Wrong place, wrong time..

Suuri, lämminhenkinen kapakka lähellä linnan muureja. Itse isäntä Kalle, jo monessa sukupolvessa, on mukava, rento tyyppi karskista ja hurjasta ulkonäöstään huolimatta. Vaikka kapakka onkin lämminhenkinen, ei kapakkatappeluilta voi aina välttyä. Rähinöitsijät heitetään kuitenkin ulos aina itse isännän toimesta ja rauha jatkuu tässä kaupungin suosituimmassa kapakassa. Kapakalla on omalaatuinen historia, josta voit lukea lisää Tales from the Crypt osiosta.
Kapakka on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee itse kapakka ja varastohuoneet. Yläkerta on pyhitetty työntekijöiden huoneistoille ja isännän työtiloille.

Valvoja: Crimson

Wrong place, wrong time..

ViestiKirjoittaja Crystal » 22 Heinä 2009, 11:14

Cheryl pysähtyi kapakan eteen ja mietti uskaltaisiko käydä sisällä. Eihän siellä varmaan tähän aikaan päivästä porukkaa olisi, sehän olisi kauheaa, jos ihmiset ryyppäisivät tähän aikaan päivästä, ainakin Cherylin mielestä. Tyttö tosin oli vielä aika tietämätön tämän tyyppisistä asioista, lähinnä nuoren ikänsä vuoksi. Cheryl otti varovaisen, epävarman askeleen kohti ovea miettien, lopulta uteliaisuus voitti ja tyttö astui sisään. Paikalla oli vain pari asiakasta ja isäntä. Asiakkaat kääntyivät katsomaan tyttöä ja isäntä nosti kätensä tervehdykseen, tyttö hymyili hiukan isännälle ja istahti vapaana olevalle paikalle, tiskin ääreen. "Mitä saisi olla nuorelle neidille?" Isäntä kysyi ja Cheryl katsoi hämmentyneenä isäntään. Ai hänellekö? No tietysti hänelle, eipä täällä juuri muita nuoria neitoja näkynyt. Cheryl hymyili hiukan ja aukaisi suunsa sanoen: "Voisin ottaa lasin vettä." Isäntä katsoi häntä, kohottaen kulmiaan, mutta ei sanonut mitään ja pian tytön eteen ilmestyi vesilasi. Cheryl joi tyytyväisenä ja katseli ympärilleen; Kapakka oli viihtyisän näköinen ja rauhallinen, ainakin näin päivästä.

"Eikö sinulle maistuisi kalja?" Isäntä kysyi häneltä ja Cheryl kohotti katseensa isäntään. Kalja? Ei hän ikinä ollut juonut kaljaa, maistanut vain hiukan. Cheryl hymyili ujosti isännälle ja nyökkäsi. Voisihan sitä kokeilla. Tuoppi ilmestyi nopeasti tytön eteen ja hän kuuli kahden miehen nauravan hiljaa. Cheryl mutristi huuliaan ja päätti näyttää noille ääliöille, että nuoresta iästään huolimatta hänkin osasi juoda kaljaa. Tyttö otti pitkän kulauksen tuopistaan ja yritti pitää ilmeensä peruslukemilla, vaikka pahalta se maistui. Tyttö vilkaisi kahta miestä ja käänsi katseensa isäntään hymyillen. "Huomaa varmaan, että en ole tottunut kaljan makuun?" Cheryl naurahti ja laski tuoppinsa tiskille.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Noviisi » 22 Heinä 2009, 14:57

Incin

Incin oli taikavesi harjoituksen jäljiltä ihan kylmissään ja valkea, kuin lakana. Ihmiset tuijottivat häntä, kuin ruttotautista, vaikka se ei oikeastaan ollut lievää vilustumista kummempaa. Incin käveli kapakkaan ja hänen onnekseen siellä oli vain kaksi miestä ja yksi tyttö. Tyttö oli siemaisemassa kaljatuopillista, mutta Incin huomasi sen maistuvan tytön mielestä pahalta. No omapa on ongelmansa. Yksi miehistä päätti hieman virnuilla ja kiljui sarkastisesti: "Apua aave.". Ja molemmat nauroivat vitsille. Inciniä ei naurattanut yhtään. Hänen silmänsä alkoivat hohtaa heikosti. "PYSY SINÄ LUIKERO TÄSTÄ EROSSA!!!" Incin ärjäisi päässään olevalle alivuokralaiselle. Miehet katsoivat Inciniä, kuin hullua. Miehet pyysivät isäntää heittämään Incinin ulos, mutta koska Incin ei vielä ole aiheuttanut hämminkiä tämä ei voinut. "Jatkakaa vain niin joudutte ostamaan hatut." Incin uhkasi miehiä pyöritellen kädessä tulipalloa. Se sai miehet hiljaiseksi. Incin hymähti iloisesti ja heti perään voimakas aivastus. "No mennäänpä asiaan. Isäntä onko rommia?" Incin kysyi käveltyään tiskille tytön viereen ja tuopillinen rommia tuli ennen kuin Incin ehti huomata. Isäntä ei kai halunnut ärsyttää maagia. "Palvelu pelaa mainiosti huomaan." Incin tokaisi ja otti aimo kulauksen tuopistaan. Rommi oli mukavaa vaihtelua loihditulle viinille ja se lämmitti mukavasti. Incin vilkaisi vieressään olevaa tyttöä hymyillen ja rommin ansiosta ihoon tuli hiukan väriä. "Neidin ei pitäisi juoda itselleen sopimattomia juomia." Incin sanoi tytölle pienesti hymyillen. Yhtäkkiä Incin kurtisti kulmiaan ja huusi taas: "OLE SINÄ HILJAA!!!." Incin rääkäisi "mielikuvitus ystävälleen". Sitten hän muisti, että vieressä on tyttö, joka varmasti säikähti. " Anteeksi en puhunut sinulle." Incin yritti pyydellä anteeksi. "Älä kysy kenelle puhun. En itsekään vielä tiedä miten se on mahdollista." Incin sanoi pahoitellen. Isäntä meinasi sanoa Incinin juoneen tarpeeksi, mutta itsesuojeluvaisto kielsi tekemästä sitä. Incinin alivuokralainen työnsi punaisesta energiasta muodostuneen käärmeen päänsä esiin Incinin oikeasta silmästä ja sihisi tytölle, kuin syöpäläiselle:" Sori typykkä pomolla ei ole varaa palveluillesi." Tarpeetonta sanoa, miksi se luuli tyttöä. Incinin läimäytti käärmeen pään kämmenellä takaisin sisään. Incin narskutti hampaitaan ja mumisten jotain sisällä pysymisestä. Tämä oli jo kolmas kerta, kun se tuli päätään aukomaan ja lisäksi sekä isäntä, että ne kaksi miestä tuijottivat Inciniä. Incinin olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa, mutta hukuttikin kiukkunsa tuoppiinsa.
Noviisi
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 22 Heinä 2009, 16:07

Cheryl meinasi kaatua tuolillaan, kuulleessaan huudon takaansa. Varovasti tyttö käänsi päätään ja huomasi, ehkä hiukan oudonkin näköisen miehen. Tyttö katsoi silmät pyöreänä, miehen pyöritellessä tulipalloa kädessään. Miehen lähestyessä, tyttö siirtyi ihan aavistuksen kauemmaksi. Cheryl ei oikein tiennyt, mitä tuosta pitäisi ajatella. Tämä oli varmaan sellainen taikuri-tyyppinen ihminen. Tyttö huomasi edelleen tuijottavansa miestä, hiukan kauhuissaan ja käänsi katseensa vaivoin isäntään. Miehen puhuessa tälle, Cheryl käänsi katseensa mieheen ja tuijotti tätä kulmiensa alta. Huomatessaan miehen hymyilevän, tyttökin hymyili. Miehen käskiessä jotakuta olemaan hiljaa, Cheryl läimäisi käden suulleen. "En sanonut mitään." Tyttö mutisi kätensä takaa ja ihmetyksekseen, kuuli miehen pyytelevän anteeksi. Mies vaikutti hieman hullulta tytön mielestä, mutta sitä tyttö ei sanonut ääneen. Toisaalta Cheryliä pelotti, mutta samalla kiehtoi tämä outo mies, joka huusi näkymättömille tyypeille. "Hei. Olen.." Tytön lause jäi kesken ja hän kiljaisi. Käärme oli juuri työntynyt miehen silmästä ja sanonut häntä maksulliseksi naiseksi. Cheryl kumosi tuopillisen kurkkuunsa pika vauhtia ja pyysi isäntää tuomaan hänelle toisen. Enää tyttö ei muistanut, kuinka pahalta kalja maistui. Järkytyksestä toivuttuaan, Cheryl tunsi suuttuvansa. "Vai maksullinen?! Kuules, kuka oletkaan. Voisitko sanoa pääsi sisällä oleskelevalle käärmeelle, että minä näytän kohta kuka on maksullinen ja kuka ei!" Cheryl huusi ja otti ison kulauksen tuopistaan. Tyttö mutristi huuliaan ja vilkaisi nurkkasilmällä miestä. "Älä sinä vain loukkaannu tästä. Olen vihainen vain käärmeellesi, joka ilmeisesti luulee minua... Niin, no en ole." Tyttö totesi ja katsoi miestä, pienen hymyn kohotessa huulilleen. Cheryl ei voinut itselleen mitään, mutta tämä kaikki vaikutti hänestä erittäin hyvältä vitsiltä. Tyttö repesi nauruun, eikä voinut lopettaa. Saatuaan naurunsa loppumaan, Cheryl ojensi oikean kätensä ja esitteli itsensä. "Olen Cheryl. Hauska tutustua, herra..."
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Noviisi » 22 Heinä 2009, 17:26

Incin

Incin yllättyi tytön vain suuttuneen loitsulle, eikä juossut karkuun. Tytön suuttuminen oli täysin oikeutettu. " Sen kyllä tiesin. Sillä on paha tapa tunkea kuononsa joka paikkaan." Incin sanoi tytölle hiukan hymyillen. "Se ei muuten ole käärme vaan lohikäärme, tosin se käytti tuota muotoa puhuakseen. Sinun onnesi, etteivät voimani ole vielä tarpeeksi suuret sen täysikasvuiselle muodolle." Incin jatkoi ja kulautti lisää rommia." Jolloin se olisi viisi metriä pitkä lohikäärme. Sitäpaitsi se ei tunnistaisi kunnollista tyttöä vaikka sellainen sanoisi käsipäivää." Incin lopetti. Sitten tyttö alkoi nauramaan ja se hämmästytti Inciniä. No Incinin oli pakko myöntää, että tilanne oli aika koominen. Sitten tyttö esittäytyi Cheryliksi. "Incin. Tulimaagi ja lohikäärmeloitsun kantaja." Incin esittäytyi. " Tästä kaveristani on ollut minulle harmia, mutta joskus, kun en vielä edes tiennyt sen olemassa olosta se pelasti minut muutamaan otteeseen. Se on kuin ylisuojeleva äiti." Incin selitti päässään olevan loitsun käytöstä. Loitsu hieman protestoi Incinin puheita, mutta herra ei ottanut kuuleviin korviinsa. " Huomaan, että riittävä järkytys saa kaljan maistumaan." Incin yritti vääntää vitsiä. Loitsu päätti tulla taas moikkaamaan. "Vai ei muka ole maksullinen. Katso nyt, vaalea peruukki." Se sanoi ja tarttui Cherylin hiuksiin suullaan ja yritti vetää. Kunnon nykäys olikin, mutta hiukset kärähtivät irti kesken nykäyksen. Incin yritti saada mokoman lieron käsiinsä, mutta mokoma oli hyvä välttelemään. "Öööh no entäs nämä nätit sääret, joihin miehet ovat heikkoja?" Loitsu kysäisi väistellen yhä Incinin käsiä. Toivottavasti Cheryl ei keksi yrittää auttaa pyydystämisessä, koska hänen sievät kätensä kärähtäisivät. " NYT SINÄ PIKKU TUHOLAINEN PAINUT SISÄÄN JA PYSYT SIELLÄ!!!" Incin karjui loitsulle saatuaan kiinni sen päästä, venyttäen, kuin kumilenkkiä ja sitten päästi irti jolloin se sinkoutui takaisin Incinin silmän kautta päähän. " Anteeksi kovasti. Siitä on ollut minulle ja muille harmia eilisestä asti.". "Eihän se satuttanut paljon?" Incin kysyi Cheryliltä. " Saamari, kun en vielä osaa hallita sitä." Incin manasi. Loitsu protestoi Incinin käytöstä, mutta mies kihisi niin kiukusta, että loppui lyhyeen. " Se taitaa pitää muita ihmisiä ilkimyksinä." Incin sanoi vähätellen. " Olen sitäpaitsi jo mies, en tarvitse holhoojaa." Incin sanoi loitsulle. "No, rommi on lämmitänyt minua sen verran, että voin ottaa muuta." Incin sanoi ja pyysi isäntää antamaan kannullisen vettä. Pian tulikin vesi kannu ja lasi. Mies kaatoi hiukan vettä lasiinsa, sen jälkeen hän, otti hanskat kädestä ja alkoi heilutella sormeaan vesilasin yläpuolella. Sitten Incin pysäytti sormen ja sieltä tuli muutama kipinä lasissa olevaan veteen, joka alkoi muuttua tummanpunaiseksi. " Kätevää, kun osaan muutta veden viiniksi. Eikö?" Incin kysyi Cheryliltä. " Tosin, tästä viinistä puuttuu jotain, mitä ei voi taialla korvata." Incin jatkoi melkein runoillen. " Tästä puuttuu se lämpö ja kypsyys, jonka vain aika tuo ja sitä tällä viinillä on vain puoli tuntia...aikaa siis." Incin jatkoi runollista selitystään. " Taialla voi tehdä monenlaisia asioita, mutta se ei voi korvata kaikkea. Esimerkiksi jotkut velhot osaavat loihtia leipää tyhjästä, mutta mieluummin kuitenkin syövät käsin leivottua. Loihdittu leipä ei ole niin ravitsevaa ja hyvää, kuin käsin leivottu." Incin lopetti runoilun. " Mutta unohdetaanpa taiasta puhuminen, etten kyllästytä sinua." Incin sanoi ja otti kulauksen loihdittua viiniään. Se maistui raalle, kuten aina, mutta kelpaa.
Noviisi
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 23 Heinä 2009, 09:16

Cheryl kuunteli kiinnostuneena miehen puheita. "Viisi metriä? Aika pelottavaa." Tyttö tuumasi, silmät pyöreänä hämmästyksestä. Jopa kaksi miestä kuuntelivat tarkkaavaisena ja ihmetellen. "Maagi? Upeaa!" Cheryl sanoi innoissaan. Tyttö hörppäsi kaljastaan; Tästähän voisi rueta tykkäämään. Cherylin päässä tuntui kummalta ja hänellä alkoi olla hilpeä olo. Tyttö taisi olla tulossa humalaan, mikä on sinänsä ymmärrettävää, että tyttö ei ikinä elämässään ole juonut. Tyttö katsoi tuoppiinsa, niin, olisikohan hän juonut kaljaa, jos ei olisi järkyttynyt. Hän käänsi katseensa mieheen ja hymyili. "Sinun täytyy järkyttää minut useammin." Tyttö sanoi nauraen. Samassa hän tunsi, kuinka joku tarttui hänen hiuksiinsa. Cheryl kiljaisi ja hiusten kärähtäessä poikki, hän katsoi mustuneitä latvojaan. Hän mullisti loitsulle ja tutkiskeli, kuinka paljon hänen hiuksistaan olikaan kärähtänyt; Onneksi vain pieni tupsu. Hän nosti katseensa Inciniin ja katseli näiden kahden kamppailua. Nyt loitsu sanoi hänen sääriään näteiksi.. No sen Cheryl voi ottaa kohteliaisuutena. Tyttö hymyili, miehen paukauttaessa loitsu takaisin päähänsä, vieläkin tyttöä hiukan järkytti nähdä, miten loitsu tuli ulos miehen silmästä. Miehen pyydellessä toistamiseen anteeksi, tyttö vain hymyili. "Ei satuttanut. Pikku tupsu hiuksia vain lähti, mutta ei muuta." Cheryl sanoi ja joi taas kaljastaan, pitkän kulauksen. Tytön päässä pyöri hiukan ja hän pyysikin vesilasin isännältä. "Loitsusi ei todellakaan ole ihmisystävällinen." Tyttö tuumasi ja ihmetteli, Incinin tilatessa vesikannun. Tyttö katsoi kiinnostuneena, kuinka mies muutti veden viiniksi, kuunnellen samalla miehen runoilua. Se sai tytön hymyilemään. "Osaisinpa minäkin taikoa." Tyttö sanoi haltioituneena. "Minä luulin, että haltiat käyttävät, joka asiaan taikaa." Cheryl sanoi ja hänen äänestään ei ottanut selvää, oliko siinä vihaa vai jotain muuta, haltioita kohtaan. Ei tyttö inhonnut haltioita, hän vain vihasi sitä, että haltiat lokeroivat kaikki ihmiset samaan pakettiin, vaikka kyllä ihmisetkin tekevät niin haltioille. "Joskus minä todella toivoisin olevani, joku eläin. Ei tarvitsisi valita puoliaan. Ei sitä juuri nyt tarvitse tehdäkään, mutta myöhemmin, sitten kun sota puhkeaa..." Tyttö sanoi huokaisten. "Voi. Et sinä kyllästytä minua." Cheryl sanoi ja tuijotti sinisilmillä miestä. "Päinvastoin. Minusta on kiva katsoa, kun teet taikojasi." Cheryl sanoi hymyillen. Cherylin posket punoittivat hiukan ja tytöllä oli todella kuuma. Hän letitti vaaleat, pitkät hiuksensa letille niskaan ja sipaisi karanneen hiuskiehkuran pois silmiensä edestä. "Saanko maistaa viiniäsi?" Tyttö kysyi sievästi. "En ole ikinä eläissäni ollut humalassa ja nyt minusta tuntuu siltä kuin elämä ei voisi mennä enää paremmin. Outoa." Cheryl sanoi ja puisteli hiukan päätään. Onneksi tyttö oli ymmärtänyt jättää kaljan pois hetkeksi ja joi vain vettä. "Kerro itsestäsi jotain.." Cheryl pyysi mieheltä ja tapitti häntä suurilla silmillään.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Noviisi » 23 Heinä 2009, 10:01

Incin

Vai pitäisi Incinin järkyttää hänet useammin. No se on helppoa, moni on pyörtynyt loitsun nähdessään. Kalja kuitenkin maistui tytölle paremmin koko ajan. Taitaa tyttö tottua siihen. Onneksi loitsu ei tehnyt kauheaa vahinkoa, vain pieni tupsu lähti. Cheryl oli oikeassa loitsu ei pidä vieraista. Tyttö sitten toivoi osaavansa taikoa. Se on turha toivo, jos kumpikaan tytön vanhemmista ei ole velho. Toisaalta ei Incninkään vanhemmat olleet velhoja ja silti hän itse on maagi. Joskus hän mietti oliko ottolapsi. Mestari oli sanonut, että vain velhoille syntyy velhoja, mutta joskus on poikkeuksiakin, kuten Incin. Sitten, tyttö alkoi puhua haltioista. "En tiedä siitä, mutta olen kuullut heidän olevan velhoina mahtavampia, kuin ihmiset." Incin totesi siihen. Juuri siitä syystä Incin ihailee haltioita, mutta hän tietää pitää suunsa kiinni asiasta. Tyttö alkoi letittää hiuksiaan. Se oli Incinistä kaunista katsottavaa. Loitsu alkoi saarnata Incinin päässä alemmalla ruumiinosalla ajattelusta, mutta Incin ei kuullut tai välittänyt. Cheryl pyysi saada maistaa Incinin viiniä, " Kai se käy." Incin sanoi hiukan ujona. Miten tuolle naamalle voisi sanoa ei. Incin kaatoi vettä Cherylin lasiin ja muutti sen viiniksi näppärällä sormen liikkeellä. " Saahan sitä luulla, että elämä on ihanaa, mutta humalan jälkeen tulee krapula ja se ei ole kivaa. Lisäksi tarpeeksi huppelissa hankkiutuu hankaluuksiin. Usko pois puhun kokemuksesta." Incin sanoi varoittavasti. Tyttö oli selvästikin jos jonkinlaisessa huppelissa. Sitten Cheryl kysyikin silmät suurina Incinistä. " Jaa-a mistäköhän minä aloittaisin?" Incin mietti. Sitten loitsu tuli jälleen ulos. Incin aikoi läimäyttää sen takaisin. "Odota pomo! Tällä kertaa olen kiltisti kuin pieni enkeli." Se sanoi viattomasti muodostaen energiasta päänsä yläpuolelle sädekehän. Incin päätti olla läimäyttämättä. Niinpä loitsu irtautui Incinin silmästä ja kietoutui isäntänsä kaulan ympärille, kuin lemmikki. " Pomon elämä ei ollut ruusuilla tanssimista, kun perhe oli köyhä." Loitsu alkoi puhua Incinin lapsuusvuosista. Incin tuijotti loitsua, kuin petturia. "Minun tuo piti sanoa!" Incin huudahti loitsulle, joka hiukan säikähti. " Aioit sanoa sen kuitenkin vai mitä?" Loitsu väitteli vastaan. " Voit toki jatkaakin, jos haluat." Se sihisi. Incin mulkaisi loitsua vielä kerran, ennen kuin alkoi jatkaa, " Kuten kaverini sanoi perheeni oli, köyhä. Oikeastaan, ihmettelen, miksi he vaivautuivat pitämään minut. Kai he välittivät minusta niin paljon. Valitettavasti heidän aikansa kului töitä tehden, jotta eläisimme." Incin muisteli hiukan ikävöiden perhettään. " Koska olin ainoa lapsi, minulla ei ollut sisaruksia, joiden kanssa leikkiä." Incin jatkoi äänessään lievä suru. " Mutta seuranani oli kynttilän liekki, kuten toisilla nallekarhu. Aika tyhmää eikö?" Incin naurahti hiukan kerrottuaan sen. Loitsukin taisi ajatella lapsuusvuosia: " Eräänä päivänä. Kun Incin onnistui liikuttamaan kynttilän liekkiä pelkällä ajatuksen voimalla, minä sain oman tahdon. Tosin se oli yksinäistä, koska pomo ei tiennyt olemassa olostani, vaikka olin hänen päässään silloinkin, kun hän kieriskeli..." Loitsun selostus jäi kesken, koska Incin painoi sen suun kiinni. Se asia oli jotain, mitä ei kerrota kelle tahansa. " Yrititkö nolata minut?" Incin kysyi loitsulta lievästi mulkoillen. Loitsu pudisti päätään, sitten Incin päästi hiukan epäuskoisena irti. " Entäs itse, miten sinä kasvoit?" Incin kysyi Cheryliltä.
Noviisi
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 23 Heinä 2009, 14:44

"Sen voin uskoa haltioista." Tyttö sanoi mutristaen huuliaan. Cheryl katsoi ihaillen, Incinin taikoessa hänen lasiinsa viiniä. Varovasti tyttö kohotti lasin huulilleen ja maistoi hiukan. Se ei ollutkaan niin kamalan makuista, kuin Cheryl oli luullut. Oikeastaan voisi sanoa, että se oli hyvää, vaikka olikin raakaa. Tyttö hymyili miehelle. "Tämä maistuu paremmalle kuin kalja." Cheryl sanoi, nuolaisten huuliaan. Krapula? Kuulostipa kamalalta. Cheryl ei halunnut joutua hankaluuksiin. "Voi. En minä hankaluuksiin joudu, kun olen sinun seurassasi." Tyttö kiusoitteli Inciniä. Cheryl kuuli supattelua kahden miehen pöydästä ja katsoi sinne. Miehet supisivat päät yhdessä ja lopettivat saman tien, kun huomasivat tytön katselevan. Cheryl mullisti miehille ja käänsi katseensa Inciniin. "Kauheita miehiä. Voisi luulla heitä naisiksi, kun supattelevat tuolla tavoin. Oikea ämmien juorukerho." Cheryl sanoi ärsyyntyneenä, nakellen niskojaan. Cheryl oli hyvin kiltti ihminen, mutta ei hänkään mitä tahansa jaksanut kuunnella. Loitsun tullessa ulos, tyttö hätkähti hiukan, mutta hymyili sitten sievästi, loitsun luvatessa olla kiltisti. Cheryl naurahti loitsun sädekehälle ja katsoi kuinka loitsu kiertyi miehen kaulaan, kuin lemmikki. Cheryl kuunteli kiinnostuneena, loitsun aloittaessa selon tekonsa Incinin lapsuudesta ja hymyili, miehen väitellessä loitsun kanssa. Tyttö tunsi myötätuntoa miestä kohtaan, tämän kertoessa kurjasta lapsuudestaan. "Ei se ole tyhmää. Kaikkihan meistä on kiintynyt lapsena siihen esineeseen tai asiaan, jonka kanssa viettivät eniten aikaa." Cheryl sanoi, hymyillen pienesti miehelle. Tyttö kohotti kulmiaan, miehen läppäistessä loitsun suun kiinni, mutta ei sanonut mitään. Incin kysyi miten hän kasvoi. Tytön kasvoille tuli surullinen ilme ja hän käänsi katseensa alas päin. "No, minulla on kuusi nuorempaa sisarusta, jotka asuvat vielä kotona, luulisin. Minulla ei koskaan ollut mitään omaa, kaikki piti jakaa ja niin edespäin." Tyttö sanoi ja jatkoi: "Emme ollet erityisen rikkaita, mutta aina oli sen verran rahaa, että ruoka saatiin pöytään. Minut potkittiin ulos kotoa 17-vuotiaana. Vanhempani saivat nuorimman lapsensa ja raha ei enää riittänyt yhdeksälle ihmiselle." Tyttö sanoi murheellisena. "Niinpä lähdin ja tässä nyt olen. En ole kuullut perheestäni mitään sen jälkeen, enkä tiedä edes ovatko he elossa." Cheryl sanoi ja hipelöi amulettiaan, jonka oli saanut isoäidiltään. "Hyvin olen pärjännyt yksinäänkin." Tyttö sanoi. "En onneksi ole joutunut tappeluihin, sillä en osaa taistella. Vanhempani opettivat minulle, että puhumalla selviää kaikesta ja että, kaikista pitäisi ajatella pelkkää hyvää. Vnahempani eivät pidä tappeluista ja väkivallasta." Cheryl sanoi topakasti. Hän katsoi miestä hymyillen. "Tosin, selviän varmasti tukalista tilanteista ottamalla käyttööni viattoman katseen ja enkelin hymyn." Tyttö nauroi ja näytti miehelle viattoman ilmeensä. Suuret, suuret siniset silmät katsoivat miestä anovasti ja huulet kaartuivat ujoon, pieneen hymyyn ja todellakin, tyttö näytti ihan enkeliltä, Cherylin aukaistessa vielä vaaleat hiuksensa letiltä, antaen niiden laskeutua avonaisina hartioille. "Vai voisitko tehdä minulle mitään pahaa?" Tyttö kysyi ja nauroi.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Noviisi » 23 Heinä 2009, 16:15

Incin

Viini siis maistui Cherylistä paremmalle, kuin kalja. No hyvä hänelle. Vai ei joudu hankaluuksiin Incinin seurassa. Ei ainakaan Incinin ollessa selvinpäin. Onneksi Incin on sen verran tottunut alkoholiin, että rommituoppi ja yksi lasi viiniä ei vielä ollut mitään. " Hävettää tunnustaa, että humalassa jaloinkin mies on sika" Incin sanoi posket punoittaen häpeästä. Sitten Incin pani merkille Cherylin valittaneen niistä kahdesta miehestä. " Höpiskööt mitä höpiskööt, mutta jos tekevät jotain hassua usutan loitsuni niiden kimppuun." Incin sanoi kierosti virnistäen miesten suuntaan. Se sai miehet katsomaan muualle. Mukavaa, kun Cheryl ymmärsi Incinin pitävän kynttilää nallekarhuna. Tytöllä ei näköjään ollut sen ruusuisempi elämä, kuin Incinillä. Kuusi sisarusta! Siinä oli suita ruokittavana. " Minäkään en tiedä miten perheelläni on mennyt, sen jälkeen kun menin mestarin mukaan. Asuin mestarin luona, kunnes täytin 18." Incin sanoi myötätuntoisesti ja hieroi palojälkeään. " Pomon mestari teki tuon polttomerkin, kun pomo yritti siemaista tämän taskumatista." Loitsu keksi kertoa. Incin ei nyt jaksanut tukkia sen suuta. Polttomerkin saaminen sattui aika makeasti, mutta pahinta oli kun mestari pelotteli vievänsä Inciniltä toisen silmän, jos tekisi niin uudelleen. Incin tajusi myöhemmin vanhuksen vain pelotelleen. Incin naurahti hiukan muistolleen. Incin pani merkille tytön hipelöivän kaulassaan olevaa amulettia. " Amulettisi taitaa olla arvokas, kun noin hipelöit tai sitten se merkitsee sinulle jotain." Incin kommentoi amulettia. Oli se kalliin näköinen, mutta jos Inciniltä kysytään koru jää Cherylille toiseksi. " Harmi, että elämä ei ikinä ole niin helppoa, että pääsisi kaikesta vain puhumalla. Minä itse puhun tulipalloilla, jos sanat eivät auta." Incin sanoi vakava ilme kasvoillaan. Incin on tosiaan jättänyt jälkeensä muutaman palavan ruumiin, eikä hän ole siitä ylpeä. Sitten Cheryl näytti viattoman ilmeensä. Incin jäi tuijottamaan suu auki ja posket punaisina ujoudesta. Ai tekikö mieli tehdä pahaa? Riippuu, mitä sillä tarkoittaa. Incinin olisi niin tehnyt mieli unohtaa olevansa, kunnollinen mies. Incinin sydän jyskytti tuhatta ja sataa. Loitsu katsoi Cheryliä hiukan kieroon: " Mahtavaa. Pomo päätyi pilveen." Loitsu valitti. " Naiset. Aina viemässä miehiltä jalat alta tavalla tai toisella. Ihme, ettet ole vielä päätynyt rosvopäällikölle petiä lämmittämään." se jatkoi nauraen. Siihen Incin havahtui ja kuristi käärmettä taas ja tunki sen takaisin silmän kautta päähän. " Mistä se sai luonteensa?" Incin ihmetteli häveten sen puolesta. " Muuten, oletko varma, ettet ole enkeli, koska sitä sinä äsken muistutit." Incin kysyi Cheryliltä.
Noviisi
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 23 Heinä 2009, 19:50

Cheryl nauroi miehen sanoessa, että usuttaisi loitsun miehien kimppuun. "Se olisi heille oikein." Cheryl totesi, nyökäyttäen päätään tomerasti. Tyttö katsoi surullinen hymy kasvoillaan, miehen kertoessa, että hänkään ei tiennyt perheestään mitään. "No, onneksi meitä on kaksi. Voidaan lohduttaa toisia, jos on paha mieli." Tyttö sanoi hymyillen ja katsoi miestä silmät sädehtien. Incin vaikutti mukavalta, vaikka tyttö olikin ensin hiukan säikähtänyt. Cheryl katsoi Incinin palojälkeä; "Se näyttää aika pahalta." Tyttö totesi myötätuntoisesti. Hän katsahti loitsuun kauhuissaan. "Oletko tosissasi?" Tyttö kysyi ja alkoi nauramaan. "Älä käsitä väärin. En naura palojäljellesi vaan sille, että yritit juoda Mestarisi taskumatista." Tyttö sanoi nauraen. Miehen kysyessä amuletista, tyttö lopetti nauramisen ja vilkaisi amulettiaan. "En tiedä sen arvosta rahallisesti. Sain sen isoäidiltäni. Tämä on ainoa esine, joka on kokonaan minun. Ei tarvinnut jakaa sitä sisarusteni kanssa." Cheryl sanoi hymyillen ja muisteli isoäitiään. Hän oli ollut todella kultainen. "Hän kuoli kun olin 13-vuotias." Tyttö sanoi lämpöä äänessään. "Luultavasti elämää ei voisi kutsua elämäksi, jos se olisi aina helppoa." Cheryl totesi. Hän vilkaisi Inciniä tämän punastuessa, hänen viattoman ilmeensä takia ja naurahti. "Enpä ole ketään saanut ikinä punastumaan. Otan tuon kohteliaisuutena." Cheryl sanoi hymyillen. Hän tutkiskeli miestä. Ei Incin itsekään ollut pahan näköinen. Oikeastaan aika söpö ja jotenkin pikku pojan oloinen. Cheryl vain tuhahti loitsun sanoille. "Kuulepas riiviö. Lämmitän kohta isäntäsi petiä, jos et ole hiljaa. Siitähän sinä tykkäisit." Tyttö sanoi tyynesti ja hymyili Incinille. "Luultavasti kaikki ilkeys, joka ei ole sinun luonteessasi, päätyi tuolle riiviölle." Tyttö sanoi nauraen. Nyt oli Cherylin vuoro punastua, miehen kutsuessa häntä enkeliksi. "En ainakaan usko olevani." Tyttö sanoi ujosti hymyillen. "Jos olisinkin, toivoisin olevani suojelusenkeli." Cheryl sanoi ja hörppäsi viiniään. "Mukavaa, että tapasin sinut." Cheryl sanoi Incinille ja hän todella tarkoitti sitä.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Noviisi » 23 Heinä 2009, 22:05

Incin

Cherylin nauru tuli Incinille yllätyksenä, mutta täytyy myöntää, että se oli aika hauskaa, miksi mestari teki polttojäljen. Amuletti oli siis isoäidiltä, eli se oli hänelle tärkeä esine, kuten Incinille mestarin antama loitsukirja. Cheryl kertoi isoäitinsä kuolleen. " Otan osaa." Incin sanoi ja taputti Cheryliä kevyesti olkapäälle. Se mitä Cheryl ärjäisi loitsulle oli täydellinen yllätys. " Kyllä muuten pitäisin. Olen pelotellut kaikki tähän astiset maksullliset tytöt tiehensä ja vieläpä, kun olisivat olleet valmiina. Pomo oli niinä kertoina umpihumalassa, joten toimintani oli ihan oikeutettu." Loitsu sihisi. Incin ei tietenkään muistanut. " Painu sisään ja ole hiljaa." Incin ärisi viimeisen kerran. Incin kihisi kiukusta, mutta onnistui nielemään sen viinilasillisella alas. " Osaisinpa hallita sitä niin paljon, että voisin tuoda sen esiin vain, kun minä tahdon." Incin huokaisi. Cheryl mainitsi loitsulla voivan olla kaikki ilkeys, mikä ei sovi Incinin luonteeseen. " Siinä voit olla oikeassa." Incin sanoi hymnyillen. Cheryl sanoi, ettei usko olevansa enkeli ja jos olisi, niin haluaisi olla suojelusenkeli. Incin naurahti hieman. " Ja siten voisit suojella ketä haluat vai?" Incin kysyi, ehkä hiukan sarkastisella äänellä. Incin otti vielä ryypyn ja nyt alkoi hiukan päässä suhista. " Minun ei kai pitäisi ottaa enempää, jotten mene tekemään mitään typerää. Viimeksi suutelin ihmisen muodossa ollutta lohikäärmettä ja sain potkun arkaan paikkaan." Incin muisteli häveten. Incin otti nyt kulauksen pelkkää vettä, kun Cheryl kertoi olleen mukavaa tavata Incin. " Veit sanat suustani. Taidat olla ensimmäinen tyttö, joka ei pidä minua pelottavana lähinnä silmieni punan takia." Incin sanoi ja meni halaamaan Cheryliä ja suukotti pienesti poskeen. Incin ei kyllä ollut varma oliko vielä soveliasta tehdä niin. " Minun kai pitää lähteä harjoittelemaan, jotta saisin joskus käyttööni loitsuni täysikasvuisen muodon." Incin sanoi ja nousi ylös maksettuaan romminsa. " Saat tulla katsomaan, jos haluat." Incin ehdotti Cherylille hymyillen niin, että voisi helposti kuvitella Incinin silmien erittävän lämpöä ja käveli ulospäin, tuli Cheryl mukaan tai ei.

// Näistä taitaa tulla vähintään ystävät. JOs Cheryl ei nyt ole utelias niin tämä oli tässä//
Noviisi
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 23 Heinä 2009, 23:08

Cheryl kuunteli loitsun puhetta ja hymy nousi hänen huulilleen. "Isäntäsi taitaa olla kovakin ryyppymies?" Tyttö kysäisi ja vilkaisi Inciniä, huvittunut ilme kasvoillaan. "Onko sinulla ollut paljonkin naisia?" Cheryl jatkoi kiusoitteluaan. "Hyvä on. Toimintasi oli erittäin oikeutettua." Tyttö totesi loitsulle, jonka Incin oli juuri työntänyt takaisin päähänsä. "Kunpa osaisitkin, mutta mieti kuitenkin sitä, että loitsu on voinut pelastaa sinut joltakin, kun on säikyttänyt maksulliset naiset tiehensä. Jotkut voivat olla todella kavalia." Cheryl tuumasi nauraen. "Luultavasti suojelisin pieniä lapsia. Oletko miettinyt ikinä perheen perustamista?" Tyttö kysyi yhtäkkiä. Hän katsoi mieheen hymyillen. "Minä ainakin olen. Haluan paljon lapsia." Tyttö totesi ja joi viininsä loppuun. Cheryl nauroi, miehen kertoessa suudelleensa lohikäärmettä, joka tosin oli ihmisen muodossa. "Huono tuuri. Ensi kerralla suutele sellaista, jonka tiedät varmasti olevan ihminen." Tyttö nauroi. Hän katseli miehen silmiä, tämän puhuessa niiden punaisuudesta. "Kuten sanoin aiemmin, ajattelen kaikista pelkkää hyvää. Sitä paitsi pidän silmistäsi. Ne ovat erikoiset. Ulkonäöllä ei ole minulle kauheasti väliä." Tyttö sanoi hymyillen ja tunsi punan kohoavan poskilleen, miehen suukottaessa tätä. Cheryl meni hiukan hämilleen, mutta halasi miestä kuitenkin. Halaus tuntui mukavalta. "Harjoittelemaan?" Tyttö kohotti kulmiaan. "Siinä tapauksessa haluan ehdottomasti tulla mukaasi." Cheryl sanoi innoissaan ja maksoi kaljansa. Hän käveli miehen perässä pihalle ja hymyili. "Kiva kun saan tulla mukaasi." Tyttö sanoi. Cheryl mietti suukkoa, jonka mies oli hänelle antanut ja hymyili itsekseen.

//Ystäviä ainakin, jos ei muuta.. :D Teetkös uuden topicin? Ai niin, lähden huomenna mökille, joten pääsen koneelle vasta sunnuntaina. Joudut hiukan odottelemaan.\\
Crystal
 


Paluu Kallen Kapakka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron