Pelii pelii

[Anonymous]

''Mitä tapahtuu?'' Hana kysyi itseltään, kun paikka alkoi hiukan hämärtyä ja Hana alkoi tuntea uutta tunnetta itsssään.
''Jollet toimi nopeasti, tulee sinusta pian epäkuollut.'' Kuului miehen ääni, mutta sitä ei näkynyt.
'Okei Hana,,, Sinun täytyy rauhoittua...' Hana toisteli päässänsä tätä lausetta hetken.
Hana istuutui sohvalle, ja yritti koota kaikki voimansa, mutta mitään ei tullut. Hana koetti vaikka kuinka monta kertaa ja vaikka kuinko monella eri tavalla. Mitään ei syntynyt, ei edes pientä liekin kipinää.
''Ei se onnistuuu!'' Hana alkoi vetelehtiä sohvalla.
''Et usko tarpeeksi itseesi... Hana, oletko jättänyt joskus sanommatta jotakin jollekkin?''
Hana nosti katseensa ja näki miehen jälleen seisovan tämän edessään. ''En..?''
Hana nousi ylös sohvalta ja käveli miehen eteen. Hän nosti kätensä ja löi tätä nyrkillä naamaan niin lujaa kuin ikinä lähti. ''Tuo oli jäänyt minulta sanomatta.'' Hana sanoi, kun mies kaatui maahan ja räjähti liekiksi.

Miku koetti päästä pois mutta luovutti hetken ajan kuluttua. Hän kääntyi takaisin Hanaan ja Daerin päin.
Hana alkoi yskimään ulos Daerin laittamaa patsasta. Hana nousi ylös istumaan jotta saisi sen paremmin suusta, kunnes se lensikin. Vaikka Hana oli nyt tajuissaan, oli hän siltikin vielä yhtä kalpea ja kylmä. 'Mitä oikein tapahtui?' Hana mietti, kun yritti saada hengitystään tasaantumaan. 'Löin sitä miestä ja sitten olin täällä?'
Hana nousi seisomaan ja laittoi kätensä rintojensapäälle ristiin. 'Jos tämä nyt ei onnistu, niin ihan sama miten minulle käy'
Pian liekit ympäröivät Hanan ja kun ne haihtuivat, oli Hanan tilalla vain tuhkää, jossa kelletteli kultainen linnun muna.

[Dudeboy]

Daer

Daer katsoi Mikun yrittelyä päästä pois hänen asettamiensa vartijoiden luota mutta ei päässyt. Tämä kääntyi takaisin heihin päin ja Daer katsoi alas Hanaan joka oli ruvennut yskimään, saadakseen patsaan ulos suustansa. Hana meni istumaan ja yskäisi patsaan ulos.
'Sinne meni.' Daer ajatteli, hän katsoi patsaan lentoa kunnes se törmäsi maahan ja hävisi. Hän käveli hieman taakse päin kumartuneena. Hana oli pistänyt kätensä rintojensa päälle ristiin ja pian tämän ympäröivät liekit. Kun ne haihtuivat, Hanan tilalla oli tuhkaa ja kultainen feenikslinnun muna.
'Mitä eikö tuo ole liian aikaista tehdä, sillä tuon tekeminen oli liian aikaista vielä.' Daer ajatteli ja katsoi kultaista munaa ihmeissään, sillä mitä hänen pitäisi nyt tehdä. Hän näki nyt ensimmäistä kertaa koko tapahtuman, mitä feenikslinnulle tapahtui. Daer nousi ylös ja katsoi Mikua. "Jos tuo haluaa lähteä, niin lähteköön nyt." Daer sanoi ja vartijat asettuivat nyt Hanan ja Daerin eteen niin, että Miku jäi ulkopuolelle.

[Anonymous]

''HANAAA!! SINÄ ELÄÄT!!'' Miku riemastui ja ryntäsi Hanan luokse, joka muuttui yks kaks tyhkaksi. ''Oho? Sinne meni.'' Miku ehti vain todeta pällistynyt ilme naamallaan.
'Feeniksen muna? Uudeleen syntymä? Viisasta Hana.' Miku pähkäili päässään.
''Sinun taikojasi ei tarvittukkaan!'' Miku sanoi ja nosti ''Hana'' maasta. Muna oli höyhenen kevyt ja kirkkaan kultainen. 'One se vaan vahva tyttö' Miku ajatteli ja piti nyt ''Hanaa sylissään''.
''Mitäs nyt täytyy thdä?''

[Dudeboy]

Daer

Daerin asettamat surmanhenget eivät olleet pystyneet pitämään Mikua poissa Hanan luota vaan tämä oli jollakin ilveellä päässyt pois. Tämä meni ja otti tuhkan seasta munan syliinsä. Muna oli kultainen ja se näkyi pimeässä hyvin. Miku piteli sitä sylissään ja Daer pelkäsi, että Miku pudottaisi sen maahan. Sillä kävisi aika köpelösti jos se putoaisi mutta jos se oli kultaa se kestäisi hyvin pudotuksen.
"Uudelleen syntymistä ei olisi tarvittu jos olisit asettanut suden niin kuin käskin, etkä olisi niskuroinut minua vastaan.' Daer sanoi vihaisena ja katsoi Mikua joka piteli munaa sylissään. "Te kaksi tuokaa risuja ja liina." Daer käski olentojaan.
Pari vartijaa juoksi pimeyteen ja tulivat pian takaisin jonkinlaisen risukasan kanssa ja liina myskin mukanaan, ne pistivät risukasan maahan ja liinan sen keskelle. "Pitää vain odottaa että se kuoriutuu ja pistä se tuohon pesään odottamaan, kunnes Hana kuoriutuu ulos siitä." Daer käski ja osoitti pientä pesää.

[Anonymous]

Miku istuutui maahan pitäen edelleen munaa sylissään. ''Ja mikäs vika uudelleen syntymisessä on?'' Miku sanoi kärkästi Daerille. ''Ei Hanan sentään kuolleelta tarvitse näyttää, niinkuin sinä!''
Lopulta Miku asetteli munan pesään ja jäi katselemaan siä sen viereen. ''Oletko nyt aivan varma tästä? Että miten sen saa ulos tuolta?'' Miku sanoi ja osoitti sormella ''Hanaan''.
Miku laskeutui selälleen makaamaan ja katseli taivasta.

[Dudeboy]

Daer

Daer katsoi Mikun istahtamista maahan ja arveli, että tämä aikoi alkaa taas haukkumaan. "Siinä asiassa minulla on omat johtopäätökseni jotka eivät kuulu nuorille." Daer vastasi kärttyisenä ja hän oli siinä pisteessä, että leikkiä ei kannattanut hänen kanssaan nyt. Miku vain jatkoi ärsyttämisistä mutta Daer piti vielä pintansa hyvin.
"Se on vain hinta siitä, että saa elää pitkään." Hän sanoi mahdollisemman rauhallisella äänen sävyllä. Miku laittoi ja asetti munan pesään, tämä jäi katselemaan sitä kuin joku pikku poika, jotakin ihmeellistä juttua jonka näki ensimmäistä kertaa elämässään. "Ei mitenkään, eikä kannata yrittää sillä saatat avatessasi tappaa Hanan." Daer sanoi varoitellen hiukan Mikua ja tiesi, että tämä saattaisi mennä tekemään vielä jotakin typerää. "Miksi vihaat minua ja haukut?" Daer kysyi Mikulta ja piti surman henget vielä lähellänsä.

[Anonymous]

Miku katsahti Daeriin. ''En minä sinua vihaa.'' Miku sanoi ja nousi sitten istumaan. Miku siirsi katseensa ''Hanaan'', joka oli hievahtamatta paikallaan. Sen hohde oli kaunista ja rauhoittavaa.
Miku meni takaisin makaamaan. ''Minulla nyt on vain tälläinen luonne, enkä oi sille mitään. Jokainen on oman laisensa. Minä olen tälläinen jääräää ja sinä tuollainen.''
Mikusta sai luultavasti ekaa kertaa moneen viikkoon irti mitään aikuismaista. Hän pisti kätensä pääsnä taakse ja sulki silmänsä.

[Dudeboy]

Daer

Daer katsoi Mikua joka rupesi selittelemään, ettei vihannut häntä. Miku rupesi istumaan ja näytti katselevan Hanaan, siihen kultaiseen munaan josta Hanan pitäisi tulla. Daer käänsi katseensa munasta Mikuun joka oli makuulla. Taas se selittely alkoi Mikulta, tämä puhui luonteenpiirteistä. "Niin jokaisella on omat luonteensa todellakin, eikä niitä pysty muuttamaan mitenkään." Daer vastasi hiukan rauhoittuneena siitä haukkumisesta Daerille ja yön tapahtumista myös. Kuu paistoi vielä taivaalla ja tuuli puhalsi kujilla lämmintä ilma. Daer katsoi munaa. "Siihen ei mene luultavasti kauaa kun feenikslintu kuoriutuu." Daer sanoi kärsivällisenä.

[Anonymous]

''Toivotaan nytten että se joskus sieltä tulee.'' Miku sanoi yhtä äkkiä.
Hän oli avannut taas silmänsä. Mikusta ei näkynyt muuta kuin puolet kehostaan. Se sai hänen olonsa tuntemaan turvalliseksi, sillä jos joku hyökkää jostakin yhtä äkkiä, niin hän voi nopeasti mennä kokonaan näkymättömiin.
Miku nousi istumaan, mutta nyt hän jäi siihen. Hän katsoi ensin Daeria, sitten puuta ja lopuksi ''Hanaa''.
''Daer! Oliko tuo lommo tuossa äsken?'' Miku kysyi, kun oli siirtynyt lähemmäksi munaan ja osoiti sitä.

[Dudeboy]

Daer

"Kyllä Hana tulee sieltä, ei siinä kauaa menee." Daer sanoi ja tiesi, että joskus saattoi mennä feenikslinnulla muutamia päiviä jotta tulisi sieltä. Tämän hän jätti kertomatta Mikulle, koska olisi saanut kuunnella valitusta muuten vielä pitkään. Daer katsoi Mikua jonka puolet vartalosta oli kadonnut, luultavasti aikoi kadota näkyvistä jos jotakin tapahtuisi.
Daer katseli hieman munaa ja sen jälkeen Mikua joka oli ruvennut istumaan. 'Mitähän tuo nyt katselee kun näyttää tarkkailevan ja puutakin tuijottaa.' Daer ajatteli ihmeissään ja heräsi ajatuksistaan kun Miku kysyi häneltä. Daer vilkaisi alas munaan johon oli ilmestynyt pieni lommo.
"Taitaapa kuoriutua sillä nuo lommot eivät ole ilmestyneet muuten." Daer vastasi. "Sinun kannattaisi ehkä mennä kauemmas naamasi kanssa, sillä feenikslintu on aika tulinen." Daer sanoi hiukan hymyillen.

[Anonymous]

''Hah! Olenhan jo valmiiksi kuollut. Ei minuun enään voi sattua'' Miku sanoi mutta siirtyi silti kauemmas.
Meni tunti ja toinenkin, eikä mitään tapahtunut. ''Heij! Daer! Joko se pian kuoriutuu!''
Miku alkoi olemaan kyllästymis pisteessään. Hän meni nojaamaan takana olleeseen puuhun ja pisti kätensä ristiin. Hän katsahti ylös tähtitaivaalle ja antoi tuulen heilutela hiuksiaan.
Kuului pieni räsähdys, ja liekit levisivät joka puolelle.
''Taidan mennä vielä pikkaisen taakseppäin! Vaikka olenkin kuollut, nuo liekit sattuvat!'' Miku sanoi ja meni puun taakse piiloon.
Maa muuttui hetkessä laavaksi, ja se alkoi kiehua. Ilma olil niin raskasta ja kuumaa, että sitä tuskin pystyi hengittämään. Liekit levisivät entistä suuremmalle alueelle.
'Lämmittääkö se itse itseään?' Miku alkoi miettiä, kun vain liekit ja kuumuus nousivat ja laava levisi.

[Dudeboy]

Daer

"Tiedän sen hyvinkin jo ilman sanomisia." Daer sanoi, sillä Miku selitteli taas kerran sitä kun oli kuollut. Aika kului, ehkä tuntikin meni siinä odotellessa ja Daer oli kärsivällinen toisin kuin Miku joka rupesi kyselemään. "Ei mene enää kauaa." Daer sanoi vähän ärsyttäen Mikua. Tämä meni yhden puun luokse ja alkoi nojaamaan takana olleeseen puuta vasten.
Daer käveli hieman munasta kauemmas sillä tämä tiesi jotakin tapahtuvan. Kuului räsähdys ja liekkejä alkoi levitä joka puolelle. Miku sanoi jotakin ja pujahti puun taakse piiloon. Daer hyppäsi katolle ja jäi roikkumaan reunalle. Sotilaat katosivat ja Daer nousi katolle hiukan vaivalloisesti mutta nopeasti koska maahan alkoi tulla laavaa.
Hän nousi katolle ja käveli hieman keskemmälle, ilma alkoi mennä raskaaksi ja kuumuus tuli. Liekit levittäytyivät entistä suuremmalle alueelle. Daer istahti katolle ja ties,i että kohta ilmestyisi munasta feenikslintu. Tämän tapahtuman hän oli halunnut nähdä jo pitkään, ainahan uudelleen syntymä tapahtumat olivat jännittäviä.

[Anonymous]

Miku ei pystynyt enään olemaan puun takana, vaan tahtoi raitista ja kylmää ilmaa. Hän kiersi kaukaa liekit ja laavan ja kiipesi sitten katolle.
''Mitä luulet, kauanko kestää, että muna on sopivan lämmin?'' Miku kysyi ja istahti katon reunalle.
Kuumuuden saattoi melkein nähdä silmin. 'Tuonne en kyllä tahtoisi mennä' Miku ajatteli, kun laava poreili lujaa vauhtia ja kaikki sen tiellä olleet sulivat.
Miku ei ollut koskaan eläessään nähnyt yhtään mitään näin mielenkiintoista kuin nyt. ''Pidätkö sinä Hanasta?'' Miku kysyi yks kaks Daerilta ilman mitään varoitusta. Hän piti edelleen katseensa munassa ja laavassa joka kupli sen verellä. Liekit roihuivat ja tuli senkun levisi.

[Dudeboy]

Daer

Daer kökötti katon keskellä mahdollisemman kaukana kuumuudesta, ei halunnut polttaa itseään tuolla alhaalla. Hän näki Mikun tulevan ylös katolle ja tämä istahti katon reunalle. Hän nousi nyt ja käveli Mikun vierelle katsoen alas.
"Ei kauaa mene, se alkaa olla jo hetken kuluttua valmis." Daer sanoi hiukan kyllästyneenä Mikun kyselyihin ja katseli alhaalla olevaa munaa joka kellui laavassa. Kaikki joka osui laavan eteen suli ja liekit olivat nyt aika korkeita. Se oli vaikuttavin näky minkä Daer oli nähnyt ja ensimmäinen kerta todellakin kunhan Daer pystyisi elämään pitkään.
Miku kysäisi jotakin mutta Daer ei vastannut vielä mitään vaan katseli maahan jossa se muna oli, liekit olivat roihuamassa ja tuli alkoi mennä melkein joka paikkaan. "Niin rakastan häntä mutta luuletko että hän sinua rakastaisi? En tiedä ollenkaan pitääkö hän minusta." Daer sanoi ja kopautteli sauvalla kattoa muutaman kerran.

[Anonymous]

Miku katsoi Daeria ja oli sitten hiljaa. Kuului pari rasahdusta. Miku käänsi katseensa oitis munaan, joka kellutteli alhaalla.
Siinä alkoi näkymään halkeemia, joista näytti tulevan jotakin punasta savua. Miku alkoi jännittämään. Hän ei saanut katsettaan irti munasta vaikka mikä oli.
Rasahdusa ja toinenkin. Liekit näyttivät alkaneen riehumaan ja laava poreili entistä lujemmin. Muna räjähti ja sieltä nousi lentoon kaunis liekkien värinen isokokoinen feenikslintu. Se ampaisi suoraan taivaaseen, jossa se sai levitettyä siipensä. Sen päältä putosi hiukan laavaa ja tuhkaa. Se oli normaalia isompikokoinen.
''Onpa se niin rauhaatuovan näköinen!'' Miku mietti ääneen, kun oli lumoutunut feeniksestä. Liekit nousivat hetkessä korkeuksiin peittäen linnun mukanaan. Lieki alkoivat laskeutumaan. Feenikslintu ei enään ollut ylhäällä. Kun liekit olivat kokonaan poissa, oli jäljellä tyttö joka oli laavan keskellä seisoen sen päällä.
Vaikka laava oli tuli kuumaa, jonka päällä normaali ihminen ei voisi seistä, tämä tyttö pystyi. Tyttö katsoi viimein ylös päin missä Miku ja Daer olivat.
''Terve! Pitkästä aikaa!'' Hana sanoi ja antoi kuninkaallisen hymyn.