Tarjoilija ja kasvinmetsästäjä


Majataloja löytyy montakin, mutta suurin osa on suunniteltu lyhyempikasvuisille vierailijoille. Vain muutama majatalo tarjoaa huoneita, joissa myös ihmisenkokoinen matkalainen saattaisi hyvin viettää yönsä.

Valvoja: Crimson

Viesti La Heinä 18, 2015 7:39

Re: Tarjoilija ja kasvinmetsästäjä

Fannlaug nyökytteli, kun Adanna kertoi aikovansa etsiä jostain majatalon jossa yöpyä. Fannlaug olisi itse mieluusti halunnut tarjota toiselle yösijan, mutta valitettavasti talossa ei ollut vierashuoneita. Taverna alkoi hiljalleen tyhjentyä, kun kääpiöt katosivat yksin tai pieninä ryhminä kaupungin yöhön.
Adanna pyysi vettä. Kääpiöneito kääntyi ja kaatoi kannusta viileää vettä mukiin. Se oli haettu talon takapihalla olevasta kaivosta. Fannlaug kallisti päätään. Oliko hän vain kuullut väärin, vai oliko tytön puhe sammaltanut hieman? Vahvoja juomia parivaljakko ei ollut nauttinut, joten ei toinen voinut olla juopunutkaan. Fannlaug kääntyi ja laski veden pöydälle, vain nähdäkseen kuinka Adanna otti tukea pöydästä.
"Köynnöksiä."
"Anteeksi?" Fannlaug oli kysyi hämmentyneenä. Adanna oli istuutunut ja tuijotti nyt pöytää. Näkeeköhän hän siinä jotain, mitä minä en näe, pälkähti Fannlaugin päähän. Hän astui lähemmäs tyttöä, eikä toisen tarvinnut edes kokeilla Adannan otsasta tuon lämpöä. Tyttö hohkasi kuumaa kuin kamiina. Fannlaugille varmistui nyt siitä, ettei toisella ollut kaikki hyvin.
"Mikä sinulla on? Tarvitsetko jotain?" Kääpiö kysyi Adannalta.
"Thudaa! Tulisitko käymään?" Hän huusi äidillensä yläkertaan.

//Anteeksi ihan hirviästi yli-inhimillisen pitkästä kestosta vastauksen kanssa! Toivottavasti et oo kauhian vihainen x.x //

Viesti Ke Syys 23, 2015 6:54

Re: Tarjoilija ja kasvinmetsästäjä

Adanna kuuli kaiken kuin seinän takaa.
"Se on vain... kuumetta" hän yritti sanoa mahdollisimman selkeästi, tietäen puheensa olevan kammottavan hidasta ja sekavaa. Siitä oli jo jonkin aikaa, kun hänen kuumeensa oli käynyt näin pahaksi. Sentään hän vielä näki suuhteellisen selkeästi kaikkien harhojenkin kanssa.
"Minulla on tätä usein" Adanna hengitti syvään jokaisen sanan jälkeen. "Anteeksi... mutta en taida pystyä..."
Tämän pidemmälle hän ei päässyt ennen kuin yskänkohtaus ravisutti naisen vartaloa rajusti. Hän toivoi pystyvänsä lähtemään, ettei vaivaisi Thudaa ja Fannlaugia sen enempää. mutta tiesi olevansa ainakin seuraavat pari tuntia surkeassa kunnossa.
Päänsärky iski äkisti tavallista voimakkaampana ja sai Adannan painamaan päänsä polviaan vasten. Jos hän jotakin vihasi, niin näitä äkillisiä kuumetiloja. Tulevat milloin huvittaa ja kiduttavat häntä kuin mitäkin rikollista.
"Anteeksi, mutta en taida pystyä lähtemään juuri nyt..." hän sai sanottua miltei selkeästi.

//Ei se mitään, kun nyt vuorostaan mulla kesti järkyttävän kauan ^^'

Viesti Ma Syys 28, 2015 5:32

Re: Tarjoilija ja kasvinmetsästäjä

Fannlaug kallisti päätään hämmästyneenä. Adannan puhe takelteli ja korostus oli muuttunut oudoksi, niin että vei hetken, ennen kuin tyttö sai toisen sanoman selville. Omien sanojensa mukaan hänellä oli tälläistä kuumetta usein, mikä ei kuitenkaan rauhoittanut Fannlaugin mieltä. Huolet senkun kasvoivat kasvamistaan, kun raju, hakkaava yskänpuuska ravisutti Adannaa. Fannlaugista kuulosti, kuin toinen olisi yrittänyt yskiä keuhkonsa pihalle. Kääpiö astui naisen vierelle ja tarttui tätä varovasti käsipuolesta ja toista tukien johdatti hänet hitaasti pienelle alakerrassa olevalle sohvalle makaamaan, sillä jos Adannan tila huononisi, hän ei välttämättä pystyisi enää istumaan, niin kuin Fannlaug pelkäsi. Makuuhuoneet olivat kaikki yläkerrassa, eikä hän halunnut johdattaa toista tuossa tilassa jyrkkiä portaita pitkin ylhäälle, joten Adannan olisi nyt tyydyttävä sohvaan. Adanna sai sanottua, ettei hän taitaisi pystyä vielä hetkiseen jatkamaan matkaansa.
"En minä sinua tuollaisessa kuumeessa ulos päästäisikään" Fannlaug totesi vastaukseksi Thudan laskeutuessa portaita alas kaksikon luo.

Viesti Ma Syys 28, 2015 9:01

Re: Tarjoilija ja kasvinmetsästäjä

Adanna makasi pienellä sohvalla ja mietti, kuinka oli siihen päätynyt. Hetki sitten hän oli ollut istumassa tuolilla pöydän ääressä. Ilmeisesti hänen aistinsa olivat alkaneet katkeilla. Pian olisi vuorossa tajunnan menetys ja ties mitä sen jälkeen.
"Anteeksi..." hän mutisi ja tarkensi katseensa Fannlaughin vihreisiin silmiin. "Anteeksi vaivasta..."
Adanna taisteli kuumetta vastaan kaikin voimin, vaikkei niitä ollutkaan enää kovin paljon jäljellä. Hän ei aikonut luovuttaa, ei tällä eikä tulevillakaan kerroilla. Hän ei ollut vielä löytänyt lääkettä. Oli vielä liikaa keskeneräisiä asioita.
Todellisuus alkoi lipsua Adannan ohitse. Hän tunsi silloin tällöin yskänkohtauksen tulevan, mutta kieltäytyi yskimästä. Hän tiesi näet jokaisen ysköksen vain pahentavan keuhkojensa tilaa. Hän ei ollut varma kuinka kauan hän kestäisi. Kuinka monta vuotta enää jäljellä, ennen kuin hän alkaisi yskiä verta? Kuinka kauan ennen kuin kuume ei enää laskisikaan?

Jonkin ajan kuluttua Adanna havahtui takaisin todellisuuteen. Kuume tuntui olevan laskeutumassa, sillä hänen olonsa alkoi kohentua. Yskäkohtauksiakaan ei enää yrittänyt tulla niin tiheästi.
"Fannlaugh?" hän kuiskasi ja avasi silmänsä. Kuinka kauan hän oli ollut tajuttomana?
Edellinen

Paluu Majatalot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia