Jotain uutta || Suskari

Suuri, lämminhenkinen kapakka lähellä linnan muureja. Itse isäntä Kalle, jo monessa sukupolvessa, on mukava, rento tyyppi karskista ja hurjasta ulkonäöstään huolimatta. Vaikka kapakka onkin lämminhenkinen, ei kapakkatappeluilta voi aina välttyä. Rähinöitsijät heitetään kuitenkin ulos aina itse isännän toimesta ja rauha jatkuu tässä kaupungin suosituimmassa kapakassa. Kapakalla on omalaatuinen historia, josta voit lukea lisää Tales from the Crypt osiosta.
Kapakka on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee itse kapakka ja varastohuoneet. Yläkerta on pyhitetty työntekijöiden huoneistoille ja isännän työtiloille.

Valvoja: Crimson

Jotain uutta || Suskari

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Touko 2009, 16:28

Alf

jälleen kerran yksi miljoonista päivistä oli vierinyt ohi ja kaikki lopettelivat työpäiviään... paitsi yötyöläiset, niitä kävi tässä vaiheessa sääliksi. Alf oli koko päivän ollut katuvartiostossa jälleen. Tällä kertaa oli ollut hieman tapahtumarikkaampi päivä mitä yleensä. Tällä kertaa kylälle oli eksynyt muutama haltia. Eihän näitä muuten olisi tunnistanut, ellei olisi seurannut näiden liikkeitä muutaman tunnin. No, Alf, kuten yleensä, oli seurannut kaksikkoa kattoja pitkin muutaman tunnin, kunnes teki päätelmän että kaksikko oli haltioita. Ei siinä mitään muuta, nuo otettiin kiinni ja vietiin linnalle kuulusteltavaksi. Alf oli tottakai saanut kunnon plussaa kaksikosta ja nyt oli taas varaa törsätäkkin.
Ja mikä olisikaan parempi tapa törsätä kuin mennä kapakkaan! Alf oli muutaman muun mustalaistuttavansa kanssa lähtenyt kapakkaan alku illasta, mutta muut olivat muutaman pokeri erän jälkeen lähteneet omille teilleen.
Nyt Alf istuskeli nurkka pöydässä hörpiskellen ohrapirtelöä, samalla kun seurasi kapakan tapahtumia.. eipä mitään erikoista, ainakaan vielä. Kapakassa oli jo melko tunkkainen ilma.. lähentelihän kello jo kymmentä illalla. Illan mittaan kapakasta oli jo muutama rähinöitsijäkin heitetty pihalle.. Alf ei vielä ollut kertaakaan edes korottanut ääntään tänä iltana, mutta kai senkin aika tulisi. Se ei ollut mitenkään erikoista että Alf lensi aina illan päätteeksi niska pers otteella pihalle..
Viimeksi muokannut Aksutar päivämäärä 11 Touko 2009, 19:24, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Touko 2009, 18:18

Kalmankoira

Tralalalaa... Taas oli mukava ilta ihmisten kylässä ja sinne päin monien ollessa jo nukkumassa tai ainakin aikomassa käymään jos ei muuta. No vaikka Kalmalle tämä olikin aamu niin tuo oli enemmän kuin hieman väsynyt, sillä hänen `rakkaat` naapurinsa olivat päättäneet koko päivän hillua pitkin asuntoa ja hän kärsi siintä erittäin pahasti... Nyt häntä väsytti suunnattomasti ja se merkkasi sitä, että hän tulisi olemaan hyvinkin äkäistä jos jotakin sanoi hänen mielestään väärin.
...Kalma pysähtyi kapakan eteen ja raahautui sisään ajatuksenaan ottaa vaikka jotakin väkevää juomaa, jos vaikka heräisi edes hieman. Vaikkei alkoholi häneen vaikuttanutkaan mitenkään tai millään tavalla, mutta kyllä se välillä hänet herelle sai maullaan. Eikä se vastaan ottokaan ollut jälleenkään kovinkaan ruusuista ja hänen päällensä mulkattiin hyvinkin verisesti, hyvä etteivät pulloilla sentään käynneet nakkelemaan. Tosin tällä kertaa Kalma vähät välitti noista ja istahti istumaan vain puiselle jakkaralle tiskin eteen tilaten itselleen jotakin juotavaa nojaillen hyvinkin väsyneen näköisenä toiseen käteensä. Olisikohan pitänyt jäädä vain nukkumaan? ...Ja sitten olisi vain mennyt uni rytmit sekaisin, ei kiitos.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Touko 2009, 09:44

Alf

Ilta meni ihan leppoisasti.. mitä nyt muutama rähinöitsijä heitettiin siinä ohimennen ulos, mutta Alf ei vielä kuulunut noihin.
Sitten alkoikin "tapahtua". Kylän uusi friikki saapui paikalle. Oi kyllä, Kyllähän Alf nyt tuosta oli kuullut... mikä piru sen nimi olikaan? joku J:llä alkava jos Alf nyt oikein muisteli. Ja totta kai Alf oli jo kuullut että tuo oli yrittänyt kuninkaan tappaa ennen kuin tuon leipiin hyppäsi. Varmaan mahtava ensivaikutelma, mutta Alf ei voinut muuta kuin nauraa mielessään tuolle. Mutta toisaalta hyvä vaan että tuo tuli heidän leipiinsä, eikä haltijoiden.
no, tuo käveli sitten samantien tiskille vihaisten mulkaisujen saattelemana. Alfin silmissä kiilsi. Tästähän tulisi jännää! Oliko nyt maailman paras paikka tulla kapakkaan, joka on täynnä humalaisia ja ennen kaikkea äkäisiä miehiä. Kaikki kun tuntuivat olevan vihaisia tälle friikille kuninkaan murha yrityksestä..
Eipä siinä mennyt kuin viisi minuuttia, kun isokokoinen mies nousi ylös ja lähti vauhdilla kohti tuota friikkiä takaapäin. Alf nousi äkkiä ylös ja nakkasi puoliksi tyhjän rommipullonsa niin, että pullo kajahti hyökkääjän nuppiin vähän ennen kuin tuo kerkesi kohteensa luokse.
Hyökkääjä romahti maahan täysin hämillään siitä mitä juuri oli tapahtunut ja Alf nauroi räkäisesti kulmapöydässä, mutta rauhoittui sitten kun kapakan työntekijät tulivat sättimään häntä ja antamaan varoituksen. Alf nosti kätensä esille ja tyssyytteli näitä, istuen takaisin alas kuin ei olisi mitään tehnytkään..
No, se siitä välikohtauksesta.. hyökkääjä oli kompuroinut takaisin ylös ja huojunut takaisin kaveriporukkansa luokse, tosin tällä kertaa myös Alf sai muutaman mulkauksen.. tosin ei kukaan hänestä välittänyt, tämähän oli kapakan vakio rähinöitsijä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 09 Touko 2009, 14:35

Kalmankoira

Hetken päästä miehen juoma liukuikin jo tiskin pintaa pitkin ja Kalma koppasi sen ennenkuin se ehti mennä ohi, sisällä olevaa juomaa kuitenkaan läikyttämättä. Kalmankoira ei kuitenkaan nostanut tuoppia vielä huulillensa vaan jäi tapittamaan sitä hetkeksi aikaa omissa ajatuksissaan ja ehkä hieman väsymyksenkin piikkiin tätä piti laittaa. Ei hän näin laiskan oloinen normaalisti ollut... Taisi hän jopa olla niinkin väsynyt että ei edes huomannut tuota lihas kimppua, joka hänen päällensä yritti käydä, vaan huomasi tuon vasta sitten kun kuuli tuon ärähdyksen ja hurjan tömähdyksen takaantansa. Laiskasti Kalma kääntyi katsomaan tuota olkansa yli ja hymähti pienesti katsatahten "henkensä" pelastajaa, jolle tultiin hieman sanomaan pullojen heittelystä. Kiitos vain paljon, mutta olisi hän aika varmasti itsekkin selvinnyt tuosta hepusta... Ihminenhän tuo vain oli ollut ja hän kyllä osasi käsitellä mokomaa kuolevais lajia, mutta siintä hellästä käsittelystä hän ei pahemmin tiennytkään...
Kalma siirtyi sitten takaisin juomansa puoleen ja otti siintä pienen hörpyn laskien tuoppinsa sitten takaisin tiskin pintaan ja sai huomata saanneensa viereensä seuraa. Se sama lihas kimppu oli tullut siihen ja Kalma kävi tuota sivusilmällä läpi.
"Asiaakin?" Kalma tuhahti tapittaen tuota miestä kulmiensa alta hyvinkin varoittavasti, johon mies naurahti kuivasti koittaen sitten kylmästi napata Kalmaa pillistä kiinni, mutta... Mutta ennenkuin tuo ehti kättään edes kunnolla liikauttaa tuo makasi Kalman alla kädet selän takana. Voih, hän voisi tappaa tuon tästä asennosta miten ikinä halusikaan, mutta ei voinut tehdä sitä... joten aavekoira päästi miehen irti muutaman varoitus sanan kera ja tuo poistui jenginsä sekaan. Kalma tapitti hetken tuon perään, mutta istahti sitten takaisin omalle paikallensa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Touko 2009, 22:02

Alf

Alf istui takaisin alas seuraamaan tilannetta sivummalta, huomaten tuon saman tyypin yrittävän nyt uudestaan tuon friikin kimppuun. Tosin Friikki ei taitanuktaan olla niin helppo kohde miltä ehkä näytti. Tuohan melkein pieksi miehen alta aikayksikön. Tosin ei siitä sen isompaa tappelua syntynyt, eikä edes kapakan henkilökunta sen pahemmin jaksanut asiaan puuttua. Lopulta mies hiipi häntä koipien välissä takaisin porukkansa luokse, mistä tuo friikki saikin sitten muutaman erittäin murhaavan vilkaisun.. Alf kyllä tunsi nuo vilkaisut, friikin oli parempi varoa kun lähti ulos tästä rakennuksesta.. siellä odottaisi raukkamainen joukkoväijytys, jossa monta humalaista miestä kävisi päälle.. Alf oli muutaman kerran sellaiseen joutunut, mutta kertaakaan hän ei ollut kunnolla turpiinsa saanut noissa hyökkäyksissä. Olihan hän sentään puolihaltija, häneen ei tehonnut alkoholi niin hyvin mitä normaaleihin ihmisiin, mikä taas oli sinänsä huono, koska Alf joutui ostamaan enemmän ja väkevämpiä juomia mikäli halusi kunnon humalaan.. raha ja terveyshän siinä meni.
no mutta perkele, Alf huomasi ettei hänellä ollut mitään juotavaa nyt kun hän rommipullonsa oli nakannut tuon mokoman päähän. No, Alf nousi huojuen ylös ja käveli baaritiskille tuon friikin viereen ja tilasi vielä yhden rommipullon, vilkaisten sitten tuohon friikkiin.
"Eeet ole kyllä ihan tuntematon täällä päin, mutta annappas kuulua nimi" Alf sanoi kohottaen toista kulmaansa kysyvästi.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Touko 2009, 17:37

Kalmankoira

Kalma veti tuoppinsa huulillensa ja otti siintä jälleen pienen hörpyn laskien sen tiskille, mutta huomasi saavansa jälleen seuraa. Kalman eripariset silmät naulautuivat tuohon hieman viinakselle ja jollekkin muulle haisevaan herraan ja kävi tuon pikaisesti läpi samalla kun tuo esitti kysymyksensä.
"Jack." Kalma sanoi nimensä ihan kohteliaisuus syistä, miestä kun ei juuri nyt kiinnostanut muiden sotilastupalaisten seura. Sai joka päivä varoa nahkaansa, ettei joku tuikkase puukkoa tai miekkaansa selän läpi. Hänestä ei oikein pidetty ja vain muutama hassu hänen kanssaan uskalsi edes puhua mitään ja tämä taisi olla yksi niistä harvoista. Noinko paljon kaunaa se pieni mitätön yritys sai aikaisekseen? Mitenköhän kävisi kun hän ryhtyisi ihan tosissaan toimiin... Hän saisi varmasti koko kylän päällensä ja hänet nuijittaisiin kuoliaaksi. Ei kiva.
"Taidat olla "friikkituvasta"? ...Mikäs herra on lajiaan?" Kalma esitti vuorostaan kysymyksen tuolle puoliveriselle, jonka hän oli jo huomannut aikaisemmin tuosta leijuvasta ihmisen hajusta, mutta seassa oli jotain muutakin. Jotain sellaista mitä hän ei tunnistanut, ei ainakaan tältä seisomalta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Touko 2009, 19:34

Alf

mies esittäytyi Jackiksi. No, nimi mikä nimi, ei Alf sitä kyseenalaistamaan alkanut, vaikka hän kyllä epäili syvästi. Kaikkihan täällä valehtelivat aina jonkin suhteen, joko nimensä, ikänsä ja joskus jopa sukupuolensa puolesta.. ei sillä että Alfia olisi haitannut kumman sukupuolen edustajaa oli iskemässä... hän kun sattuin olemaan kieroutunut, taholla jos toisellakin.
Sitten Mies esitti hänelle kysymyksen.. mikä ei kylläkään ollut Alfin mieleen. Hän kun ei pahemmin halunnut sukujuuriaan esiin tuoda.
"Tsh, eihän ne siellä friikki tuvalla tällaista 'tavista' jaksa katsella.. lisäksi olen joutunut melki jokaisen kanssa siellä riitoihin joten paree pysyä vaan sotilastuvan nurkilla, siellä kun on tasoista seuraa... jos tiedät mitä tarkoitan" Alf kertoi.. ja tasoisella seuralla hän tarkoitti yhtä pervoja henkilöitä mitä hän. Nämä "friikit" eivät todellakaan pitäneet Alfia tarpeeksi erikoisena, että olisivat hänet omiin porukkoihinsa hyväksyneet.
"Ja lajilta puolihaltija.. tosin eihän sitä päälle päin enää nääkkään niin hyvin, mutta sinä mitä ilmeisemmin aistit asioita paremmin" Alf sanoi vetäen hieman hiuksiaan pois korviensa päältä viitatessaan siihen ettei häntä päällisin puolin enää puolihaltijaksi tunnistanut.
"mutta entäpä ite? Et ainakaan puolihaltija saatika ihminen" Alf kysyi nostaessaan lasin huulilleen ja kulautti juoman alas yhdellä hörpyllä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 12 Touko 2009, 18:36

Kalmankoira

"Kuule... Sinä se tässä pienessä pahassa olet tuvan asukkaiden kanssa. Itse saan tuon tuosta pelätä milloin joku ei vain enää yksinkertaisesti jaksa katsoa minua." Kalma tuumasi puoliverisen sanoihin ja tiesi varsin hyvin mitä tuo ajoi takaa. Tosin tuolla taisi olla lievempi ongelma kuin hänellä. Eipä tuon sentään tarvinnut pelätä henkiriepunsa vuoksi jatkuvasti. Hyvänä puolena tässä tosin taisi olla se, että häntä myös pelättiin melkeinpä katuojaan asti niin kaduilla kuin tuvassakin joidenkin kohdalla. Kukapa haluaisi kylmäpäisen murhaajan kanssa tutustua? Sääli vain ettei hän oikeasti ollut sellainen, jos hänelle vain antoi mahdollisuuden tutustua ja ystävystä pikku hiljaa. Hänestä saattoi saada elinikäisen kumppanin ja henkivartijan halusi sitä tai ei. Kakkonen kylläkin oli täysin eri mieltä näiden asioiden kanssa... Se halusi vain tappaa. Oli pakko myöntää, että hän taisi olla jo jollakin asteella kyllästynyt päättömään tappamiseen ja teurastamiseen... Ja nyt puhuttiin siviileistä, eikä vangeista joita hän tappoi vain nälkäänsä ja lieventääkseen kakkostaan, sekä sen verenhimoa.

Puolihaltija? Ihme, että se vanha kääkkä oli edes hyväksynyt tuon joukkoihinsa... Ajatellen että häntäkin tuo sieti juuri ja juuri... Ja ilmeisesti vain sen että hän taisi olla aika arvokas taidoiltaan. Harvoin näin kylmään tappajaan sentään törmäsi ja olihan hän vahvakin. Nyt taisi haista hieman oma kehu, mutta se oli tottakin. Ei hän heikko suinkaan ollut.
Toinen palasi sitten korvansa joista oli nyhtäisty palat pois... Noin tuo näytti varsin paljon ihmiseltä, mutta hän huomasi tuon puoliverisyyden monellakin muulla tapaa. Kuten todettu hänellä oli terävemmät astit kuin ihmisellä. Yksi hyvä puoli koirana olemisesta.
"Suorastaan ihmettelen, että miten kunkku sinut on edes hyväksynyt joukkoihinsa." Kalma sitten tuumasi ottaen pienen hörpyn juomastaan josta oli enää alle puolet jäljellä. Enempää hän tuskin edes ostaisi. Rahapulma iso pulma...
"Koira olen... En sen erikoisempi tapaus." Kalma vastasi haltija puolikkaan kyselyyn tuota vilkaisten nopesti sivusilmällä.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Touko 2009, 19:16

Alf

Alf naurahti kevyesti Jackin tuumiskelulle siitä, miten kunkku edes hänet oli riveihin ottanut.
"Senkun marssi papan eteen ja repi korvansa irti, kumarsi ja vannoi valan. Se riitti. Suurempi kysymys on miten helvetissä kunkku otti riveihinsä miehen joka juuri oli yrittänyt tappaa hänet" Alf sanoi vilkaisten virnuillen Jackiin... mielipiteensä jokaisella, Alf ei yhäkään voinut uskoa että tuo oli otettu heidän riveihinsä.. kaikenlaista sitä sattui näemmä.
Jack kertoi olevansa koira... ja paskat, tuo koiraa ollut nähnytkään.. ottaen nyt huomioon ettei Alf ollut tämän koiramuotoa nähnyt. Alfin mielestä jutussa haisi nyt kusetus tai muuten vain kevyt kenttä vittuilu, mutta eipä hän mitään sanonut. Olkoon sitten koira jos halusi olla ja Alf oli Cryptin kuningas.
Takaa kuului kolahdus kun hyökkääjä jengeineen nousi ylös pöydästä ja alkoi poistumaan kapakasta.. kai ne menivät sitten nukkumaan. Ja paskat, Alf tiesi että tuo porukka meni pihalle odottamaan että Jack tulisi ulos ja sen jälkeen pieksisivät tämän.. tai ainakin yrittäisivät.
"hmh.. takaovea voi käyttää jos henkilökunta antaa luvan.. mutta äkkiäkös pari juoppoa hoitelee.. ne menivät nyt odottamaan sinua" Alf sanoi kääntyessään eteenpäin ja veti viiemiset juomat naamaansa, iskien lasinsa pöytään.
äkkiä laskettuna miehiä taisi olla kahdeksan.. tosin nämä varmasti kutsuivat vielä muutaman kaverinsa mukaan, ihan vain varmuuden vuoksi. Tosin jokin kertoi Alfille että Jack tulisi pieksemään nuo miehet seitsemän nolla.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 12 Touko 2009, 19:35

Kalmankoira

"Sitä sinun lienee syytä kysellä häneltä itseltään. Ei tullut kysyttyä mokomaa.. ja tuskin sitä edes kertookaan, mutta ilmeisesti on kiinnostunut taidoistani ja voimistani. Mutta pieni mitätön veikkaus tämä vain. Toisekseen minusta tuntuu, että en saa paljoa nauttia sodan voitoista. Kunkku aika varmasti tappaa minut, ellei muuta mieltään asian suhteen." Kalma sitten kertoi varsin täyttävästi Alfille hänen ja hänen kuninkaansa suhteesta toisiinsa. Ei se kylläkään ollut kovinkaan ruusuinen, mutta ei tarvinnutkaan. Ei hän tuon seuraa kaivannutkaan. Sitä paitsi tuo ei ole antanut hänelle edes mahdollisuutta tutustua tuohon kaverina tai edes tuttuna... vain työn kautta ja hän oli saanut aika rasisimisen kuvan tuosta. Mutta ei hän sille mitään voinut jos häneen ei halunnut edes tutustua pahemmin. Onneksi hän oli sentään saanut tuon velholta ja jopa tuon tyttäreltä, sekä tuon lapsen luottamuksen edes jollakin tasolla. No Blackin tuskin pahemmin, mutta eiväyhän olleet toistensa pilleissä kiinni. Ja hän ja velho olivat uskomattoman samanlaisia, vaikka eroavaisuuttakin löytyi. Hän taisi olla se sosliaallisempi osa puoli.
Takaa kuului kolinaa ja Kalma kääntyi katsomaan poistuvia jengiläisiä olkansa yli... Taisi tulla tänä iltana pientä toimintaa illalle. Ei siinä mitään muuta pahaa, mutta hänen kakkosensa saattaisi räjähtää esille ja silloin oli jokainen vaarassa.
"Mitä takaovista toimintaa sitä pitää olla!" Kalma naurahti ja hörppäsi pohjat juomastaan alas kurksutaan nousi ylös... Vilkaisten kuitenkin Alfin päälle. "Mukaan leikkimään?"
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Touko 2009, 20:13

Alf

"tsh, siinä vaiheessa kun tämä sota on ohi niin nykyinen kunkku on kyllä jo kuollut" Alf huomautti raapien samalla rakaraivoaan. Kai sitä voisi peseytyäkkin piakkoin, alkoi olemaan jo aika likainen olo.
Alf ainakin uskoi ettei tämä sota kestäisi vielä sen verran että kuningas Harald kerkeäisi heittämään henkensä.. kuka hänen jälkeen sitten kuninkaaksi nousee, se jääköön arvoitukseksi. Toisaalta se oli melko mukavaa veikkailla kuka vallan saisi, mutta ei siitä yleisesti puhuttu. Vain yön pikku tunneilla kapakan hämärimmässä nurkassa.
Ehkä oli vain hyvä ettei Alf tiennyt sen paremmin että Jackillä ja Blackillä oli jotain yhteistä.. muuta kuin nimien samankaltaisuus. Siinä tapauksessa koko kylä olisi spekuloinut ties mitä noista kahdesta.. ties vaikka olisivat väittäneet näiden kahden yrittävän kuninkaan murhaa yhdessä. No, oli miten oli.

Jack nousikin sitten ylös ja ilmoitti että paskat välitti takaovista. Alf hymyili itsekseen ja nousi ylös, lähtien kävelemään ovelle päin.
"jätkähän puhuu asiaa! eikun menoksi" Alf sanoi astellen reippain askelin ovelle päin, vetäen samalla takkinsa naulakosta ja kiskaisi sen ylleen.
Ulos päästyään Alf veti syvään viileää ilmaa. Miehiä ei näkynyt missän, mutta Alf tiesi että he odottivat kulman takan. Alf odotti että Jackkin pääsisi ulos, nyökkäsi sitten kulmalle päin osoittaen näin että miehet olivat siellä ja lähti sitten kävelemään leppoisin askelin kohti talon kulmaa, jossa miehet odottivat nyrkkejään hieroskellen..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 12 Touko 2009, 20:55

Kalmankoira

Kalma näytti hyvinkin tyytyväiseltä kun Alf suostui lähtemään hänen mukaansa pieneen painiin noiden miesten kanssa, vaikka hänen maineensa oli mitä olikaan. Oikeastaan aavekoira ihmetteli suuresti sitä miksi tuo edes halusi hänen kanssaa liikkua missään, saati sitten kehtasi. Voisi saada varsin huonon maineen kun hänen kanssaan pomppi pitkin kyliä. No eipä ole hänen ongelmansa.
Kalma lähti sitten kävelemään Alfin perästä ulos, eikä napannut mitään takkia naulakosta... olihan se ollut hänen päällään jo baariin sisään astuessaan eikä ollut riisunut sitä laisinkaan. Ties vaikka olisi lähtenyt kävelemään itsekseen.
Ulkona ollessaan Kalma veti ihanan raikasta ilmaa kehkoihinsa ja katsahti pikaisesti ympärilleen saaden nopeasti nenäänsä noiden ihmisten hajun. Miten ämätöörimäistä touhua! No hitusen pirullisesti hymyillen Kalma lähti kävelemään tuota pirullista kulmaa kohden, jossa nuo herrat jo odottivat.
Sitten tapahtui se mikä olikin varsin odotettua... Nuo hieman kännissä olevat jengiläiset astuivat viimein esiin nyrkkejään hieroskellen. Kalma tapitti noita hetken aikaa hyvin tympääntyneen näköisenä kun nuo lähtivät kiertämään heitä. Miten herttaista piiritys oikein.
"Taidat friikki tietää itsekkin missä tästä on kyse? Eikö vain murhaaja?" Yksi noista puhui selvästikkin Kalmalle ja tuo viis veisasi noista. Hän oli murhaaja sitä hän ei käynnyt kiistämään ja tiesikin jo mistä kyse tässä leikissä oli.
"Tulkaahan sitten..." Kalma tuumasi huokaisten ja saikin kutsuunsa nopean vastauksen kun yksi hörhö lähti hyökkäämään hänen päällensä. Kalma väisti takavasemmalle ja tuo känni hörhö kaatui maahan ihan itsekseen. Sitten alkoi tulla lisää porukkaan hänen kuin Alfin päälle. Kalma hoiteli noita kiltisti pois kimpustaan tappamatta yhtäkään, mutta onnsitui vahingossa vahingoittamaan yhtä käsi varresta- ihan kuin Kalma olisi välittänyt? Mutta tuo veren haju sai Kalman päässä naksahtamaan sillä sekunnilla, sillä Kalma ei ollut vähään aikaan käynnyt turruttamassa himojaan ja tarpeitaan. Katse muuttui huomattavasti saatanallisemmaksi ja pirullisemmaksi ja sitä koristi verisesti vielä se pirullinen virne. Muutama mies kävi sivuista päälle ja Kalma veti noiden suolet irti mahasta nopealla liikkeellä ja noiden ruumiit kaatuivat maahan. Kalma jäikin tuijottamaan noita pirullinen virne kasvoillaan, kunnes kyyristyi maahan alkaen nuolemaan maassa olevaa verta hyvinkin nautinollisen näköisesti. Jengiläiset jäivät tuijottamaan tuota inhon sekaisesti, mutta ilmeet muuttuivat kalman valkeikis kun Kalma alkoi muuttumaan silmissä... Pituutta alkoi tulla metreillä lisää, karvoitus alkoi kasvamaan silmissä, korvat suipponenivat... ja lopulta Kalman arkas kakkonen räjähti ulos Kalman ruumiista. Tuo valtava musta peto suoristautui verisiä huuliaan nuollen ja mulkkasi noita jengiläisiä kohden.... Karjasi ja lähti hyökkäykseen suolien ja päitten lenteässä ympäriinsä tämän pedon riehuessa. Lopulta koko kuja pahainen oli veren peitossa, suolen pätkien ja jengiläitsen silpottujen ruumiiden.
Kakkosen katse siirtyi Alfiin, jonka kimppuun tuo hyökkäsi tarkoituksenaan raadella tuota kynsillään rintakehästä.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Touko 2009, 17:23

Alf, Black

Pian he saapuivatkin talon kulmalle ja siellähän ne miehet odottivat.. yllättävää. Alf oli kaivanut taskustansa hammastikun ja pisti sen nyt huuliensa väliin, alkaen pyöritellä tikkua, kuten hänellä oli tapana. Nämä miehet olivat selvästikkin enemmän kiinnostuneita Jackin rökittämisestä, mikä sinäsä oli vaan hyvä... kyllä, Alf oli sen verran kiero että jos he jäisivät alakynteen hän ottaisi jalat alle ja jättäisi Jackin yksin painimaan miesten kanssa. Miksi hän edes auttaisi tätä? eiväthän he vielä tunteneet toisia, eikä Alf oikein ollut minkäänlaista kontaktiakaan saanut.
No, kuinka ollakkaan miehet piirittivät heidät ja yksi noista alkoi aukoa päätään Jackille. Alf käänsi katseensa Jackiin ja odotti tältä vasta iskua, mutta tämä käskikin miesten suoraa painella päälle.. olisi noista saatettu selvitä pelkillä puheillakin, mutta mennään suoraan asiaan.
Miehet hyökkäsivät, niin Jackin kuin Alfinkin kimppuun. Alf kiitti tällaisissa tilanteissa haltia vertaan, sillä hän oli nopeampi mitä yksikään näistä miehistä. Muutamalla väistöliikkeellä ja selätys heitolla Alf oli kaatanut maahan ne muutamat miehet jotka hänen kimppuunsa olivat hyökänneet.
Jackillakin näytti menevän yhtä hyvin, kunnes tapahtui jotain mullistavaa. Jackin katse muuttui.. Alf ei sitä aluksi huomannut mutta kun hän kiinnitti asiaan enemmän.. ja sitten Jack vetäisikin muutamalta suolet pihalle. Siinä vaiheessa jokainen pysähtyi ja katsoi Jackia kysyvästi ja peloissaan. Jack kumartui ruumiiden viereen ja alkoi nuolemaan verta.. sairasta! Alf katsoi tuota touhua erittäin kysyvä ja halveksuva katse kasvoillaa, tosin se katse kaikkosi melko pian, kun Jack muutti muotoaan...
Oliko tuo ihmissusi?! ei, ei se voinut.. ei nyt ollut täysikuu. Ei siinä sen pidemmälle kerennyt miettimäänkään kun tuo otus jo hyökkäsi, saattaen koko jengin haudan lepoon sen sileän tien. Alf seisoi paikallaan ja katsoi astetta häkeltyneemmällä ilmeellä, kunnes tajusi että tuohan hyökkäsi!
Alf oli kuitenkin sen verran kännissä ettei todellakaan pystynyt reagoimaan niin nopeasti, että olisi itse kerennyt alta pois, mutta ennen kuin Alf ehtikään tajuta hän leijui ilmassa.

Black oli ollut sopivasti länsikujilla päin.. hän oli kuullut äskeiset mekkala äänet ja tullut kattoja pitkin paikalle. Ei hän muuten olisi tähän taisteluun puuttunut, mutta kun yksi osanottajista oli Jack niin pitihän sitä väliin mennä. Kuten ollakkaan, Jackin toinen puoli oli pompannut esiin ja Black oli juuri ajoissa kerennyt leijuttamaan Alfin pois tuon hyökkäyksen tieltä. Black laski Alfin taakseen katolle ja vilkaisi sitten alas Jackiin.
"Jos kerran kakkosesi pomppaa noin helposti esiin niin suosittelen että vältät kapakkaan tuola, Jack rakas" Black sanoi hypäten sitten alas kujalle, vähän matkan päähän Jackistä... mitenköhän tämänkin hoitaisi? Kai se oli pakko raa'alla kädellä tainnuttaa, Pillereitä Black ei ollut enää tuon suuhun tunkemassa.
Alf oli astettä pihalla tilanteesta, mutta pysyi hissun kissun katolla, uskaltautuen kuitenkin reunan lähelle katsomaan mitä kujalla tapahtui.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 13 Touko 2009, 18:16

Kalmankoira

Hyökkäyksen kohden katoisi ylä ilmoihin ja kakkonen jarrutti hyökkäyksensä liukumalla jonkin matkaa. Katse nousi ylös vauhdin pysähdyttyä, jossa oli tuon puoliverisen lisäksi vielä yksi varsin tutun näköinen pärstä. Voi kyllä Kalman veli poika tuon muisti ja ehkä turhankin hyvin. Olihan näillä jäänyt hieman välinselvittelyt kesken kun pillereiden vaikutus oli lakannut ja kakkonen oli joutunut palaamaan Kalman mieleen takaisin. Toisaalta tämä ei taas tiennyt hyväkään kakkosen kannalta, sillä turhaa tuhoamis aikaa kuluisi tuon velhon kanssa leikkimiseen. Ei tämä tila loputtomiin päällä ollut. Nro. 2 kyllä tiesi sen, eikä juuri nyt olisi ollut pahemmin kiinnostunut Blackin kanssa leikkimisestä, se halusi vain raadella!

Ja valitettavasti Blackin sanat jäivät täysin tyhjille... Kai tuo nyt sentään tajusi puhuvansa kakkoselle, eikä Kalmalle itselleen josta ei juuri nyt ollut tietokaaan kun oli syrjäytetty mielen perälle.
Velho laskeutui alas katolta ja kakkonen kääntyi tuota kohden paljasten hampaitaan, jotka olivat hieman veren tahrimat, niinkuin suupieletkin ja kynnet. Koko otus oli oikeastaan veren peitossa.
Kakkonen laskeutui neljälle jalallensa jääden hyökkäys asentoon, joka oli varsin tyypillinen koiraeläimillä. Hetken oli hiljaista ja täysin mitään varoitusta antamatta tuo otus laukasi suustaan voimakkaan puna mustan energia ammuksen Blackiä kohden. Tuo halusi vain ja ainoastaan velhon pois päiviltä mahdollisimman nopeasti.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Touko 2009, 19:05

Alf, Black

Kyllä Black tajusi että hän puhui kakkoselle eikä itse Jackille.. hän jos joku tiesi että "tilanteen" ollessa päällä se järkevä puoli itsestä ei ollut edes paikalla ja vaikka olisi ollut, tuskin reagoi mitenkään puheisiin.
Jackin kakkonen laskeutui hyökkäys asentoon ja Black jo odotti että tuo hyökkäisi "normaalisti", mutta sen sijaan peto avasi kitansa ja ampui energia ammuksen Blackiä kohti. Black nosti oikean kätensä suoraan eteensä ja kirjaimellisesti imi tuon energian itseensä. Ah, piristävää.. Black virnisti pienesti ja kohotti sitten sauvansa ilmaan, iskien sen voimalla maahan, luoden näin suuren paineaallon joka pyyhkäisi läpi kujan, heittäen kaiken irtaimiston valtavalla voimalla taaksepäin.
Heti tuon jälkeen Black ojensi oikean kätensä eteen, napsautti sormiaan ja sytytti kämmenelleen pienen liekin. Velho puhalsi liekkiin, josta syntyi suuri, suden muotoinen liekki olento. Tuo olento päästi aavemaisen ulvahduksen ja rynnisti suoraa kohti Jackiä, tarkoituksena törmätä Jackiin voimalla. Eihän tuo liekki susi Jackiä tuleen olisi sytyttänyt, mutta erittäin kuuman ja epämukavan tunteen se olisi aiheuttanut, ennen kuin haihtuisi kokonaan pois.
Alf oli yhä katon reunalla ja katseli näiden taistelua. Tämä oli jo täysin toista luokkaa kun katutappelut humalaisten kanssa. Mutta ihan siltä varalta, että velho olisi jäänyt alakynteen, Alf päätti ottaa jalat alleen ja lähti kattoja pitkin hyppimään kauemaksi... sen verran pelkuri kun oli.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Seuraava

Paluu Kallen Kapakka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron