödä aamulla leivän kannikka, päivällä syödä jotain jos sattui saamaan ja illalla syödä taas. Nälkä oli pitänyt ajatukset upeasti maankamaralla eikä ollut ollut aikaa turhaan haaveiluun kesken työpäivän. Ruoka sopi pojalle kuitenkin mainiosti. "Kyllä kai pikkuisen..." Poika sanoi ja tunnusteli mahaansa. "Saanko minä sitten katsella kun sinä kokkaat?" Pisamanaama lisäsi toiveikkaana.

Ketun lakaistessa lattioita, Andrew sai täytettyä viimeisen keskihyllykön ja pääsi huokaisemaan työn valmistuttua. Andy katsoi mietteliäänä sankoa jossa oli nyt likainen luutu, ehkä ne pitäisi huuhtoa tai jopa pestä? Andrew osoittaa ämpäriä rätteineen ja kysyy: "Öö, Kettu-herra? Mitä mun kuuluu tehdä tämmöisille?"

[[ 9<(*w*<) se tuo sulle kukanx)]]
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 01, 2011 6:28

Kettu

Ketulle oli jotenkin jo normaalia syödä kolme isompaa ateriaa päivässä, sekä tietysti kaksi pienempää välipalaa jos oli kovasti töitä. Kunnon ateria piti miehen tiellä, ja kauppiaan töissä. Andrew sitten tunnusti pienen nälän, ja sitten tuli pieni, hiukan outo, pyyntö. Ketun kulmat nousivat korkealle, mutta tuo kohta nyökkäsi iloisena.
"Tokihan se passaa. Ehdin harjaamaan lattiat, ja aloitan sitten... Tosin ruuan kypsymisessä saattaa mennä hetki.", tuo kohta pahoitteli, raaputtaen niskaansa ja aloittaen sitten lattian harjaamisen taas. Koira venytti koipeansa, ja nousi ylös koristansa. Kettu nosti katseensa, ja hymähti sille.
"Jahas, takapihalle vai? Ole hyvä vain, kunhan et kuopi kukkapenkkejä ylösalaisin taas.", mies naurahti, taputtaen koiransa kylkeä ennenkuin antoi tuon löntystää takaovesta takapihalle makoilemaan. Samalla Andrew kysäisi mitä rätille pitäisi tehdä. Pestähän se...
"Jos käyt vaihtamassa veden puhtaaseen, ja jätät rätin siihen likoamaan. Sen pitäisi riittää, pistän sen sitten narulle kuivumaan.", punapää ohjeisti, ennen kuin asetti harjan seinää vasten. "Ja tällä välin käyn laittamassa keittiön kokkausvalmiuteen. Tulet keittiöön kun saat veden vaihdettua, sadevesitynnyrissä on puhdasta ja viileää vettä. Voit pestä kätesikin siinä samalla.", tuo vielä naurahti, kadoten sivuhuoneeseen taas, alkaen keräämään tavaroita kasaan...

[[Anteeksi kesto ja pätkä viesti :') Ollut laiskalla päällä päivän pari. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Su Touko 01, 2011 7:47

Andrew

Poika riemuitsi Kettu-herran luvatessa, että poika saisi katsella kun tämä kokkaa. Tosin vasta kun työ oli tehty! Andrew kuunteli tarkkaan kuinka hänen tuli menetellä sankon ja rätin kanssa. Kun ohjeet oli käyty läpi lapsi ryntää sankon kanssa iloisesti kipittäen ulkosalle jossa olisi tynnyri täynnä sadevettä.
Andy tyhjentää saavita käytetyn veden seinän vierustalle jossa ei ollut mitään mihin vettä ei olisi saanut mennä. Sitten poika laittaa saaviin hieman vettä, käärii hihansa ylös pesee sen huolellisesti. Kun sekin on tehty, vaihtaa poika jälleen veden uuteen, tällä kertaa liottaen luutua. Jakekin oli tullut ulos. Andrew menee silittelemään maahan kellahtanutta hauvaa koska luudun tuli antaa liota hetki.

Andrew palaa sisälle heilutellen käsiään että ne kuivaisivat. Andy tapsuttelee keittiöö jossa Kettu-herra on valmistelemassa heidän päivällistään. Pikku ihminen kysyy pystyikö olemaan vielä jotenkin avuksi kun sanko ja luutu oli pesty, sekä aseteltu kuivumaan aurinkoon.

[[Ei haittaa, aina ei voi inspata, siitä ei ketään tuomita^^]]
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 01, 2011 8:27

Kettu

Kun Andrew oli kadonnut takaovesta, hymähti Kettu nopeasti alkaen sitten vetämään alakaapista niitä muutamia harvoja vihanneksia, jotka kestivät päivän pari kaapissa mätänemättä. Eli pari porkkanaa, muutama peruna ja lanttuja... Lisäksi hänellä oli kuivattua lihaa käärittynä paperiin, joka oli paistettu jo aiemmin. Siitä tulisi hyvä ainesosa lihasoppaan, ja siitäkin sitten söisi päivän pari!

Tällä välin kun Kettu hääräsi keittiössä, nautiskeli Jake Andyn huomiosta, kellahti oikein selällensä antaen pienen pojan rapsutella itseänsä. Häntä ainakin heilui innoissaan, ja koira venytteli nautinnollisesti itseänsä. Rapsutuksen loputtua, nosti Jake päätänsä, katsoen Andrewia kuin sanoen: "Et kai vielä lopettanut? Vatsani kutisee vielä!". Kohta se kuitenkin nousi ylös, ja pudisteli itseänsä rajusti niin että puolilupat korvatkin läpsyivät, nostaen sitten päänsä kieli ulkona.
Kun Andrew tuli sisälle ja kysyi voisiko hän olla avuksi, Kettu hymyili tuolle.
"Itse asiassa, tarvitsen hiukan apua. Kasvikset pitäisi pestä. Jos annan sinulle saavin ja vettä, voisitko pestä ne samalla kun pilkon lihan?", mies kysäisi, nostaen pienen hymyn kasvoillensa. Andylle tekisi hyvää olla ihan normaalissakin perhetoiminassa mukana, ja ties vaikka toinen oppisi kokkaamaan samalla.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Su Touko 01, 2011 8:40

Andrew

Poika nauroi rapsutellessaan Jakea kun toinen oikein nautti siitä. Lähtiessään toisen ilme oli lohduton. Olisihan se tietenkin vielä halunnut rapsutuksia, voi sitä mahdotonta. "Heh, ei enää!" Andew oli sanonut ja menny viimeistelemaan siivouksensa jättäen astiat kuivumaan. Andy pesi kätensä ja meni sisälle.

Andrew nyökkäili innokkaasti kuten pojalla aina oli tapana, ilmaistakseen että suostui ja ymmärsi annetut ohjeet. Iloisesti hymyillen poika otti vastaan saavin jossa oli vettä ja pestävät vihannekset. Andy kipitti kiiruusti pöydän ääreen aloittamaan askarettaan. Andrew nauroi välillä iloisesti pestessään vihanneksia. Hän sukellutteli niitä ja taas välillä harjasi vihannesharjalla. Pojalla ainakin näytti olevan hauskaa. Pestyään yhden vihanneksen hyväksi ja sukelletettuaan sitä monta kertaa poika asetti vihanneksen pöydälle varovaisesti. Andy ei enää toisen vihanneksen kohdalla jaksanut nauraa, mutta hymyili, sekä hyräili. Hyräily tuntui olevan pojalla tapana aina kun tämä teki jotain askaretta.
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1958

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 01, 2011 9:44

Kettu

Andrew oli uuttera ja ahkera lapsi, ja sitä Kettu ei tahtonut poistaa toisesta, vaikka nyt tuo hänen suojatiksi rupesikin, eikä Kettu tahtonut toista ihan kamalasti patistaa hommiin, tai antaa tuolle liikaa urakoita. Samalla kun poika alkoi pestä vihanneksia, otti Kettu terävän veitsen, ja leikkuulaudan. Valmiiksi paistettu liha sai kyytiä, Ketun pilkkoessa sitä nopeasti pienemmiksi paloiksi. Valmiiksi tulelle pistetty vesi kattilassa alkoi jo lämmetä, ja Kettu vilkaisi sen suuntaan kuullessaan pienen pientä porinaa. Liha saatiin pilkottua, ja kohta Kettu käveli veden ääreen vilkaisten kattilaan, ottaen sitten kaapista pienen purkin, ja näyttäen sitä Andrewille.
"Kuivattua leskenlehteä. Tuo mukavan suolan maun ruokaan, ja on paljon halvempaa sekä terveellisempää, varsinkin näin kevään aikaan kun tulee kaiken maailman flunssia.", mies kertoi, ja nappasi kourallisen pudottaen sen veteen porisemaan myöskin. Myöskin liha katosi kattilan uumeniin, kannen kolahtaen päälle. "Lisäksi leskenlehteä voi käyttää kuivattuna suoraan ruuan päälle, vaikka suosin vedessä keittämistä enemmän. Maku tarttuu silloin syvemmälle.", mies vielä virnisti, ja nappasi sitten pari pestyä vihannesta laudalle.
"Toivottavasti lihasoppa maistuu. Siitä riittää niin pitkäksi aikaa, että jos tulet huomenna tai ylihuomenna taas, niin on sitä tarjolla... en pidä pienten annosten teosta, varsinkin kun pitää välistä tarjoilla asiakkaillekkin ruokia yrttejensä kera, tai kun joutuvat odottamaan. Joskus pelkästään rauhoitteluunkin, tai jos on nälkiintynyt tapaus, kuten sinä vähän olit.", Kettu puheli, osittain pahoitteli, ja taputti tällä kertaa Andrewin vatsaa nopeasti. "Usko pois, minun alaisuudessani saat nopeasti lihaa luittesi ympärille. Näytät sitä paitsi kasvavan jopa minua pidemmäksi, ja olet suhteellisen kaunis kasvoiltasi. Olisi sääli antaa niin komean tapauksen vain kuihtua pois.", tuo virnisti ennen kuin vei juuri pilkkomansa vihanneksen palat kattilaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1214

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Ke Touko 04, 2011 6:51

Andrew

Viimeisten vihannesten uittelun, sekä pesemisen kohdalla, Kettu-herra kääntyi näyttämään Andrew'lle jotian purkkia. Andy kallisti suloisesti päätään ja tämän kasvoilla oli jälleen tuttu keskittynyt nenän nurpistys, sekä kulmien kurtistus. Andy imi kaiken tiedon mitä yrttitietäjän suusta valui suoraa itseensä. Poika vielä tuijotti tarkasti purkkia, sekä lehtiä joita Kettu-herra laittoi keittoon. Jälleen kasvit olivat nerokkaita! Andy ei edes tiedä varmaan muita mausteita kun suolan, ja sen hän kyllä tiesi että liika suola oli epäterveellistä. Siitä pulskien kapakkalaisten keskuudessa vitsailtiin yhtenään. Ja nyt suola oli korvattu terveellisemmällä vaihtoehdolla, leskenlehdillä. Tästä Andy ajatteli valistaa monia inhottavia pulskeita kauppiaita, saisivat ällistyä niin että putoiaisivat jättimäisille ahtereilleen.
Andrew oli saanut kaikki vihannekset pestyä, ja toine Kettu-herralle pilkottaviksi. Toinen juttelee pojalle mukavia, kuten kysyi pitikö Andrew lihakeitosta. Andystä se oli höpsö kysymys, mutta eihän toinen sitä varmaan itse tajunnut. Andy ei ollut turhan nirso ruuan suhteen. "Lihakeitto on herkkua!" Andrew ilmoitti nauraen, kasvot jälleen säteillen onnesta. Andrew ei montaa kertaa ollut erillaisia keittoja elämässään syönyt, mutta lihakeittoa hän oli aikasemmin maistellut. Ja Kettu-herran tekemänä sen täytyi olla vielä parempaa. Tiesihän tuo yrttimestari sentään niin paljon kaikkea mausteiksi käyvistä yrteistä ja muusta hienosta.
Ketun taputellessa Andyä mahalle naurahti poika pienesti ja vähän ajan päästä tajusi mitä Kettu-herra olikaan tehnyt. Toinen oli todellakin taputtanut häntä mahalle. Ei kukaan koskaan ennen ollut tehnyt sitä. Tai jos oli niin hänen äitinsä hänen ollessaan pikkuinen toukka vain. Andy katsoo Kettu-herraa hymyillen tälle jotenkin liikuttuneena, mutta ryhdistäytyy siitä arkiseen hymyynsä.
Andy myös punastuu miehen puhuessa hänestä niin kivasti. Että hänestä tulisi vielä pitkä, sekä komea. Olihan toinen aikaisemminkin sanonut että pojasta voisi tulla vielä ihan mitä tämä vain itse halusi. Andy oli todella imarreltu tästäkin, sillä yleensä hänelle ei maalattu minkäänlaista tulevaisuutta seinällä, ainustaan voivoteltiin mitähän tuostakin rääpäleestä mahtaisi tulla. Jälleen hymy kohoaa Andyn kasvoille. Ehkä Andrewkin hankkisi itselleen sellaisen mukavan pirteän kestohymyn, nyt kun hänen elämässään oli todella paljon hymyilemisen aihetta.
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
EdellinenSeuraava

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö