Tuoppeja ja kortteja

Suuri, lämminhenkinen kapakka lähellä linnan muureja. Itse isäntä Kalle, jo monessa sukupolvessa, on mukava, rento tyyppi karskista ja hurjasta ulkonäöstään huolimatta. Vaikka kapakka onkin lämminhenkinen, ei kapakkatappeluilta voi aina välttyä. Rähinöitsijät heitetään kuitenkin ulos aina itse isännän toimesta ja rauha jatkuu tässä kaupungin suosituimmassa kapakassa. Kapakalla on omalaatuinen historia, josta voit lukea lisää Tales from the Crypt osiosta.
Kapakka on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee itse kapakka ja varastohuoneet. Yläkerta on pyhitetty työntekijöiden huoneistoille ja isännän työtiloille.

Valvoja: Crimson

Tuoppeja ja kortteja

ViestiKirjoittaja Mursuman » 15 Huhti 2009, 08:28

Aeron istui kapakan penkillä juoden oluttaan. Hän katseli muita kapakassa olevia ihmisiä. Niitä olikin sitten joka lähtöön, mutta eniten oli sellaisia rujon näköisiä äijiä jotka hukuttivat murheensa tuoppiin. Aeron itse ei ollut tullut murehtimaan mitään, hänestä oli vain kiva tulla välillä juomaan tuoppi tai kaksi.
Aeron kiinnitti katseensa erityisesti uhkapelureihin. Hänkin oli joskus pelannut paljon pokeria. Voisihan sitä kokeilla onneaan. Aeron nousi penkiltä ja meni pelipöytään. "Jakakaas minullekin", hän sanoi ja otti rahansa esiin.

//Kuka vain voi tulla mukaan//
Mursuman
 

ViestiKirjoittaja suskari » 15 Huhti 2009, 09:25

Kalmankoira

Ihmisten kapakka? Miksei se nyt sopisi illan vietto paikaksi, vaikka nuo ulkona olevat kännikalat jo katoivat häntä jo siihen malliin että: "tuo ei ainakaan tänne tule" Ja miksei muka tulisi? Hän sai liikkua missä halusi, vaikka oli massmasta hyvinkin poikkeava hyypiö, mutta kunkun alainen... Tai ainakin sellaisen käsityksen mies antoi itsestään. Toistaiseksi. Hänellä oli iiiisoja suunnitelmia ihmisten ja näiden kuninkaan varalle. Nimittäin yrittää murhata kuningas toistamiseen, kun sitä oli kerran yritetty, mutta kylläkin hieman toisen syyn kanssa kuin haltijoiden auttamisen kanssa. Oikeastaan huvikseen kun oli tylsää.
No mies asteli kapakkaan sisään noiden lähes murhaavien katseiden saattelemana ja käppäili sitten kuin ei mitään tiskille ja tilasi itselleen näin alkajaisiksi rommia itselleen, jonka sai varsin nopeasti. Mies maksoi juomansa sitten samantien pois alta ja oli siirtymässä pöytään jossa oli muutama kaljamaha jätkä, mutta nuo sitten käskivät aavekoiran etsimään muualta oma paikkansa... Kalma tuhahti tuohon, mutta totteli ja raahautui sitten juomansa kanssa jonnekkin tyhjään nurkka pöytään. Kieltämättä tuo oli hieman sattunut häneen, mutta kyllä hän ymmärsikin, sillä yli puolet tämän kaupungin asukkaista varmasti tiesi hänen tekonsa...
Kalma pyöritteli hetken aikaa tuoppia kädessään mietteissään, kunnes otti siintä pienen hörpyn ja laski sen syliinsä. Hän tosiaan taisi olla hieman yksinäinen täällä ihmisten keskuudessa, mutta eihän hän sille mitään voinnut että oli tälläinen luonnonoikku ihmisten silmissä.

//Toivottavasti aavekoirastani on jonkin sortin seuraa//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Ay » 15 Huhti 2009, 21:38

//Ei kai haittaa, jos kolmaskin tulee//


Pyöriteltyään hiukan päätäänsä muristen. Hän asteli synkämäisellä silmillään oven kyltiä. Pieni kiroilu tuli suustaansa, mutta antoi asian olla. Kaksi kuukkautta suunilleen hän oli käynnyt viimeksi ja silloin oli tapahtunut kaikenlaista ikävyyttä hänen mielestään. Toivottavasti omistaja ei pahatuisi hänen tulemistaansa. Oranssit hiukset valahtivat sopivasti kasvojen peittämiksi. Hän avasi oven ja astui mistä kuullui miesten naurut ja jupakat. Sivullisena kuullui naisten kikakkattelua. Itseluottamuksella hän asteli tiskille ja tilasi juoman itselleensä. Ovesta tultaessa hän oli nähnyt tuttuja kasvoja, mutta he katsoivat naista, kuin uutta leikki kalua. Humalaisen aleisena kaikesta asioista ei huomaa. Tiskillä hän katsoi pari pöytää missä pelattiin pokaria. Onneksi hänen ihonsa ei olisi kiinostava, jos peli lisättäisiin riisuminen. Juomansa kanssa hän katseli miten ihmiset raikuilivat iloisena ja osa supisteli sala vihkaan. Nainen ei välittänyt toisten supiskelusta. Osa varmaakin puhuivat hänen tatuoinneista. Jaloissa ei ollut tatuointia mitä miehet ei tienneet, koska sääret olivat nahkahameen alla piiloossa.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Mursuman » 16 Huhti 2009, 20:33

Aeronilla oli huono onni. Hän hävisi nimittäin kaikki pelinsä. Hän päätti lopettaa, kun hänen rahansa alkoivat loppua. Hän vetäytyi pois pelipöydästä ja pyysi toisen tuopin. Tiskillä tuoppiaan odottaessa hänen huomionsa kiinnittyi yksin istuvaan naiseen, joka oli täynnä tatulointeja. Aeron otti tuoppinsa ja istuutui naisen pöytään ja kysyi: "Mitä noin kaunis nainen tekee tälläisessä paikassa?"
Mursuman
 

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Huhti 2009, 19:16

Kalmankoira

Kalma seurasi yksikseen edelleenkin baarin toimintaa ja pyöritteli hiljaisuudessa tuoppia kädessään niin että siinä oleva neste pyöri tuopin sisällä eräänlaista ympyrää, kunnes otti siintä kevyen hörpyn tylsissään... Hänellä oli oikeasti tylsää. Mutta kukaan ei tuntunut pitävän hänestä täällä, vaikkei agresiivisesti ollutkaan käyttäytynyt mitenkään. Kuitenkin mies havahtui kun sisään astui varsin merkillisen näköinen nainen... Mies mittaili tuota katseellaan nurkka pöydästään, muttei kuitenkaan siinä mielessä... häntä kun eivät kiinnostaneet niin miehet kuin eivät naisekkaan, onneksi. Elämä oli kevyempää, ei tarvinnut välillä tyydytystä miehisiin ongelmiin. Enemmän häntä kiinnosti se mikä tuo nainen oli, ja mies oli nousemassa ylös mennäkseen kyselemään asiaa naiselta ja saadakseen muutenkin seuraa, mutta tuo toinen mies pöllähti siihen ihan äkkiseltään. Ihminen viellä taisi ihan olla.
Joka tapauksessa mies alkoi lähestymään tuota pöytää tuoppi kädessään ja pysähtyi noiden kahden pöydän ääreen nojaamaan toisella kädellään kun toisessa kädessä piti tuoppiaan. "Saanko liittyä kyyhkyläisten seuraan?" Kalma kysyi ihan normaalilla ja ystävällis tahtoisella äänellä. Hän ei saisi alkaa riehumaan, vaikka kuinka paljon vihasi ihmisiä maan rakoon. Hän kuolisi siintä hyvästä.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Ay » 17 Huhti 2009, 21:16

Rauhallisena istuneena penkinllä nojauten tiskille. Jälleen kerralleen hän oli tilannut juomansa mitä hän ei tulisi juomaan. Monesti hän ei tulisi juomaan juomansa. Saatuaansa tialamansa juomansa ja maksettua hän pisti juomaansa omaa litkua vaivihkaa. Näin hän pystyy juomaa juomansa huoletta. Aynurin viereen tuli mies, joka puhui hänelle. Hän ei ollut mitenkään vikisetellyt miestä itselleen mikä ihmetytti naista jonkn verran. Enemmäkseen nainen pisti sen tatuoinnin piikkiin.
" Tuli vai pieni jalo kurkun päähän. " Nainen tokaisi suustaansa, kun ei muuta oikein osannut sanoa tilanteeseen.
" Onko peli onnistanut teitä? " Aynur kysyi.
Kysyttyään juuri hänen vierelleen tuli toinen herran mies. Mikä sai naisen olemaan varuillaan. Hän ei ole aijemmin näin herras miehet tullut ympärilleensä ja varsinkin sanoilla.
" Valitettavasti sinun silmäsi näkee väärää. Me emme ole lemmenpari. " Aynur sanoi ystävällisesti miten asia oli.
Olisihan hän voinnut leikitellä hieman miehellä, mutta hän ei halunnut suututtaa miestä, joka oli hieman hävinnyt peli pöydästä. Kummallekin herralle hän ystävällisesti hymyili.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Mursuman » 18 Huhti 2009, 19:37

Aeron otti kulauksen tuopistaan. Eihän hän ollut mitään yrittänyt iskeä naista, hän yritti vain olla kohtelias. Heidän pöytäänsä tuli toinen mies, joka luuli, että he olivat rakastavaisia. Nainen kuitenkin vastasi heti ei, mikä sopi Aeronille. Aeron otti toisen kulauksen tuopistaan, ja huomasi, että se oli tyhjä. Hän pyysi anteeksi molemmilta ja nousi hakemaan illan kolmannen tuoppinsa. Ei hän kyllä usein ottanut sitä kolmatta, mutta nyt hän kuitenkin otti.
Mursuman
 

ViestiKirjoittaja suskari » 18 Huhti 2009, 19:54

Kalmankoira

"Läpällä heitinkin sen..." Kalma tuumasi siihen, että nuo kaksi olivat todellakin luulleet, että luuli noita kyyhkyläisiksi. Ehei nyt sentään, kyllä hänellä oli silmät päässääm. Sitä paitsi tuo mies vaikutti hieman tai hieman oli lievästi sanottu, sillä tuo oli tooodella erkaantuva kaveri. Nytkin karkasi, eikä paljoa puhunnut. Kalma tapitti hetken miehen perään, mutta istahti sitten naisen kanssa pöytään istumaan laskien oman juomansa pöydälle. Ja tuon miehen juomisiin nyt puututtaisiin, niin tuo olisi varmasti hyvin pian umpi jäässä, eli melkeinpä kaatokännissä. Kannattaisi alkaa jo hidastamaan tahtiaan, ellei halunnut vahingossakaan joutua raiskatuksia tai ryöstetyksi. Yöllinen kaupunki on kylmä paikka.

"Mutta mikäs on neidin nimi? Itse olen Jack... Jack Fisher." Kalma esitteli sitten itsensä tuolle naiselle kohteliaasti tietysti ja otti pienen hörpyn juomastaan. Onneksi känniin ei voinnut edelleenkään tulla. Voisi juoda vaikka koko kapakan tyhjäksi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Ay » 19 Huhti 2009, 15:12

Hyvä toinen miehen ilme oli tyyttyväinen siitä, että hän sanoi kieltävästi kysyneelle miehelle. Mutta piinaus saisi jatkua siitä Aynur oli täydellä varmana. Toinen oli mennyt hakemaat uutta juotavaa mikä ihmetytti, eikä tästä tiskistä saatu tilattuaa uutta juomaa. Nainen olisi halunnut toisaalta estää miehen juomista, mutta asia oli miehen käsissä. Ennemmän kinaa tulisi, jos hän olisi puuttunut toisen juomiseen.
" Valitettavasti se ei oikein osunnut. " Aynur sanoi miehen jatkoksi läppä lauseelleensa.
Pienen kulauksen hän otti omasta juomastaansa ja ajatteli rentoutumista. Nimen kysymykseen nainen ei ollut varautunut ja näkyi kasvossaansa. Miehen sanotessaan itsensä Jack Fisheriksi. Ajatuksessa tuli pieni nauradus, mutta ulkokuorelle hän ei antanut sen tulla. Oma nimi ei kuvastanut häntä itseensä laisinkaan. Osaksi hän ei halunnut mainita oikeata nimeä, mutta hän ei halunnut valehdella mitä varmaa mies teki hänelle. Kuka hululla olisi tuollainen nimi. Lause käväisi ajatuksissaansa.
" Aynur. " Lyhyesti ja ytimekkäästi nimensä sanoi nainen.
Sisimässään vihaili nimeäänsä. Lapsena sopisi hänelle, mutta nyt nimi on hirvein.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Mursuman » 20 Huhti 2009, 07:53

Aeron odotti tiskillä juomaansa ja katseli kahta muuta. Hänellä oli melko hyvä kännipää, hän ei ruvennut puhumaan sontaa ja hoipertelemaan, vaan känni lähinnä tuntui päässä. Hän sai lopulta juomansa. Hieman epäröiden hän tarttui siihen ja käveli takaisin pöytään. Hän istui, katseli tuoppiaan vähän aikaa ja lopulta sysäsi sen kauemmaksi itsestään. "Haluaako jompikumpi teistä tämän..." hän kysyi ja haukotteli. "Minulle ei nimitttäin maistu."
Mursuman
 

ViestiKirjoittaja suskari » 21 Huhti 2009, 18:26

Eikö tässä saaressa tunnettu sanaa: "huumori"? Siltä se ainakin vaikutti kun tuo neitokainen tuumasi, ettei hänen mukamas veikkaus osunnut oikeaan. Ei ollut tarkoituskaan höveli! Kunhan nyt yritti hieman iloa pistää päivään... tai iltaan oikeastaan, mutta taisi onnistua aika kehnosti.

Aynur? Ei tainnut tämä kaveri olla länsi maista kotoisin. Ehkä idästä? Siellä hän oli kuullut tuon kuuloisia nimiä. Mutta mittäpä tuon alkuperä häntä kiinnostamaan? Niinpä ei mitään. Menneisyydet olivat herkkä asia ja hän tiesi sen hyvin. Ehkä liiankin hyvin.
Kalma kulautti viimeisetkin juomansa alas kurkstaan alas ja laski tyhjän tuopin pöydälle. Katse siirtyi sitten pöytään palailevaan mieheen. No oli jo aika tulla rupattelmaan ja muutenkin vaihtamaan pari sanaa heidän kanssaan. No ei hän yllättyisi yhtään jos tuo vain olisi hiljaa. Kuten todettu aikaisemmin: tämä oli hiljainen heppu. Sitten tuo alkoikin tarjoilemaan tuoppiaan jommalle kummalle heistä. Kalman toinen kulma nousi hitusen tuosta tarjonnasta. Ensin ostaa itselleen tuopin ja sitten tarjoilee muille... Hän ei ymmärtänyt ihmisiä laisinkaan, ei sitten yhtään. Sitten Kalma vilkasi neitiin merkittävästi ja esitti kysymyksensä: "Haluaako neiti? Vai otanko minä?" Normaalisti hän olisi tuopin vain napannut tuosta, mutta yritti olla vain "nätisti" kun ihmisten kylässä kuitenkin oltiin.
"Ouh... Ja mikäs on herran nimi, kun jäit esitelyistä paitsi. Itse olen Jack ja neitokainen Aynur." Kalma uteli sitten vain pitääkseen keskustelun tynkää hengissä ja viellä esitteli kohteliaasti neidinkin.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Ay » 21 Huhti 2009, 20:38

Aynuria hieman hävetti jälkeen päin, kun sanoi nimensä. Asia oli sanottu asia oli sillä selvä. Onneksi Jack ei mennyt menneisyyteensä. Jos mies olisi mennyt menneisyyteen silloin Aynur olisi erittäin tukala olla. Silloin hän saattaisi tehdä jotakin, mutta jos demoni olisi läheisyydellä hän olisi tehnyt asian loppuun. Toinen tultaessa uudella tuopin kanssa. Kiitettävästi katsoi Jackiä, joka oli samalla esitellyt hänet. Hän ei olisi mielellään esitellyt itsensä toisen kerralla. Nyt hän jäi katselemaa miten kohtelias mies oli. Nimensä tuleminen kesti, mutta hän tarjosi jommalle kummalle tuoppinsa ja samassa Jack kysyi häneltä saisiko hän ottaa.
" Voit minun puolesta juoda sen. Minulla on vielä jäljellä. " Aynur sanoi.
Hän ei voisi juoda sitä laisinkaan, kun vatsa ei olisi kestänyt. Elimistö oli hieman erilainen, kuin normaalien ihmisten.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Mursuman » 22 Huhti 2009, 17:26

Aeron oli päättänyt, ettei hän halunnut tulla känniin ventovieraiden läsnäollessa. Hänellä oli kaiken lisäksi lievästi paha olo. "Minun nimeni on Aeron." hän sanoi ja katsoi molempia. Sitten hän haukotteli. Häntä oli jostain syystä tänään väsyttänyt hirveästi.
Mursuman
 

ViestiKirjoittaja suskari » 24 Huhti 2009, 17:44

Kalmankoira

No voikun kiva hän saisi ihan ilmaiset juomat itselleen. "Kiitti." Mies tuumasi pienen hymähdyksen kera samalla kun veti tuopin sitten itsensä eteen ottamatta kuitenkaan viellä hörppyä. Maha viellä täynnä entistä, mutta kyllä se tässä tyhjenisi.
Tuo mies esitteli itsensä ja haukotti viellä päälle... Hyvin hyvä tapaista jos voisi sanoa. Ei hänkään maailman kohtelian ollut, mutta tiesi sentään että vieraiden edessä ei kannattanut haukotella. Antoi itsestään vin huonon kuvan, mutta ei Kalma siintä aikonut käydä piikittämään tai sanomaan mitään jos toinen oli väsynnyt niin sitten oli hän ei sille mitään voinut. Eikä häntä kyllä säälittänytkään, olihan tuo vain ihminen ja niistä hän ei pitänyt pahemmin. Tappaisi jo nyt jos suinkin nyt kykenisi tai oikeastaan saisi.
"Mutta mitäs te kaksi täällä? Juomassa vai jotakin muuta?" Kalma sitten uteli jälleen kun nuo kaksi tuntuivat olevan aika vähä sanaisia.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Ay » 24 Huhti 2009, 18:02

Toisen esittävän itsensä oli Aeron. Kuulosti enemmän haltian nimeltä, kuin ihmisen nimeltä. Paraskin puhuja, koska hänen nimensä vaikutti myös hieman haltia maisuuteen, vaikka ei ollut tippaakaan haltia sukua veressäänsä. Jack näytti hyvin iloiselta, kun sai häneltä luvan juoda Aeron oluen.
" Poikeamassa ja samalla yö paikan hakien. Te varmaakin varmaakin yritätte etsiä yöksi mukavuuksia sängyn viereen? " Aynur kysäili kahdelta muulta herralle.¨

//lyhyt//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

Seuraava

Paluu Kallen Kapakka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron