Ei haavoittuneena juosta || AkumaTD

Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Maalis 2009, 13:48

Ada

"me olemme Laurian aroilla. Kauempana näkyy vuoret, sinne päin olemme menossa. Siellä on yön kansan 'pesäpaikka'" Ada selitti osoittaen nopeasti sormellaan kauempana näkyviin jylhiin vuoriin, jotka kohosivat yli pilvien.
Seuraava vastaus ei miellyttänyt Adaa kovinkaan paljoa. Mies taisi älytä mistä tässä leikissä oli kyse.. no, leikitään sitten salakavalaa. Ehkä tuon otuksen luottamuksen pystyi ostamaan jollain, kaikki oli ostettavissa! Tosin Ada olisi pitänyt Kalmaa täysin idioottina jos olisi mennyt luottamaan Hukka nimiseen vampyyriin, jonka ammatti oli palkkamurhaaja. Eikö vähemmästäkin heräisi epäilykset.

No, siinä he kävelivät. Pitkin arojen aukeita alueita. Ada katseli kokoajan taivaalle, sieltä se pahin vaara tuli jos tuli täällä aroilla. Lohikäärmeet ja muut lentävät taruolennot tuppasivat napata aroilla käveleviä olentoja välipalakseen, se kun oli todella, todella helppoa.. eihän täällä päässyt edes piiloon minnekkään.
Kului tunti täydessä hiljaisuudessa, kunnes Ada avasi jälleen suunsa.
"Kohta perillä" Olivat ainoat sanat mitä vampyyri tähän väliin sanoi, venytellessään samalla makeasti.. hän ei malttanut odottaa että pääsisi jälleen nukkumaan mukavasti majatalon kovanpuoleisille riippumatoille.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 23 Maalis 2009, 16:58

Kalmankoira

Kalma nyökähti pienesti neidin vastaukselle missä he ylipäätänsä olivat tai edes menivät... No aroilla he selkeästikkin olivat, ihan vain maalais järjelläkin ajateltuna. Heevetin laaja alue vain käveltäväksi, ja eri toten tässä kunnossa. Hän tuskin malttaisi odottaa että pääsisi lepäämään ja nukkumaan ilman huolen häivää... Tosin tuon likan kanssa hän ei samaan majataloon astuisi ihan vain sattuneista syistä. Hän luotti tuohon yhtä paljon kuin lammas suteen.
Mies jäikin sitten pidemmän päälle katselemaan noita edessä kohovia vuoria, jotka kiersivät eräänlaisen kehän ja loivat keskelle laakson... Pimeän ja niin täydellsen paikan asua ettei tosikaan. "Tulevatko ihmiset tuonne koskaan?" Kalma kysäisi huikaten vuorien suuntaan. Hän ei oikein halunnut ihmisiä peräänsä (ihan kuin ei jo olisi).
Mies nyökähti vain laiskasti Hukan kommetille, että kohta oltaisiin perillä... ja sitten hän lähtisi. Hän ei tuon selkäänpuukottajan seuraan ajatellut jäädä yhtään pidemmäksi aikaa.

Lopulta kun he sitten pääsivät perille kääntyi Kalma vaihvikkaa omille teilleen, huomasi toinen tai ei. Kiitoksia tai hyvästejä hän ei vaivautunut edes sanomaan, kun kiitokset oli jo sanottu useammin kuin kerran ja hyvästejä... Kuka hyvästejä sanoisi sellaiselle, joka olisi pelastamisen jälkeen valmis puukottamaan selkään? Ei hän ainakaan.
Niin Kalma sitten katosi kujille ja lähti etsimään itselleen turvallista yöpymis paikkaa.

//Kiitokset tästä pelistä... Ja hommahan jatkuu kunkun salilla...//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Maalis 2009, 16:36

Ada

"ei, eivät tule. Ainoastaan uudet tulokkaat saattavat eksyä pimeään paikkaan, mutta heidän tapetaan alta aikayksikön" Ada vastasi Kalman kysymykseen siitä, tulivatko ihmiset yleensä piemään paikkaan.
Ja tottahan se oli, kukaan ihminen ei uskaltanut sinne nokkaansa tunkea, ellei ollut vampyyrin tappaja tai joku muu, asiansa osaava ammatti henkilö. Harva ihminen pimeässä paikassa oli käynyt ja vielä harvempi sieltä elossa tullut takaisin..

Kun he vihdoin saapuivat perille, Kalma luikki omille teilleen. Ada homasi sivusilmällä kunika tämä hivuttautui pois, mutta ei sen enempää sitä noteerannut. Eihän mikään pakko tätä pidätellyt hänen seurassa.. kunhan ei vain eksyisi väärille kujille, mutta kyllä Ada uskoi että tämä selviäsi.. ja jos ei, saisipahan kunnon naurut.

//juh, kiitoksia ja siellä näkyilee \o //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron