Kirjoittaja Templer » 12 Tammi 2012, 20:03
Antalia Embrose
Mies riuhtaisi itsensä irti ja nainen ähkäisi yllättyneenä horjahtaen taaksepäin, mutta hän ei kuitenkaan kaatunut. Nainen tiesi, ettei mies pääsisi pitkälle juoksemaan, mutta mitä lyhyemmäksi toisen yritys jäi, sitä helpompi se naiselle oli.
Hän kiinnitti nyt kaiken huomionsa kaatuneeseen mieheen ja hän kohotti kätensä taas. Se oli ehkä tyhmää, kuluttaa nyt kaikki energia siihen, mutta helpompaa se tämä olisi, kuin lähteä toisen kanssa tappeluun.
Naisen käsistä ryöppysi jäätä, joka oli paikoittain värjäytynyt hieman punaiseksi veristen käsien takia ja Antalia voihkaisi kovaan ääneen kivun viiltäessä hänen koko kehonsa läpi. Nainen muotoili jäästä kirkkaan jääseinämän, joka lennähti miehen eteen, jotta toinen ei voisi paeta sinnepäin ilman, että kiertäisi seinämän.
Kun jäätä ei enää ilmestynyt naisen käsistä, Antalia sortui polvilleen. Hän ei kuitenkaan halunnut vaikuttaa heikolta, joten hän nousi huterille jaloilleen ja hoiperteli kohti miestä. Hänellä meni hetki saada suora kävely aikaan, mutta hetken jälkeen hän pystyi taas kävelemään normaalisti.
"Mikset? Orjana sinun on varmasti hyvä olla..." Antalia sanoi naurahtaen. Eihän orjuudessa ollut mitään hyvää. Antalia heitti miestä kohti jääkimpaleen, joka vei hänen voimansa viimeisetkin rippeet. Jääpalan oli tarkoitus osua miehen käsiin, kiinnittäen näin hänen kätensä yhteen, mutta Antalia ei nähnyt mitä tapahtui, koska hänen oli mentävä kyykkyyn, väsymyksen takia. Hän olisi silti valmis lisäämään jäätä, jos toinen ei pysyisi aloillaan. Onneksi ilma oli kylmä, eikä jää sulanut.
// Yes, we'll see... //