Palvelemassa... vain sinulle

Suuri, lämminhenkinen kapakka lähellä linnan muureja. Itse isäntä Kalle, jo monessa sukupolvessa, on mukava, rento tyyppi karskista ja hurjasta ulkonäöstään huolimatta. Vaikka kapakka onkin lämminhenkinen, ei kapakkatappeluilta voi aina välttyä. Rähinöitsijät heitetään kuitenkin ulos aina itse isännän toimesta ja rauha jatkuu tässä kaupungin suosituimmassa kapakassa. Kapakalla on omalaatuinen historia, josta voit lukea lisää Tales from the Crypt osiosta.
Kapakka on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee itse kapakka ja varastohuoneet. Yläkerta on pyhitetty työntekijöiden huoneistoille ja isännän työtiloille.

Valvoja: Crimson

Palvelemassa... vain sinulle

ViestiKirjoittaja Templer » 17 Joulu 2011, 18:35

Antalia Embrose

Naisella oli vielä pitkä ilta edessään, kapakkaan työntyi väkeä ja Antalia toivoi uhrinsakin olevan heidän joukossa, silti ne ulkonäkö ohjeet, jotka oli hänelle annettu olivat puutteelliset. Musta parta ja hiukset, ikää noin 30-50 vuotta ja päässä arpi, jos toinenkin. Hassua kuinka suurin osa kapakan vierailijoista täyttivät nuo kriteerit ja Antalian urakka oli suurempi, ai niin! Ja olihan miehen nimi joku "Leo" alkuinen, mutta nainen, joka tämän miehen oli tahtonut saada hengiltä oli hyvin iäkäs, eikä hänen äänestään saanut tolkkua, vaikka Antalia olikin kysynyt kolme kertaa, että mitä hän sanoi, ei hänkään kehdannut kysyä naisparalta enää neljättä kertaa. Ainakin toinen tahtoi miehen vahvasti ruumiiksi, eikä se ollut Antalialle tehtävä eikä mikään.
Hän pyöri pöytien välissä ja tarjoili juomia koettaen olla välittämättä miesten vihellyksistä ja jokseenkin loukkaavista kommenteista, hänelle oli annettu kyllä hyvin selvät ohjeet, ettei asiakkaita saanut lyödä, vaikka se kävikin naisen mielessä. Saisihan hän toki lyödä jos mies kävisi itse käsiksi, mutta tuollaiset letkautukset eivät saaneet johtaa väkivaltaan, vaikka joskus joku miestarjoilijoista tai joku muu mieshenkilökunnasta tulikin väliin ja käski miesten olla hiljaa. Antalia oli sinänsä jo kiintynyt yhteen miestarjoilijaan, vaikka se olikin monen vuoden takaista suojelua, aina kun Antalian päälle käytiin tai huudeltiin. Tämäkin kiintymys oli hyvin pientä, mutta kyllä nainen hetken miettisi, jos tuo kyseinen mies pitäisi surmata, lopulta kaikki miehet ovat sikoja.

Antalia kanteli tuoppeja pöytiin ja inhosi kapakan hajua, sitä tunkkaista, hikistä ilmaa joka siellä leijui liikkumattomana. Samalla kun nainen koetti laskea tuoppia pöydälle ja varoa vanhan, raihnaisen miehen kättä joutumasta väärään paikkaan, hän koetti katsoa ovelle, tulisiko sisään ketään tuntomerkkeihin täsmäävää miestä. Kun ovesta sitten astui mies, joka pystyisi olemaan ehkä kyseinen uhri, Antalia pyysi rahat ja odotti kärsimättömänä miehen kaivaessa taskustaan hopea kolkikoita. Ensin kämmenelle putosi yksi, sitten toinen, jopa kolmas.
"Tämä maksaa vain kaksi hopearahaa." Antalia huomautti, kuuluihan se hänen työhönsä, vaikka hänellä oli palava halu päästä tuon uuden tulijan luo.
"Viimeinen on sinulle tipiksi..." Vanha mies sanoi hyvin pervo hymy huulillaan ja hän viittilöi Antaliaa lähemmäs, nainen kyykistyi vastentahtoaan, koettaen pitää hameensa mahdollisimman suorana. Mies työnsi huulensä lähemmäs naisen korvaan ja seuraavat sanat, jotka hän päästi huuliltaan olivat hyvin hävyttömiä, joten Antalia nousi hyvinkin nopeasti takaisin koko pituuteensa ja nyrpisti nenäänsä. Mies naurahti sammaltavalla äänellä ja Antali olisi halunnut lyödä miestä naamaan tyhjällä tarjoittimella, mutta hän tyytyi vain häipymään paikalta kylmänviileästi. Samassa vanhan miehen käsi läpsäisi naisen takamusta ja Antalia ei voinut pitää yllättynyttä, pientä kiljaisua sisällään.
"Nyt hyvä herra tuo saa loppua." Antalia sanoi varottavasti, mutta lähti sitten kohdettaan kohti.
"Mitä saisi olla, herra...?" Antalia sanoi leveästi hymyillen ja odotti toisen sanovan nimensä.

//Pappikselle ja hänen charmikkaalle Leonardilleen. Otsikko ei sitten inspannut :D ja saat itse päättää onko kyseinen mies Leonard, vai onko hän jo kapakassa, vai tuleeko myöhemmin (://
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Joulu 2011, 18:47

//Leonard Von Qma arrives!!!

Leonard

"Leonard Baraghan", mies vastasi hymyillen ja antoi katseensa vaeltaa tarjoilijattaren rinnuksista tämän silmiin. Hän oli sattunut näkemään äskeisen välikohtauksen ja oli rehellisesti sitä mieltä, että hän tahtoi tietää, mitä tarjoilijattarelle oli kuiskattu. Tosin saattoi hyvinkin olla mahdollista, että Leonard oli sen jo kuullut ellei sitten jopa itse keksinyt. Hyvin mahdollista, mies oli elänyt pitkään ja kuullut kaikenlaista.
"Pistä olutta tulemaan ja liity vaikka seuraan, jos aikaa löytyy", mies sanoi hurmaavasti hymyillen. Hän tapasi sanoa noin melkein joka ikiselle tarjoilijattarelle. Leonard oli saapunut sinä päivänä juomaan metsästyksestä saatuja palkkarahojaan, joten seura kelpaisi. Kallen Kapakassa ei kyllä kukaan juonut yksin, sillä, jos yhdelläkään näytti olevan enemmän rahaa, hänen luokseen mentiin oitis ilmaisten viinaksien toivossa. Leonardin onneksi hänen ulkomuotonsa oli jotain kiertolaisen ja isännättömän sotilaan välillä, että häneltä ei tultu juurikaan mitään pummimaan. Riitaa saatettiin haastaa sitäkin enemmän.

//tulipa tynkä :'DD
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 17 Joulu 2011, 19:18

Antalia Embrose

Leonard! Nainen ajatteli iloisena, tässä luultavasti olisi se, joka hänen täytyi surmata, ainakin tuntomerkit olivat oikeat. Antalia hymyili pakostakin, koska tunsi onnistuneensa tehtävänsä ensimmäisessä osassa, enää täytyi saada mies seuraamaan häntä jonnekin hieman syräisempään ja sitten vain iskeä puukkoa rintaan, tai mitä hän nyt tekisikään. Mies jopa teki sen helpoksi kysyessään naista mukaansa, kunhan hän toisi vain toiselle tuopin olutta.
"Liityn seuraasi mielelläni." Atalia sanoi pehmeästi ja lähti tiskille tilaamaan tuopin miehelle, mutta itselleen hän otti vain lasin vettä, omaan piikkiinsä tietenkin. Olihan miehen luottamus saatava puolelle millä hyvänsä... vaikka nainen ei ollutkaan koskaan täysin valmis käyttämään viimeisiä keinojaan. Kun nainen sai tuopin ja lasin vastaan hän lähti kohti pöytää, minne mies oli päättänyt mennä.* Hän laski tuopin miehen eteen kumartuen hieman, jotta hänen rintamuksensa olisivat vielä paremmin esillä, sen jälkeen nainen nousi, hieman hitaammanlaisesti ja asetti lasin toiselle puolelle pöytää istuen sitten vastapäätä miestä, vain aika näytti siirtyisikö nainen samalle puolelle pöytää, vai oliko mies helppo saalis jo nyt.
"Mitä sinunlaisesi komea uros on päivän aikana tehnyt, kun hakee juomista... tai seuraa täältä?" Nainen kysyi suoraan, mutta pitäen äänensä mahdollisimman pehmeänä ja houkuttavana, jottei vaikuttaisi liian tylyltä.

//No eiköhän se siitä, kunhan eteenpäin päästään. (: //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Joulu 2011, 19:38

Leonard

Mies tuuletti hiljaa mielessään saadessaan tarjoilijattaren juomaseuraksi ja jätti toisarvoikseksi ihmetellä, miksi tuo suostui hänen ehdotukseensa, kun toinen herra aikaisemmin oli hilkulla saada tarjottimesta. Leonard katsoi tarjoilijatarta hyvin huolellisesti ja kiinnitti huomiota tämän viekoitteleviin eleisiin, paljaaseen poveen ja siroihin muotoihin. Vaisto ja kokemus varoittivat tämän tapaisista naisista, mutta ainakin aluksi Leonard päätti antaa asian olla ja vain nauttia. Mies joi kulauksen oluestaan ja virnisti huvittuneena tarjoilijattaren käyttämälle "uros"-termille. Vieläkö sitä käytetään?, hän ajatteli muistellen kertaa, jolloin kuuli sen ensimmäisen kerran.
"Metsästämässä", mies vastasi ja levitti kätensä kuin se olisi ollut itsestään selvä asia, "Eräs lampolan omistaja oli palkannut minut pistämään hengiltä suden, joka oli verottanut hänen lammaslaumojaan. Sain suden turkista hyvät rahat ja nyt ajattelin levätä pari päivää." Rahan mainitseminen sai useimmat naiset heti paljon tarkkaavaisemmiksi ja Leonard oli hyvin tietoinen siitä.
"Sattuisitko tietämään, mistä saisin yösijan, neiti..." mies jätti kysymyksen lopun leijumaan ilmaan, koska ei ollut vielä saanut kunniaa kuulla naisen nimeä.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 17 Joulu 2011, 19:56

Antalia Embrose

Vai metsästämässä mies oli ollut ja hyvät rahat saanut, Antalia pystyi vain ajattelemaan, kuinka tässä oli hänen sutensa, jonka nahasta hän saisi mainiot rahat. Ehkä hän jopa saisi varatsettua toisen omaisuuden, kun saisi tuon vain hengiltä, ilmainen raha oli naiselle aina mieleen. Seuraavaksi mies utelikin hänen nimeään yösijan yhteydessä, mutta Antalia ei ollut varma haluaisiko luovuttaa nimeään toiselle, lopulta mies kyllä kuolisi, joten eikai se niin kauheaa olisi.
"Antalia." Hän jätti sukunimensä kertomatta, ihan vain varmuuden vuoksi.
"Ja tässä lähettyvillä on Brogan Majatalo, joka ainakin minun silmääni vaikuttaa hyvältä paikalta." Nainen sanoi vienosti hymyillen. Miksi hän kysyy yösijaa? Nainen kauhistui, aikoiko toinen jo lähteä?
"Mutta ettekai te vielä lähde?" Hän kysyi tavoitellen kasvoilleen viatonta hämmästystä ja ajatteli onnistuneensa siinä. Nainen nosti lasin huulilleen ja antoi viileän veden virrata ohi huuliensa kohti kurkkua. Samalla hän piti silti silmällä miestä, katsoi toisen jotenkin viattomia kasvoja, mutta ne eivät pystyneet muuttamaan hänen ajatustaan miehistä, ne olivat pelkkiä sikoja.
"Sano vain, jos tahdot lisää juotavaa." Antalia sanoi katsoen miehen tuoppiin, josta toinen tuskin oli vielä edes juonut, jos toinen ei alkaisi juoda, Antalian suunnitelma juottaa mies humalaan olisi tuhoon tuomittu.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Joulu 2011, 20:12

Leonard

"Antalia", Leonard toisti ja maisteli naisen nimeä. "Se on sievä nimi", hän jatkoi, vaikka tiesikin fraasin olevan hyvin kulunut. Antalia ehdotti lähellä olevaa majataloa ja kauhistui, kun luuli miehen tekevän jo lähtöä.
"Enhän minä vielä", Leonard naurahti ja heilautti kättään ilmassa.
"Olisi vain hyvä tietää, mihin suuntaan on menossa sitten puolen yön paikkeilla. Siitä tulikin mieleen aiotko sinä juoda pelkkää vettä?", Leonard huomautti Antalian vesilasia osoittaen, "Hae itsellesi olutta tai viiniä, minä voin maksaa." Tämän jälkeen mies kaatoi olutta kurkkuunsa ja tiesi, että vaadittaisiin vielä monta tuoppia ennen kuin hän saisi humalan kunnolla päähän. Usein Leonard pyrki kuitenkin hillitsemään yletöntä juomista, koska hänen tilassaan normaali krapulakin saattoi jysähtää aamulla kymmenkertaisena eikä se ollut ikinä hauskaa.
Leonard joi parilla kulauksella tuoppinsa tyhjäksi ja pyysi Antaliaa täyttämään sen taas.
"Miksi muuten noin sievä tyttö on päätynyt kapakkaan töihin?" Leonard kysyi sillä mielenkiinto ja kehut ovat tie naisen sydämeen.

//Ja voi miten väärässä hän onkaan
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 17 Joulu 2011, 20:31

Antalia Embrose

Nainen hymyili pienesti toisen kommentille hänen nimestään, sanonta oli hieman kulahtunut, mutta niin kyllä mieskin oli. Ainakin pari hänen otsassaan komeilevaa arpea oisoittivat sen, Antalia kun itse koetti aina mahdollisimman paljon peitellä arpiaan ja estää niiden tulemisen.
Nainen tunsi olonsa heti huojentuneeksi, kun mies sanoi, ettei aikonut lähteä minnekään, ainakaan ennen puoltayötä.
"Ei olisi hyvästä juoda töissä ja alkoholi nousee minulla helposti päähän." Antalia sanoi hakien kohteliaisuutta äänessään, jottei vaikuttaisi liian torjuvalta humaltumista tai miehen ehdotusta kohtaan.
Kun mies pyysi Antaliaa täyttämään lasin, nainen oli hyvillään, että ainakin olut maistui. Nainen nyökkäsi nostaen tuopin ja hän lähti kohti tiskiä.
Meni hetki, ennenkuin Antalia palasi takaisin, hänen täytyi viedä tuoppi yhdelle miehelle ja koska oli kuitenkin vielä hänen työpäivänsä, olisi tyhmää ja uhkarohkeaa olla välittämättä muista asiakkaista, siinä voisi mennä koko työpaikka ja nainen tarvitsi tätä työpaikkaa, jotta pystyisi löytämään kaikki uhrinsa. Jokaisella miehellä oli taipumus löytää tiensä Kallen Kapakkaan.
"Teetkö muuta kuin metsätäjän hommia?" Antalia kysyi palaten Leonardin seuraksi ja hän laski tuopin miehen eteen.
Sitten hän istui miestä vastapäätä ja otti taas kulauksen vedestään. Naisen olisi jossain vaiheessa haettava jotain vahvempaa, osoittaakseen, ettei hänellä ollut aikomusta pysyä selvinpäin ja juottaa toista humalaan, koska mies vaikutti viisaalta, ainakin miesten mittapuussa katsoen.
"Mistä olet saanut tuon arven?" Nainen kysyi hieman ihmetellen, jotta puheenaihetta riittäisi ja olut virtaisi.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Joulu 2011, 21:06

Leonard

"Noo, hieman riippuu", mies aloitti vinosti hymyillen ja hörppäsi kulauksen vaahtoavasta oluestaan, "Metsästäjä, palkkasoturi, henkivartija...Teen töitä kysynnän mukaan ja onneksi kaikille noille on nykyään kysyntää." Leonard naurahti ja hörppäsi uudestaan.
"Minkä näistä?" hän kysyi takaisin, vaikka oli aika varma, että kyse oli ohimon arvesta. Älä kerro totuutta, älä kerro totuutta, mies hoki mielessään, sillä se, jos mikä, sössisi tämän illan mahdollisuudet.
"Nämä kolme tulivat parisen vuotta sitten erästä hirviötä vastaan", Leonard aloitti vasemman silmän yläpuolella olevia kolmea arpea osoittaen ja potaskaa puhuen, "Ja tämä toinen...", hän jatkoi, yrittäen keksiä hyvän hätävalheen, "Sain eräässä taistelussa terävästä nuijasta päähän." Se saisi kelvata.
"Entäs sinä? Mistä sinä olet saanut nuo arvet", mies kysyi toisen arpisia kämmeniä osoittaen.

//Jos kämmenien arvet eivät olleet näkyvillä, ignooraa vika rivi.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 17 Joulu 2011, 21:36

Antalia Embrose

"Palkkasoturi..." Antalia toisti ja haki äänensä ihalevaa sävyä.
"Hirviötä?" Antalia kysyi ihmeissään. "Minkälaista hirviötä?" Nainen kysyi nyt jo aitoa mielenkiintoa äänessään.
"Nuo eivät taida olla ainoita arpiasi?" Nainen kysyi hymyillen vinosti, hän tiesi, etteivät ne jääneet siihen. Ainakin oli luvassa vielä yksi haava lisää, mutta se tuskin kerkiäisi arpeutumaan, kun miehen ruumis jo mätänisi jossain metsän syvyyksissä tai lammen pohjassa, minne nainen jaksaisi sen sitten kuljettaa.
"Taistelussa?" Nainen sanoi ja nosti kulmaansa kysyvästi. "Terävä nuijako?" Hän kysyi hieman naurahtaen, ajatus oli jotenkin hupaisa.
"Elämäsi on siis täynnä vaaroja." Nainen totesi ja otti kulauksen vedestään, sitten mies kysyikin jo naisen omista arvista.
"ööh." Nainen sanoi ja katsahti käsissään oleviin arpiin, ne olivat aika hyvin parantuneet, koska hän ei ollut pitkään aikaan käyttänyt voimaansa.
"Tarrasin yhtenäpäivänä kuumaan pannuun oikein kunnolla ja kun menin näyttämään sitä sille lääkärille, niin se ei oikein osannut hoitaa niitä kunnolla, mutta onneksi ovat paranemaan päin." Antalia sanoi hymyillen, vaikka arvet eivät näyttäneetkään palohaavoilta, ehkä mies kuitenkin antaisi asian olla.
"Haluatko uuden tuopin, minä voin tarjota tälläkertaa." Nainen sanoi katsahtaen miehen tuoppiin, joka oli melkein tyhjä. Hän siirsi kateensa nopeasti takaisin mieheen ja hän hymyili leveästi.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Joulu 2011, 22:17

Leonard

"No, mitä niitä nyt on..." Leonard sanoi hakien jotain siistin kuuloista hirviön nimeä. Loppujen lopuksi hän päätti antaa asian olla, koska Antalia kiiruhti jo seuraavaan kysymykseen.
"Onhan niitä tullut saatua," mies naurahti vaikka niiden saaminen ei ollut ollenkaan hauskaa, "Taisteluissapa hyvinkin. Enkä minä muista kunnolla oliko se nuija terävä vai ei, mutta jälki siitä kyllä jäi. Rauhallisempikin elämä kyllä kelpaisi..."
Leonard ei kommentoinut Antalian arvista sen enempää. Kohautti olkiaan vain osaa ottavasti ja vastasi myöntävästi naisen kysymykseen uudesta tuopista.
"Vaarallista on se naisenkin elämä", Leonard totesi uuden tuopin tullossa, "Tarjoilijattarena olemisesta puhumattakaan." Tuolla mies viittasi juuri siihen välikohtaukseen, jonka aiemmin näki.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 20 Joulu 2011, 21:30

Antalia Embrose

Nainen hymyili miehen puheenvuoron aikana, muttei keskeyttänyt, nousi vain nyökäten ja meni hakemaan miehelle uuden tuopillisen olutta. Hän käveli pöytien lomassa helposti, väistellen välillä sammuneita miehiä tai miehiä, jotka olivat sammumassa ja hoipertelivat kohti määränpäätä tietämätöntä. Se oli hänen melkein jokapäiväisväistä elämää ja vaikka nainen ei ollutkaan ollut kauaa alalla, hän oli jo oppinut parhaimmat niksit pystyssä - varsinkin pahimpaan juomisikaan. Nainen pääsi kunnialla tyhjän tuopin kanssa tiskille ja pyysi, että se täytettäsiiin. Pian tuoppiin virtasikin uutta, kuohuvaa juomaa ja neito lähti se, sekä pari muuta juomaa tarjottimellaan kohti pöytiä. Hän jätti matkallaan kaksi muuta tuoppia pöytään ja keräsi rahat pussukkaansa, päivän loputtua hän kaataisi ne kapakan kassaan, nyt hänellä oli muuta tekemistä ja niin Antalia saapuikin Leonardin luo ja kuuli miehen sanat vaarallisesta naisten elämästä.
"Onneksi, meitä on suotu suuremilla aivoilla ja kovemmilla potkuilla." Antalia totesi hieman kylmästi, mutta rupesi sitten hymyilemään, ettei vaikuttanut liian tylyltä. Hän laski tuopin miehen nenän eteen ja katsoi inhoten sen kuplivaa pintaa. Hän ei itse juonut, ei ainakaan yleensä, koska yksinkertaisesti tavan olut maistui pahalta, tietenkin rohkaisu ryyppyjä ei laskettu, olihan naisenkin saatava joskus kurkun kostutusta, kun oli tappanut/tappamassa jonkun. Mies jatkoi vielä lausettaan tarjoilijattaren työn vaarallisuudesta ja Antalia tiesi, mitä mies tarkoitti.
"Se on jo arkipäivää." Hän tokaisi vinosti hymyillen ja istuutui miehen eteen.
"Viha täytyy peittää, jos osaa." Nainen naurahti ja otti suuremman hörppäyksen vedestään. Hän ärtyi helposti muistaessaan mitä mies oli sanonut, joten hän sai hieman vettä väärään kurkkuun, jonka johdosta nainen köhi rajusti ja kyyneleet kihosivat hänen silmilleen, mutta onneksi hän sai yskimisen tyrehtymään.
"Öh... anteeksi." Nainen sanoi hieman nolostuneesti ja otti nyrkin pois suunsa edestä.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 20 Joulu 2011, 23:10

Leonard

"Osui ja upposi", mies naurahti Antalian heitolle naisten paremmuudesta. Leonard oli huomannut hameväen olevan joissain tapauksissa miehi rutkasti älykkäämpiä, mutta, mitä tuli voimaan, miehet voittivat siinä tapauksessa. Älykkäinkin nainen voitiin alistaa voimalla, senkin oli mies itse huomannut, vaikka käytännössä hän ei ollut kokeillut sitä vuosiin.
Antalian juodessa vetensä väärään kurkkuun, Leonard jo kumartui valmiina taputtamaan selkään, mutta tämä sai hengityksensä pian tasattua. Miestä alkoi kuitenkin nyt suuresti häiritä se, että häntä oltiin tässä nyt humalluttamassa, sillä nainen ei ollut koko illan aikana juonut mitään muuta kuin vettä, samalla, kun Leonard, kumosi ja tulisi kumoamaan tuopin toisensa perään.
"Veteen ei kannata tukehtua", mies tokaisi ja hivuttautui lähemmäs Antaliaa.
"Olueen vielä vähemmän", hän naurahti ja kulautti nimenomaista nautintoainetta kurkustaan alas. Pari oluttuoppia ei tuntuisi vielä missään, kolmannessata ja neljännestä puhumattakaan.
"Jos kerran tämä työ herättää sinussa vihaa, miksi teet tätä?" Leonard kysyin ja nojautui lähemmäs Antaliaa. Oli naisella jotain taka-ajatuksia tai ei hän tahtoisi saada jonkun vierelleen täksi yöksi.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 21 Joulu 2011, 17:29

Antalia Embrose

Nainen naurahti hieman ontosti miehen kommentille, että olueen kannatti tukehtua vielä vähemmän, vaikka hän koettikin etsiä äänestään jotain ratkirieumukasta naurua, ei hän sellaista saanut aikaan.
"Onhan tämä välillä vaikeaa, mutta en osaisi tehdä muutakaan. Sitä paitsi tähän tottuu ja tämä on kohta jo toinen kotini, en minä varmaankaan osaisi päästää tästä irti." Nainen sanoi ja tajusi, että hänen kätensä alkoivat tärisemään, miehellä oli odotettua parempi olutpää, joten Antaliakin tarvitsisi jotain, joka auttaisi häntä jaksamaan toisen luona olon ja sitä seuraavat tapahtumat.
"Käy hakemassa hieman juomista, haluatko sinäkin?" Antalia kysyi ja nousi hymyillen.

//Nyt tuli lyhyttä ;D//
Templer
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Joulu 2011, 19:14

Leonard

Mies kulautti tuoppinsa tyhjäksi ja pyysi täyttämään sen. Sillä tavalla ilta kului. Tuoppi toisensa perään tyhjeni ja sitä mukaa myös Leonardin arvostelukyky laski. Vieressä istuva Antalia alkoi näyttää aina vain sievemmältä, mutta niin alkoivat lähes kaikki muutkin tarjoilijat. Antaliaan tosin taisi olla sen illan suurimmat mahdollisuudet, joten Leonard rajasi huomionsa ainoastaan häneen.
"Mitäs sanoisit, jos jatkettaisiin iltaa muualla?" Leonard ehdotti tyhjennettyään ties kuinka monennen tuoppinsa. Alkoholi alkoi viimeinkin vaikuttaa miehessä eikä tämä enää ollenkaan viitsinyt muistella Antalian epäilyttävää käyttäytymistä. Kaikki naisethan käyttäytyivät epäilyttävästi, eikös vain? Sitä paitsi salaisuukseton nainen, olisi todella tylsä, tapasi Leonard sanoa ja sama päti miehiin. Jännitystä ja yllätyksiä piti olla.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Templer » 22 Joulu 2011, 16:25

Antalia Embrose

Vihdoin mies alkoi jo näyttämään siltä, että alkoholi oli ottamassa valtaa miehen kehosta, ainakin toisen jo hieman sumeaksi käyneet silmät näyttivät lupaavilta, silti miehen ääni ei kovinkaan sammaltanut, kun mies ehdotti, että he etsisivät toisen paikan, jossa he pystyisivät jatkamaan... toisiinsa tutustumista, ehkä jopa hieman läheisemmin. Kyllä Antalia tiesi, mitä Leonard vihjaili, mutta naisen mielestä se oli enemmänkin sikamaista. Nainen kaatoi lasin tyhjäksi kurkkuunsa ja näytti kaikin puolin valmiilta lähtemään, hän voisi raahata toisen mukanaan vaikka... metsään tai majataloon, ei kukaan kuitenkaan välittäisi tuon miehen menetyksestä ja vaikka välittäisikin, ei Antalia jättänyt jälkiä. Hän pitäisi huolen, ettei mies jäisi kertomaan toisille hänestä. Miestä tuskin edes kukaan löytäisi, ainakaan kukaan, joka välittäisi.
"Mennään vain." Nainen sanoi pehmeällä ja hieman viekottelevalla äänellä ja nousi pöydän äärestä katsoen, että mieskin pysyisi pystyssä. Samassa nainen iroitti essunsa ja jätti sen tiskille mennessään siitä ohi.
"Mitä ehdotat?" Nainen kysyi mieheltä hymyillen ja siirtyen lähemmäs miestä, kunnes hänen kylkensä oli toisen kyljessä kiinni.

//vaihdammeko maisemaa vai? (: //
Templer
 

Seuraava

Paluu Kallen Kapakka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron