Uusikuu || Janni!

Metsää, maita ja mantuja. Lähinnä rosoista havumetsää, sekä kivikkoista maastoa.

Valvoja: Crimson

Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 19 Touko 2016, 18:09

Cole

Koko Ferguksen johtama lauma oli lähtenyt liikkeelle Cole mukaan lukien. Pentu seurasi laumalaisia tiiviisti kannoilla kipittäen perästä, välillä normaaliin tapaan pysähtyen jossakin omilla lyhyillä seikkailuillaan mutta syöksähti yhtä nopeasti jostakin pusikosta esille. Cole oli innoissaan, se ajatteli että oli päässyt lauman kanssa metsästämään mukaan. Periaatteessa kyllä, mutta tämä yö tulisi olemaan aivan uudenlainen pennulle. Täysikuu muutokset eivät olleet aivan vieraita nuorimmalle, mutta lauman kanssa Cole ei ollut sitä kokenut koskaan tai ainakaan muistanut sellaista. Joten pentu ajatteli tätä normaalina metsästys reissuna, jossa hän pääsi olemaan mukana.

Cole kirmasi pitkin metsää lauman valvovan silmän alla ja Cole katsoi itse tarkkaan ettei lauma katoaisi turhan kauas. Siinä pitkin metsää juostessaan onnistui Cole säikyttämään rusakon esiin piilostaan. Cole säikähti sitä hieman, mutta yritti yhtä nopeasti rynnätä saaliin perään.. mutta sinne se pupu meni ja katosi metsän kätköihin. Cole pysähtyi läähtättäen kieli pitkällään ja katsoi olkansa yli laumaa, joka ei ollut reagoinnut saaliiseen. Cole kallisti päätään ja juoksi laumansa luokse Ferguksen luokse hypäten alfaa vasten kuin lapsi, joka kysyi oltiinko jo perillä. Milloin pysähdytään?
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Touko 2016, 18:52

Fergus Verikuu

Fergus johti laumaansa rauhassa eteenpäin. Tänään ei saalistettaisi, ainakaan tietoisesti. Uroksen katse seurasi edellä peuhaavaa valkoista pentua, joka oli varsin innoissaan reissuta, tuota kun havoin tuotiin saalistusretkille. Tänään kuitenkin olisi ensimmäinen täysikuu kun Cole oli osa heidän laumaansa. Miestä kiinnosti nähdä kuinka agresiivinen pikku piru nuorin osaisi olla. Tuskin tuo isompiaan lähtisi uhittelemaan, tai ainakin niin hän toivoi, saattaisi vielä saada nenilleen. Laumassa kun oltiin eivät he toisiaan yrittäneet tappaa verenhimossa, mutta jos joku yritti kokeilla tietämättömänä toisten pinnaa, vastattaisiin siihen agresiivisesti. Mutta näin muuten he olivat tuttu lauma toisilleen.

Fergus haukahti välille Colelle, joka tuntui katoilevan näkysistä, mutta aina tuo putkahti pusikosta esiin. Pikkuisen kiiruhtaessa takaisin vierelle, tökkäsi alfa tuota kuonollaan käskien hieman rauhoittumaan, tässä olisi koko yö aikaa riehumiselle. He olivat kulkeneet sopivan matkan päähän piilopaikastaan ja muusta asutuksesta. He tarvitsisivat rauhaa ja turva. Täysikuu kun toisi mukanaan muitakin petoja kuin ihmissusia ja niitä kutsuttiin metsästäjiksi. Sekä olivat monet kylätkin varautuneet hopea-asein näitä öitä varten.
Aurinko pilkisti punertavana enää taivaan rannassa, kun joukkio pääsi metsä-aukiolle. Fergus istahti alas siinä missä muutkin näyttivät rentoutuvan. Ace venytteli tulevaa varten ja Lorelai otti paikan alfan viereltä, tuijotellen taivaalle siinä missä harmaaniska. Rafe makasi niityn heinikon keskellä, näyttäen hieman hermostuneelta, mutta kyllä nuorukainen oli hiljakseen alkanut tottumaan näihin muutoksiin.
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 19 Touko 2016, 19:48

Fergus käski pentua kevyellä kuonon tuuppauksella pentua rauhoittumaan. Ei se tietkään saannut karvapalloa rauhoittumaan innokkuudestaan, mutta Cole jäi tallustamaan lauman mukana aina aukealle, jossa lauma asettui kukin aloillensa omalle paikallensa. Cole katseli sitä touhua ihmeissään, sillä se ei muistuttanut niitä metsästysreissuja joissa pentu oli ollut mukana. Kauaa karvapallo ei kuitenkaan asiaa ihmetellyt pikku mielessään vaan meni touhuamaan heinikon sekaan niin että heinä vain heilui kun pentu meni heinikossa, välillä ehkä hännän tai korvien vilahtaessa heinikossa. Kohta Cole tulikin heinikosta pois keppi suussaan ja jolkotteli häntä heiluen Rafen luokse. Pentu pysähtyi vajaan metrin päästä toisesta nuoresta ja tiputti kepin Rafen vierelle. Cole katsoi keppiä ja sitten Rafea häntä heiluen laskien eturuumiinsa maata vasten peppu ylhäällä pyytäen Rafea leikkimään kanssaan. Eikä mennyt kuin hetki kun Rafe olikin leikkimässä itseään nuoremman kanssa ympäri Ferguksen valitsemaa aukeamaa.

Aurinko oli laskeutunut ja päivä oli vaihtunut pimeäksi illaksi. Leikit oli leikitty ja Cole oli vuorostaan heinikossa läähättäen hyvin tyytyväisenä kuunnellen ympäristön ääniä. Pyöreä täysikuu alkoi kiipeämään hitaasti taivaalle illan pimentyessä ja tähtien syttyessä. Cole tunsi kuinka pennun lihakset nykivät, aistit olivat paljon normaalia paremmat ja pentu alkoi liikkumaan hermostuneesti ympäriinsä välillä asettuen makaamaan, mutta nousi muutaman sekunnin perään ylös ruohikosta ja käveli jälleen. Colelle täydenkuun muutos ei tarkoittanut fyysistä muutosta vaan lähinnä luonteen muutosta. Vain pennun pienet lihakset kasvoivat, tehden pienestä valkoisesta karvapallosta astetta pari suuremman näköisen. Pennun silmissä ei enään näkynyt merkkiäkään siintä iloisesta pennusta vaan niissä paistoi puhdas verenhimo ja halu metsästää. Cole ei välittänyt laumalasistaan tässä vaiheessa pätkääkään vaan päästi ilmoille ulvonnan ja no oli kadonnut jo metsän pimeyteen.

Cole kulki pitkin metsää etsien saalista itselleen kirsun avulla ja ensinmäinen kohde oli pieni mitätön hiiri. Cole tapo hiiren yhdellä puraisulla leukojensa väliin, ravisteli sitä edestakaisin ja tiputti maahan. Pieni eläin oli kuollut kuin kivi, eikä Cole koskenutkaan siihen syödäkseen sitä. Jostakin kuului rasahdus ja pennun korvat kääntyivät äänen suuntaan, jokin liikkui ja Cole rynnisti kohteensa kimppuun kuin vesikauhuinen koira. Pennun pieniin hampaisiin tarrautui tuulessa liikkunut puun verso ja Cole retuutti sitä, repi aina irti juurineen ja silti retuutti sitä uudestaan.
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Touko 2016, 21:36

Fergus Verikuu, Synth Skullmore

Kuun alkaessa nousta, oli kaikkien katseet kohonneet taivaalle ja tuntui kuin yhdessä samaisessa aallossa, koko lauma vääntelehti ja ärisi itsekseen paikoillaan. Lihaksia särki, kun ne saivat lisää massaa alleen, muutama luukin rasahti uuteen pituutensa. Muutoksesta äreä susijoukko laskivat katseensa toisiinsa. Fergus nousi takajaloilleen, paljastellen hampaitaan muille, muistuttaen kuka oli joukonpää. Kukaan ei sanonut alfalle vastaan, jopa Lorelai luimisteli urokselle korviaan. Hetken aikaa jännitys pystyi lauman välillä yllä, mutta hiljakseen se alkoi tasaantua. Ferguskin palasi takaisin neljälle jalalle.
Kimeä ulvonta sai kaikkien huomion kääntymään joukon nuorempaan, joka pisti muutkin suoristamaan kaulansa ja päästämään joukolla jykevän ulvonnan kohti täyttäkuuta.

"La-Lauma?" Kauempana aukiosta nuorimies henkäisi selvästi peläten kuulemaansa ulvontaa ja käänsi katseensa opettajaansa ja joukonpäähän. Kapeakasvoinen mies mustaan sonnustautuneena ja metsästäjän hattu päässään, tuijotti puiden yläpuolelle kiivennyttä täyttäkuutta, silitellen tumman ruunansa kaulaa rauhoittelevasti. "Emme ole vielä valmiita laumaan." Toinen uorukainen totesi yhtä huolestuneena kuin toverinsa. Molemmat tuijottivat Synthiä siinä toivossa, että tuo toteaisi, että he eivät kykenisi metsästämään kokonaista laumaa. "Ei hätää, tämä on hyvää harjoitusta. Olen kohdannut ennenkin usemman ihmissuden samanaikaisesti. Se toki on suuri haaste, mutta jos on varautunut, se ei ole ongelma." Mies selitti.
Kristian ja Merrith katsahtivat toisiaan, ottaen tiukemmat otteet hevostensa ohjaksista. "Aina vähintää yksi käsi vapaana." Synth huomautti, vetäessään samalla jousensa pois olaltaan. "Aseet esiin." Tämä vielä käski, eikä nuorukaisilla ollut vastaan intämistä.
Synth lähti hevosensa kanssa astlemeaan edemmäs äänien suuntaan rauhallista käyntiä. Miehen molemmat kädet olivat vapaina, kun tämä veti viinistään nuolen ja asetti sen valmiiksi jouseensa. Synth ohjasi ratsuaan taidokkaasti jaloillan, se oli koulutettu ymmärtämään näpäyksiä kyljillään, joiden avulla se tiesi mihin suuntaan kääntyä kun pyydettiin.

Jostain läheltä kuului yllättäen nopeiden tassujen liikettä ja Synth oli näkevinään vilauksen valkoista. Mies teki kädellään eleen käskien kaikki seisahtumaan. Hän jännitti jousensa ja laukaisi nuolen siihen suuntaan mistä kuuli nyt rähiseviä ääniä, kuin jokkin olisi retutttanut pientä vartpua. Synth ei kuitenkaan tähdännyt alas maata kohti, vaan kohti puunrunkoa, aikeina pelästyttää se jokin esiin. Nuoli suhahti ilman halki iskeytyen puunrunkoon.
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 19 Touko 2016, 22:07

Cole retuutti puun varpua niin kauan, kunnes puu parka oli aivan riekaleina ja pureskeltu. Pentu oli aikeissa jatkaa iloisesti matkaansa omiin seikkailuihinsa ja metsästää vielä paljon lisää. Yö oli vielä nuori. Yllättäen sen kaikki hauska keskeytyi kun ilman halki kuului suhahdus nuolesta ja tömähdys kun nuoli osui puunrunkoon. Cole hätkähti aloillaan korvat pystyssä ja normaalissa tilassa pentu olisi varmasti juossut tuhatta ja sataa laumansa suojiin, mutta sen sijaan pentu luimisti korviaan ja paljasti hampaansa muristen niskakarvat pystyssä.
Metsän pimeyden keskeltä ja pensaiden suojista astui metsästäjien hämmenykseksi täysin valkoinen, kuonon päätä lukuunottamatta, ihmissuden pentu niskakarvat pystyssä muristen vailla itsesuojelu vaistoa metsästäjille. Näky herätti pientä hilpeyttä nuoremmissa metsästäjissä, mutta ihmissusi se Colekin oli ja osasi purra kuten muutkin laji kumppaninsa. Levittää kirousta kuin ruttoa. Sen enempää harvinainen valkoturkkinen ei ollut metsästäjien ihmeteltävänä kun metsästäjiä yli puolet pienempi karvakasa hyökkäsi kohden hevosia ja niiden jalkoja silmittömän raivon vallassa. Eikä Cole antanut itsensä olla helppo maali metsästäjille. Se oli ehkä pentu, mutta oli pieni maali taitavallekin jousen käyttäjälle. Eikä asiaa auttanut pennun pyöriminen hevosten jaloissa yrittäessä purra metsästäjiä tai näiden hevosia.
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Touko 2016, 23:31

"Tsh pentu?" Huvittunut kysymys tyrskähti Merrithin suusta valkoturkkisen karvapallon ilmestyessä esiin. Synthiä näky ei huvittanut. Katseessa oli ennemmän sääliä, koska olihan mahdollista että nuori lapsi oli joutunut ihmissuden puremaksi ja se jos mikä oli surullista. Toki synnynnäiset ihmissudenpennut myös saivat mieheltä pientä sääliä, nuokun eivät olleet saaneet valita kohtaloaan, kun se oli syntymässä jo päätetty heidän puolestaan.
Mies ei virittänyt uutta nuolta, vaikka pentu hyökkäsikin joukkiota kohti. "Pikkuinen ei ole ongelmamme nyt." Synth ilmoitti samalla kun tunsi hevosensa nousevan puolittain takajaloilleen ihmissuden käydessä sitä härnäämään. Ruuna yritti iskeä sutta etukavioillaan kauemmas itsestään.

"Mitä tarkoitat?" Toinen nuorukaisita kysyi hätäisenä, kun yritti pysytella oman hevosensa selässä, joka lähti kaartamaan pennusta kauemmaksi miltei pillastuen. Synth veti nuolta ulos viinistän tähdäten sitä metsän pimeyteen. "Kuuntele." Mies sanoi rauhallisellla äänellä ja mitä pikku pennun rähinästä saattoi kuulla oli voimistuva töminä, joka sekoittui vihaiseen murinaan. Yksinäinen punainen hohde oli jo näkyvissä metsän siimeksestä ja Synth tuijotti sitä suoraan silmään. Tapaamme taas.
Lauma oli haistanut miesten vainun tuulen muuttuttua vastatuuleksi. Koko kolmikko hajaantui susilauman tieltä, jota harmaaturkkinen alfa johti vihaisena miehiä kohti.
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 20 Touko 2016, 19:04

Metsästäjät eivät tuntuneet välittävän ympäriinsä hyppivästä pennusta tuon taivaallista, toisin kuin ratsastajien hevoset jotka tekivät parhaansa pysyttelemällä kaukana sinnikkäästä pikku riehujasta. Hevoset yrittivät potkia ympärillä häärivää pentua ja osumilta Cole ei välttynyt vaan sai ikävän potkun takalistoonsa. Cole inahti, mutta se ei pysäyttänyt nuorta verenhimoista petoa saaliin kaadossa vaikka se sitten olikin pennun mittapuussa aivan liian iso. Cole ryntäsi muiden metsästäjien ratsujen perään yrittäen purra hevosia jaloista, mutta sai ratsuilta vain kuonolle kaviosta kun yritti liian innokkaasti ja varomattomasti hevosia lähestyä. Pentu ravisti päätään ja kohotti korviaan kun kuuli askelia katsoen äänen suuntaan. Ilmassa leijui tuttu alfan ja muiden laumalaisten haju, jotka osallistuivat pennun kanssa saalistukseen. Metsästäjien keskuudessa lauman saapuminen merkitsi hajaantumista ja Cole oli yhtälailla mukana, hyödyttömänä, juosten hevosten ja laumalaisten keskellä.

Cole oli ottanut yhden metsästäjän sekasorrossa verenhimoisen katseensa alle ja otti jaloillaan vauhtia hypäten takaapäin hevosen selkään, upotti terävät hampaansa lierihattuisen miehen käsivarteen ja alkoi retuttamaan päätään puolelta toiselle, yrittäen repiä mies parkaa alas satulasta.
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Touko 2016, 19:19

Lauma hajaantui siinä missä metsästäjätkin. Ace säntäsi Rafen kanssa Kristianin perään, joka melkein huusi paniikissa, käskyttäen hevostaan vauhtiin, yrittäen huitoa petoja miekallaan, jos nuo tulivat liian lähelle. Lorelai tahoi yhden täysin omakseen ja se oli Merrith.
Fergus puolestaan syöksyi Synthin perään, kuin vaistoaisi haluavansa mokoman hengiltä ahnaasti, jopa selväjärkisenä jos niin olisi sattunut olemaan. Cole pysyi hyvin perässä ja tuo ketterästi pääsikin hevosen selkään, josta ratsu tuntui hermostuvan liiakseen, vaikka se oli hyvin koulutettu. Mies ehti kääntää vain katseensa valkeaan pikku suteen, kun tunsi paineen puristuvan paksunahkaisen käsisuojuksensa ympärille. Hampaat eivät uponneet suojuksen läpi, mutta olihan se epämiellyttävä tunne.
Mies irvisti pienesti ja repäisi käsivartensa hevosen sivulle, niin että roikotti pentua nyt käsivarrestaan, siinä toivossa että tuo väsyisi ja päästäisi irti. Sivusilmällä hän saattoi nähdä alfan saavuttavan.
Synth rohkaisi ratsuaan neliin ja yritti parhaansa ravistella pennun itsestään irti, hän ei halnnut tuota satuttaa, vaikka moni olisi käyttänyt tämän tilaisuuden hyvin. Pentu oli silti lapsi ja tämä ei ollut tasaväkinen ja reilu mittelö. Ehkä muutaman vuoden päästä hän voisi asiaa harkita.
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 20 Touko 2016, 20:55

Cole oli saannut saaliinsa hampaisiinsa ja puristi leukansa tiukasti yhteen puristaen leukojensa välissä tämän miehen kättä, joka vei pennulta jalat alta antaen pennun roikkua hevosen laukatessa tyhjässä ilmassa. Cole yritti tassujaan kiertää miehen käden ympärille, mutta mies ravisti silloin kättään saaden pennun tassujen otteen lipsahtamaan ja jättämään roikkumaan tyhjän päälle. Cole ei jaksanut ikuisuuksiin pitää kiinni tietenkään ja lopulta putosi tömähtäen maahan kierähteän muutaman kerran ympäri ennenkuin pysähtyi. Cole oli pienen hetken hieman pyörällä päästään ravistaen päätään siinä maatessaan ja nousi ylös katsellen tilannetta... kaikki juoksivat siellä täällä ja pentu näytti hieman harmisituneelta. Ei pennusta ollut hyötyä! Colen metsästysvaisto ja täysikuu velvoittivat, pakottivat pentua jatkamaan kaikesta huolimatta. Pennun katse etsi uutta saalista jo kaiken toiminnan keskeltä, mutta se keskeytyi kun ilman halki sujahti nuoli. Cole huusi ulvahtaen kun hopea kärkinen nuoli viilsi pennun selkään pitkän syvän haavan ja tömähti takana maahan pystyyn seisomaan.
Kipu haavassa oli Colelle jotakin aivan uutta, se poltti ja sattui todella paljon. Se nosti täydenkuun vaikutuksen alaisena olevan pennun raivon kuitenkin uudelle tasolle kun sen katse oli löytänyt ampujan ja hyökkäsi miestä kohden suoraan edestä hampaat esillä. Cole pyrki miehen päälle käymään, pyrki päästä puremaan miestä naamaan ja kasvoihin. Minne vain.
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Touko 2016, 21:12

Synth pääsi pennusta eroon ja tämä sai nyt keskittyä harmaaniskaan täysin. Veti uuden nuolen eselle, lähtien johdattamaan hukkaan kohti aukiolta, mistä lauma oli tullutkin. Fergus seurasi mukisematta, rähisi ja haukahteli miehen perään.
Lorelai oli saanut härnättyä toista metästäjää ratsuineen siihen pisteeseen, että hevonen oli pillastunut pahanpäiväisesti ja mies oli lentänyt selästä. Onneksi naaras näki hevosessa enemmän syötävää, kuin nuoressa ihmismiehessä. Merrith käyttikin tilaisuutensa hyväkseen ja pakeni pusikon suojiin virittelemään varsijoustaan. Miehen katse osui kuunvalossa miltei hohtavaan pentuun, se jos mikä olisi helppo saalis.
Hieman hätiköiden intonsa takia Merrith laukaisi vasaman, joka suhahti ohi, onnistuen vain raapaisemaan pentua selästä. Mies kirosi ryhtyen virittämään vaarsijoustaan uudestaan. Pikkuinen kuitenkin rynni kohti, jolloin mies yritti potkaista pikkupetoa rintakehään kauemmaksi itsestään ja laukaista perään toisen vasaman, jos se nyt näin lähempää osuisi maaliin.
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Touko 2016, 15:16

Colen hyökkäys ei onnistunut ihan niinkuin olisi pitänyt pentu pamahti täydestä vauhdista päin metsästäjän saapasta ja lensi kuperkeikan jos toisenkin taaksepäin uikahtaen. Cole pyrki ylös, mutta kuului vain suhahdus ilmassa kun nuoli lävisti ilman ja sitten se oli enää pennun tuskan huutoa ja uikutusta. Nuoli oli lävistänyt edestä pennun "hartian" ja tuli ulos hieman sivuttain ulos selkäpuolelta. Cole uikutti surullisena pyörien sekavana paikallaan, kaatuillen verta vuotavana oikea etujalka ylös nostettuna. Kipu oli jotakin mitä Cole ei ollut koskaan tuntenut ja verenmaku suussa, se kaikki oli niin hämmentävää, sekavaa ja se sattui niin paljon. Se oli myös ehkä virhe metsästäjältä jos yhtään tiesi ihmissuista mitään niin kipu teki niistä vahvempia. Cole ei ollut mikään poikkeus lajissaan.

Pennun kullankeltainen pimeydessä melkein hohtava katse kääntyi metsästäjään ja tuo hyökkäsi metsästäjän päälle kun tuo vielä latasi uutta vasamaa jalkajouseen. Pentu upotti hampaansa miehen jalkajouseen ja lähti sitä uskomattomalla raivolla, sekä sinnikkyydellä repimään pois metsästäjän käsistä. Vaikka pentu olikin Cole osoitti täydenkuun aikaan omistavansa melkoiset voimat. Jalkajousi lipesi miehen käsistä ja Cole heitti sen kauemmaksi kääntyen muristen saalistaan kohden korvat luimussa. Pentu hyökkäsi ja mies veti vyöltään veitsen, jolla alkoi puukottamaan valkoista turkkia tahrien sen veren väriseksi, aivan punaiseksi. Cole roikkui sinnikkäästi miehen käsivarressa kiinni tuntematta enää kipua, kunnes pennun verinen ruumis tippui maahan ja Cole jäi makaamaan vain paikoillensa hiljaa uikuttaen.
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 16:11

Synth johdatti harmaata hukkaa vain lähemmäs niityn rajaa. Mies kuitenkin huomasi, kuinka alfan keskittyminen tuntui herpaantuvan. Fergus hiadsti vauhtiaan, korvien luimistellessa takaa kuuluviin ääniin. Lopulta uros jarrutti ja käännähti kannoillaan, joka yllätti metästäjän täysin. Synthin oli pakko pysäyttää ratsunsa ja ryhtyä kääntämään tuon isoa ruhoa ympäri. Mitä tuo peto oikein teki?
Fergus oli kuullut pennun vaikerrukset ja vaikka täysikuu saikin hänestä eläimellisen pedon, oli hänellä silti alfan vastuu harteillaan ja hän sen ymmärsi. Susi palasi samaista reittiä takaisin mitä oli tullutkin, antaen Colen ääntelyiden johdattaa häntä.

Fergus karjaisi vihaisenä viimein nähdessään edessäpäin yhden metsästäjistä ja verisenä maassa makaavan Colen. Merrith joutui perääntymään pennun läheltä ja lähti kiireesti peruuttamaan, ollen valmis puolustautumaan, mutta iso peto ei kimppuun käynytkään. Se pysähtyi verisen pennun yläpuolelle, nuuhkien tuota.
Hiljainen uikutus täytti yllättäen ilman, joka metsästäjää ylätti, sillä se lähti tuosta isosta harmaasta pedosta. Alfa kokeili varosvasti pienempää töniä pystyyn kuonollaan ja nuoli tuon haavoja huolehtivasti. Nouse ylös... Nouse... Cole... Pedon pään sisällä kaikui hätäännys ja huoli.
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Touko 2016, 18:10

Cole kuuli painavat askeleet maata vasten, mutta ei liikkunut eikä reagoinnut niihin millään tavalla. Ferguksen vihainen karjaisu sai pennun toisen korvista liikahtamaan pienesti, mutta muuta liikettä ei ollut. Suuri tumma hahmo ilmestyi pennun yläpuolelle. Cole katsoi sitä samentuneilla keltaisilla silmillään liikahtamatta minnekkään suuntaan, antaen sitten katseensa valua eteensä. Cole inahti vaikeroiden kun Fergus yritti kuonollaan töniä pentua pystyyn. Cole vain liikkui suuremman kuonon työnnöistä kuin märkä rätti ilman minkäänlaista eloa, jopa Ferguksen nuolemiset tuntuivat olevan aivan liian tuskallisia pennulle.
Kuitenkin, Cole liikahti ja pentu nosti koko ruumis täristen päänsä Ferguksen suuntaan lipaisten sen kerran vaaleanpunaisella kielellään alfan kuonoa. Näytti hetken että pentu olisi hymyillyt pahoittelevasti alfalle ennenkuin pieni pää lähti hitaasti putoamaan alas silmien sulkeutuessa. Sen jälkeen Cole ei enää liikkunut vaan makasi lähes elottomana maassa tajuttomana. Hidas hengitys vain kertoi pennun olevan vielä hengissä, jollakin tasolla verta vuotavana. Pennun karvainen olemus kuitenkin alkoi hitaasti haihtumaan, se alkoi saamaan hitaasti ihmismäisiä piirteitä. Pienen lapsen. Ja nopeasti maassa makasi alaston verinen pikku poika, jolla oli puoli pitkät pörröiset valkoiset hiukset.
suskari
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 20:39

Cole ei kyennyt nousemaan, se sai Ferguksen vikisemään kahta kauhemmin. Ania asia mitä pentu kykeni tekemään oli vain suomaan pienen lipaisun kielellään hänen kirsulleen. Uros yritti uudestaan, toisen oli noustava, täällä ei ollut turvallista. Mutta se oli turhaa, verestä punainen Cole ei liikkunut
Susi puri hampaansa irveen ja suoristi kaulansa ylös kohti taivaisiin, päästäen ilmoille pitkän vaikeroivan ulvonnan, ilmoittaen muille laumalaisilleen, että hän perääntyisi, palaisi kotiin jos vain kykenisi. Siinä ulvoessaan Fergus ei huomannut mitä pikkuiselle tapahtui, mutta paniikissa oleva Merrith näki. Metsästäjä joutui laskemaan varsijoutensa, tietämättä mitä pitäisi tehdä.

//Eikö täysikuu vaikuta vaikka Cole on tajuton? :o //
Janni
 

Re: Uusikuu || Janni!

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Touko 2016, 21:48

Cole makasi maassa liikkumattomana kuin kivi kun Fergus päästi ilmoille sydäntä särkevän ulovontansa että poistuisi paikalta takaisin kotiin. Sääli vain ettei alfa ollut tarpeeksi tarkkaavainen juuri tällä hetkellä. Pusikon suojissa kauempana oleva metsästäjä Merrith todellakin aikoi käyttää tilaisuuden hyödykseen. Mies laittoi varsijousen sivuun ladattuna ja teki jotakin aivan hullua: mies syöksyi pusikosta ja nappasi pienen maassa makaavan verisen pojan syliinsä uhmaten alfan teräviä kynsiä ja leukoja. Mies juoksi lapsi sylissään surun sekaista raivoavaa alfaa karkuun, mies kutsui hevostaan, joka syöksyi jostakin metsästä esille. Mies hyppäsi kyydistä selkään. Ampui vasaman alfaa kohden ja käski ratsunsa laukkaan ja kovaa.
"Synth!" Merrith huusi kun oli päässyt ratsunsa kanssa lähelle paikalle tulevaa miestä, opettajaansa. "Sain pennun!" Mies tokaisi opettajallensa, jonka päätöksenä oli mitä tehtäisiin.

Cole oli onnellisen tajuton ja tiedoton tapahtumista. Oikeastaan pienen lapsen mudossa oleva Cole oli täysin tajuton useamman päivän käärittynä siteisiin ja korkeassa kuumeessa. Kolmantena päivänä Cole aukoi silmiään kunnolla auki. Näkymä oli hyvin sumeaa ja epätarkkaa, jolloin lapsi sai tehdä oikeasti töitä että sai silmänsä auki. Cole näli yläpuolella olevan katon, tunsi valtavaa kipua kehossaan kun yritti liikkua niin kovaa että lapsi alkoi itkemään kipujaan.
suskari
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron