Kirjoittaja Aksutar » 06 Joulu 2011, 15:09
Velho ei vastannut mitään Merarin sanoihin. Hän ei nähnyt mitään syytä kommunikoida tuollaisen hirviön kanssa. Ei kyllä kauaa turistukaan Merarin kanssa, tuon käydessä jo ensimmäiseen hyökkäykseen. Velho totta kai valmistautui torjumaan iskun, joka tuli suoraan edestä. Kesken hyökkäyksen muutti tuo mies kuitenkin muotoaan ja katosi, ilmestyen velhon taakse ja heittäen tuon lattioita nuohoamaan. Kivulias isku ei saanut aikaan minkäänlaista äännähdystä velhosta, joka totta kai lähti pyrkimään saman tein ylös. Merari kuitenkin esti nuo aikeet, suomalla brutaalin iskun suoraan vatsaan ja potkaisemalla velhon takaisin maahan. Ilmojen karatessa pihalle pääsi kalpeilta huulilta pieni pihahdus, joka äityi karjahdukseksi terävien kynsien upotessa jo valmiiksi arpiseen selkään.
Black veti itseään sen verran pois Merarin otteesta, että sai tuon kynnet irti omasta lihastaan. Heti tuon jälkeen velho teleporttasi itsensä pois tuon ulottuvilta, jättäen vain kaapunsa tuon kynsiin. Alastihan velho ei tietenkään tuon tempauksen jälkeen ollut, olihan hänellä kaapunsa alla aina T-paita ja housut! Kaljupäinen velho ilmestyi sängylle, palavan Ednan viereen. Tällä kertaa kuitenkin tuon kasvoilla ei ollut kuoleman vakavaa ilmettä, vaan pirullisen iloinen hymy, samalla kun silmät muuttivat nopeasti väriänsä. Velho seisoi niin lähellä tulikuumaa liekkiä, että olisi voinut olettaa tuonkin syttyvän tuleen tai kärsivät palovammoista. Niin ei kuitenkaan käynyt, eihän velhon nyt omaan liekkiinsä kuolisi.
JA sitten jumala sanoi tulkoon valo! Ja valo tuli tai jotain sellaista sontaa, miten vain. Sinä saatana kehtaat koskea minun oppilaaseen? Tai no, hänen oppilaaseen, mutta on minullakin suunnitelmia tuon noidan varalle! Hyi häpeä, tuhma koira Sethin ääni kaikui ulos velhon huulilta, samalla kun tuo alkoi naksuttelemaan uhkaavasti sormiansa.
Jos paksuksi hänet pamautit, niin pidän huolen siitä että saan ruokailla sikiöllä Seth lisäsi ja samassa nousivat kädet kohti Meraria, synnyttäen kaksi kertaa valtavamman paineaallon mitä velho aikaisemmin oli tehnyt. Tämän johdosta peto possahti päin seinää ja siitä läpi, seuraavaan huoneeseen. Seth toki hyppeli yllättävän iloisesti jopa homohtavasti perässä.
Uuuuuuu, mieleni tekee tanssia! Seth parkaisi samalla kun tuon kädet muuttivat muotoaan teräväpiirteisiksi, suuremmiksi ja pidemmiksi. Sormen päät kovettuivat, muuttuen tummemmiksi ja pian ne olivat niin terävät, että niillä olisi voinut kiveäkin hakata. Tuon näyttävän, mutta nopean muodonmuutoksen jälkeen alkoi seuraava hyökkäys. Seth alkoi teleporttailemaan ympäriinsä huonetta, aina silloin tällöin ilmestyen tarpeeksi lähelle Meraria, jotta olisi voinut tehdä tuohon uusilla kätösillään jonkinlaista fyysistä vahinkoa. Sitä ei jääty tarkastamaan, oliko isku osunut vai ei, vaan heti huitaisun jälkeen velho katosi jälleen ja ilmestyi muualle