Viesti To Tammi 07, 2016 8:42

Nuka

Nimi: Nuka. Mitään lisänimiä nuori naisenalku ei ole vielä itselleen ansainnut
Sukupuoli: Nainen/tamma
Ikä: 13-vuotias
Rotu: Kentauri
Puolue: Puolueeton, passiivisesti enemmän haltioiden puolella.
Perhe: Isä Wyrius Hurjatuuli, Edesmennyt äiti Solena Ennelintu, sisaret Halona Raakile ja Melet.


Ulkonäkö:

Pärstävärkki wip
kroppa doodle
Ruumiinrakenteeltaan nuori tamma on erittäin hoikka ja siro, säkäkorkeutensa on noin 110cm, kokonaiskorkeudeltaan hieman päälle 180cm. Turhaa massaa tai lihasta tytöstä ei näytä löytyvän, joskin tuon jalat ovat selvästi harjaantuneet pitkään ja tasaiseen vaeltamiseen. Myös käsivarsista löytyy sen verran voimaa, että oman jousensa Nuka kykenee jännittämään. Niin ihmis- kuin hevosenkropasta pystyy kuitenkin sanomaan, että Nuka on vasta nuori ja kasvava yksilö. Naisellisia muotoja häneltä ei löydy lähes lainkaan, vaikka murrosiän lähetessä on nuorelle naisenalulle alkanut hieman kehittyä jo rintavarustusta. Ihonsa on väriltään vaaleaa ja alaruumiin turkki on voikonvalkeaa, karvan ollen lyhyttä ja kiiltävää. Hännänjouhet ovat astetta vaaleampia, mitä kropan karvat. Kaviot ovat puolestaan valkeat ja sironsiistit. Nukan kehosta löytyy kaksi suurta arpea, toinen ihmiskehon keskiselän tienoilla. Se kulkee vasemmalta kyljeltä noin keskiselän tienoille epätasaisesti rosoillen. Toinen arpi on hevosenkropan selässä, etupäässä, kulkien yhtälailla vasemmalta kyljeltä aina oikealle kyljelle epätasaisesti. Mitään muita suurempia arpia Nukan kropasta ei löydy, ellei sitten silloin tällöin ilmaannu haaveri jos toinenkin. Nukalla tuppaa myös tulemaan kesäisin haaleita pisamia poskipäihin ja hartioihin.

Nukan kasvot ovat lapsekkaan pehmeät ja omaavat vielä sitä pyöreyttä, joka pikkuisille niin ominainen on. Poskipäät ovat pehmeänpyöreät ja alati asteen tai toisen punaisuuden peitossa. Leuka on kapoinen ja leukaperät pehmeät. Silmät ovat avarat ja suuret, mantelinmuotoiset. Väriltään näköelimet ovat vaaleanvihreät, kirkkaat. Silmien yltä löytyy tummat, lapsekkaan paksuhkot kulmakarvat. Nenä on lyhyehkö ja nenänpää leveä. Huulet ovat kapoiset ja pehmeät. Korvat ovat suipot, mutta lyhyet, kuten ihmisten korvat.
Päässä koreilee vaaleat hiukset, jotka ovat samaa sävyä häntäjouhien kanssa. Pehko on luonnostaan kihara ja ilmavan paksu, lähes aina sekaisin. Hiukset yltävät aina Nukan säkään asti, mutta tyttö pitää hiuksensa yleensä kiinni ponihännällä, jolloin ne pysyvät ylempänä. Hiuksista saattaa silloin tällöin löytyä lehtiä, sulkia ja kukkia koristeena, Nukan halutessa laittaa itsensä nätiksi.

Koska asustaa pohjoisessa, pukeutuu Nuka yleensä lämpimästi turkiksiin ja nahkoihin, verhoten sekä yläkroppaansa että myös alakroppaansa aina sään mukaisesti. Nuka palelee kovin helposti, hentorakenteinen kun on, joten yleensä tytöltä löytyy yltään kunnon pitkähihainen nahkatakki, jonka helma laskeutuu alaruumiin ylle verhoamaan hevosenkroppaa.
Nuka kuitenkin rakastaa enemmän kangasvaatteita ja värejä. Pohjoisessa eläessä moiseen luksukseen ei ole oikein mahdollisuutta, mutta ennemmin kuin turkiksia käyttäisi, suosii hän villaa. Nuka pitää mielellään kesäisin yllään kangasvaatteita, mikäli noita vain jostain saa käsiinsä - usein hän tekeekin itse vaatteensa, jos vain raaka-aineet siihen saa.

Aseet ja taistelutyyli

Nuka on vasta nuori tyttö, joten tuota ei voi sanoa missään nimessä taistelijaksi. Mikäli joutuisi tilanteeseen, jossa yhteen pitäisi ottaa, pyrkisi tyttö ensimmäisenä pakoon. Pakoon juoksemisessa hän onkin haka ja nopeilta jaloiltaan pääsee pikaisesti kauas pois vaarasta, sikäli mikäli ei ole estettynä. Mikäli joutuu tiukkaan paikkaan, puolustautuu Nuka potkimalla ja lyömällä, koittaen lähinnä raivata itselleen vain tien josta paeta.

Taistelijaksi Nukasta ei siis ole, mutta osaa hän jousta käyttää. Jousen kanssa Nuka onkin näppärä ja tarkka, vaikkei ihan aina osukaan kohteeseensa. Hän tuppaa tähtäämään liian kauan, jolloin saalis ehättää joko huomata hänet tai liikkua piiloon. Nuka haluaa varmistua siitä, että tappaa saaliinsa yhdellä iskulla, eikä jätä mitään tai ketään kitumaan. Tyttö ei varsinaisesti ole pasifisti, mutta ei myöskään mielellään tapa mitään pienriistaa suurempaa. Vaikka jousta osaakin käyttää, ei Nukasta ole tuhottoman montaa kertaa jousta jännittämään, sillä hänen voimillaan on rajansa. Tästä johtuen pitkään jousta jännittäessä alkaa tytön kädet vapista.
Jousensa on rakas lahja isältä. Väriltään jousen varsi on tummaa puuta ja pituutta jousen varrella on hieman päälle 90cm. Sen varteen on kaiverrettu köynnöskuvioita ja kädensijaan on kääritty nahkaremmi otteen vahvistamiseksi ja pidon varmistamiseksi. Nuka on myös kädensijan alle sitonut naruja, joissa on erivärisiä puuhelmiä ja narun päässä sulkia.
Sen lisäksi että osaa jousta käsitellä, on Nuka erinomainen virittelemään ansoja - lähinnä pienriistalle.

Luonne:
Perusluonteeltaan Nuka on ujo ja varovainen. Menneisyytensä tähden tyttö on erittäin varautunut uusien tuttavuuksien suhteen, eikä mielellään lähde liian kauas klaanistaan yksinään. Nuka ei paljoa puhu, paitsi niiden kanssa joihin luottaa täysin. Tuntemattomat saattavatkin helposti luulla tytön olevan mykkä, tuon lähinnä kommunikoiden nyökkäyksin ja päänravistuksin. Kun Nuka lähtee puhumaan, puhuu tuo lyhyesti, nopeasti ja kankeasti. Joskus hän saattaa jopa änkyttää, kun hermostuneisuuttaan unohtaa mitä oli sanomassa tai unohtelee muuten vaan sanoja, joita oli tarkoitus käyttää.
Hermostuneisuus näkyy tosiaan selvästi Nukasta, tuon ollessa tuntemattomien, puolituntemattomien tai muuten vain epämiellyttävien henkilöiden seurassa. Tyttö ei todellakaan osaa peitellä epämukavuuttaan tai esittää rohkeaa. Tuo tuppaa hieromaan käsiään yhteen, pyörittelemään hiuksiaan sormensa ympärille ja välillä raapimaan käsivarsiaan hermostuneisuuttaan - kuten myös kuopimaan kavioillaan maata ja astellen paikoillaan levottomasti. Valehtelu ei myöskään ole Nukan vahvimpia taitoja, tosin Nuka ennemmin kertoo totuuden kuin lähtee valehtelemaan. Varsinkin jos kyseessä on joku perheenjäsen tai läheinen, noille Nuka ei lähtisi valehtelemaan mistään hinnasta, vaikka totuuden kertominen olisikin kipeä tai nöyryyttävä kokemus.

Jos osaa käyttäytyä rauhallisesti ja luottamustaherättävästi Nukan seurassa, käy tyttö loppujen lopuksi rauhoittumaan ja jopa juttelemaan. Jahka Nukaan tutustuu, huomaa että tuo on herkkä ja luova persoona. Nukaa kiehtoo luova kädentyö ja jos tietäisi paremmin taiteesta ja muodista, olisi tuo varmasti niistä kiinnostunut eniten. Nuka etsii alati tapoja joilla ilmaista itseään muulla, kuin puheen avulla. Laulu, tanssi ja musiikki ovatkin lähellä tytön sydäntä. Hän on myös opetellut käsitöitä, jotta voisi itselleen vaatteita tehdä oman makunsa mukaan. Lähes aina tyttö koristelee asioita millä ikinä kykeneekään, tästä johtuen Nukan hiuksista löytyy toisinaan jos jonkinlaista viritelmää. Aina kevään tullen Nuka käy hamstraamassa jokaisen kukan mitä vain löytää, jotta voi kukkaseppeleitä tehdä ja jakaa niitä klaanilaisilleen.
Ujouttaan Nuka ei uskalla laulaa, mutta yksin ollessaan hän tuppaa hyräilemään ja joskus jopa ääneen laulamaan. Ei hänen äänensä mikään maailman kaunein ole, mutta kyllä sitä kuuntelee paremmankin puutteessa, nuoren naisenalun ääni kun on vielä hento ja korkea, hänen laulaessa nätisti nuotilleen. Nuka rakastaa myös soittamista, jonka johdosta hän on opetellut kanteleen soittamista. Myös rumpuja hän osaa soittaa ja yleensä jos klaanilla on suuremmat pippalot, on Nuka enemmän kuin mielellään osallistumassa musiikin tuottamiseen juhlissa.

Nuka rakastaa rauhaa, eikä voi sietää turhaa sotimista. Aina jos on yhteenotto tai joku edes korottaa ääntä riitelyn merkeissä, menee tyttö paniikkiin ja pyrkii pois paikalta. Hän ei voi sietää riitelyä ja välttääkin riitoihin joutumista kaikin keinoin. Siinä missä hän myös yrittää kaikin keinoin varmistaa, ettei läheisensä riitelisi keskenään.
Kun taistelu tulee kyseeseen, menee Nuka täysin sekaisin. Paniikki iskee salaman lailla ja tyttö haluaa vain nopeasti pois paikalta, mutta usein kun on tosi kyseessä, saattaa pelko lamaannuttaa kentaurin täysin. Peloissaan Nuka tuppaa hyperventiloimaan todella usein ja suorastaan tärisemään, pahimmillaan jopa pyörtyy pelosta. Tästä johtuen tyttö yrittääkin aina hyvissä ajoin lähteä pois paikalta, sikäli mikäli yhteenoton merkit ovat ilmassa. Hänestä kun ei muutenkaan ole apua taistelussa, ellei sitten etäämmältä jousen kanssa - tosin tosipaikan tullen Nuka tuskin kykenisi joustaan jännittämään, vaikka tilanne sitä vaatisi.
Nuka ei kuitenkaan ole täysi pasifisti ja kieltäydy tappamasta - riistaa varsinkaan. Hän ei tunne suuria omantunnon tuskia kun saalista tappaa, vaikka tietenkin pahoittelee aina saaliille, mikäli tuo joutuu edes hetken kärsimään hänen käsiensä kautta. Nuka ei mielellään syö lihaa, mutta kun muuta ei ole tarjolla, pistelee tuo sitä kyllä poskeensa. Kaikkein mieluiten Nuka söisi hedelmiä ja marjoja, mutta ne ovat todella rajallisesti saatavissa pohjoisessa. Hedelmiä varsinkaan ei pohjoisen metsistä pahemmin löydy, joten nuo ovat suurta, harvinaista herkkua niihin tykästyneelle kentaurille.

Tyttö on myös äärimmäisen itkuherkkä tapaus. Jos joku vähääkään hänelle ääntään korottaa, saattaa Nuka pillahtaa saman tien itkuun. Tyttö myös itkee kovin usein iltaisin, johtuen lähinnä menneisyyden traumoista. Hänellä on myös äärimmäisen matala kipukynnys, jonka johdosta hän itkee kivustakin todella helposti. Nuka myös itkee onnesta kovin usein, jos siihen syytä tulee.
Itkunsa ja heikkouksiensa takia Nuka tunteekin toisinaan olevansa turha ja mitätön tapaus. Hän haluaisi olla hyödyksi tavalla tai toisella ja kantaa kortensa kekoon, mutta joskus hänestä tuntuu ettei hänen parhaimpansa ole tarpeeksi kenellekään. Nuka tuppaakin olemaan itsekriittinen ja perfektionisti omien tekemisiensä kanssa. Ja joskus, kun ei omia standarttejaan kykene täyttämään, saattaa Nuka suuttua. Raivostua suorastaan ja silloin kun tuo itselleen suuttuu, on Nuka äärimmäisen kiukkuinen ja tiuskii ties kenelle, vaikka loppupeleissä ei pahaa tarkoita. Muuten Nuka harvoin suuttuu mistään, vaikka toisinaan saattaa turhautua asiasta jos toisestakin - ja turhautuneena tuo totta kai tuppaa tirauttamaan kyyneleen jos toisenkin.
Kaikesta huolimatta tyttö on kuitenkin omatoiminen. Tuo osaa katsoa itselleen ruokaa ja kokata muillekin, Nuka kun on jokseenkin ominut itselleen "kotiäidin" työt, hän kun mielellään pysyy leirissä ennemmin kuin lähtee omille teille. Ja silloin kun omilleen lähtee vaeltelemaan lähimaastoon, on Nuka erittäin varovainen. Hän ei ota turhia riskejä ja liikkuu maastossa kuin maastossa taitavasti ja sulavasti.

Perheensä on Nukalle kaikki kaikessa. Nuka rakastaa sisariaan ja isäänsä koko sydämestään ja haluaa pitää nuo lähellä ja turvassa. Tämä tarve kasvoi aikanaan entisestään, kun hänen äitinsä tapettiin Nukan nähden. Traumatisoitunut tyttö ei halua nähdä yhdenkään perheenjäsenensä enää kuolevan, varsinkaan niin julmalla ja brutaalilla tavalla mitä äitinsä. Tästä johtuen Nuka ahdistuu suuresti, jos joku perheenjäsenistä on liian kauan poissa, reissuillaan ties missä. Hänellä on tarve nähdä läheisensä edes kerran tietyin väliajoin ja jos hän ei näe näitä, saattaa Nuka jopa menettää yöunensa.

Ihmisiin ja kääpiöihin Nuka suhtautuu erittäin, erittäin varautuneesti ja pelokkaasti. Aikanaan äitinsä joutui näiden kahden rodunedustajan tappamaksi, joten Nukalla ei ole kovinkaan suuret luottamussuhteet näihin rotuihin. Muutenkin elämänsä aikana Nuka on saanut kokea, ettei ihmisiin ja kääpiöihin kannata luottaa. Noiden kanssa heillä on aina ollut kärhämää ja Nuka pysyykin mielellään kauempana mokomista. Muihin olentoihin Nuka suhtautuu hieman rauhallisemmin, mutta helpoiten tuo tulee toimeen oman rotunsa edustajien kanssa. Myös haltioiden kanssa Nuka tulee toimeen, jahka alku-ujoudesta on päässyt eroon.
Nuka myös ihastuu kovin helposti, nuori tyttö kun on. Jos hän näkee komean ja miellyttävän pärstän rodun edustajalla tai toisella, saattaa Nuka kehittää heti pienen ihastuksen noihin. Yleensä ne ihastukset kuitenkin ovat kovin nopeita ja menevät ohi ajallaan. Ihastuneena Nuka tuppaa änkyttämään kahta kauheammin ja sekoilemaan sanoissaan.
Tyttö ei kuitenkaan pidä siitä, jos häneen kosketaan ilman lupaa. Nuka on erittäin tarkka siitä kenet päästää lähelleen ja kuka saa häneen koskea, tavalla tai toisella. Jos joku yrittää väkisin koskea kentauriin, menee tuo täysin hysteeriseksi ja tekee kaikkensa, jotta pääsisi kauemmas lähentelijästä.

Menneisyys:
Noin kolmetoista kesää sitten Nuka syntyi kuopuksena viisihenkiseen perheeseen Cryptin pohjoisissa osissa, keskikesällä. Tyttö oli tietenkin toivottu lisä klaaniin siinä missä kaikki muutkin uudet tulokkaat. Nuka saikin kasvaa rakastavassa ja tiiviissä perheyhteisössä. Ensimmäisenä vuotena jännitettiin, selviäisikö kesävarsa talven yli, mutta kaikista heikkouksista ja vastoinkäymisistä huolimatta selvisi Nuka ensimmäisestä vuodestaan. Heti kun vain kykeni, alkoi Nuka opettelemaan käsitöitä ja ruuanlaittoa äitinsä avustuksella, nuori tamma kun vietti paljon aikaa leirissä muiden nuorten kanssa. Jo pienestä asti Nuka oli ymmärtänyt, ettei metsään kannattanut lähteä harhailemaan yksin - varsinkaan Kleth vuoren rinteille. Kääpiöistä varoiteltiin aina ja nuoria kehotettiin pysymään poissa parrakkaiden pikkumiesten tieltä, yhteenottojen välttämiseksi. Vanhempiensa mieliksi Nuka ei ollut kovinkaan seikkailunhaluinen nuori vaan viihtyi leirissä ennemmin. Jo varhain tytöstä huomattiin se, että tuo oli lahjakas käsistään. Yhä enemmän ja enemmän Nuka saikin osallistua käsitöihin ja klaanin muusikot kävivät myös opettamaan tytölle kanteleen soittamista. Nuka tykkäsi suuresti luoda käsillään, oli kyse sitten huopien parsiminen tai vaatteiden tekeminen. Nukasta uumoiltiin myös magian taitajaa, omasivathan äitinsä ja isänsä maagisia kykyjä, mutta vuosien vieriessä huomattiin, ettei tuolle todennäköisesti mitään magiankykyjä siirtyisi. Totta kai se harmitti Nukaa, jonka vanhempi sisar ja vanhemmat magiaa taitoivat, mutta elämäniloa täynnä oleva tyttö ei jaksanut murehtia siitä mitä ei osannut - sen sijaan tuo keskitti energiaansa siihen, mitä osasi. Kymmenvuotiaana Nuka alkoi opetella myös jousen käyttöä ja silloin tällöin osallistua metsästykseen. Ketterästä pikkuisesta tulikin suhteellisen taitava pikkuriistan metsästäjä, tuon oppiessa käyttämään ansoja muiden opastuksella. Oli kuitenkin selvää, että ehkä Nukan tulevaisuus oli käsitöissä ja leirin arjessa, kuin metsästämisessä.

Totta kai Nuka naiivin positiiviseen tapaan oletti elämän jatkuvan onnellisena loputtomiin, kaikista niistä kiristyneistä väleistä kääpiöiden kanssa huolimatta. Mutta kaikki tarinat eivät voineet olla onnellisia, sen Nuka sai tuta jo kymmenvuotiaana. Klaanin ja kääpiöiden kiristyneet välit kävivät lopulta eskaloitumaan yhteenottoon, jolloin varoittamatta kääpiöt kävivät ihmisten avustamana hyökkäämään klaanin leiriin.
Seurasi verinen teurastus, klaanin sotureiden koittaen puolustaa muita siinä missä perheen äidit koittivat paeta paikalta lasten ja nuorten kera. Se oli yhtä kaaosta, ystäviä ja läheisiä kuoli ympärillä, eikä Nuka voinut tehdä mitään. Tyttö pysytteli äitinsä lähellä kaiken sen sekamelskan keskellä. Silloin jo hetken Nuka oli uskonut kaikkien selviävän. Heille aukesi pakoreitti, joka näytti täydelliseltä - hän, äiti ja sisaret pääsisivät turvaan ja isä totta kai tulisi perästä! Mutta sekin oli liian optimistista ajattelua. Silloinen hetken toiveikkuus ja usko paremmasta kävivät karsiutumaan mielestä, kun kyyneleet silmissään Nuka sai todistaa äitinsä kuoleman. Solena puolusti viimeiseen asti jälkikasvuaan, saaden maksaa siitä hengellään. Mikäli sisarensa eivät olisi olleet paikalla, olisi Nuka varmasti myös kuollut. Kauhusta ja shokista kankea lapsi ei liikkunut minnekään, ennen kuin tuota käytiin kirjaimellisesti repimään eteenpäin turvaan. Tietenkään tytön jalat eivät ottaneet kantaakseen järkytyksestä, mistä Nuka sai maksaa myös: Kompuroidessaan ja kaatuillessaan Nuka joutui ihmisen hyökkäyksen kohteeksi, sotilaan käyden viiltämään miekallaan nuoren kentaurin selkään kaksi syvää haavaa. Selvästi sotilas yritti iskeä miekalla selkärankaan, mutta Nukan onneksi tuon iskut eivät menneet tarpeeksi syvälle. Siskonsa Halonan ansiosta Nuka pelastui, päästen jaloilleen kun adrenaliini, pakokauhun ja selviytymisvietin ajamana.

He selvisivät, mutta hinta jonka klaani sai maksaa oli valtava. Nuka vietti verilöylyn jälkeen monta yötä ja päivää vain itkien niin menetettyä äitiään kuin kipujaan. Kesti kauan, ennen kuin Nuka kykeni jälleen liikkumaan normaalisti haavojensa kanssa. Tyttö ei myöskään ollut enää entisellään sen jälkeen. Hän ei hymyillyt niin usein ja Nukasta tuli hiljaisempi, omiin oloihinsa vetäytyvä ja säikky. Usein yöllä hän saattoi herätä hätkähtäen painajaisiin ollen valmiina juoksemaan pakoon, vain kuullakseen sisariltaan ettei mitään hätää ollut ja että hän oli nähnyt vain painajaisia. Mutta ne painajaiset tuntuivat liian todellisilta Nukalle.
Pikkuhiljaa Nuka koitti kuitenkin palata arkeen, klaanin muuttaessa uuteen paikkaan ja kasaten uutta leiriä. Nuka halusi auttaa klaaniaan, eikä vain jäädä murjottamaan nurkkaan. Suru selvästi painoi nuoren tytön mieltä, mutta huomattavasti paremmin tuo tuntui pärjäävän, jos sai jotain tekemistä, eikä jäänyt yksin omine ajatuksineen. Olihan Nukalla sentään vielä isänsä ja sisarensa. Vaikka äidin menettäminen oli kova isku, ei hän ollut täysin yksin ja perheensä ja setänsä ansiosta nuori tyttö pääsi takaisin jaloilleen.
Ollessaan haavoittunut Nuka kiinnostui ensiavusta. Häntä oli hoidettu niin magian kuin rohtojen ja siteiden avulla, joten Nuka halusi opetella moiset taidot. Magiaanhan hän ei kyennyt, joten sen sijaan kokeneempien avustuksella ja ohjeistuksella Nuka tutustui haavojen hoitamiseen ja parsimiseen, sekä lääkeyrtteihin. Muutaman vuoden aikana Nukasta kehittyikin erittäin taitava haavojen parsija, jonka johdosta hän saattoi myös omista haavereistaan huolehtia ilman, että ketään muuta tarvitsi vaivata.

Tätä nykyä Nuka majailee yhä perheensä kanssa klaanin leirissä, auttaen arkiaskareissa niin karjan kuin leirin suhteen.

Muuta:
- Ei osaa uida
- Vihaa jäätä ja liukkaita kelejä
- Unelmoi lentämisestä, vaikka tiedostaa ettei moinen ole hänenkaltaiselleen mahdollista
- Seurassaan liikkuu toisinaan nuori Harakka, jolle Nuka on yrittänyt opettaa temppuja. Nuka kutsuu harakkaa nimellä Pikisulka. Nuka pelasti Pikisulan aikanaan, kun tuo oli pudonnut pesästä. Haraka on vasta muutaman kesän vanha ja luonteeltaan kokeilunhaluinen ja leikkisä. Se tuppaa toisinaan tuomaan Nukalle kiiltäviä aarteitaan lahjaksi muuten vain, tai käydäkseen kentaurin kanssa kauppaa mahdollisista herkuista.
- Hetero, ainakin nyt.
- Molempikätinen, mutta käyttää vasenta kättään paremmin

Taidot:
- Puhuu oman kansansa kieltä, sekä yleiskieltä sujuvasti - joskin hermostuneena tuo ei aina meinaa muistaa kaikkia yleiskielen sanoja. Haltiakieltäkin tuo osaa sanan tai pari, mutta ei kykene kommunikoimaan sillä pahemmin - ymmärtää haltiakieltä paremmin mitä puhuu. Äitinsä häntä lähinnä opetti kielien suhteen nuorempana ja Nuka mielellään jatkaisi kielien opiskelua, mutta ei ole tohtinut keneltäkään tiedustella, josko joku opettaisi.
- Osaa jotenkuten lukea ja kirjoittaa oman kansansa keltä ja yleiskieltä. Yleiskielen kirjoittaminen ja lukeminen on kuitenkin todella hankalaa.
- Mikäli saisi mahdollisuuden, olisi Nukassa potenttiaalia taidemaalariksi.
- Erittäin hyvä parsimaan suurempiakin haavoja. Ensiapu on hallussa todella hyvin. Nuka myös tuntee hyvin yrtit ja osaa tehdä rohtoja, joilla auttaa sairaita ja haavoittuneita.
- Erittäin hyvä kokki.
- Taitava vaatturi, osaa tehdä uusia vaatteita ja parsia vanhoja.
- Osaa soittaa kanteletta erittäin hyvin ja rumpuja kohtalaisesti. Pieniä rumpuja varsinkin. Nuka omistaakin pienen kanteleen, sekä vuohennahkaisen Bodhrán rummun.




Suhteet/tavatut:
Wyrius Hurjatuuli - Rakas ja tärkeä isäkulta, jonka kanssa Nuka tulee hyvin toimeen.
Solena Ennelintu - Edesmennyt äiti, joka oli Nukalle erittäin rakas. Yhä toisinaan itkee äitinsä menetystä.
Halona Raakile - Vanhin sisar, joka on yhtälailla tärkeä ja rakas kuin isäkin. Halonan kanssa Nuka ei ole niin usein tekemisissä kuitenkaan, kuin toisen sisarensa.
Melet - isosisko, joka on rakas ja läheinen Nukalle. Meletin kanssa Nuka on enemmän tekemisissä silloin tällöin, kun ei omiin oloihinsa ole hankkiutunut. Nuka on myös pienesti kateellinen Meletin parantajantaidoille, mutta sen sijaan että kiukuttelisi sen suhteen, haluaa Nuka auttaa Meletiä sikäli mikäli tuo parantajana tarvitsee apua potilaiden kanssa.
Viras - isän veli, eli heidän setänsä. Välit ovat lämpimät ja ystävälliset.
Mustahaarniskainen "ritari" - Tämä järkäle tappoi Solenan, Nukan äidin, tytön silmien edessä. Nuka muistaa miehestä vain tuon mustan, kokokropan peittävän haarniskan ja valtavan tapparan - tuo onkin se yleisin hirviö, joka painajaisissaan riehuu.
Karhuntakku - Tämä muotoaan muuttava karhu pelasti Nukan pulasta, tytön meinatessa joutua puumanruuaksi. Mukava, vaikkakin omanlaisensa äreä tuttava.
Lorythas Seyr - Erittäin mukava tuttasvuus, johon tutustui taivaantulienjuhlassa, isänsä kutsuttua Seyrin vieraaksi. Heillä oli paljon yhteistä ja Nuka kiinnostui todella paljon Seyristä, sekä tuon sisaresta, Lokenesta.
"Pumpkin" - Seyrin seurassa vieraillut pikkulohikäärme. Ihan mukava tuttavuus, joskin turhan äänekäs ja energinen Nukan seuraan...