Pidetäänpä vähän hauskaa

Suuri, lämminhenkinen kapakka lähellä linnan muureja. Itse isäntä Kalle, jo monessa sukupolvessa, on mukava, rento tyyppi karskista ja hurjasta ulkonäöstään huolimatta. Vaikka kapakka onkin lämminhenkinen, ei kapakkatappeluilta voi aina välttyä. Rähinöitsijät heitetään kuitenkin ulos aina itse isännän toimesta ja rauha jatkuu tässä kaupungin suosituimmassa kapakassa. Kapakalla on omalaatuinen historia, josta voit lukea lisää Tales from the Crypt osiosta.
Kapakka on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee itse kapakka ja varastohuoneet. Yläkerta on pyhitetty työntekijöiden huoneistoille ja isännän työtiloille.

Valvoja: Crimson

Pidetäänpä vähän hauskaa

ViestiKirjoittaja Zaubares » 05 Syys 2008, 16:50

//Arilyniä tässä odottelen.//

Road laski luuttunsa väsyneenä. Hän oli juuri soittanut ja laulanut putkeen viisi eri laulua ja vaikka hän ammatikseen sitä tekikin, hänen piti levätä välillä. Hän kuunteli aplodit ja kumarsi kiitokseksi ennen kuin käveli yhden tyhjän pöydän ääreen ottamaan hiukopalaa. Optimistisen Roadin mielestä kapakka oli puolitäysi, mutta pessimistin mielestä se olisi taas puolityhjä. Road pyysi Kallelta tuopin olutta ja aterian. Olut tuli nopeasti, mutta koska alkoi olla illallisaika, aterian tulo tulisi kestämään. Road siemaisi haaleaa oluttaan ja hymyili. Ilta oli sujunut mukavasti. Hän oli myynyt torilla puutöitään hyvällä hinnalla ja oli saanut vielä lisää, kun oli laulanut kaupungilla nuorillepareille. Illemmalla hän aikoi kertoa maksusta kauhutarinoita kapakan asiakkaille. Taitavillle bardeille oli aina kysyntää.

Pikku hiljaa kapakkaan alkoi tulla lisää väkeä, enimmäkseen ihmisiä. Mukana näkyi muutamia taruolentojakin, mutta Road ei heistä välittänyt. Ehkä joskus myöhemmin hän voisi mennä juttelemaan niille, mutta ei nyt. Etenkään nyt, kun eräs kapakan tarjoilijattarista toi Roadin eteen puulautasen, jolla oli kuumia perunoita ja höyryävää, paksua sienikastiketta. Mukan oli myös puuvartiset atrimet. Road alkoi syödä ateriaansa kuunnellen samalla muita asiakkaita. Keskustelu oli vilkasta ja pian ääni alkoi nousta siihen malliin, että pian tulisi tappelu. Road söi ateriansa nopeasti loppuun, ettei ruoka menisi haaskuuseen jos alkaisi rähinä.
Zaubares
 

Re: Pidetäänpä vähän hauskaa

ViestiKirjoittaja Arilyn » 05 Syys 2008, 19:34

//Tääl näin! ^^ Arilynisi on saapunut! x3 //

Galdir

Taas yksi päivä oli kääntymässä iltaan päin, kapakalla oli mukavan rauhallista, joku Galdirille täysin vieras bardi soitti ja lauloi tuolla kapakan asiakkaille. Galdir istui selin esiintyvään bardiin päin. Hän kun ei oikein soitosta perustanut. Kääpiö otti uuden siemauksen tuopistaan ja hikkasi. Kääpiö herralla oli ollut raskas päivä, nyt oli ihana rentoutua olut tuopillesen parissa suosikki kapakalla... Soitto lakkasi... Bardi kai lopetti jo, kääpiö ajatteli ja siemaisi olutta tuopistaan taas.

"Hei pätkä!" Joku kookas mies huutaa Galdirille tämän olan takaa, kääpiö kääntyy katsomaan tätä päin. "Sä istut mun paikalla!" Mies ärähtää ja näyttää uhkaavasti nyrkkiään. Kääpiö lyö tuoppinsa pöytään ja nousee seisomaan tuolille. "En mää kuules usko tollasta sonta puhetta!" Galdir sanoo uhmaavasti. Mies ja kääpiö tuijottavat toisiaan tuimasti hetken, mies alkaa uhkailla kääpiötä ihan tosissaan ja lopulta huitaiseekin tätä päin. Siitä syntyi jälleen mahtava tappalu, jotkut alkavat kannustaa ja jotkut katsovat vaiti. Kääpiö hyökkää suoraa tuota kookasta miestä päin ja onnistuu kaatamaan tämän, mutta nouseehan tuo köriläs aika pian. Mies ei ole ollenkaan leikki tuulella ja vetää lyhyen miekan vyöltään ja hyökkää kääpiötä päin. Galdir hohottaa ja vetää kirveensä esiin ja puolustus asemaan. Köriläs saa paljon tuhoa aikaiseksi yrittäessään osua pöydillä pomppivaan kääpiöön... Pöytiä halki, lommoja seinään, kamala sotku. Galdir hohottelee yhä ja torjuu tuon körilään raivopäiset iskut. "Mää oon kuules herra pätkä sulle!" Kääpiö sanoo ja iskee kirveensä kovaa miehen miekkaa vasten, joka yllättäen katkeaa.
Mies juoksee hädissään ulos kapakasta. Jotkut kapakka tappelun ystävät hurraavat ja kiljuvat Galdirille suosion osoituksia. Kääpiö kiipeää eräälle ehjälle pöydälle ja ottaa hymyillen ja hohotellen suosion vastaan...
Arilyn
 

ViestiKirjoittaja Zaubares » 06 Syys 2008, 15:27

//Hui, pitäisikö paeta? *etsii pakopaikkaa*//

Road katseli huvittuneena kääpiön ja ihmisen kaksintaistelua. Kääpiö oli selvästi voitolla ja liikkeistä päätellen kokenut taistelija tai luonnonlahjakkuus. Road ei ollut yllättynyt nähdessään kääpiön katkaisevan ihmisen miekan kirveellään. Kun osa kapakan asiakkaista alkoi osoittaa suosiotaan, taputti Road muiden mukana. Tappelu oli ollut lyhyt, mutta se oli rikkonut pari pöytää ja saanut aikaan aikamoisen sotkun. Road alkoi vaistomaisesti suunnitella laulua tästä pikku tapahtumasta. Pian hän oli keksinyt muutaman säkeen pituisen laulun.Herra Pätkä kapakassa oli sen nimi. Road päätti laulaa sen heti huutojen vaimettua ja alkoi kaivaa luuttuaan esiin.

Kun huudot alkoivat vaieta, alkoi Road näppäillä luuttuaan. Hän ei ollut suunnitellut kappaleeseen mitään tiettyä säveltä, mutta improvisointi oli aina ollut hyvä vaihtoehto. Monikaan sävel ei ehtinyt nousta ilmoille, kun äsken piesty mies käveli takaisin kapakkaan, virnuillen tällä kertaa itsevarmana. Road arvasi mitä oli tulossa ja laski luuttunsa, kun miehen perässä tuli sisään neljä uutta miestä kädet aseiden kahvoilla. "Pyydähän pätkä nyt kohteliaasti anteeksi velipojalta", sanoi yksi paikalle tulleista miehistä ottaen samalla esiin ilkeännäköisen aamutähden. Paennut mies oli ilmeisesti törmännyt kapakan lähellä veljeensä ja pyytänyt tätä kostamaan puolestaan. Road laski luuttunsa ja ujutti sormensa haltiavalmisteisiin sormiveitsiin, jotka hänellä oli piilossa vyön takana. Jos miehet kävisivät joukolla kääpiön kimppuun, heillä olisi myös vastassaan Road. Road silmäili muita asiakkaita. Arimmat alkoivat poistua paikalta, kun taas juopuneet ja riidanhaluiset aikoivat näemmä liittyä tappeluun joko Roadin tavoin kääpiön puolelle, vastatulleiden kostoporukkaan tai itsevarmimmat taisivat suunnitella koko porukan pieksemistä.

Road piilotti veitset kämmeniinsä noustessaan. Tappelu näytti väistämättömältä, joten hän voisi näyttää kenen puolella olisi vaikka heti ja käveli kääpiön vierelle paljastamatta aseitaan. "Nyt tappelu on tasaväkisempi", hän sanoi.
Zaubares
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 07 Syys 2008, 11:25

//Noh äläs nyt sentään... x3//

Galdir

Ihminen palasi, halusi kai tapella uudestaan... Mutta eipä palannut yksin. Mukana oli kolme muutakin, yksi ilmaisi näköjään olevansa tuon miehen veli. Galdir nauraa röhötti. "Teitä on nyt kolme ja puoli miestä enemmän... Ei ole kovin tasaväkistä..." Kääpiö nauroi, mutta vakavoitui pian tajutessaan vaikeimman osuuden olevan edessä. Moni kapakan vakioasiakkaista oli nähnyt mitä kävi kun tuo kääpiö kunnolla suuttui ja älysivät postua paikalta heikkohermoisimpien kanssa. Kääpiötä ei haitannut kun jotkut alkoivat mölistä ja pyrkiä mukaan tappeluun, tämän hän hoitaisi kyllä ihan itse, tämä oli hänen taistonsa, jossa oli kyseessä hänen kunniansa. Mutta nyt oltiin kyllä pahasti alakynnessä... Ehkä pienoinen tukijoukko ei olisi pahitteeksi... "Apuah." kääpiö ajatteli.

Mitäh...? Tuo ihminen tuli hänen vierelleen... Auttamaan? Ei ollut ennen kukaan auttamaan tullut, ja hetken mietittyään tunnisti kääpiö ihmisen samaksi joka oli aikaisemmin täällä laulanut. "Ajattelitko suohon heidät laulaa vai mitä? Osaavatko bardit nykyään myös tapella?" Galdir kysyi ihmeissään auttamaan tulleelta muukalaiselta.
Arilyn
 

ViestiKirjoittaja Zaubares » 09 Syys 2008, 21:34

//*tulee pois piilosta (sängyn alta)* Huh, tuolla on pölyistä. Pakko tulla esiin.//

"Tarviiko tuollaisia vastaan edes osata? Katso nyt. Tuo aamutähti tyyppi on niin ruma, että häntä on varmasti vedetty turpaan kymmeniä kertoja. Useimmiten varmaan hänen äitinsä toimesta. Eivätkä nuo muutkaan näytä niin hyviltä", Road sanoi ja otti sormiveitsensä esiin. Virheettömät terät heijastivat ympäristöä. "Ja kyllähän minä nämä suohon voin laulaa. Tässä musiikkia", Road pyöritteli veitsiään saaden aikaan vihellyksen ja kilautteli niitä sitten toisiaan vasten. Samalla hän paransi asentoaan ja ujutti jalkansa vieressään olevan jakkaran taakse.

Aamutähdellä varustautunut mies oli hiukan yllättynyt bardin liittyessä kääpiön puolelle. Hän oli odottanut kaikkien kapakassa olevien ihmisten olevan hänen puolellaan, olihan kääpiö käynyt yhden heistä kimppuun. Yllättyneisyys vaihtui tosin raivoksi bardin loukattua häntä. "Luulin sinua ihmiseksi aluksi, mutta nyt läheltä katsottuna näytät enemmän puolituiselta puujaloilla. Katsotaanpa taipuvatko ne", mies sanoi ja kuvitteli murskaavansa bardin polvet aamutähdellään. Muutkin hänen joukostaan olivat valmiina tappeluun. Miehen veli, jonka miekka oli katkennut kääpiön kirveeseen, oli ottanut esiin pienen puunuijan. Muutkin hapuilivat jo aseitaan.

"Ja tässä laulua!" Road huusi yllättäen ja potkaisi jalallaan jakkaran niin korkealle kuin se huoneessa pääsi ja kun kaikkien katse oli kiinnittynyt lentävään jakkaraan, syöksyi Road eteenpäin ja löi ensimmäisenä olevaa tapparalla varustautunutta, jakkaraa katseellaan seuraavaa miestä poskeen vasurillaan. Hän ei käyttänyt veistään, joten mies ei saanut vakavampia vammoja, mitä nyt pari irronnutta keltaista hammasta. Heti iskun jälkeen Road huusi "Hahhaa!" tarttui seuraavaa miestä rinnuksista ja kiskaisi tämän eteensä kohtaan, johon jakkara putosi. Jakkara osui miestä päähän, ei kovin lujaa, mutta se esti häntä käyttämästä pientä kirvestä, joka hänellä oli kadessä. "Hahhaa!" Road huusi uudestaan ja tönäisi miehen kauemmas perääntyen samalla tämän ystävien aseiden ulottuvilta.

"Hahhaa!
Hahhaa!
Huido ja hakkaa,
iske huuda!
Miekka leikkaa lihaa,
nuija murskaa kallon,
Kirves lyö irti!
Hahhaa!
Hahhaa!
Taisteluun kaykää kaikki!
Taistelkaa nyrkein!
Taitelkaa asein!
Taistelkaa sanoin!
Hahhaa!
Hahhaa!"

Tämä taistelulaulu oli erityisen suosittu pohjoisen merimiesten keskuudessa ja Road piti siitä itsekin. Hän ei tiennyt pitikö kääpiö siitä, mutta taistelulaulu sai liikettä muihin kapakan asiakkaisiin ja pian oli täysi kärhämä pystyssä.
Zaubares
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 04 Kesä 2009, 12:57

Galdir

Galdir katsoi silmät pyöreänä ja kirves kourassa bardin taitavaa taistelua. Tämän katseleminen ja nenäkkäiden heittojen kuuneleminen muistutti häntä eräästä Danilo nimisestä keikarista minkä joskus oli tavannut. Bardin hoidellessa juuri erään jakkaratempullaan ja alkaessaan laulaa kääpiö tunsi innostuneisuutensa melkein kiehuvan yli. Kääpiö syöksyi kirves päänsä päällä mukaan soppaan. Kääpiö oli sen verran päissään ettei oikeastaan tiennyt mikä laulu tuo oli tai oliko kuullut sen ennen, mutta ainakin se oli tarttuva.

"Taisteluun käykää kaikki!
Taistelkaa nyrkein!
Taitelkaa asein!
Hahhaa!
Hahhaa!"

Kääpiö alkoi hoilottaa bardin äsköistä laulua samalla kun muksaisi erästä karun näköistä miestä leukaan kirveellään, tosin piti kirvestä sivuttain niin että kyseinen jätkä vain kaatui iskun voimasta ja voihki pitelemässä leukaansa lattialla.

"Ei oo sotamiestä moista,
nähty täällä toista..
Hänen aseenaan soinnut soi
Siinä ne paskiaiset sitten panikoi
kun bardi tuo taistoon yhtyi
avuksi kalja kääpiön ryhtyi
Taistelu uuden suunnan sai
Nyt on hän voitokkain!
Huraa! Huraa! Nyt siis tapellaan!"

Kääpiö hoilasi jotain minkä oli juuri vetäissyt päästään, tosin kääpiön lauluääni ei ollut mitenkään kehuttava mutta riimit osuivat...
Arilyn
 


Paluu Kallen Kapakka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron