Mustetta ja rommia

Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Huhti 2008, 22:01

Alf

Alf ei voinut olla huomaamatta sitä, kun Aaron läimiäisi kätensä korviensa päälle kun mummot olivat ruvenneet räkättämään... eihän se normaalia ihmistä olisi häirinnyt! Aaronilla oli siis hyvä kuulo... no, nyt olisi erittäin tyhmää jos ei pitäisi tätä kloppia vähintään puolihaltijana, joten Alf oli jo tehnyt laskelmansa tämän pojan suhteen, näytti hän korviaan tai ei... mutta haltija pojissahan oli sitä jotain..
Sitten, ihme ja kumma, Aaron avasi suunsa. Tämä kysyi tympääntyneellä äänellä koska Alfin vuoro loppuisi ja ennen kuin Alf kerkesi mitään vastaamaan, Aaron alkoikin kyselemään kuninkaasta..
Ei, Alf ei tiennyt oliko kunkku hereillä ja vähät välitti! Oli tai ei, Aaronin voisi sitli viedä linnan vankiloihin 'tökittäväksi', kunnes kunkku heräisi ja päättäisi käsitellä Aaronin asian, niin pieni ja mitätön kuin se olikin.. tosin jos Aaron oikeasti olikin haltija, tämän asia paisuisi kuin vanhan mummon perä iän myötä.
"neh, minun vuoroni loppui jo parikytä minuuttia sitten... mutta viedään asia nyt loppuun kun kerran aloitettiin" Alf sanoi lopulta heidän saapuessaan aukion reunalle.
"Ja en todellakaan tiedä, onko kruunupää tähän aikaan hereillä vai ei, mutta jos ei ole niin voit 'odotella' selleissä.. tai sitten odottelemme kylällä, miten vain" Alf sanoi vilkaisten yhden nuoren maalaistytön perään... kyllä se silmän ruokaa oli.
"hee, olet varmaan tietoinen prinsessan heilasta?" Alf aloitti näin ohimennen, kai sitä nyt aikaansa voisi kuluttaa rupatteluun pikku klopin kanssa.. ja samalla ohimennen koittaa tämä saada puhumaan itsensä pussiin "Joskus naiset ovat outoja.. mennä nyt velhon kanssa naimisiin vaikka kylillä olisi paljon komeampia miehiä.. kuten minä! Ei siinä, ei prinsessa yhtään pahemman näkoinen ole.. mitä nyt häntä olen nähnyt, kuninkaalliset kun eivät pahemmin kylillä liiku" Alf selitti... eikä hän ollut ainoa joka ihmetteli prinsessan mies makua, siitä oli puhuttu monet kerrat kapakassa kaveriporukalla, joskus jopa monta tuntia ailahdellen aina silloin tällöin aiheesta toiseen ja kolmanteen... niin se kapakoissa meni!

// well pee in your boot! TEAM EVOTTAJAT! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 23 Huhti 2008, 22:43

Aaron

Aaronille tuli se tunne kun joku olisi vetänyt niskassa Alfin kertoessa, että hänen vuoronsa olisi loppunut jo ajat sitten! Aaron oli elätellyt pientä toivoa siitä, että tämä olisi niitä laiskemman puoleisia jotka antoivat pidempään vievien asioiden olla jollei siitä ajasta kerran enää maksettaisikaan. Aaron jäi siis jälleen manaamaan kun Alf kertoi ettei oikeasti edes tiennyt, että oliko 'kruunupää' hereillä vai ei, mutta hänelle kuulemma suotaisiin se yleellisyys odotella jossain haisevissa selleissä tai sitten... Kylällä! Tämä kuulosti Aaronin korvissa paljon paremmalta ja jäikin miettimään asiaa, jääden huomaamatta ollenkaan vastaan tulevaa maalaistyttöä joka tuli heitä vastaan ja sai kiinnitettyä ainakin Alfin huomion.

Aaronin ajatus katkesi paremmin kylille menoista Alfin aloittaessa keskustelua nyt prinsessan heilasta... Aaron jäi sivukorvallansa kuuntelemaan paremmin kun Alf aloitti sanomalla naisten olevan outoja, johon Aaron yhtyi. Sitten Alf mainitsi velhon, jonka Aaron oli ylpeänä myöskin Artin kanssa törmännyt, mutta jäipä tuon mainitsematta ja yritti olla purskahtamatta nauruun kun mies alkoi ylistämään omaa komeuttaan. Sitten tämä siirtyi puhumaan prinsessasta, jonka ulkonäöstä Aaronilla ei ollut mitään kommettia jaettavana, mutta jos totta puhuttiin, ei Aaronkaan tätä rumana oikeasti pitänyt.

"Hee, olen minä kuullut!" Aaron sanoi nyt astetta reippaammalla äänellä, samalla kun käännähti ympäri ja lähti kävelemään takaperin, keihään pää osoittaen nyt hänen vatsaansa ja virnuili jälleen, sivuuttaen nyt kokonaan sen minne hän saattoi olla joutumassa.
"Ja nähnytkin olen! Velhoineen päivineen!" Aaron lisäsi vielä, oli se sitten järkevää tai ei, Aaronista aihe oli kiinnostava ja se innosti.
"Ja jos se kruunupää yhä koisii niin ei se kovinkaan paljoa haittaisi odotella kylällä! Selleillä kuolisi tylsyyteen ennenkuin mitään tapahtuisi!" Aaron sanoi vielä ja oli vähällä sanoa 'teidän kylällä' tai 'ihmisten kylällä', mikä EI olisi ollut ainakaan kovin järkevää. Ja mielummin kylällä kun selleillä, näin muistellen Aaronin alkuperäis tarkoitusta ihmisten kylälle menoon; pitää hauskaa ja nyt ei saanut unohtaa olla etsimättä tilaisuutta pakenemiseenkin... Ei hän äijän seurassa ollut koska halusi.

//"..Miten päin tän keihään kuuluu olla, eiKU! Mikä tää on?" *haltija tesmii jousipyssyä*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Huhti 2008, 08:08

Alf

Alf katsahti alas Aaroniin kun tämä aloitti jälleen puhumaan, käännähtäen siinä samalla ympäri ja Alf oli jo sohaista tältä vatsan auki! Ei äkki käännöksiä! Alfin ilme muuttui kysyväksi, kun Aaron kertoi jopa nähneensä nämä... Harva näki prinsessaa, muuta kuin linnalla ja vielä harvempi näki velhoa!.. ja sitäkin harvempi halusi nähdä velhon, vaikka tämä olikin prinsessan kanssa naimisissa, silti hänestä kulki ties mitä pimeitä tarinoita, jotka kuulostivat enemmänkin vanhojen eukkojen juoruilta.
Alf naurahti pienesti Aaronin huomautukselle selleistä. Eihän kukaan nyt halunnut vangin kuolevan tylsyyteen ennen kuin pääsi hirttopuulle, niin ironiselta kuin se kuulostikin... mutta Alf oli erimieltä siitä, oliko selleissä tylsää vai ei.. no, kai se riippui siitä, kummalla puolella kaltereita oli. Alfin aika kului yleensä vartijoiden kanssa pelatessa.. no, yleensä Alf oli syy miksi siellä pelattiin pokeria ja ties mitä muita uhkapelejä, Alfilla oli tapana kantaa aina taskuissaan korttipakkaa ja kahta noppaa, ihan vain siltä varalta että tulisi tylsää.

Sitten Alf otti pari nopeaa askelta kohti Aaronia ja iski keihään tämän seläntaakse maahan, estäen häntä etenemästä enempää.
"vai kylällä... noh, ei minulla kyllä parempaakaan tekemistä ole, kuin vahtia jotain kloppia.." Alf aloitti sukien partaansa, katsellen ympärilleen.
"no, hyvä on.. mutta minä päätän paikan ja juuri nyt minun on jano.." Alf sanoi siirtäen katseensa alas Aaronnin ja kumartui hieman hänen puoleensa.
"kerroppa, oletko koskaan maistanut rommia?" Alf kysyi.
Sitten hän suoristi selkänsä, nappasi keihään toiseen käteensä ja toisella työnsi Aaronin liikkeelle, kohti pientä kapakkaa, jossa Alfilla oli tapana vierailla melko usein.. ei kallen kapakka, siellä oli liikaa tuhteja tätejä juomassa, eikä kallen kapakka ollut edes tähän aikaan auki! toisin kuin tämä.. Ja tämä oli huomattavasti turvallisempi, jos Aaron nyt haltija oli.. täällä ei ollut liikaa korvia kuulemassa tai sitten näillä korvilla oli salaisuuksia kannettavanaan.

Alf avasi kapakan tumman harmaan oven ja työnsi Aaronin sisään, ennen kuin sulki oven perässään. Tunnelma oli hiljainen, väsynyt ja hieman synkähkö. Kapakkaan oli sammunut yksi, ei niin terveenäköinen mies ja paikalla oli pari huppupäistä, tumma viittaista miestä jotka pysyttelivät varjoissa. Kapakan isäntä... tai no, täällä se oli emäntä, seisoi tiskin takana ja puhdisti tuoppeja.
Kapakan pääväri oli harmaa.. seinät olivat harmaata, kulunutta puuta, kuten myös lattiakin ja kalusteet olivat astetta tummempia, mutta harmaita nekin. Vastoin kaikkia oletuksia, kapakan seinillä oli tauluja, joissa oli taruolentoja ja jopa haltijoita.. no, kuten sanottu, näillä korvilla oli salaisuuksia kannettavanaan.
"odota tässä.." Alf sanoi tuupaten Aaronin istumaan nurkka pöydän ääreen ja käveli itse tiskille.
Hetken hän jutteli matalaan ääneen emännän kanssa, kunnes käännähti ympäri käsissään kaksi, pientä puista mukia ja käveli takaisin pöytään. Hän laski toisen mukin Aaronin etteen ja istui vastapäätä häntä, nostan jalkansa kolmannelle tuolille ja otti erittäin letkeän aennon. Hän riisui kaulaliinansa, mutta jätti viitan ja takin päälleen.. eivät he täällä kumminkaan kauaa olisi.
"nee, anna mennä, hyvää se on kun makuun tottuu" Alf sanoi Aaronille, nyökäten kohti mukia, samalla kun otti omastaan kulauksen.
"Vai olet nähnyt heidät... prinsessan ja jopa velhon.. missä?" Alf aloitti palauttaen puheenaiheen näihin kahteen.

// :----D "oke oke, ny mä ammun!" *TWOING!* "oh shit, kui tässä näin kävi?" *Haltija maalitaulussa* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 24 Huhti 2008, 14:06

Aaron

Mies vain naurahti siihen mitä hän sanoi ja vielä hetken aikaa Aaron sai takaperän siinä kävellä, kunnes tämä lähti ottamaan paria nopeampaa askelta häntä kohden ja hetken Aaron oli sekunnin murto-osaa saanut luulla, että mies keihästäisi hänet siihen paikoilleen. No, Aaronin matka päätyi kuin seinään kun mies oli -näin ehkä onneksi- iskenyt keihäänsä vain hänen selkänsä taakse, mutta ei se Aaronia niinkään ilahduttanut vaan vaihtoi hetkellisen innostuksensa kylille menosta taas ärtyneisyyteen. Aaron katsoi ylös mieheen joka suki jälleen partaansa ja katseli ympärilleen kuin mikäkin kanahaukka.
Lopulta tämä myöntyi, mutta halusi itse päättää paikan... No ei kai Aaronille sitä mitään vastaan ollut, hänellä kun ei ollut varaa mitään paikkaa ehdottaa kun ei ihmisten kylää juurikaan tuntenut...

"Rom...mia?" Aaron toisti kysyvänä, tympääntyneen äänensävyyn, vetäen takaraivonsa vasten keihään vartta nyt miehen hänen puoleensa jälleen kumartuessa. Hän ei ollut koskaan kuullutkaan rommista... Saatika ollut oikeastaan tietoinen minkäänlaisesta alkoholista, mutta arvasi sen nyt olevan jotakin juotavaa, janoaan kun mies oli hetki sitten vasta valitellutkin. No, mies jätti hänen pituustasonsa rauhaan, otti maahan iskeneensä keihään ja patisti hänet sitten matkaan. Aaron ei ollut enää ollenkaan varma siitä mitä teki... Ja vilkuilikin koko matkan mahdollisuuksia lähteä lipettiin, mutta yhtäkään ei kohdalle osunut. Voisihan hän järjestää kohtauksenkin, mutta Aaronilla oli sellainen tunne, ettei tulisi siinäkään voittamaan, kohtahan kaikki alkaisivat epäilemään häntä haltijaksi! Ja sitten hänet ainakin keihästettäisiin paikoilleen, ellei hän sitten juoksemaan kokonaista kylää metsään karkuun.

Aaron oli tympääntynyt kun he saapuivat jonkin rakennuksen luokse, joka suorastaan korosti Aaronin silmissä ihmiskylän synkkyyttä, mitä se tunnetusti haltijoiden keskuudessa kyllä olikin. Alf tuuppasi hänet ovesta sisään ja Aaron oli vähällä ärähtää tälle, mutta jäi kuitenkin vain tuijottamaan sisälle puunharmaata, hiljaista ja synkkää kapakkaa. Ilmassa leijaili outo, juopunut haju ja seinillä oli tauluja, jotka pistivät Aaronin mietteliääksi. Miksi ihmiset pitivät kuvia taruollennoista ja heistä seinillään? Aaron myös huomasi silmäkulmassaan, pöydänpäällä kuorsaavan miehen, josta lähti se kaikkein kamalin haju ja Aaron oli vähällä peittää nenänsä heidän tämän ohittaessaan.

Alf ohjasti hänet yhdelle pöytä nurkkauksista ja tuuppasi hänet siihen istumaan. Aaron amansi jotain omaansa, jääden Alfin lähdettyä vilkuilemaan ympärilleen huppunsa suojista. Hänen silmiinsä osui tietenkin heti ensimmäisenä ovi ja siitä tuli taas mieleen karkuun lähtö. Tosin tiski, jonne Alf oli mennyt ja jossa tämä nyt jotain kapakan emännän kanssa jutusteli, oli liian lähellä ja siksi mahdollisuudet pakenemiseen pienenivät huomattavasti, vielä kun Alf sattui olemaan puolihaltija ja nopea näin myöskin kintuistaan.
Aaron käänsi hupunsuojista pälyilevät kasvonsa takaisin pöydän puoleen kun huomasi Alfin palaavan ja löysi kohta nokkansa edestä puisen mukin, jonka litku haisi melkein yhtä pahalta mitä pöydän päällä mätänevä mies.
Alf kyllä kehoitti kokeilemaan, mutta Aaron ei mukiin koskenut, ainakaan vielä vaan seurasi kun Alf päätti ottaa lunkisti ja riisua kaulahuivinsa... Aaron ei riisunut mitään vaan kuunteli kun palattiin jälleen 'prinsessa ja velho' aiheeseen.
"Kerran linnalla." Aaron vastasi lyhyesti. Velhon hän oli tavannut kaksi kertaa, prinsessan kerran ja se jääköön mainitsematta Aaronin puolesta, että kumman puolueen linnalla olisi nämä nähnyt.
Sitten Aaron otti kiinni mukista, nosti ja haistoi tätä juomaa jota kutsuttiin rommiksi ja lopulta käänsi pohjan kaakkoon, kulauttaen puoli mukia kurkustaan alas ja paumautti sen takaisin vasten pöytään, jääden miettimään että oliko tehnyt kovinkaan järkevästi!?
"'Hyvää se on kun makuun tottuu'" Aaron toisti pitkin hampain irveillen rommin ja alkoholin ensimausta, joka oli toistaiseksi ollut kaikkea muuta paitsi hyvä.

//"Kuka noi tollot sisään päästi?!" :'D-- "Kuitenkin jotain tyrmäys tippoja tässä"-"eiks tääl oo flipperii? Surkee kapakka!" D<//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Huhti 2008, 14:31

Alf

Alf kuunteli kun Aaron kertoi nähneensä velhon ja prinsessan linnalla.. hassua, edes kaikki linnan työntekijät eivät olleen nähneet näitä ja nyt pikku kloppi, jolla ei pitäisi olla mitään asiaa linnaan, ilmoitti tuosta vain nähneensä nämä kaksi siellä.. jos nyt ihmisten linnasta puhuttiin.. ja totta kai puhuttiin, mitä velho ja prinsessa muka haltijoiden linnassa olisi tehnyt?! Hullua koko ajatus... näin Alfin mielestä.
Sitten - näin Alfin ihmeeksi - Aaron nosti edessään olevan rommi mukin ja kulautti mukavasti puolet siitä alas kurkustaan ja iski mukin takaisin pöytään. Alf hymyili vahingoniloisesti kun Aaron toisti hänen sanansa pitkin hampain, ehkä Aaronin olisi ensiksi pitänyt ottaa maistiainen...
"niin sitä pitää!" Alf huomautti laskiessaan oman, lähes tyhjän mukinsa alas.
"he, Alf? Onko poika sinun?" Toinen huppupäisistä miehistä kysyi olkansa yli. Alf naurahti ja vilkaisi miestä kuin idioottia, pudistaen päätään.
"näytänkö minä muka isältä?! Tuonhan kasvattamiseen olisi mennyt vähintään 14 vuotta!" Alf huomautti nyökäten kohti Aaronia, sen pahemmin selittelemättä tilannetta. Mies naurahti ja nyökkäsi, kääntyen takaisin selin heihin... kyllä, Alf tunsi tämän tyypin, hän tunsi melkein jokaisen joka tässä kapakassa kävi! ihmekkös tuo...

"hmh.. haltijat.. minäkö muka isä.." Alf mutisi siirtäen katseensa Aaroniin ja nyökkäsi kohti miestä joka äsken oli puhunut "hän on haltija, kuuluu pettureihin, yksi niistä jotka ovat olleet mukana kunikaan murhan suunnittelussa, siis haltijoiden... kyllä se homma pelaa näin varjoistakin, usko pois" Alf selitti, liekö tuokaan nyt niin hyvä huomautus kerrottavaksi, mutta menköön.. Aaron tuskin tulisi siitä kenellekkään kertomaan, mikäli elävänä kuninkaan luota selviäisi... jos Alfin arviot nyt osuivat oikeaan.
"heee, kuis vanha kloppi edes olet? meinaan siinä oli melko paljon alkoholia.. varo vaan ettei nouse päähän" Alf huomautti osoittaen etusormellaan Aaronin mukiin, samalla kun nosti omansa ylös ja veti viimeisetki pisarat alas.. no, oliko se nyt niin hyvä idea ryypätä ennen kuin kuninkaan eteen meni, mutta menköön nyt.. Alf oli sen verran 'kokenut' ryyppäri, ettei yksi pieni muki hänen päähänsä noussut, ei lähellekkään!

// "joko se nukkuu? HYVÄ! Lets see what we have..." //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 24 Huhti 2008, 15:57

Aaron

Aaron irvisti huppunsa suojista Alfille ikäänkuin vastuakseksi tämän huomautukseen, kunnes kuului vieraan miehen ääni kysymässä Alfia. Aaron käänsi päänsä puolittain äänen suuntaan, nojaten nyt käsillään pöytään ja huomasi äänen tulevan yhden huppupäisen miehen suusta. Eipä ollut ensimmäinen kerta kun Aaronia oltiin jonkun toisen nulikaksi luultu, tosin näiden naurahtelujen sijaan, Aaro tuhahti ja käänsi katseensa takaisin pöytään kun Alf jatkoi miehen kanssa jutustelua siitä, että oliko tämä isä vai ei ja jos Aaronilta kysyttiin, häntä ei kiinnostanut.
Jutustelu jäi kyllä näiden välillä lyhyeksi ja Aaron kohautti katsettaan nojaamastaan pöydästä Alfiin kun huppupäinen mies oli kääntänyt heihin jälleen selkänsä.
Sitten Aaronin korviin kolahti sana 'haltijat', saaden Aaronin katsahtamaan Alfiin nyt kunnolla ja erittäin kysyvästi. Sitten Aaron katsahti huppupäisen miehen takaraivoon kun Alf nyökkäsi tätä kohden ja lähti selittämään miehen oikeasti olevan haltija, yksi niistä pettureista jotka suunnittelivat haltija kuninkaan murhaa??

Aaron jäi tuijottamaan miestä hetkeksi. Hänhän voisi tosipaikan tullen valehdella olevansa myöskin petturi? Ja olisi vaikka sellainen niin kauan kunnes lipettiin pääsisi! Ei se Aaronia haittaisi! Hänelle ei tekisi yhtään kipeää alkaa puhua sammakoita haltijoista sun muusta!
Aaron käänsi katseensa hetken tuijoteltuaan takaisin Alfin puoleen kun tämä kysyi hänen ikäänsä.
"Pweh, nouse päähän? Äskehän itse sanoit että klopin kasvattamiseen olisi mennyt vähintään 14 vuotta, joten päättele siitä" Aaron sanoi vetäytyessään pöydän päältä nyt nojaamaan tuolin selkänojaa vasten ja risti kätensä puuskaan. nouse päähän? Mitä se sitten tarkoittikaan... Ja alkoholi? Aaron ei ollut todellisuudessa edes kuullut, haltijat kun eivät pahemmin toistensa keskuudessa moista juoneet ja Aaron ei yhtään ihmetellyt syytä. Ja hänen ikänsä oli oikeasti 150 vuoden paikkeilla, fyysisesti 14, mikä laskettiin ihmisten iäksi, mutta todellisuudessa Aaron oli elänyt paljon kauemmin, mutta sitäkään ei Alfin tarvinnut tietää.
"Onko täällä vessaa?" Aaron pamautti seuraavan kysymyksensä. Aaron kysyi ensinnäkin siksi, että hänen tarvitsi yhä päästä tarpeilleen ja osaksi siksi, että vessassa saattoi olla ikkuna, jonka kautta pakeneminen kävisi helpommin kuin leikiten.

//....."FLIPPERIII!!!"//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Huhti 2008, 16:15

Alf

Alf vain tuhahti Aaronin ikä huomautukselle, miten vain.. ei Alfia haittaisi jos tämä itsensä joisi pöydän alle, olisi sitten helpompi viedä tämä linnalle... tosin sitten pitäisi kantaa koko heppu, mutta ei Aaron nyt niin paljoa voinut painaa.
Sitten tuli puheeksi niin iki ihana 'valtaistuin'. Alf katsoi kysyvästi Aaroniin, pitikö tämän nyt jo kuselle päästä? Tai ehkä Aaronilla oli ollut hätä jo pidemmän aikaa, sitä Alf ei tiennyt eikä kyllä lähtenyt kysymäänkään, ei häntä kiinnostanut milloin rakko oli repeämässä... tai sitten Aaronilla ei ollutkaan kusi- tai kakkoshätä, vaan pakosuunnitelma mielessä.. ei Alf todellakaan ollut niin tyhmä - näin selvänä - etteikö olisi tuotakin asiaa tullut ajatelleeksi, tässä muutaman sekunnin hiljaisuudessa.
"Onhan täällä.." Alf sanoi ja nousi ylös pöydästä, napaten keihäänsä mukaan.
"tule, pääset kuselle jos hätä kerran on, mutta turha yrittää mitään ikkuna pakoa.. hyvä jos edes mahdut siitä ikkunasta.." Alf sanoi mutisten loppu osan lauseestaan.
Alf näytti Aaronille tien vessaan, joka oli sivukäytävällä. Vessan ovi oli tavallista kapeampi, tumman harmaa sekin. Vessa taas oli hieman valoisampi mitä kapakan puoli, johtuen siitä että aurinko paistoi juuri ikkunasta sisään. Ikkuna oli halkaisijaltaan juuri ja juuri 30 senttiä, eikä siinä ollut saranoita... eli se ei ollut tuuletus ikkuna.
"No, sinne vaan jos hätä on, minä odotan tässä" Alf sanoi nojautuen oven vierelle odottelemaan, pyöritellen keihästä käsissään.
"muuten.. sen jälkeen lähdetään linnalle päin" Alf huomautti vielä, laittaen kaulaliinaansa takaisin ylleen.. ehkä oli paras saada Aaron lukkojen taakse, jos tämä kerran vessa pakoakin jo halusi kokeilla.

// *delfiini uikutusta* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 24 Huhti 2008, 19:37

Aaron

Aaron katsoi kyllästyneenä Alfiin, joka kohta kuitenkin vastasi, että kapakassa olisi vessa ja nousi siinä samassa ja nappasi keihään mukaan, mikä sai Aaronin jo melko epäluuloiseksi. Sitten Aaronkin nousi, vilkaisten vainvihkaa vielä huppupäisiin haltijoihin jotka kyyhöttivät yhä siinä samaisessa nurkkauksessa kun he olivat tulleet. Alf sanoi että hänen olisi turha yrittää mitä pakoa, johon Aaron ei sanonut saatika ilmeillyt mitään, hänellä tuntui olevan pikkuhiljaa vain enemmän ja enemmän tarve päästä pois, tai hänet oikeasti vielä vietäisiin kuninkaan eteen ja Aaron ei todellakaan tiennyt osaisiko pitää suutansa kiinni, sen verran oli kaikkea ehtinyt jo sattumaan.

Alf saattoi hänet sivukäytävälle josta löytyi taas ovi joka johti sitten vessaan. Aaron aukaisi ovea, mutta pysäytti sen rakoselleen kun Alf avasi suunsa ilmoittaekseen odottavansa sitten siinä seinän vieressä. Sitten Aaron meni sisälle ja vilkaisi vielä tuimana Alfiin kun tämä sanoi heidän menevänsä sitten sen jälkeen linnalle ja Aaron pamautti oven kiinni. Aaron lukitsi ovena sisältä päin ja jäi katselemaan ympärilleen ja ei kauaa kun tämä ryntäsi tasokkeelle ja sieltä katsomaan ulos ikkunasta, sokaistuen auringonvalosta joka sisään paistoi, kyllä sen ihmiskylän synkkyys teki työnsä.
Aaron kopautti ikkunaan pari kertaa ja totesi, että voisi rikkoa ikkunan, mutta hänkään ei siitä tulisi loppujen lopuksi mahtumaan, varsinkaan paksun laukkunsa kanssa. Aaron huokaisi ja istahti, mitä helvettiä nyt? Oven takana häntä odotti repaleinen suippokorva keihään kanssa ja hänellä ei ollut mahdollisuuksia päästä karkuun ikkunankaan kautta.

Aaron laski huppinsa, antaen hiuspehkonsakin hengittää nyt niin kauan hupunsuojissa olleena ja raapi sitä pohtiessaan tilannetta. Peli ei ollut vielä menetetty, hänellä oli ainakin yksi valttikortti jos hän ei onnistuisi karkaamaan ennen kuninkaan eteen joutumista. Mutta Aaron kyllä peruuttaisi kunkun eteen menon enemmän kuin mielellään... Aaron otti laukkunsa esiin viittansa suojista, kaivoi mustepullon ja sudin ja asetti ne siihen vierelleen. Riisui viittansa ja laukkunsa ja avasi mustepullon, häntä ei todellakaan huvittanut olla niinkään kiltisti kuin oli tähän asti kyennyt olemaan, mikä oli johtunut keihäästä ja nyt sellaista ei ollut näköpiirissä. Ulkopuolelle päästyä asia saattoi olla eri, mutta Aaron ei siitä nyt välittänyt.

Aaron teki tarpeensa, pujottautui olkalaukun taas olalleen ja vaatetti viitan takaisin ylleen, hymyillen erittäin leveästi. Vielä huppu päähän ja hän olisi melkein valmis. Aaron pysähtyi ovella, vilkaisi ikkunaan ja kaivoi esiin ritsansa, pujauttaen hihansa uumenista peukunpään kokoisen kiven, tähtäsi ja ampui ikkunan pärstäleiksi niin, että kolina kävi. Vielä vilkaus Aaronin hienoon taiteiluun seinällä ja hän olisi valmis. Aaron avasi oven nenäänsä hieroen ja vilkaisi siinä ohimennessä Alfiin.
"Siellä haisi" Aaron selitteli jo puolustuksekseen ikkunan rikkomisesta, yrittäen esittää välinpitämätönsä, mutta oikeasti häntä nauratti kuin pientä pirua, eikä se ollut yksinään ikkunan rikkomisesta;

Aaron oli taiteillut musteella ja sudilla yhden tikku-ukoistaan nyt paljon suuremmassa mittakaavassa vessan seinälle, pötnön yläpuolelle. Maalannut tälle repaleiset korvat kuten Alfilla oli ja tämän pään viereen pienen hiiren joka esitti mussuttavansa tyytyväisenä Alfin korvaa kuin pullaa. Tikku-ukon tikkumaiseen keskivartaloon osoitti nuoli sitten Aaronin kirjoittamaan tekstiin jossa luki 'ristisiitos' ja ukko omasi Alfin aaltoilevat mustat hiukset ja arvenkin. Tikku-ukko tietenkin irveili kuten kaikki muutkin Aaronin työt, vinossa olevat viivat vihaisina silminä ja kieli ulkona irvistys.
"Menemmekö?" Aaron kysyi kääntyneenä puoliksi Alfia päin eikä enää piilotellut leveää irvistystään.

//"...A water park...?"//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Huhti 2008, 20:05

Alf

Alf pyöritteli keihästä ja odotteli että Aaron saisi tarpeensa teht-- ikkuna särkyi.. no, oliko se nyt ihme? Jotenkin Alf oli olettanut että Aaron ihan varmana rikkoisi jotain! Pian Aaron tulikin ulos ja ilmoitti että vessassa haisi... Alf olisi voinut näyttää jotain missä haisi vielä pahemmalle, mutta jätti väliin.
Alf vilkaisi sisään ves-- Alfin ilme muuttui kuin salaman iskusta, hänen huomatessaan Aaronin 'taiteilut' seinällä. Hän vilkaisi murhaavasti Aaroniin, nosti keihäänsä ylös ja.. alkoi nauramaan. Kävihän se muotokuvan maalaaminen noinkin. Alf tönäisi Aaronin matkaan, pyyhkien samalla kyyneliä silmäkulmistaan kun lopetteli nauruaan.
"nee, Kloppi tulee korvaamaan vahingot jos elossa selviää" Alf huikkasi kapakan emännälle, joka lylleri tarkistamaan vessan.. ja sen jälkeen alkoi kauhea kiroaminen ja huuto, tosin siinä vaiheessa Alf oli jo tuupannut Aaronin ulos kapakan ovesta ja sulkenut oven perässään.
"no.. nyt on sitten 'ristisiitos' ikuistettu.. usko pois, tuo muija on pahempi mitä kunkku! Siinä olisi ollut pahempi rangaistus, jos olisin jättänyt sinut hänen kanssa..." Alf selitti tökäten keihään kärjen jälleen Aaronin selkään.

Kaduilla oli jo porukkaa vähän enemmänkin... hyvä sinänsä, nyt jos Aaron yrittäisi pakoon, Alfin täytyisi vain huutaa kurkku suorana että vanki karkasi, niin jonkun nurkan takaa olisi hypännyt vartija, sotilas tai avulias talonmies. Voisihan Alf myös huutaa että Haltija karkasi.. siinä vaiheessa olisi mummotkin kaulimien kanssa Aaronin perässä! Toivottavasti Aaronkin tajusi tämän, Alf jos joku tiesi ettei kaulimen iskut olleet mukavia... mummot kun olivat niin tarkkoja lapsen lapsistaan...
"no.. joko olet keksinyt 'mahtavan' selityksen kunikaalle? Paree olla hyvä, jos meinaat selvitä ehjänä.." Alf sanoi aloittaen jälleen keskustelun, vilkaisten jälleen ohimeneviä, nuoria maalaistyttöjä.. piru vie, jos Aaron ei olisi ollut mukana, Alf olisi ollut jo ensimmäisen kohdalla flirttailemassa.

// "...WELCOME TO HELL!!" *delffini fileitä* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 24 Huhti 2008, 21:47

Aaron

Aaron alkoi nauramaan nähdesään Alfin ilmeen tämän pälyillessä sisään vessaan, jonka seinillä Alfin omakuva nyt komeili. Aaronin nauru tosin vaimeni 'ehe ehe'-naurahduksiksi kun Alf lähti osoittelemaan hän keihäällä ja loppui taas kokonaan kun Alf lähti itse hänen kolttonstansa nauramaan. Ei se nyt enää hauskaa ollut jos pilkattavakin lähti nauruun mukaan... joten Aaron vaihtoi ilmettä astetta myrtsimmäksi kun Alf lähti häntä jälleen eteenpäin tuuppimaan näin oman makean naurunsa jälkeen. Alf huikkasi majatalon emännälle, että Aaron olisi korvaamassa aiheuttamansa vahingot, mikäli hengissä selviäisi. Aaron ei tasan ollut korvaamassa taikka siivoamassa jälkiään, jollei sillä säästyisi kuninkaalta. Samassa majatalon emäntä lähti ottamaan selvää mistä Alf puhui ja tämän kironta ja huuto, joka kuului vielä kapakan ulko-oven suljettuakin, sai Aaronin hymyilemään vahingoniloisena.

"Pah-aih..!" Aaron tuhahti, tosin melkein vingahtaen kun kunsi keihään terävän pään taas herkässä selkä hipiässään, eikä siis niskuroinnut liikkeelle lähtemisestä. Pihalla alkoi olemaan jo enemmänkin ihmisiä liikkeellä ja siksi Aaron välillä huppunsa suojista näitä pälyili, tosin aivan eri syystä mitä Alf ohi meneviä tyttöjä katseli. Aaron yritti arvioida eri ihmisten heikkouksia, hän esimerkiksi huomasi helposti kuinka yhden miehen jalka ontui lähes huomaamattomasti tavalliselle ihmis silmälle. Ja se nyt oli helposti arvattavissa, että vähän tuhdikkaammat nuoret tytöt olisi herkkiä painonsa suhteen, nämä tosiaan olivat niin yksinkertaisia otuksia, itkiväs lähes heti jos jotain nälväisi.
Noh, hetken siinä sai kävellä täydessä rauhassa, kunnes Alf aloitti keskustelun, saaden Aaronin kohauttamaan päätään hieman Alfin suuntaan, säden tämän juuri ja juuri sivusilmän näkökentälle.

Tämä puhui jostain selityksistä kuninkaan kanssa ja Aaron tiesi itsekin, että hänellä olisi parempi olla sellainen mikäli hengissä mieli selviytyä. Aaron tuhahti tälle halveksivasti ja käänsi katseensa takaisin menosuuntaan, kyllä hän sen tiesi! Mutta ei hänellä ollut, ainakaan mitään valmiiksi punottua selitystä siis nahkansa pelastukseksi, muuta kuin ilmoittaa itsensä petturiksi. Aaron oli kyllä hyvä soittamaan suutaan, mutta ei sen enempää, sai sitten nähdä miten kävisi, jos he sinne asti menisivät. Sitten Aaron huomasi silmäkulmassaan pari kikattavaa maalais tyttöä, ne samat joita Alf lähti katselemaan ja Aaron sai huomata tämän. Joten heti kun Alfin katse vähänkin vältti, Aaron otti pirueetin omaisesti puoli askelta sivulle, käännähtäen naama Alfia päin ja nappasi kiinni keihään metallisen osan kaulalta ja pysähtyi siihen, eikä yrittänyt karata, vain pysäyttää Alfin. Kyllä Aaron nyt sen tajusi, että jos hän lähtisi juoksemaan, Alf usuttaisi koko kylän hänen kimppuunsa! Ja sen jälkeen jopa Aaronin kunto tulisi olemaan kovilla.

"Miksi nähdä vaiva? Ei sinulle tästä enää makseta. Voisit olla kahmimassa itsellesi naisia ja kestää heitä niin kauan kunnes tärykalvosi puhkeaisivat ja päästää minut menemään. Töhrisin kuitenkin kaikki linnanseinämät kun silmäsi välttäisi." Aaron sanoi, pidellen yhä puristuksissa viereltänsä menevästä keihäästä kiinni. Miksi nähdä vaiva? Hän oli joskus kysynyt samaa Arathetilta, haltija kuninkaan Aranin neuvonantajilta kun tämä oli lupautunut antamaan hänen veljilleen lomaa, vaikka ryhmistä olikin ollut pulaa. Mutta nyt oli kyseessä ennemminkin nahan pelastaminen kuin 'laatuajan' vietto kenenkään kanssa.

//....ou, no thanks.//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Huhti 2008, 22:05

Alf

Alf oli JÄLLEEN survasta Aaronia vatsaan, kun tämä käännähti ympäri, mutta Aaron nappasi keihään kärjestä ja pysähtyi? Alf katsoi hölmistyneenä alas kloppiin, kuunnellen kun tämä alkoi selittämään jotain nahkansa pelastamiseksi. Tosiaan.. miksi nähdä vaivaa? Ehkä Alf oli sen verran ilkeä tai sitten hän oli sen verran tunnollinen.. tai sitten..
"Hhaha! Hyvä veto, mutta ei mene läpi" Alf aloitti, riuhtaisi keihään Aaronin käsistä ja työnsi tämän taas matkaan "Ottaen huomioon että haltijasta saa aika mukavat bonukset.. Kyllä, minä epäilen sinua haltijaksi, siihen on jo syytäkin.. läimäisit kädet korvillesi kun ne tantat nauroivat, ihmisen korville se ei olisi käynyt, mutta haltijan korville kyllä, lisäksi pingot pakoon lujempaa mitä ihmiset.. joten on jo syytä epäillä, varsinkin kun et suostu korviasi näyttämään.. usko pois, jos todella olet haltija ja saan sinusta 'bonukset', minun ei tarvitse käydä töissä moneen kuukauteen, vaan voin ryypätä itseni pöydän alle joka ilta ja saan naisia niin paljon kuin haluan! Joten jätetään tänään naiset vähemmälle.." Alf lopetti pitkähkön saarnansa ja otti jälleen nopeita askelia kohti Aaronia, tarrasi tätä niskavilloista ja lähti kävelemään nopeampaa, pidellen Aaronista kiinni.
"Joten mennäämpäs nyt, ei anneta kuninkaan odottaa.. mikäli yhäkään on hereillä... tai sitten syötän sinut vain velholle, päästään sinusta niinkin eroon" Alf huomautti, muistaessaan erään huhu puheen mitä oli velhosta kuullut.. tosin ipanoita syövä velho ei kuulostanut uskottavalta, lasten syönti oli noitien hommaa.

He saapuivat mukulakivi tielle, jossa liikkui edes takaisin varijoita ja sotilaita, jotka olivat joko palaamassa tai menossa vahtivuoroon tai partioon.. no, täytyihän heidänkin työnsä tehdä. Linnan portit näkyivät jo, eikä Alf jaksanut enää odottaa että pääsisi sisälle lämpimään.. pihalla oli kylmä!

// Waaaaat?! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 25 Huhti 2008, 14:13

Aaron

Tämä lähti jälleen nauramaan sille mitä hän sanoi, mutta tulipahan yritettyä... Jos yhtään posiitivista yritettiin olla. Aaronin pitäisi keksiä jotain muuta sitten, äijä kun ei mitä ilmeisemmin ollut hommaansa sitten kesken jättämässä. Samassa Alf oli riuhtaissut keihään Aaronin käsistä ja tuupannut tämän taas matkaan. Aaron lähti liikkeelle, mulkoillen ympärilleen murhaavasti kun Alf aloitti pitkähkön saarnansa, luetellen jälleen syitä miksi häntä olisi haltija ja kuinka hän saisi siitä sitten jonkinaliset bonukset tästä... No nyt Aaronillekin alkoi valjeta miksi tämä vaivan näki. Tai ymmärsi ja ymmärsi, 'ryypätä pöydän alle' ei Aaronin korvaan sanonut juurikaan mitää ja Aaronin kanta naisiin nyt tiedettiin, mutta jostain syystä hän ei tätä Alfista ihmetellyt. Mitä Aaron herkälle haltija kuulolleen mahtoi? Ja kyllä hän pinkoi lujaa, tosin se ei ollut ollenkaan kummallista hänelle itselleen ja ehkä siksi ei ollut osannut varoa.

Aaron kuuli Alfin nopeuttavan askelia takaansa ja oli jo kääntämässä katsetta tähän, tuntien kohta kuinka Alf otti häntä niskavilloista kiinni ja lähti kävelemään nyt astetta nopeampaa. No tietenkin Aaron lähti kiroamaan ja manaamaan tätä kovaan ääneen, haukkauen tätä ristisiitokseksi ja hemmetin pulla korvaksi minkä kerkesi, hän ei todellakaan ollut halukas joutumaan kuninkaan eteen yhtään sen nopeampaa mitä piti!
"Et sinä mitään bonuksia minusta saa jos menet minut sille käävälle syöttämään!!" Aaron karjui Alfin seuraavaan huomautukseen ja lähti jälleen kiroamaan, yrittäen jarrutella jalollaan ja päästä irti Alfin otteesta; eli oli mahdollisimman vaikea tälle ja mukulakivellä olevat ohikulkijat jäivät katsomaan heihin vielä pitkään kun Aaron rimpuili vastaan ja kirosi kuin viimeistä päivää heidän edetessä kohti linnan portteja.
"Tuskin se on edes hereillä!! Päästä irti! AGh-Päästä irti!" Aaron raivosi yhä ja uskokaa pois, Aaron jatkaisi tätä niin kauan kunnes Alf päästäisi irti ja ehkä vielä senkin jälkeen.

//I think I'm vegetarian...//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 25 Huhti 2008, 14:45

Alf, Black

Alfin korvia raastoi Aaronin huuto, kiroaminen ja haukkuminen, mutta hän yritti parhaansa mukaan olla välittämättä.. ei hänen edes olisi pitänyt alkaa puhumaan Aaronille ensimmäisessä pisteessä, mutta aloitettu mikä aloitettu. Alf tuhahti pienesti Aaronin haukkuessa velhoa kääväksi.. no, miten vain jos halusi aikaistaa kuolemaansa, Alf ei menisi velholle urppaamaan edes kännissä! Se oli varma se...
Alf ei kiinnittänyt minkäänlaista huomiota ohikulkijoiden katseisiin, antoi näiden nyt ihmetellä jos huutava kloppi niin ihmeellinen oli.. Ehkä Alfin pitäisi vain kolkata Aaron? Njäh, Alf ei jaksanut ja tämä varmasti huutaisi vielä unissankin, joten miksi nähdä se vaiva.. Lopulta Alfin pinnat katkesivat ja hän lähti ottamaan vieläkin nopeampia askeleita kohti linnaa, pitäen entistä tiukemmin Aaronista kiinni.
"Jumalauta nulikka nyt se suu kiinni! En ole päästämässä irti vaikka huutaisit keuhkosi pihalle!" Alf ärähti lopulta saatuaan tarpeeksi Aaronin huudosta.
"Ja minä vähät välitän vaikka koko linna nukkuisi! Sinähän herätä heidät kumminkin tuolla huudolla ja kuten sanottu, vien sinut tyrmiin siksiaikaa kunnes pääset kunkun eteen" Alf lisäsi, heidän saapuessa vallihaudalle.

Askeleet kopisivat puisen sillan päällä, kun Alf raahasi Aaronia sen yli. Tosin Alfin piti pysähtyä, kun he saapuivat portille, Alfin piti ilmoittaa vartijoille asiansa ja kertoa kuka oli.. ei porteista nyt niin vain läpi kävelty. No, ei siinä kauaa mennyt, kun he pääsivät jo matkaa jatkamaan. Hetken käveltyään, Alf päästi irti Aaronista ja tökkäsi keihään kärjen jälleen tämän selkään.
"No, nyt voidaan jo hidast--" Alf aloitti mutta lopetti nähdessään silmäkulmassaan tumman hahmon ja oli huitaista tätä keihäällä, kun käännähti kohti hahmoa siirtäen keihään kärjen mukanaan irti Aaronin selästä. Henkilö nosti kätensä keihään eteen, pysäyttäen Alfin siinä samalla.. eikä tarvinnut kahdesti arvata kuka tuo henkilö oli...
Black katsoi kysyvästi tummahiuksista miestä ja huppupäistä kakaraa, siiräten samalla Alfin keihästä kauemmaksi itsestään.
"Sissus saatana..." Alf sanoi henkäisten ollen hieman ulkona tilanteesta.
"Pelkkä Black riittää.. ja nyt jos herra suo, jatkaisin matkaani.. ei huvita tulla keihästetyksi omilla nurkilla" Black sanoi sen paremmin kyselemättä tilanteesta.
Alf ei sanonut mitään, vaan kumarsi ja väisti samalla.. kyllä, Alf kumarsi. Olihan siihen syykin, kunikaan velho oli jo tarpeeksi korkea-arvoinen ja lisäksi tämä oli prinsessan puoliso.. siinä oli tarpeeksi syytä kumartaa.
Black vilkaisi ohimennen huppupäistä poikaa, nähden tämän kasvoista hieman.. mutta ei osannut yhdistää saatika tunnistaa häntä, eikä Black oikeastaan välittänyt.
Ai minne Black oli menossa? No, ensiksi hän menisi herättelemään Lilyä, ihan van huvin vuoksi, samalla kun odotteli että kuningas heräisi.. ja sen jälkeen Blackillä olisi taas töitä koko päiväksi.
"siinä paha missä mainintaan.." Alf mutisi katsellen Blackin perään.
"He, voi olla että saat kuulla tuomiosi velhon läsnäollessa, onhan hän kunkun neuvonantaja." Alf huomautti Aaronille, tökäten tätä jälleen selkään patistaen tämän liikkelle, samaan suuntaan johon Black oli lampsimassa.

// yeah right! Black!!! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 25 Huhti 2008, 17:10

Aaron

"GUAGH!" Aaron äännähti kun Alf tiukensi otetta hänen niskavilloista ja joutui nyt pakosta nopeuttamaan myöskin omia askeliaan tämän mukana, älähdellen ja ähkien kun Alfilla oli pinna viimeinkin katkennut ja lähti hänelle hänen huudostansa raivoamaan.
"Pidä haisevat tyrmäsi!!" Aaron sai sanotuksi niska painalluksissa kun Alf ilmoitti vievänsä hänet ensin tyrmiin ja sen jälkeen kunkun eteen ja Aaron ei tosiaankaan ollut menossa kumpaakaan suosiolla! Sitten he saapuivatkin jo vallihaudan puiselle sillalle ja Alf pysähtyi vartijoiden kohdalla ilmoittamaan asiansa ja ketä oli. Silläkin välin Aaron yritti yhä riuhtailla itseään irti tämän otteesta ja kirosikin vielä siinä samalla, tosin ei enää yhtä kovaan ääneen mitä äsken, tiedä vaikka taittuisi niskat seuraavaksi. Alfin hoidettua asiansa vartijoiden kanssa, he lähtivät jälleen liikkeelle ja Aaron ei sitä pieni muotoistakaan rimpuiluaan vieläkään lopettanut, hän ei ollut avittamassa Alfia milläänlailla 'bonuksensa' saamisessa!

Lopulta Alf päästi irti ja Aaronin seuraavat 'vapaat' askeleet olivat taas jotain epämääräistä kompurointia, mutta suoristautui ihmeen nopeasti tuntiessaan keihään kärjen jälleen selkäpiissään. Alf oli vielä sanomassakin jotain ja Aaron tajusi kohta keihään kärjen siirtyneenkin pois hänen selältään ja huomasi pian itsekin sen samaisen tumman hahmon jonka Alfin oli ja jota tämä nyt vuorostaan keihäällä osoitteli. Aaron oli siinä samassa pysähtynyt, kääntynyt puolittain näitä kahta kohden ja mulkoili nyt huppunsa suojista miestä jonka tunnistamisessa hänellä ei ollut mitään ongelmia.
Normaalisti velhon näkeminen olisi saanut Aaronin irveilemään jotain hymyntapaista, mutta nyt kun otettiin huomioon olosuhteet, Aaron vain halusi että velho painuisi sinne mistä oli tullutkin ja peitteli nyt ainakin suurinta osaa kasvoistaan tältä ja mulkoili kun tämä jatkoi matkaansa heidän ohitseen. Aaron ei alkanut kumartelemaa vaikka huomasikin Alfin niin tekevän, kumarteli jos tykkäsi, omapahan oli asiansa. Aaronkin jäi toljottamaan velhon perään eikä kommentoinut mitään tästä, mutta siinä paha missä mainitaan tosiaankin...

"Argh..!" Aaron ärähti kun Alf lähti häntä liikkelle jälleen patistamaan ja milläs muulla kuin sillä iki ihanalla seipäällään...
Aaron mutisi Alfin seuraavaan huomautukseen jotain epämääräistä, hän oli kyllä sitäkin jo ehtinyt ajattelemaan, että se olisi velho hänelle heti ensimmäisenä nauramassa kun kuninkaan eteen päästäisiin. Nyt tilanne alkoi vaikuttamaan aika epätoivoiselta. Linnanmuurien sisäpuolelta karattiinkin paljon vaikeammin kuin mitä kylältä kun joku piti silmätikkunaan. Menisikö hän sitten tyrmien kautta tapaamaan ihmisten kuningasta? Ei todellakaan houkutellut... Miksi hän olikaan ylipäätänsä tullut ihmisten kylään? Tätä Aaron alkoi itseltään jo pikku hiljaa kysyä. Ei siinä näin pitänyt käydä. Ei tämä kuulunut hänen suunnitelmiinsa, tämä ei ollut edes mahdollisuus silloin. Ristisiitoksen syytä, muuten hän olisi päässyt karkuun jo aikoja sitten! Hän voisi olla nyt mutustelemassa leipiään jonkun katolla ja olla tekemässä lähtöä takaisin kotiin kun olisi kyllästynyt ohi kulkeviin ja mahdollisesti Aaronin kolttosille kiroaviin ihmisiin.
"Tyrmiin sitten vai? Tökitäänkö siellä oikeasti? Vai bluffasitko sinä?" Aaron sanoi hetken märehdittyään, muistellessaan miltä keihäänkärki selässä tuntui ja sai nytkin varoa ettei se hänen nahkaansa pistäisi.

//Haha x'D 'sissus saatana'//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt


Edellinen

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron