Viesti Su Elo 26, 2012 8:32

Frippi "Pulla" Bunce

Huom. Hahmon on tehnyt TNF:ään alunperin pelaaja nimeltään mmupu, joka antoi hahmon pelattavaksi minulle. Uusi, paranneltu esittely (ja mahdolliset hahmon lisäämisen jälkeiset muutokset) on aluksi hyväksytetty hänellä.

Frippi "Pulla" Bunce
Sukupuoli: poika/mies
Ikä: 35 (eli vasta aikuinen)
Laji: Hobitti
Puoli: Ei ole vielä päättänyt, eli puolueeton

Ulkonäkö:
Pullan kokokuva mmupu käski huomauttaa että on erittäin katkera siitä, että Pullan omena ei ole kokonaan punainen.
Pullan kasvoja
Pulla suosii asuissaan kirkkaita värejä ja pehmeitä kuoseja. Useimmiten hänellä on päällään normaalit, ruskeat puupellavahousut, yksinkertainen keltainen liivi, ja sen alla valkoinen pitkähihainen paita. Iltaisin sekä kylmemmillä keleillä hänellä on suojanaan tummanvihreä viitta josta löytyy myöskin huppu. Myös erilaiset henkselihousut sekä siistit pikkutakit lukeutuvat hobitin vaatetukseen, unohtamatta lukuisia kaulahuiveja, villapaitoja, aluspaitoja, villasäärystimiä, kynsikkäitä sekä erilaisia vöitä. Hattujakin hän saattaa silloin tällöin pitää päässään löydettyään miellyttävän näköisen, ja etenkin oikean kokoisen sellaisen. Pulla tykkää monesti kääriä housujensa lahkeet polviinsa, sillä ei pidä siitä, että ne lepattavat vasten sääriä kävellessä. Monet hänen housuistaan on myös mitoitettu niin, että ne yltävät vain polviin. Kenkiä Pullalla ei ole jaloissaan laisinkaan, ja hän tarpoo talvisinkin tiensä paljain jaloin. Jalkaterät ovat lyhyisiin jalkoihin nähtynä epäsopusuhtaisen suuret. Pullalla on kiharat, suklaanruskeat hiukset, jotka ylettyvät niskaan ja pörröttyvät valtoimenaan ympäriinsä, ja hänen kulmakarvansa ovat tasaisen paksut ja ilmeikkäät. Hänen poskensa ovat punaiset, hieman pyöreät, ja hänellä on tuikkivat siniset silmät. Ihon väri on normaalin punertava, joskin aina hieman hiekan ja tomun peittämä. Hänellä on myös kookkaat ja suipot korvat, joskaan eivät yhtä suipot tai pitkät kuin haltioilla. Pullan kasvoilla on melkein aina jonkinmoinen irvistys tai leveä hymy, ja hänen kasvonpiirteensä ovat muutenkin nauravaisen ja iloisen näköiset. Pulla on pituudeltaan noin puolitoista kyynärää eli noin metrin mittainen, ja on ruumiinrakenteeltaan hobitiksi jopa epätavallisen laiha. Hänellä ei ole juurikaan erottuvia lihaksia. Kuitenkin ruumiinrakenne mahdollistaa ketterän ja hyvin hiljaisen liikkumisen, ja Pulla jaksaa myöskin pinkoa erityisen lujaa pituudestaan huolimatta. Hänen pienet sormensa ovat näppärät kinkkisiä ja yksityiskohtaisia, sorminäppäryyttä vaativia töitä tehdessä. Pulla on myöskin normaalia ihmistä karvaisempi, ja hänen jalkateriltään, selästään, käsistään ja rinnastaan löytyy enemmän karvoitusta kuin hänen ikäisellään ihmisellä keskimäärin.

Luonne:
Pulla on luonteeltaan varsin yksinkertainen hobitti. Hän on päällisin puolin samanlainen kuin muutkin lajitoverinsa: hän pitää syömisestä, nauramisesta, juhlimisesta ja eritoten sienistä. Vanhan Tobon piippukessun (J.R.R.Tolkien) polttelu kuuluu myöskin Pullan mielipuuhiin, ja hän tykkää tarinoida pienille väkijoukoille kotikonnustaan ja käymistään seikkailuista. Näinollen Pullalla on yksi piirre, mikä puuttuu suurimmalta osalta hobiteista: hän pitää seikkailuista ja matkustelusta. Hänen haaveisiinsa kuuluu reippailla koko Cryptin ympäri sen kauneimpiin maisemiin ja jännittävimpiin koloihin hyvässä seurassa ja hyvien eväiden kanssa. Pulla on myöskin hyvin lystikäs, suorapuheinen ja vilkas. Hän ei epäröi sanoa mielipidettään suoraan, ja saattaa aina välillä huomaamattaan ja tahtomattaan loukata henkilöitä, jotka ottavat kommentit tosissaan. Hän ei myöskään tunne pelkoa ja on monissa tilanteissa jopa tyhmänrohkea eikä aina osaa ajatella pitkälle jatkuvia seurauksia. Pulla on aina mielellään kokeilemassa kaikkea uutta ja säntääkin suin päin seikkailuun, mikäli vain on saanut kunnollisen aamiaisen. Hän nauraa usein, kovaäänisesti ja makeasti, ja lähes jutulle kuin jutulle. Pulla yrittää tehdä tuttavuutta kaikkien vieraiden kanssa eikä juuri karsasta erilaisia rotuja. Hänen mielestään kaikkien rotujen tulisi elää sulassa sovussa, eikä hän siksi ole liittynyt kummallekaan puolelle Cryptin sotaa ajatellen. Pullan mielestä on mukavaa kun hänen mielipiteitään kuunnellaan, ja hän on kovin ylpeä itsestään aina kun saa jotain aikaan. Hän myös rakastaa kehuja ja kehuu useimmiten takaisinkin, olettaen että muistaa. Pullan sanavarasto on laaja ja hän voisi puhua pulputtaa putkeen monia päiviä ja myöhään yöhönkin, joten vastapuolen on hyvä varautua piinaavan pitkiin keskusteluhetkiin ja tarinoihin. Yllätysvierailuistakin Pulla pitää, silloin kun hän itse sattuu olemaan vierailijana. Ilmainen ruoka kun ei koskaan ole pahitteeksi. Hänellä on myös taipumusta pieneen arvosteluun tai asioiden vertailuun, mutta hän ei koskaan tarkoita mitään pahalla. Hän on myös valmis pyytämään anteeksi huomattuaan pahoittaneensa toisen mielen, eikä anteeksi antaminenkaan ole hänelle vaikeaa. Pullan vakava puoli pääsee valloilleen hyvin harvoin, esimerkiksi suuren surun kohdatessa häntä itseään tai hänen läheisiään. Mykkäkouluakin hän saattaa alentua pitämään pahimmissa tapauksissa, mutta vain hetkiseksi, kunnes muistaa että on paljon mukavampaa olla hyvällä tuulella. Pullan lempitekemisiin kuuluu myös laulaminen. Laulut heittelehtivät koskettavien ja kaikista hilpeimpien juomalaulujen välillä. Hän saattaa myös joskus innostua tanssahtelemaan, ja opettaa mielellään tanssimaan sellaisetkin, joilla on kaksi vasenta jalkaa. Hobitti jakaa mielellään myös omia elämänohjeitaan joita pitää itse hyvin varteenotettavina ja elämänlaatua nostavina. Siispä neuvot ovatkin yleensä positiivisia tai käsittelevät ruokaa.

Menneisyys:
Pulla syntyi varsin tavalliseen hobittiperheeseen kuningaskuntaan, jossa hobiteilla oli oma pieni kylänsä ja yhdyskuntansa. Hänen perheelleen syntyi parin vuoden jälkeen pikkuveli, Frippy, jonka jälkeen vanhemmat eivät halunneet enää enempää lapsia vaikka Pullalle olisi kyllä kelvannut useampikin pikkusisarus. Pulla varttui perheensä kanssa pienessä, kotoisassa maahan kaivetussa talossa, jonka turvallisuus ei kuitenkaan yhtään miellyttänyt seikkailunhaluista Pullaa. Hänellä oli nuorempana tapana käydä leikkimielisillä seikkailuilla metsässä tai puron luona, ja saattoikin itsensä usein hankaluuksiin, naarmuihin ja mustelmiin. Hän myös tutki mielellään perusteellisesti paikat, joita hänen leikkitoverinsa pitivät pelottavina ja selvitti ajankulukseen kaikkien merkillisten paperilappusten, vanhojen avainten ja hylättyjen lelujen alkuperät. Pulla rakasti ahmia muiden, vanhempien hobittien tarinoita pitkistä ja kauniista haltioista, vallanhimoisista ja vahvoista ihmisistä sekä hurjista lohikäärmeistä ja muista taruolennoista, ja halusi isona samanlaiseksi kuin kaikki muut suuret seikkailijat. Hän ei jäisi homehtumaan kylään, jonka jännittävin tapahtuma oli tikanheittokilpailu joka keskikesän juhlissa. Täytettyään 33 vuotta, eli saavutettuaan täysi-ikäisyyden, Pulla pakkasi valtaisaan retkireppuunsa kaiken tarvittavan, ja lähti maailmalle veljensä Frippyn kanssa. Frippy, joka ei koskaan ollut ollut yhtä seikkailunhaluinen kuin veljensä, luopui kuitenkin matkasta jo parin virstan jälkeen. Pulla ei tästä harmistunut vaan toivotteli hyvät jatkot veljelleen, ja tarpoi kohti uusia maita.
Pulla oppi matkan aikana lukemaan ja kirjoittamaan sujuvasti ja oppi jopa sanomaan muutaman lauseen haltiakielellä. Hän oppi myös uimaan, sukeltamaan ja valmistamaan muutamia itselleen vieraita ruokia. Hän on saavutuksistaan erittäin ylpeä, mutta olisi otettu saadessaan opetusta vielä moniin muihinkin mielenkiintoisiin taitoihin, kuten taisteluun, yrttien tunnistamiseen ja keräilyyn tai vaikkapa taikaolentojen hoitamiseen ja niillä matkustamiseen. Vuoden päivät kestäneen matkan jälkeen Pulla päätyi Cryptiin, ja päätti jäädä sinne monipuolisten asumismahdollisuuksien takia. Matkallaan hän oli nähnyt monenlaisia maita ja kaupunkeja, mutta yksikään niistä ei kiehtonut kirjavuudellaan yhtä paljon kuin Crypt. Aikanaan Cryptissä Pulla tutustui haltiaan nimeltä Aberec, ja hieman kankeasta ensitapaamisesta huolimatta heistä kehkeytyi parhaimmat kaverukset rotujen välillä olevasta kuilusta huolimatta. Myöhemmin Pullan veli, Frippy, löysi tiensä myös Cryptiin. Hän ei kuitenkaan ehtinyt pitää Pullalle kauaa seuraa, sillä vaelleltuaan metsässä haltiaystävänsä seurassa he joutuivat ihmissotilaan hyökkäyksen uhriksi ja Frippy sai tappelun tuoksinassa surmansa. Pulla hautasi murheen murtamana veljensä ystävänsä avustuksella ja vietteli suruaikaa metsissä vaellellen ja hakien välillä suojaa haltiatoverinsa kotoa. Ajan myötä hän toipui tapauksesta, muiston kuitenkin vielä kalvaen mieltään.
Yksi asia Pullaa kuitenkin kaivelee tällä mantereella. Tutustuttuaan Cryptin alkoholijuomatarjontaan Pulla ei ole ollut lainkaan tyytyväinen, ja haluaisi kovasti perustaa mantereelle oman panimon, jossa voisi tuottaa hobittien makoisaa olutvalikoimaa. Ongelmina ovat kuitenkin se, että hobittiolutta tarjoillakseen Pulla tarvitsisi enemmän lajitovereitaan, joita ei ole Cryptistä toistaiseksi löytänyt, ja lisäksi hän haluaa vielä seikkailla ennen kuin asettuu aloilleen toteuttamaan pientä haavettaan. Kenties jonain päivänä Cryptin jotain kylää siis koristaa pulju, jonka tiskiltä kykenee ostamaan makoisan hobittioluttuoppisen.

Muuta:
- Pitää sienistä, enemmän kuin myöntää.
- Pitää itse keksimästään taistelusarjasta, mikä sisältää epämääräisiä potkuja, pomppuja ja kiljahduksia. Hän esittelee sitä mielellään. Tosiasiassa taistelusarja on kuitenkin melko epäkäytännöllinen eikä saa aikaan vahinkoa ellei vastustaja ole neliraajahalvaantunut ja sidottu kiinni tolppaan.
- Pitää itse korjaamistaan housuista, joita kantaa suurella ylpeydellä. Hän itse valitsi huolella housuihinsa punaisen, hintavan paikkauskankaan.
- Pitää haltioista.
- Pitää itsestään.
- Ei pidä kovaäänisistä linnuista.
- Ei pidä hevosista sillä ne ovat hänen mielestään ihan liian suuria matkustamiseen, ja muutenkin yliarvostettuja.
- Pullan veli, Frippy, kuoli jokunen vuosi sitten.
- Aberec-niminen haltia on hänen paras ystävänsä.
- Kaipaa kovasti hobittien tekemää olutta.
- Pitää enemmän punaisista omenoista kuin vihreistä.

Tavatut:
Aberec: Paras ystävä ja luotettava seikkailutoveri. Pitää tästä haltiasta kovasti, vaikka heidän välillään onkin havaittavissa leikkimielistä kisailua ja nälvimistä.
Loryen: Ystävällinen ja sievä haltianeito, vaikkakin hyvin paljon hillitympi kuin yllä mainittu. Siksi hieman vaikeaa juttuseuraa, mutta muuten oikein mukava.
Revian: KALAMIES! Merenneito! Jotain sinne päin! Mukava ja jännittävä tapaus.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 1/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?