Hiippailen ongelmiin. [Sovittu]

Länsikujat sijaitsevat kauimpana linnasta. Täälläpäin asustaa yleensä köyhin väki ja länsikujat ovat tunnettuja hämäristä hiippareista. Länsikujat tuhoutuivat täysin palossa, ennen toisen tannersodan alkua, kiitos haltioiden hyökkäyksen. Nyttemmin, kun tannersota on päättynyt, on länsikujia alettu rakentamaan uudestaan. Siltikin, alueelta löytyy yhä palaneita raunioita, vaikka uusia rakennuksia on alkanut kohoamaan sinne tänne.
Länsikujilta on helpointa livahtaa kylän alla risteileviin, valtaviin viemäriverkostoihin. Osa verkostosta on ihmisten itse rakentamaa, osa taas luonnon muovaamaa, niin käytäviä kuin luoliakin. Tätä kautta ei kuitenkaan tiettävästi pääse kylään sisälle, vaikka käytävä muurien alitse olisi helpoin tapa livahtaa sisään. Mutta sellaista ei kuitenkaan ole olemassa vai onko?

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja suskari » 13 Heinä 2009, 14:20

Kalmankoira

Kalma hymähti kun toinen ei sitten suostunut käymään istumaan. No, seiskööt sitten jos kerta niin haluaa ei hän ollut estämässä.
Sitten tuo avasikin suunsa miten hänen pitäisi tunnistaa kaksi ihan erilaista henkilöa, vaikka he olisivatkin sukua tai eivät. Voi kyllä hän siihen kykeni ihan helposti, olihan koiralla luonnon parhain nenä. Kalma hymähti ja nousi ylös kävellen pojan eteen toinen käsi lantiolla. Tosin ei Kalma mitenkään uhkaavalta näyttänyt sillä hetkellä.
"Toki. Mikä siinä niin kiinnostaa?" Kalma heitti pallon takaisin pojalle pienesti hymähtäen, kunnes siirtyi sitten keittiön puolelle, tai paremmin sanottuna sivu luolaan. Keittiön kätköistä Kalma sitten etsikin itselleen lihaa. Oikeastaan jonkun elukan jalan, taisi olla sian? Anyway, syötävää se kuitenkin on ja nyt se päätyy hänen masuunsa. Kalma palasi sitten olohuoneen puolelle ja rämähti sitten istumaan tuolille ja syömään sian jalkaa. Tämä sika oli oikeastaan varastettu joltakin kaupunkilaiselta ja nyljetty sitten täällä silpuksi omiin tarpeisiin. Onneksi kukaan ei tiedä epäillä häntä, kaikki luulevat että katurakki sian oli viennyt mennessään. Heh, hänellähän se täällä ruokavarston täytteenä. Ja niin tosiaan hän söi lihan raakana, mikä saattoi olla astetta ällömpi näky Splinterin mielestä. Mutta koira mikä koira, ei voi mitään.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 18 Heinä 2009, 21:50

Splinter

Splinter kohautti harteitaan, kun Kalma kysyi vuorostaan häneltä, mikä siinä oikein kiinnosti. Sitähän poika ei itsekkään tiennyt, hän vain sattui olemaan utelias... Sattui ja sattui, kai hänellä joku taka-ajatus tässäkin oli. Varmaankin häntä kiinnosti siksi, kun hän oli kiinnostunut myös omasta menneisyydestään. Jos vaikka Kalma sattuisi tuntemaan joitakin hänen sukulaisiaan... Mahdotonta ehkä, sen Splinter tiesi itsekkin. Hänen perhe oli tapettu aikoja sitten.
"En minä tiedä. Tuli vain mieleen.", hän totesi vielä, katsellen Kalman menoa muualle. Kohta tuo tuli takaisin, ja Splinterin naama hieman venähti. Raakaa lihaa... Yääkh... Poika päätti silti olla sanomatta mitään, jotkuthan söivät eläviä ihmisiä, jotkut pelkkiä rehuja, kuten Splinter. Joten ei kai ollut ihme, että jotkut söivät raakaa lihaakin. Ja Kalma ei muutenkaan näyttänyt olevan ihan samoihin ruokatottumuksiin samaistunut kuin poika itse. Splinter palautti venähdyksen hymyksi, vaikka hän ei kyllä yhtään lihasta tykännyt.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 21 Heinä 2009, 23:04

Kalmankoira

Ei, hän ei todellakaan muistanut ketään tuon hajuista tyyppiä ja jos olisikin tiennyt hän olisi aika varmasti tiennyt tuon lajin paaaljon paremmin. Mutta hän ei tiennyt, joten ei voinnut sen pahemmin auttaa tuota millään tavalla perheensä löytämisen kanssa. Eikä kyllä ajatellutkaan auttaa tuota ilman korvausta, ei hän sentään joka paikan höynä ollut. Ja vähiten suostui auttamaan jotakin poikaa jonka juuri ja juuri tunsi... tämä kotiin tuominen kuitenkin oli ihan asia erikseen. Hänen oli pakko myöntää, hän oli varsin lapsirakas persoona. Varmaan johtui siintä, ettei hän koskaan voisi saada omia lapsia. Uskokaa pois se oli hyvin turruttavaa.
Ja kyllä Kalma ehti näkemään Splinterin ilmeen kun hän alkoi syömään lihaa raakana ilman minkään näköistä onegelmaa. Heh, ei hänen syömis tottumukseen ennen ole näin reagoitu, mutta kerta se ensinmäinenkin.
"Harvoin sitä kukaan noin pahasti on ruokatottumukselleni venähtänyt." Kalma hymähti puolittain ja jatkoi vain kaikessa rauhassa syömistä. Jos Splinter nyt osaisi mennä hänen rakkaalle ruoka komerollensa, tuo voisi lievästi sanottuna pyörtyä kauhusta. Siellä oli vähän kaikkea haltian, ihmisten ja sekä eläinttenkin lihaa. Hän söi vähän kaikkea mitä ikinä kiinni vain sai metsässä ja jos joku haltia tai epäonninen ihminen tulee vastaan niin voi, voi. Nuo päätyvät hänen ruokakomeronsa täytteeksi tai vaihtoehtoisesti jätetään syömis hetken jälkeen mätääntymään metsään muiden eläintten syötäväksi. Eikö tuo käynnyt itsetunnolle? Ei valitettavasti hänen kohdallaan.

"Missä tai miten haluat nukkua? Voit nukkua lattialla tai vieressäni sängyssä- ottaen tietenkin huomioon että olen koira." Kalma sitten kysyi kun sattui muistamaan. Valitettavasti hänellä ei kuitenkaan ollut vara patjoita tai mitään muutakaan vieraallensa. Täällä kävi harvoin ketään ja kuten sanottu kukaan ei tiennyt siintä mitään, että hän asui täällä. Ei odotettavissa vieraita ainakaan ihan heti.
"...Niin ja pyytäisin, ettet herättelisi minua aamulla kun satun olemaan yöeläjä ja minun aamuni tulee vasta sitten kun aurinko on laskenut. Vien sinut sitten turvallisesti pois täältä
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 24 Heinä 2009, 13:19

Splinter

Ai pahus, Jack ehti nähdä hänen ilmeensä. Splinter raaputti nolona nenänviertä, olihan tämä aika noloa. Periaatteessa hänen olisi pitänyt jo oppia kestämään raakaa lihaa. Periaatteessa. Jokin lihassa vain tökki niin pahasti, eikä Splinter pahemmin tiennyt miksi. Kaipa hän mielensä porukoilla vastusti tappamista tai jotain vielä pahemmin kuin nykyään.
"He, anteeksi.", hän vielä naurahti, tunkien kädet taskuun. Kaikki hyvin, kunhan tuo ei alkaisi tuputtamaan lihakimpaletta hänelle.

Splinter ehti kohottaa kulmiaan, kun Jack sanoi että hän voisi nukkua vieressä, muta rentoutui sitten tuon sanottuaan olevansa koira. No sehän jos jokin selitti Jackin taidot ja käyttäytymisen. Sitä olisi pitänyt osata aavistaa.
"Eeh, se on minulle periaatteessa se ja sama.", poika kohautti harteitaan. Samalla toinen olkapää vihlaisi inhottavasti, mutta Splinter ei sitä pahemmin näyttänyt. Hän oli jo sen veran tottunut... Mutta kyllä se silti ihottavalta tuntui.
"Yöllä vai? Minä saan varmaan aikamoiset sättimiset, kun tällä tavoin lähdin harhailemaan, mutta kai se on oikein.", poika virnisti. Tuntui hassulta ajatella, että joku saattaisi ihan oikeastikkin huolestua hänestä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Elo 2009, 13:51

Kalmankoira

"Ei siinä mitään pahaa ollut." Kalma huomautti kun tuo pyyteli anteeksi äskeistä ilmettään, hän oli kyllä saanut nähdä niitä vaikka kuinka usein joten ei tuo nyt maailmaa kaataisi. Toisekseen hän oli tottunut jo joten kuten olemaan syrjitty ja vieruksuttu, ettei häntä haitannut jos hänen tapoja katsottiin kieroon- ei ainakaan pahemmin. Hän ei tosin ymmärtänyt mitä pahaa siinäkin nähtiin jos hän koirana käyttäytyi kuin koira. Ihmiset olivat kummallinen laji, eivät ymmärtäneet vieraiden tapojen päälle. Ei hänkään pitänyt ihmisten kaikista tavoista, muttei sentään ollut tappamassa ketään siintä hyvästä (hevoset nauravat jossakin).

"Selvä, tee sitten miten haluat." Kalma hymähti Splinterin sanoihin pienesti kun tuo sanoi olevansa valmis nukkumaan lattialla tai sängyssä hänen kanssaan. Hän ei ole valitettavasti odottanut itselleen vieraita vähään aikaan, tuskin ollenkaan.
"Voipi olla, mutta pyydän ettet sano minusta mitään pahemmin... Ties mitä haltat saavat päähänsä sen jälkeen." Kalma sanoi ja tuumasi lopun lähinnä itsekseen. Hän asui ihmisten kanssa, joten hänet varmasti luokiteltaisiin pettureiksi tai vain viholliseksi- vaikkei niin edes ollut. Hän oli puolueeton, joka asui ihmisten kanssa ja oli onnistunut jopa onnistunut ystävystymään velhon kanssa jotka kaikki pelkäsivät.
"Mitä sinä muuten täällä edes teit? Tutkimus matkalleko?"
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 01 Elo 2009, 14:12

Splinter

Splinter kohautti vielä harteitaan Jackin lauseen lopuksi. Jos kerran tuo niin sanoi... Oli vain inhottavaa halveksua joitakin tapoja. Tosin ei tannut pojalla olla mitään käsitystä normitavoista muutenkaan, kuten saatiin aikaisemmin huomata. Hänellä oli turhan kärkäs kieli, ja hän varmaankin saisi manailla sen takia vielä useampaan otteeseen.

"Eh, en ollut sanomassa. Saavat vielä sydänkohtauksen, jos kuulevat. Minun kun ei pitänyt aiheuttaa harmeja...", Splinter naureskeli, laittaen kädet puuskaan. Se olisi sulaa hulluutta, mennä kertomaan missä oli viettänyt yönsä. Parempi vain pitää suu kiinni.
"Hmm.... Halusin vain tutustua paikkoihin paremmin. En ole ennen käynyt täällä, vaikka olisi pitänyt.", poika totesi, raaputtaen nopeasti leuan viertä.
"En edes tiedä, mistä idea tuli."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Elo 2009, 20:02

Kalmankoira

"Hyvä, olisin muuten joutunut tappamaan sinut tältä seisomalta- tänne kun pääsee peräti kolmea kautta." Kalma tuumasi ihan pokeri naamalla Splinterille kuin olisi kyseessä ollut normaalikin asia. Niin ja tänne pääsee kolmeakin kautta: yksi ihmiskylästä länsikujilta, toinen metsässä ja se viimeinen parinsadan metrin päässä muureista. Ne olisivat vaaraksi ihmiskylälle jos ne paljastuisivat, eikä hän kyllä ollut paljastamassakaan niitä tuolle. Hän ei aijo vaarantaa ystäviään, jotka täällä asuivat, muista ei niinkään väliä. Muiden ihmisten kohtalo ei kiinnostanut tuon taivaallista, kuolkoot vain kaikki niin hän pääsisi tanssimaan näiden haudoille ripaskaa.

Kalman toinen kulma nousi aavistuksen verra tuon sanoessa, että oli tullut vain kiertelemään. Tämä kylä ei poju ole mikään turisti nähtävyys, etenkin jos sattui olemaan haltoiden puolella. Tuon onneksi hän sattui olemaan "puolueeton" joka vain asui ihmisten kylässä, eikä vihannut haltoita. Ei ainakaan vielä. Kalma repi lihaa irti jalasta omissa mietteissään hetken aikaa ollen, kunnes katse kääntyi hidastellusti kohti Splinteriä pienen virneen kera.
"Mutta sanon jo nyt: jos näen sinut enää toista kertaa täällä... et välttämättä ole enää yhtä onnekas, oli aikeesi kuinka viattomat tahansa." Kalma huomautti vielä tuolle puoliveriselle. Puoliverinen? Jep, Kalma luokitteli tuon puoliveriseksi kun ei tuo mikään täysiverinenkään voi olla.
"...Saatat päätyä ruokakomeeroni ja nuppisi taas palkka pussiini- tapan tänne eksyneitä friikkejä mukaan lukien haltiat, elleivät halua liittyä."
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 01 Elo 2009, 20:17

Splinter

Splinteristähän tulisi erinomainen vakooja tätä menoa! Paitsi että hänellä ei ollut aikomustakaan tulla tärkeäksi osaksi sotaa, korkeintaan viestinviejäksi, ja silloinkin haltiakylän sisäpuolella toimiva sellainen. Poika naurahti Jackin sanoille, mutta uskoi kyllä, mitä tuo sanoi. Tosin siinä sitten olisikin, että kuinka palljon Jack saisi hänestä ruokakomeroon? Ei Splinter mikään huippusoturi ollut, mutta kyllä hänkin osasi puolensa pitää... Kuten äsken tuli todistettua. Jos Splinterilä olisi tarpeeksi onnea, ja Jackilla huono päivä, pääsisi poika varmaan ihan ehjänä karkuun. Tosin jos olisi toisin päin, menettäisi poika varmasti päänsä. Monimutkaista...

"En ollut kyllä tulossakaan toista kertaa, sen vakuutan.", poika tuhahti samantein, siirtäen katseen seinään. Toinen kerta tälläistä hullunmyllyä ei ollut Splinterin suunitelmissa. Ja miten hän selittäisi mustelmansa, jos joku sen näkisi? 'Joo, satuin menemään ihmistenkylään, minut melkein hakattiin, sen jälkeen heitettiin kivellä niin että tipuin alas, ja sitten jäin henkeni velkaa jollekulle tuntemattomalle. Haittaako?'
"Pidetään mielessä, jos mieli tekee tapella....", Splinter virnisti itsekkin, tosin ponnetomasti. Hän ei pahemmin pitänyt itseään muutenkaan mitenkään taitavana, olihan tässä hävitty jo muutamaan otteeseen ties kelle. Hassua, miten sitten tavalliset ihmiset olivat huomattavasti helpompia päihittää.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Elo 2009, 20:56

Kalmankoira

...Jos hänellä olisi huono päivä, joka tarkoittaisi sitä että hän olisi hyvin HYVIN kärttyinen kuin vanha pappa, joka ei tajunnut nuorempansa päälle. Hänestä tulisi agresiivinen ja hyökkäävämpi, joka myös tarkoittaa sitä että hänen kakkosensa voisi tulla helpommin ulkoilemaan. Sitten olisi leikit kaukana keneltä hyvänsä, se hirviö kun tuppaa tuottamaan itse kuninkaan velhollekkin pään vaivaa jos jonkin verran. Onneksi hänellä oli kuitenkin lääkkeensä sisäisen hirviön pitämiseen kurissa... mutta pitäähän kakkosenkin välillä ulkoilla. Se suuttuu muuten ja tulee aina vain agresiivisemmaksi ja pyrkii väkisin ulos.

"Niin toivon..." Kalma nousi noiden sanojen jälkeen ylös tuolista ja kävi nakkaamassa puhtaaksi kalutun luun "roskikseen" joka oli syvä, todella syvä maan rako jonnekkin maan alle. Kalma palasi varsin nopeasti takaisin ja meni takaisin istumaan tuoliinsa nuoleskellen sormiaan verestä, jota lihasta oli jäänyt.
"Vai tapella sinä haluat? Heh, voin sanoa jo tässä että miussa on jopa haastetta itse kuninkaan velholle. Olen ottanut hänen kanssaan yhteen... ja olen jopa herran kaveri piiriin kuuluva." Kalma kertoi pienesti hymyillen. Totta se oli että hän oli itse Blackin ystävä kaartissa, johon hyvin harva on päässyt.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 01 Elo 2009, 21:10

Splinter

Jack paljasti jotain hälyttävää: Tuo oli kuninkaan velhon kaveri! Splinter kohotti kulmiaan hämmästyneesti, ja tipautti itsensä istumaan risti-istunnassa. Hetkinen, kuninkaan velho... Hän oli kuullut kyllä jotain juttuja. Poika katsoi suoraan ylöspäin mietteliäästi, painaen kämmenensä jalkojen risteämiskohtaan. Mitä hänelle olikaan sanottu?
'Se äijänkäppänä saa luulee olevansa jotain...'
Splinter yllättäen tirskahti, vaikka olisi tehnyt mieli nauraa ja kunnolla. Niinhän se oli, hänen entinen opettajansa ei oikein pitänyt tästä nimenomaisesta velhosta. Oli kuulunut kerran jos toisenkin vaikka mitä kiroamisia kyseisen velhon takia.
"Heh, sinulla on varmaan sitten asiat hyvin?", poika totesi, purren huultaan ettei alkaisi räkättämään edelliselle muistolle. Ei pojallakaan valittamista ollut, oli katto pään päällä ja joku joka välitti. Mutta yhtä asiaa ei Jackaan tiennyt, ja sellaisen asia minkä useimmat haltiat tiesivät nykyään: Splinter oli haltia kuninkaan neuvonantajan ottopoika. Se että oliko se hyvä vai huono asia, siitä oltiin monta mieltä...

[[köh, tuli typo, jonka korjasin... ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 02 Elo 2009, 17:51

Kalmankoira

Kalma naurahti kuivasti tuon ilmeelle kun hän oli paljastanut olevansa Blackin kaveri tai jopa ystäväkin. Hän ei ollut nimittäin ihan varma siintä ystävä tittelistä, joten sanoi Blackiä vain kaverikseen- tuo kun ei paljoa tunteitaan näyttänyt. Mutta pääasia etteivät he sentään toistensa kurkuissa ole tai muuten vain vihan pitoa pitämässä toisilleen. Aluksihan se sitä oli ollut.
"Niinhän sitä luulisi..." Kalma hymähti pienesti kun Splinter sanoi, että hänellä meni hyvin. Paskat, puoli kylää vihaa häntä ja on ihan valmiina tappamaan hänet jos vain tilaisuuden saisivat ja hän oli itse kuninkaan silmätikku- eikä missään hyvässä mielessä. Tuo epäili häntä joka helvetin sekuntti, mutta tavallaan hän ymmärsikin. Olihan hän käynnyt tuon kimppuun. Eikä hänellä ole Blackin lisäksi täällä muita ystäviä, tuttuja kyllä muttei sen korkea-arvoisempia. Hän oli yksinäinen ja syrjitty paska tässä kaupungissa ja pyöri joka helvetin sekuntti lankulla pääsemättä koskaan laivaan, kunnes joku tuuppaisi alas haiden ruuaksi. Kyllä vain, kuninkaalla oli mitä ilmeisemmin aikomus joskus vielä mestauttaa hänet. Se milloin se tapahtuu... hän ei sitä tiennyt.

"Näinhän sinä jo se komentajan käytöksestä: en ole kovinkaan pidetty täällä." Kalma huomautti vielä sanojensa jälkeen kertomatta siintä sen enempää.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 02 Elo 2009, 18:04

Splinter

Poika kallisti rauhallisesti päätään, pysyen edelleen lootusasennossa.
"Mutta... ainakin olet vielä elossa.", poika lohdutti, hymyillen sitten kiltisti. Niin kauan kun eli, ja pystyi itse vaikuttamaan elämäänsä, niin kauan kaikki oli hyvin. Sen koulun Splinter oli käynyt läpi, ja saanut aika hyvän numeronkin. Ei ehkä kymppiä tai ysiä, mutta aika hyvän kuitenkin. Kai Jack itsekkin tajusi, että niin kauan kun pystyi elämään, oli vaihtoehtoja. Kaikki eivät niin mieluisia kuin toiset, mutta sehän oli elämän perusehtoja.
"Eikö se muka merkkaa jotain?", Splinter vielä jatkoi, virnistäen ilkikurisesti.

Pikkuvelho venytteli käsiään suoraan eteenpäin, niin että pari kohtaa naksahtivat kuuluvasti. Olkapää vihlaisi taas, ja tällä kertaa Splinterin suupieli vkiristyi hetkeksi.
"Pahuksen solttu, pitikö sillä kivellä heittää niin kovaa...", poika mutisi itsekseen, hyvin hiljaisella äänellä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 02 Elo 2009, 19:10

Kalmankoira

"Elossa..?" Kalma naurahti pienesti. Hitot hän enää elossa oli, kuollut kuin kivi. Kiitos vain ihmisten. ..Joten oliko hänellä toivoakaan tuon sanojen mukaan? Nou, eipä ollut hän oli kuollut kerran ja kärsi nyt siintä erittäin pahasti... tai nautti. Ei hän oikeastaan osannut edes sanoa, nauttiko tästä vai ei. Hän piti tappamisesta, mutta silläkin oli omat seurauksensa. Ihmiset eivät normaalistikkaan pidä tappaja friikeistä ja sellaiseksi hänet on täällä jo ehditty leimata. Kas kun eivät vielä joku ihana päivä polttomerkkaa häntä... Sitä hän ei ihmettelisi yhtään.
"Ei merkkaa, kun en elossakaan ole ollut enää satoihin vuosiin." Kalma sitten vastasi tuolle, eikä voinut olla kuulematta tuon sanoja- kiitos vain tarkan kuulonsa. Kalma nousi ylös tuolilta kävellen pojan luokse kyyristyen tuon eteen.
"Voin katsoa haavojasi tai mitä vammoja sinulla nyt onkaan." Kalma ehdotti Splinterille heittäen pit paut äskeiselle aiheelle, hän ei siintä mielellää puhunut. Lähinnä siksi, että hänestä tulisi agresiivinen ja sitä kautta kakkos vaara suurempi lääkkeistä huolimatta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 02 Elo 2009, 21:04

Splinter

Kuollut? Siis niinkuin kuopattu ja kaikki? No kiva, Splinter rupatteli kummituksen kanssa! Tosin eihän tuon rotu mitenkään toista pahemmaksi pistänyt, joten ei siinä mitään. Vähän vain ihmetytti, kun toinen pamautti sen vasta nyt. Splinte rei ehtinyt kummemmin kommentoimaan, kun Jack tulikin hänen eteensä, mainiten joain haavasta...
"Se on vain mustelma...", poika mutisi nolostuneena. Oliko tuon pakko kuulla sekin vielä!? Splinter hieraisi vasenta olkapäätä vielä varmuudeksi. Inhottavaan paikkaan se kivi olikin osunut.
"Ei sillä väliä.", hän vielä naurahti. Hänellä kun ei ollut normaalisti tapana valittaa naarmuista haavoista tai mustelmista. Nyt vain vihlaisi välillä. Solttu tiesi mitä teki, se oli varmaa. Oli varmaan onni, että jack oli tullut väliin, Splinter tuskin olisi päässyt pitkälle pötkimään omillaan, vaikka hän ei sitä myöntänytkään, että älillä apua tarvitsi. Hän oli sen verran itsepäinen.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 02 Elo 2009, 21:34

Kalmankoira

Ei kuopattu... Hänen vanha ruumis vain mätä- on jossakin talon raunioiden alla luineen päivineen kun itse sielu seikkailee ihan muualla uudessa kehossa. Tosin hänellä on käynnyt jo monta kertaa mielessä vaihtaa tämä keho uuteen, kun se tunnettiin jo liian hyvin ympäri maailmaa. Mutta sen kehon hankkiminen ei kuitenkaan ole ihan sormia napsauttaen menevä homma. Tämänkin kehon lannistamiseen meni ainakin kuukausi vähän päälle, plus se että hän vähän testaili tätä kehoa ennen varkausta. Se ei ole ihan niin helposti menevä juttu kuin voisi luulla.
Kalma nyökkäsi tuolle kun ilmoitti, ettei tarvinnut hänen apua ruhjeidensa kanssa. Kyllä tuo varmaan paremmin tiesi kuin hän oman kuntonsa, mutta jos tuo olisi ollut pahemmassa kunnossa... ja kuollut hänen käsiinsä. Lihoiksi tuo olisi varmaan päätynyt pään päädyttyä hänen pieneen palkka pussiin. Mutta ei tuolla nyt kuitenkaan hätää ollut. Kalma suoristautui kävellen kaapille josta otti lasisen purnukan esille josta otti yhden tabun naamansa... Hän vain halusi hiljentää kakkosena, joka mäkätti päässä vaikka Tomtom olikin kiletänyt häntä syömästä näitä "huvikseen" ilman että kakkonen yrittäisi oikeasti ulos. Mutta hän ei halunut riskeerata seuralaisensa henkeä. Kalma vilkasi Splinterin päälle, muttei sanonut mitään kunhan siirtyi takaisin istumaan.
suskari
 

EdellinenSeuraava

Paluu Länsikujat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron