Let me convince you || Suskari


Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Maalis 30, 2015 11:49

Re: Let me convince you || Suskari

Jack seurasi katseellaan kuinka Haul esitti ettei pystynyt koskemaan mihinkään kiinteään yrittämällä koskettaa oman aseensa kahvaa, josta tietenkin käsi meni läpi vailla kosketusta. Jack kuitenkin hymähti ja pudisti kevyesti päätään, vaikka ymmärsikin mitä Haul ajoi takaa.
"En tarkoittanut fyysistä selkään puukottamista." Jack sanoi korjatakseen itseään jos Haul oli ymmärtänyt hänet väärin. Tietenkin Jack näki ja tiesi ettei Haul voinnut häneen koskea fyysisesti.
"Kauan aikaa sitten eräs aave lerputteli minulle samanlaisia valheita kuin sinä minulle, vangisti minut omaan kehooni ja käytti kehoani kuin omaansa. En halua sitä uudestaan." Jack paljasti Haulille sen synkän salaisuuden itsestään ja miksi oli niin epäileväinen Haulin melkein jopa täydellistä tarjousta kohtaan.
"Ilmeisesti et kuitenkaan kykene siihen? Olet vangittuna miekkaasi?" Jack kysyi. Se jos mikä olisi helpottava tieto, joka taas auttaisi Hauliakin eteenpäin aikomuksissaan.

Haul ryhtyi vastaamaan Jackin kysymykseen voimistaan, kertoen ettei tosiaan heittänyt kaikkea Jackille voimistaakseen miestä vaan tarvitsi sieluja pitääkseen myös itsensä hengissä, elossa ja hyvin voivana. Vihasi olla heikko. Kaiken tämän selityksen kruunasi Haulin oma esitys palata miekkaansa, mies muuttui usvaksi, jonka jälkeen katosi muuttuen osaksi miekkaa, sen omaksi teräksi.
"Ymmärrän. En minäkään viihtyisi tuollaisena." Jack sanoi noustessaan ylös tuolista ja käveli muutamalla askeleella pöydän luokse katsellen ylhäältä käsin tätä mustaa asetta, kiinnittäen katseensa miekan kahvan yläpuolella oleviin silmiin. Melko selkäpiitä karmivaa kun esine tuijotti sinua takaisin.
"Pidin kyllä enempi aave muodostasi." Jack totesi lähinnä mutisten itsekseen antaen kätensä lipua asetta pitkin, sormien vain lipuen sentin päästä pöydällä makaavasta maagisesta aseesta ja pysäytti kätensä hetkeksi aikaa aseen kahvan yläpuolelle näyttäen mietteliäältä. Jack veti kuitenkin kätensä vyölle, jossa ase oli edelleenkin tupessa kiinni, ja nosti aseen ylös pöydältä.
"Minun on kuitenkin mietittävä asiaa rauhassa." Jack sanoi ja lähti kävelemään kohden omaa huonettaan, jonne Luvon ei päässyt, ja asetti miekan nojaamaan seinää vasten kaikessa komeudessaan.
"Lisäksi haluan nukkumaan jahka olen kylvyssä käynnyt, joten toivon hiljaisuutta sinun osaltasi." Jack sanoi katsoen miekan silmiä. Hän todellakin heittäisi Haulin ulos lähimmästä ikkunasta jos tuo kävisi yöllä omiaan riehumaan, vaikka uskoikin miehen olevan tarpeeksi viisas siihen. Jack katsoi vielä viimeisen kerran asetta ennenkuin käänsi sille selkänsä, sulki oven ja alkoi itse valmistautmaan sinne kylpyyn ja nukkumaan. Nälkäkin oli.. Ja rangaistus, sen voisi hoitaa huomennakin. Jack tunsi itsensä liian väsyneeksi.

***

Aamu nousi yhtä kirkkaana kuin ennenkin ja Jack oli nukkunut tavallista myöhempään kerta hänen uusi tuttavuutensa oli hieman sotkenut ilta suunnitelmia normaalia pidemmiksi. Ylös sängystä noustessaan ja siihen sängyn reunalle jäädessään istumaan Jack kiinnitti väkisinkin huomionsa nurkassa lepäävään aseeseen ja siinä olevaan silmäpariin.
"Ainii sinäkin.." Jack mutisi unen pöpperöisenä hieroen silmieän väliä sormillaan ja laski kätensä roikkumaan polven yli pysähtyen miettimään mitä hän tekisi tuon aseen kanssa, se oli kuitenkin liian hyvä vain heitettäväksi pois. Liian hyödyllinen hänelle. Jack nousi sängyn reunalta ja käveli Haulin luokse, nostaen jälleen kerran aseen vyöstään ilmaan ja lähti kantamaan mukanaan ulos huoneestaan vain viedäkseen miekan samalle paikalle missä se oli ollut viime yönäkin. Olohuoneen pöydälle pötköttämään. Jack katsoi asetta.
"Jutellaan kohta haen kahvini.." Jack tokaisi ja poistui hakemaan kahvinsa keittiöstä, jossa Luvon oli ne jo valmiiksi valmistanut. Palaten yhtä pian takaisin olohuoneen puolelle kuuman kahvikuppinsa kanssa ottaen yhden varovaisen hörpyn kuumasta juomasta.
"Tehdään sopimus." Jack aloitti laskien kuppinsa samalle pöydälle jossa miekka makasi.
"Uskon että se hyödyttää meitä molempia, jos sinä vain suostut siihen?" Jack sanoi katsellen asetta.

// No hyvä ettei hiljainen hissukka sentään ole :D //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 12:25

Re: Let me convince you || Suskari

"Niin, en kykene moiseen kehon kontrollointiin, en ole niin raukkamainen. Enkä oikeastaan ole miekan vanki, olen itse miekkanterä, se kun on minun sielustani taottu." Haul totesi toisen kerrottuaan hitusen enemmän itsestään, kuinka tuo oli joutunut pahemman kerran hengen huijaamaksi. Tosin tuo ei selittänyt miten oli päässyt mokomasta eroon ja toisaalta, jos se oli mahollista ja jos Haul tosiaan tekisi toiselle saman tempun, tuo voisi päästä eroon hänestäkin? Onneksi näin ei kuitenkaan ollut, Haul ei ollut mikään riivaavahenki.
Mies kuulosti lämpenevän sielulle kaiken sen keskustelun jälkeen. Tuo kertoi että ymmärsi häntä, tuon sormetkin miltein hipoivat miekan kylmää pintaa, mutta luottamus ei oltu vielä voitettu. Ei huolta, Haul oli kärsivällinen, vain koska näki silkkaa potentiaalia toisen katseessa. Loppujen lopuksi Haul ei ollut kertonut yhtäkään valhetta, kaikki mitä hän oli toiselle kertonut oli totta ja kenties pian tuo hänet ymmärtäisi täysin.

Mies tahtoi miettiä asiaa yön yli, se oli lupaava ele. Tuo nosti asevyön pöydältä, josta miekka roikkui ja kantoi mukanaan makuuhuoneen puolelle, jättäen miekan nojaamaan seinää vasten, josta Haul jäi tuijottamaan toisen perään. "En ole kalmanketjuja kalisuttava aave, joka valvottaa ihmisparkoja yöllä. Olen vain miekka." Sielu totesi toisen pyyntöön hiljaisuudesta. Miehen mentyä nauttimaan kylvystään, asettui Haul itse lepoon sulkien silmänsä, jotka katosivat usvan ja hohdon mukana. Ei hän nukkunut, ei hän siihen kyennyt, se oli enemmänkin lepotila joka kulutti vähiten hänen voimiaan, tuskin lähes ollenkaan.

***

Aamun sarastaessa oli Haul avannut silmänsä ennen uutta tuttavuuttaan, jota tämä jäi odottavasti tuijottamaan. Kauaa ei kestänyt kun mies nousi sängynreunalle ja oli ilmeisesti miltei unohtanut miekan olemassaolon. "Niin minäkin." Haul vastasi hymähtäen, jääden odottamaan toista, joka hetken kuluttua nousi jaloilleen ja kävi nostamassa miekan mukaansa. Haul päätyi takaisin olohuoneenpöydälle odottamaan, kunhan toinen hakisi aamuun kuluvan kahvinsa. Sillä välin Haul kohosi miekasta ulos usvana ja asettui istumaan samaan paikaan pöydälle kuin edellis iltana.
Mies saapui takaisin kahvinsa kanssa ja sanoi ensimmäisenä, tehdään sopimus. Haul kohotti yllättyneenä kulmiaan. "Millainen sopimus?" Sielu kysyi kohottaen hymyn huulilleen.

//Jep :D //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Maalis 31, 2015 1:06

Re: Let me convince you || Suskari

Jack veti kasvoillensa hymyn, kun miekan sielu osoitti kiinnostusta hänen esittämäänsä ideaan haluen kuulla lisää. Kyllä Haul tulisi varmasti pitämään tästä Jackin pienestä ideasta.
"Haluan yksinkertaisesti että sinä autat tappaamaan erään henkilön, vasta palvelukseksi minä taas hankin sinulle sieluja niin paljon kuin vain pystyn." Jack ehdotti sopimuksen kuulostaen melko helpolta ja yksinkertaiselta Haulille. Eihän tuon tarvitsisi mitään muuta tehdä kun antaa hänelle voimansa ja Jack pääsisi mätkimään kohdettaan.
"Ja jatkossa sinä tottelet yksin minua, otti sinut kuka hyvänsä käteensä sinä pysyt uskollisena minulle. Niin kauan kuin olen hengissä siis." Jack lisäsi virnistäen ja mietti hetken oliko mitään lisättävää tähän minimaalliseen sopimukseen.
"Niin ja pidät turpasi kiinni kaikista mahdollisista veriteoista mitä tulen tekemään, kerta sinut voi laskea todistajaksi." Jack lisäsi. Hän ei halunnut hirteen sarjamurhaajana syytettynä.
"Ja voisit pysyä oikeastaan hiljaa vieraiden ollessa paikalla, säikähtävät vielä sinua. ....Tämä ei siis kuulunut sopimukseen." Jack sanoi vielä asian minkä pitäisi olla melko itsestään selvä. Vieraat voisivat säikähtää pahemman kerran Haulia jos tuo aavemaisena olentona oli hänen asunnossaan.

"...Saat kulkea asunnossani miten haluat ja voit pyytää jotakin tekemistä itsellesi, jos sitä kaipaat." Jack sanoi nostaen kahvikupin jälleen huulillensa ja laski sen hörpyn jälkeen pöydälle.
"Suon sen sinulle etuoikeutena, voit käsyttää vaikka halutessasi tuota kirppusäkkiä." Jack sanoi viitaten sanoillaan orjaansa, joka nyt oli jossakin päin taloa.
"Mutta kerrohan, mikä sinä olit ennen miekaksi joutumista? Ihminen ilmeisesti, mutta kuka? Ja kuka sinulle noin kurjan kohtalon on suonnut?" Jack kysyi näin kevyeksi aamu jutteluksi. Myöhemmin päivällä voisi kokeilla saleilla mihin tämä sielu raasu kykeni. Sikäli mikäli tuohon nyt pystyi luottamaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 9:10

Re: Let me convince you || Suskari

Haulin katse kaventui sitä mukaan mitä toinen kertoi hänelle ehdotuksensa. Alku koolosti juuri siltä mitä hän yleensäkin teki, antoi voimansa käyttöön toiselle, joka puolestaan tappoi ja antoi hänelle sieluja. Tosin miehen päästessä kohtaan, missä tuo tahtoi Haulin olevan lojaali vain ja ainoastaan tuolle, oli jotain miltei ennen kuulumatonta. "En tiädä mikä estäisi minua olemaan epälojaali sinulle, jos joku muu pääsisi käsiksi minuun. Sinun täytyy vain pitää minusta hyvää huolta ja visusti omissa käsissäsi." Sielu totesi, olihan toinen toitottanut koko eilisillan ettei luottanut häneen, joten tuskin yksi lupaus riitti luottamuksen syntymiseen.
"Mutta muuten ehtosi kuulostavat hyvin tutulta, joten voin mukisematta sanoa, että hyväksyn pikku sopimuksesi."

Toinen lisäsi vielä kuinka vapaasti Haul sai käyttää asuntoa ja jopa tuon orjaa. "En kykene astumaan viittä metriä kauemmaksi miekastani, joten ainoa asia olisi mitä voin orjaltasi pyytää, olisi että hän kantaisi minut jonnekin. Mutta tuskin suot hänelle sitä iloa." Sielu totesi hymähtäen, viitaten eiliseen ehdotukseen, jonka hän oli toiselle suonut.
Puheeaiheen vaihtuessa Haulin menneisyyteen, naurahti sielu, olipa toinen uteliaalla päällä. "En tiedä voinko kertoa tarinaani miehelle, jonka nimeä en vielä edes tiedä, mutta kyllä olin aikanaan ihminen."
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Maalis 31, 2015 10:51

Re: Let me convince you || Suskari

Jack kurtisti kulmiaan eikä näyttänyt täysin tyytyväiseltä Haulin sanoihin, eikä kyllä sitä ollutkaan. Tuo aaveen kuvatus oikein vihjasi ettei ollutkaan niin lojaalia sorttia uudelle herrallensa kuin saattoi kuvitella, vaihtaisi heti puolta kun silmä välttäisi ja ilmeisesti myös jos löytäisi jotakin parempaa. Omaa todistetta tästä päättelystä myös saattoi antaa Haulin edes mennyt herra, jonka Jack oli surmannut edellis yönä, sillä tuo aaveen kuvatus ei vaikuttanut välittävän pätkääkään mitä hänen herrallensa oli tapahtunut ja kun hän oli "parempana" tullut kuvioihin niin kyllä silloin sitä mielisteltiin. Halvatun käärme kielinen rotta.. jolla oli kulta reunukset.
"Siinä tapauksessa minun on pidettävä sinusta huolta." Jack sanoi aaveen sanoille virnuillen hieman pahaenteisesti. Hän ei todellakaan aikoisi päästää tästä aseesta irti ennenkuin olisi saannut haluamansa ja siitä Jack aikoi pitää huolta. Tuo aave pääsisi hänen käsistään minnekkään. Tästä olisi tulossa oikein mielenkiintoinen pikku yhteiselo~
"Kuulostaa oikein hyvältä Haul, toivottavasti viihdyt aseenani." Jack lisäsi kun Haul kuitenkin suostui muista kohdista sopimusta pitämään omalta osaltaan.

"Surullista, olisin vain halunnut tarjota sinulle hieman.. viihdettä miekka elämäsi lisäksi." Todellakin, Jack tunsi sääliä vangittua sielu parkaa kohtaan joten olisi ollut valmis tarjoamaan aave paralle jotakin viihdykettä. Mutta se vain oli niin vaikeaa kun mies parka oli valitettavasti aineeton henki ja täysin pois fyysisestä elämästä. Surullista. Miten tuo edes kesti tuollaista elämää? Hänelle oli ollut jo tarpeeksi olla vankina omassa kehossaan.. Seuraavaksi Haul ryhtyikin kyselemään Jackin nimeä, kertoen todellakin olleensa joskus aikanaan ihminen paljastamatta yhtään sen enempää menneisyydestään. Jack hymähti.
"Törkeää, minä kerroin jo jotakin omastani menneisyydestäni." Jack sanoi ja jatkoi juoden kahviaan. "Nimeni on Jack, Jack Fisher."
"Eikö sinua inhota olla nykyisessä tilassasi?" Jack kysyi katsellen Haulin aineetonta kehoa, josta päätellen mies oli ollut melko nuori joutuessaan osaksi miekan terää.
"Itse vihasin omaa tilaani aikanaan niin paljon että olin valmis tappamaan itseni.. yhdessä sen rakin kanssa." Jack muisteli katkeroituneena silmissä käyden heikko punainen vivahdus.
"Niin ja lähdetään päivemmällä kokeilemaan sinua.. minulla on tässä aamulla nopea työasia, joten saat jäädä vielä tänne." Jack huomautti miehelle, mikä oli vale. Ei hänellä ollut työasioita, mutta Haulin kohdalla yllätyksiä kyllä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 11:54

Re: Let me convince you || Suskari

Haul hymähti itsekseen toisen harmitellessa, ettei hän halunnut kertoa menneisyydestään mitään. "Sanoinhan etten kerro miehelle jonka nimeä en tunne. Jack." Mies totesi toisen esitellessä vihdoin itsensä. Jack jatkoi esittäen lisää kysymyksiä, kenties toista kiinnosti tietää Haulista enemän, koska oli kokenut samallaisia vaikeuksia joskus itsekin. "Toisinaan kyllä, mutta toisinaan en." Haul vastasi, kuoemattomana oli hyvät puolensa ja fyysisyyden puute oli toisinaan suuri etu... ja kyllä hän aina kaiken lopuksi sai olla lihaa ja verta.

"Työasia vai, mitä oikein teet työksesi?" Haul uteli Jackin kertoessa päivän suunnitelmista. Miekkaa toinen aikoi kokeilla myöhemmin päivällä. Toivottavasti toinen ei ollut ammatiltaan palkkamurhaaja, silloin hän olisi vaatinut päästä mukaan. "Ja jos kiireiseltä päivältäsi ehdin, kenties kerron enemmän itsestäni, kun kerran olet niin utelias."

//Sori ku on lyhyt, kirjotin näin nopeesti töissä, hyssssss ei kerrota pomolle ;3 //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Maalis 31, 2015 1:50

Re: Let me convince you || Suskari

Jack katsoi Haulia jota alkoikin äkkiä kiinnostamaan mitä hän teki työkseen, jolle tuomittu sielu hymähti kevyesti. Eipä tuo mikään salaisuus ollut.
"Olen eliittisotilas, esimieheni haluaa nähdä minut." Jack vastasi Haulille sen erikoisemmin kertomatta mitä hänen esimiehensä edes halusi. Tuskin se miekkaa edes sen erikoisemmin kiinnosti kerta tappamaan Jack ei ollut tällä kertaa lähdössä, vaikka käskystä saattoi tappaa kenet hyvänsä. Eikä Jack ollut edes esimiestään menossa tapaamaan vaan aivan muita henkilöitä, joita hän normaalisti karttoi mahdollisimman paljon.
"Sinäpä aukeat huonosti asioistasi, kerroin sinulle nimeni ja myös omasta menneisyydestäni ja vielä jaksat piilotella menneisyyttäsi." Jack sanoi hieman pettyneenä. Hän olisi halunnut kuulla mitä Haul niin mystisen verhon takana piilotteli itsestään, joka ilmeisesti oli sen verran tärkeää ettei sitä heti haluttu kertoa uudelle herralle.
"Luulin että olen herrasi.. ja sinun pitäisi totella minua." Jack sanoi hymyillen katsoen edessään olevaa aineetonta olentoa, mutta vakavoitui nopeasti ja joi ne viimeiset kahvinsa kupistaan.
"Mutta minun pitää mennä.. Pärjääkö sen aikaa yksinäsi?" Jack ilmoitti nousten jo tuolista.
"Tarvitseko jotakin?" Oli toinen hieman väkinäisempi kysymys aaveelle.

// Ei kerrota ei :D //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 2:47

Re: Let me convince you || Suskari

Haul hymyili virneellään Jackille, joka kuulosti pettyneeltä siitä ettei sielu avautunut tuolle. Mies oli nyt sielun herra, joka tottelissi tuon jokaista käskyä. Tottahan se oli, toinen oli Haulin herra ja sopimukseenhan kuului tuon totteleminen, se vain että toisen kysymykset eivät olleet kuulostaneet Haulin korvaan käskyiltä. Enemmänkin pyynnöiltä.
Haulilla ei kuitenkaan ollut suurempaa syytä olla kertomatta menneisyydestään, olihan se täynnä katkeruutta ja vihaa, mutta toisinaan sen kertominen herätti joissakin sympatiaa sielu parkaa kohtaan. Kyllä hän kertoisi sen, kunhan toisella olisi aikaa kuunnella hänen pitkä tarinansa.

Jack ilmoittikin että tuon oli aika lähteä tapaamaan esimiestään, eliittikenraalia. Mies oli todella hyvässä asemassa. Hiljainen naurahdus karkasi Haulin huulilta, toisen kysyessä pärjäisikö hän yksin. "Hmmmm... luotat minuun jo yllättävän hyvin, ottaen huomioon että jätät minut saman katonalle orjasi kanssa. Ties mitä voin juonia täällä hänen kanssaan kun olet toisaalla." Haul totesi kiusaavaan sävyyn, mutta lisäsi perään. "Älä kuitenkaan huoli, minulla ei ole syytä vaihtaa sinunlaistasi vahvaa herraa heikompaan."
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Maalis 31, 2015 6:06

Re: Let me convince you || Suskari

Jack naurahti hieman huvittuneena Haulin loksautukselle siitä että Jack luotti aaveeseen ehkä turhan paljonkin kun uskalsi orjansa kanssa jättää oleskelemaan kahdestaan kun itse olisi poissa. Haul kuitenkin korjasi vielä ettei aikonut miehen orjalla tuomittua pettää, koska haltiaorja oli heikompi mitä Jack. Joka oli totta, Haul ei tietänyt vielä yhtään mitään hänen oikeista voimista.
"En kyllä ajatellut sinua siihen jättää orjani ulottuville." Jack totesi ja jälleen kerran tarttui asevyöhän nostaakseen Haulin miekkoineen pöydältä, antaen kuitenkin aaveelle sekunnin tai toisen palata miekkaansa jos tahtoi. Näin Jackin kotona oli täysin sama missä mies leijaili usvamaisessa olemuksessaan. Tämän jälkeen Jack kantoi aseen omaan huoneeseensa, jätti aseen sinne ja lukitsi oven perässään. Eihän se Haulia estänyt kulkemasta seinän läpi jos etäisyys vain riitti, mutta piti sen kurjan haltian poissa. Jack itse vaihtoi vielä vaatetustaan sen verran että laittoi päällensä niin kutsutun harjoitus haarniskansa, joka oli huomattavasti hänen omaansa kevyempi, mutta myös suhteellisen suojaamaton. Mutta ajoi asiansa harjoittelussa. Tämän jälkeen Jack poistui asunnosta.

Oli jonkin aikaa hiljaista, oikeastaan useamman minuutin kun talon hiljaisuuden rikkoi kahleet, jotka raahasivat pitkin lattiaa kunnes ne pysähtyivät. Lähelle Jackin huonetta, jonka seinän läheisyyteen Luvon oli jäännyt nojaamaan seinää vasten. Hän oli ollut hiljaa tämän koko ajan, mutta kuullut kyllä kaiken. Haul voisi olla hänen keinonsa päästä pois tästä elävästä helvetistä.
"Aijotko tosiaan luottaa tuohon kusipäähän?" Kuului hieman huonosti äänetty kysymys Haulin mielessä kun nuori haltia oli ottanut telepaattisen yhteyden tuohon henkeen.
"Hän vetää sinua kuin päässiä narussa." Luvon lisäsi. Hän oli ehkä harvinaisen surkea ilmetys ja hiljainen, mutta kun Jack oli poissa oli hänen pakko käyttää näin mahtava tilaisuus hyödyksi! Sikäli mikäli Haul olisi yhteistyö haluinen.

// Toivottavasti ei haittaa jos tungen Luvonin nyt Haulin seuraksi vähäksi aikaa? Sain vaa idean Haulin sanoista >) //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 6:29

Re: Let me convince you || Suskari

Tietenkin Jack aikoi pitää huolen siitä että orja pitäisi näppinsä erossa miekasta. Mies kantoi Haulin omaan huoneeseensa, sielun leijuessa itse toisen perässä, mutta palasi pian miekkaan toisen asetettua miekan lukkojen taakse. Toivottavasti hän ei joutuisi odottamaan kauaa, se kun tuppasi Haulille olemaan aina niin tylsää. Ulko-oven kolahdus kertoi Jackin poistuneen, joka laski taloon hiljaisuuden... joka kuitenkin rikkoontui pienen tovin kuluttua. Hiljainen kilinä kantautui oven ulkopuolelta, kenties toisen orja ryhtyi askareihinsa?

Miekka avasi silmänsä kuullessaan äänen, joka tuntui kuuluvan aivan ajatuksissaan. Katse kääntyi ovea kohti, puhuiko orja hänelle telepaattisesti? Haltiahan tuo oli ja ainoa muu henkilö tässä talossa. Miekasta purkautuva usva, luikerteli käärmeenlailla kohti ovea. Usvan päästessä kiinteän puun läpi, oli jo Haul inhimillisemmässä muodostaan, tuijottaen nyt haltiaa, yliruumis oven läpi. "Ainoa joka vetää pässiä narussa olen minä." Sielu totesi haltiakielellä kurjan näköiselle haltialle, silmäilen tuota nyt tarkemmin. "Kuuntelit salaa? Houkutteliko sanani sinua? Haluatko juonitella kanssani?"

//Uuuuuuuh, ei haittaa ei >:3 //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Maalis 31, 2015 9:09

Re: Let me convince you || Suskari

Luvon oli yllättynyt lievästi sanottuna kun Haul oli päättänyt ilmestyä Jackin huoneen oven läpi puhumaan hänelle, ehdottaen että he yhdessä alkaisivat toimimaan Jackiä vastaan. Vielä suurempi yllätys oli että Haul, tämä miekan henki osasi haltia kieltä yllättävänkin sujuvasti. Mutta se oli vain parempi Luvonin kannalta kun ei vielä oikein yleiskieltä taitanut kunnolla.
"Saa nähä kumpi tässä vetää kumpaa.." Luvon totesi Haulille kun aave omasta mielestäni oli se joka tässä pelissä heitti nopalla isompia numeroita. Mutta saattoihan se ollakkin että Haul oli niskan päällä, eihän Luvon tiennyt mitä tuo aave Jackin varalle oli suunnitellut. Puhumattakaan Jackista itsestään.
"Korvani eivät ole vain koriste päässäni." Luvon hymähti jatkaen sanojaan. "Mutta kyllä, minua kiinnostaa juonia kanssasi sen paskiaisen pään menoksi. Haluan pois täältä, vapaaksi." Luvon kävi vastaamaan Haulille sen kummemmin pohtimatta halusiko tämä aave vain leikkiä hänen kanssaan. Tosin ei hän mitään menettäisi tässä yrityksessä. Jack ei halunnut tappaa häntä turhan päiten. Hyvät orjat kun maksoivat paljon ja no Luvon oli ollut Jackille ilmainen.
"Onko sinulla jotakin mielessäsi?" Luvon kysyi aaveelta.. olihan tuo huomattavasti vanhempi kuin vajaa parikymppinen haltian poika.

//Haittaako muute jos Jack saisi kaksikon kiinni itseteosta kun ne tässä nyt juttelee? >8D Jackilla olisi vain parempi syy kiusata Haulia (D //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 9:33

Re: Let me convince you || Suskari

Haul loi kasvoilleen veikeän hymyn, orjan myöntäessä että oli kuunnellut salaa, sekä oli kiinnostunut juonimaan sielun kanssa jotain. Toinen tahtoi päästä vapaaksi, moinen kuulosti todella tutulta.
Naurahdus karkasi Haulin huulilta haltian kysyessä oliko hänellä jotain jo mielessä. "Luvon, eikö? Valitettavasti en tiedä mitä voit antaa minulle, jotta auttaisin sinua vapautesi kanssa." Sielu totesi hymyn laskien pienen asteen. "Kuulit kyllä mitä sanoin isännällesi. Hän on paljon voimakkaampi yksilö kuin sinä." Haul kertoi, astuen samalla ulos oven lävitse, kääntyen Luvonin puoleen. Virne kuitenkin palasi yllättäen sielun huulille. "Mutta ainahan voin suoda sinulle vapauden terälläni, mutta tuskin nauttisit siitä niin paljoa."

Haul selvästi kiusasi haltiaa pienissä määrin, mutta aina loppujen lopuksi, jos löytyisi mahdollisuus hyötyä hyvin kenestä tahansa, hän kyllä mielihyvin juonisi Jackin tai kenen tahansa selän takana. "Joten, kerro itse onko sinulla mitään mielessäsi, joka on aikani veroista."

//Hehee ei haittaa :D Mulla käy sääliksi Luvonia, pikku reppana D: //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Maalis 31, 2015 10:17

Re: Let me convince you || Suskari

Haltia nyökkäsi myöntävästi Haulin arvaillessa hänen nimeään ja vaikutti hyvin innokkaalta sen suhteen että Haul auttaisi hänet pois tästä elävästä helvetistä, mutta Haul päätti murskata nuoren haltian toivon vapaudesta. Aave sanoi että ettei Luvonilla ollut mitään mistä Haul olisi voinnut hyötyä ja Jack oli huomattavasti vahvempi mitä Luvon itse, mikä kiinnosti aavetta huomattavasti enemmän. Luvon ei sanonut mitään, mutta katseesta näki että Luvon oli juuri murskattu maahan ja haltia alkoi painautumaan epätoivoon, valmis tekemään mitä hyvänsä päästäkseen vankeudesta ja pois omiensa luokse.
Haulin ehdotus itsemurhasta taas ei houkuttanut nuorta haltiaa yhtään. Aave vain söisi hänen sielunsa omaan käyttöönsä, ei siitä ollut mitään hyötyä. Ja muutenkin, Luvonin elämä oli vasta edessä päin.. ei hän halunnut kuolla.
"..En minä sellaista halua." Luvon sanoi hiljaa laskien katseensa lattiaan näyttäen surulliselta, mutta nosti katsettaan takaisin aaveeseen joka kyseli mitä haltialla olisi ollut mahdollisesti mielessä. Ei Luvonilla oikeastaan ollut mitään sen suurempaa suunnitelmaa mitä tekisi, miten voisi edes hyötyä lukkojen taka olevasta Haulista tai saatika sitten miten voisi voittaa isäntäänsä fyysisessä kamppailussa mitenkään ilman Haulia. Hän oli vain ajatellut että Haul suostuisi hänen pyyntöönsä.
"Tapetaan Jack.. yhdessä, saat hänen sielunsa! Hänen sielunsa on varmasti vahva ja ravitseva sinulle." Luvon aloitti yllättäen epätoivo äänessään ja melkein rukoili Haulilta apua.
"...Sen jälkeen voisimme paeta, voisin ryhtyä käyttäjäsesi.. kehittyä yhdessä paremmaksi, tappaa aina vain vahvempia vastustajia." Luvon jatkoi sanojaan yhtä epätoivoisesti kuin oli alottanutkin, miettimättä oikeastaan oliko niissä oikeasti mitään järkeä. Olivatko ne edes toteuttavissa, oliko Haul edes kiinnostunut moisesta millään aseteella. Mutta haltia oli vielä nuori, eikä osannut osannut ajatella aina loppuun asti ja Luvon oli liian epätoivoinen vapautumisensa suhteen.
"Minä pyydän teitä Haul, auttakaa minut pois tästä helvetistä." Luvon aneli pudoten lattialle polvilleen Haulin eteen hieman yli parin metrin päähän epätoivon kyyneleiden valuessa hitaasti nuoren haltian laihoja poskia pitkin.
"Te saatatte olla ainoa keinoni.."

// Arvaa vaa kävikö enemmän sääliksi tän vastin jälkeen D: //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 31, 2015 10:56

Re: Let me convince you || Suskari

Haul seurasi hiljaisena haltiaa, jonka haaveet oli juuri muserrettu pieniksi palasiksi. Luvon ei tahtonut kuolla, kuka nyt tahtoisikaan kuolla? Murskattu tunne taisi olla orjalle aivan liikaa, tuon yllättäen tuojottaen Haulia epätoivoisesti ja anellessa tältä apua. He voisivat tappaa Jackin yhdessä, Haul saisi tuon sielun, joka oli ravitseva todellakin. He voisivat paeta yhdessä, Luvon uskoutuisi hänelle ja tappaisi vain hänelle.
Haltia romahti polvilleen lattialle sielun eteen, joka katsoi tuota alas ilmeettömänä. Haul oli tuon ainoa keino. "Tiedän kyllä Jackin sielun potentiaalin, se olisi varmasti oikein maukas. Mutta en ole varma onko sinulla kykyjä päihittää hänet edes minun avustuksellani." Sielu kertoi, mutta pienen hiljaisuuden jälkeen hymy kohosi tämän kasvoille. "Mutta... en voi kieltää ettenkö antaisi sinulle voimiani, jos pääsisit käsiksi miekkaani." Haul totesi hymyn muuttuessa virneeksi. "Jack on kuitenkin tietoinen että saatan tehdä hänelle moisen tempun, kerroinhan sen hänelle suoraan." Tosin Haul haluaisi myös nähdä kuinka toinen oikein pääsisi käsiksi miekkaan joka lepäsi lukkojen takana Jackin huoneessa, jota mies varmasti myös pitäisi visusti silmällä ainakun oli itse paikalla.

"Mutta jos tosiaan aiot olla uhkarohkea, pyydän sinula malttamaan tovin. Haluan nähdä mihin Jack kykenee minun kanssani, sekä olen utelias kuka tämä henkilö on josta Jack haluaa päästä eroon."

//Voi eiiii, pikku reppana! Hirveet ilkimykset Jack ja Haul D': //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Huhti 01, 2015 12:06

Re: Let me convince you || Suskari

Haul ei puhunut kuin totta, ei haltialla ollut mitään mahdollisuuksia voittaa Jackiä kaksintaistelussa, ei edes Haulin voimilla. Hän oli fyysisesti liian heikko, eikä hänellä ollut sitä kokemusta taisteluista mitä Jackilla saattoi olla jopa useamman vuoden takaa. Ei mies turhaan ollut eliittisotilas.. ja Luvon oli ollut vain alokas, joka oli vasta aloittamassa sotilas uraansa. Hänen uransa vain päättyi jouduttuaan orjaksi.
Haul ei kuitenkaan alkanut lyttäämään suoralta kädeltä nuoren haltian ehdotusta vaan jatkoi sanojaan vihjaten sitä että jos Luvon saisi Haulin käsiinsä, ei mikään estäisi haltian saamasta Haulin voimia käyttöönsä. Se kuulosti hyvältä, mutta miten ja kuinka hän ikinä siinä voisi onnistua? Haul oli miekkansa kanssa lukitussa huoneessa ja Luvon itse kahlittuna seinään nilkasta, eikä hän päässyt paria metriä lähemmäs huoneen ovea edes kurkottamalla. Haul ei häntä pystynyt auttamaan asian kanssa mitenkään aineettomana aaveena.
"Mitä hyötyä siitä on jos en pääse sinuun käsiksi?" Luvon sanoi hiljaa, mutta kuitenkin niin että Haul pystyi sen kuulemaan.
"...Eikö sinulla ole tosiaan mitään kykyjä joilla voisit liikkua itse?" Luvon kysyi katsoen anovasti Haulia, toivoen myöntävää vastausta osakseen. Jos Haul pytyisi liikumaan itse jollakin tavalla, se pelastaisi paljon!

"Mitä tarkoitat?" Luvon kysyi ihmeissään kun Haul yllättäen ilmoitti että hänen olisi odotettava jonkin aikaa. Mitä? Mitä hänen olisi odotettava? Tai no Haul sanoi että halusi tietää mihin Jack pystyi hänen voimillaan, kuten myös tietää kuka oli se jota Jack niin paljon vihasi että eroon halusi päästä.
"..Tarkoittaako tämä että sinä suostut!?" Luvon kysyi iloinen epäusko äänessään. Vaikka se tosi seikka kummittelikin nuoren mielessä että Haul päättäisi vetää kaiken omaan pussiin ja jäädä Jackille ennemmin kuin surkealle orjalle.

Jack käveli vaitonaisena takaisin kotiinsa, tai no oli puoli matkassa palatessaan tuttua tietä tutuksi käynneelle asunnollensa. Normaalisti mies olisi palannutkin suoraan kotiin, mutta häntä vaivasi ajatus jos toinenkin.. Eniten Haul, se liukas kielinen kyykäärme joka yritti saada häntä otteeseensa ja käyttämään itseään aseena saadakseen sieluja elääkseen. Lisäksi sekin että hän oli jättänyt sen kyykäärmeen yksinään hänen vähemmän luotettavan orjan kanssa, joka varmasti havitteli Haulia puolellensa. Mikään kun ei ollut estänyt orjaa kuulemasta kaksikon viimeyöstä keskustelua.. Jackin vaistot olivat siinä vaiheessa noussut jo pystyyn kun ilman määräystä haltia oli tarjonnut kylpyä hänelle. Se ruoja ei IKINÄ ollut toiminut niin omatoimisesti ja hänen hyväkseen. Sai aina olla sättimässä. Niimpä Jack oli teleportannut täysin äänettömästi oman talonsa vintille kuunnellen hetken seisaallaan ääniä, kuullen hiljaista puhetta hieman kauempaa missä hän itse seisoi. Jackin kasvoille levisi omahyväinen virne ja mies teleporttasi yhtä hiljaa kuin aikasemmin lähemmäs kuullakseen paremmin, polvistui alemmas ja jääden vain kuuntelemaan mitä hänen kaksi käärmettä oikein suunnitteli. Sääli vain puheen seuraaminen oli hieman vaikeaa kun kaksikko puhui haltia kielellä, mutta ei mahdotonta. Ei Jack turhaan ollut haltiaansa pakottanut opettamaan moista roska kieltä.

// Indeed, piiskaa pitäisi kaksikolle antaa >: //
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
EdellinenSeuraava

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö