Kirjoittaja Crystal » 30 Syys 2009, 07:41
Tyttö pystyi hyvin kuvittelemaan, kuinka kuningas käski vartijoita viemään hänet tyrmään odottamaan teloitusta, saatuaan tietää, että hän oli ollut haltian kanssa. "Niin. Tosin kaikilla kylän ihmisillä on jonkin sortin salaisuus, joka liittyy taruolrntoihin. Ihan varmasti." Amber sanoi. "Luule, että teloittaisivat. Tai ehkä ei, jos osaa puhua." Tyttö totesi ja virnisti ovelasti. Tyttö katseli nyt tarkemmin seuralaistaan, auringon valaistessa kujaa. Mies näytti aika nuorelta. Silmissä oli tyhjä ja välinpitämätön katse ja tyttö mietti, olikohan mies ikinä nauttinut elämästään.
Belin avautuessa lohikäärmeistä, Amber hymyili itsekseen. Tämä tyttö ainakin oli noussut ahteriltaan, vaikkakin ihmismuodossa. Miehen halveksiva äänensävy, sai liekit nousemaan Amberin sisällä, mutta piti itsensä kuitenkin kurissa, ettei olisi alkanut puolustamaan lajiaan. "Luulen, että käärmeillä on hyvä syy olla puolueeton, tai ehkä ne vain haluavat, että ihmiset ja haltiat hävittävät toisensa. Tiedä sitten, mitä niiden päässä liikkuu." Amber totesi kohauttaen olkiaan. "Minäkin olen käynyt samoilemassa vuorilla. Siellä on todella kaunista, varsinkin tähän aikaan aamusta." Tyttö sanoi ja katseli vuorien suuntaan. Seuraava kysymys, yllätti Amberin täysin ja tytön sydän pomppasi kurkkuun. Hän katseli miestä arvioiden ja ovela hymy nousi tytön huulille. "Olen. Kauan, kauan sitten. En kylläkään kovin läheltä." Amber sanoi. "Miksi halveksut lohikäärmeitä?" Tyttö kysyi.