Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)


(3) Keskellä Laurina aroja sijaitseva puolueeton kylä, joka on erikoistunut lohikäärmeiden kouluttamiseen. Briaria asuttaa sekainen joukko, josta ei voi sanoa enemmistöksi mitään. Kuitenkin, Briarista saapuvat lohikäärmeen ratsastajat. Briar pysyttelee kuitenkin puolueettomana sodan suhteen, joskin yksittäisiä asukkaita voi lahjoa puolelle tai toiselle. Briarissa asuva kansa on kuitenkin kovin ylpeää taidoistaan, sillä tiettävästi Briar on ainoa paikka, jossa osataan kouluttaa ja pyydystää elävänä lohikäärmeitä. Vankka ja kivinen kylä on raskaasti suojattu. Vierailijoita ei katsota hyvällä, oli kyseessä sitten ihmisten, haltioiden tai puolueettomien puolella oleva matkaaja. Briarin asukkaat ovat kovin ennakkoluuloisia matkalaisia kohtaan, mutta päästävät noita toki sisään. Kukapa sitä nyt lohikäärmeitä täynnä olevassa kylässä alkaisi riitaa haastaa asukkaiden kanssa?

Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Elo 27, 2015 12:22

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Vasta Dariuksen käskiessä Iriadoria laskemaan aseensa, kävi Lorythas katsahtamaan punapäisen puoleen. Seuraten kuinka tuo samantien astui syrjemmälle ja antoi pienellä ranneliikkeellä sen terän lipua takaisin hihaan piiloon. Sitä ei nyt tarvittu, aivan kuten hän itse oli ajatellut ja niin kuin Dariuskin oli sanonut. Punapäinen astahti hieman kauemmas, luottaen siihen että Lorythaskin kykeni Winderiä kuuntelemaan siitä huolimatta, että niin vihaiselta ja uhkaavalta vaikutti.
Hopeakäärme tuijotti yhä vaativasti Dariusta, naamansa harvinaisen vakavana ja kulmat niin, että se sai sarvipäisen näyttämään kylmältä ja arvioivalta. Ja se katse arvioi Haukansilmää. Mittasi niitä sanoja mitä Winder hänelle oli sanonut ja niitä pieniä taputuksia käsivarsia vasten hetken, ennen kuin otteensa Dariuksen rintapielestä irti laski. Jääden kuitenkin likelle seuraamaan mitä Haukansilmä aikoi, valmiina vetäisemään tuon vaikka kokonaan ylös seinää vasten, jos kenraali osoittaisi uusia uhittelun merkkejä Briarilaisille. Siinä missä muut saattoivat ottaa kevyesti vastaavan käyttäytymisen siinä vaiheessa kun vastapuoli oli rauhoittunut, oli Lorythas toista maata. Kylän vanhimpana hänen piti huolehtia kylänsä turvallisuudesta ja katsoa muitten perään – ja sen sarvipäinen totta vie oli valmis tekemään oman henkensäkin uhalla.

Se rätisevä palo silmistä kuitenkin laski, vaikka Hopeakäärme säilyttikin katsekontaktinsa Haukansilmään kun tuo lähti omatoimisesti pyytämään anteeksi käytöstään. Siitä Lorythas oli omalta osaltaan tyytyväinen, vaikkei osannutkaan sitä tyytyväisyyttä kasvoilleen heti takoa näkyväksi. Ei hän vihainen ollut, mutta sitäkin närkästyneempi Dariuksen käytöksestä…
Kaksikko kuitenkin vaihtoi keskenään pahoittelunsa, nuorikonkin käydessä sanoja vaihtamaan Winderin kanssa sen verran, että yritti niin sanotusti sitä osumaa pehmittää väittämällä että näitä sattui. Mutta ei niitä sattunut. Lorythas tiesi sen hyvin, ja puoliverisen olisi tehnyt mieli se ääneenkin todeta, mutta tuo näki parempana pitää suunsa kiinni ja antaa Winderin hoitaa häpeänsä itse pois alta. Ilman, että siihen kenenkään tarvitsi erikseen puuttua.
Iriadorkin etsiytyi takaisin omalle sijalleen istumaan, henkäisten syvään säikähdystään. Odottaen vain että voitaisiin jatkaa siitä mihin oli jääty, että Darius ja Lorythas rauhoittuisivat, eikä tästä syntyisi samanlaista välikohtausta kuin edellisenä aamuna oli käynyt. Sitä Iriador toivoi vähiten tähän hätään…

Kaikessa hiljaisuudessaan Hopeakäärme kävi viimein perääntymään kunnolta Haukansilmän luota, vilkaisten pikaisesti kyökkipojan puoleen. Ainakin tuo näytti olevan kunnossa, säikähtänyt vain, jonka huomasi niistä otsalle ja ohimoille nousseista hikikarpaloista, joita poika hihansa syrjään kävikin pyyhkäisemään ohimennen.
Älä tee noin - enää ikinä”, hopeaharjaksinen kävi yhä äänessään sitä uhoa toteamaan Dariukselle, jo maltillisesti, rauhallisemmin sen katseensa haltiaan takaisin tuoden. Selvästi myös odottaen että kenraali istui alas ennen kuin kyläpäällikkö takaisin aloilleen asettuisi, ja kykenisi rauhoittumaan.


//KAKEBANNERIIIIII! Eikun meidän banneri on kyl sidoniabanneri jos siitä lähetään. Pissamaster iski jo. En enää ikinä pelaa teidän kanssa aapelissa. VARO VAARAA NIIIIIIII. Mutta tahdon olla painajaissoturi >: Daggeri kainaloon, maski naamalle. PISTÄN JOOOOOOO, teippaan ne itteeni aina yön ajaks//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Elo 27, 2015 6:51

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Apupojasta kenraali kävi vilkaisemaan kyläpäällikön puoleen, kaikessa hiljaisuudessa odottaen ja miettien, vaatisiko Lorythas häneltä tämän suurempaa anteeksipyyntöä. Kyllä haltia tiedosti tehneensä väärin ja ymmärsi, mikäli puoliverinen häneltä enemmän olisi vaatinut. Ei Darius kyllä tämän paremmin välittänyt anteeksi pyydellä ihmisiltä, mutta kenraali kyllä ymmärsi, mikäli sarvipäinen häneltä olisi käynyt vaatimaan enemmän. Niin ei kuitenkaan käynyt, kyökkipojan käydessä kattamaan pöytää normaaliin tapaan, siinä missä Iriador jo istahti alas. Darius puolestaan kävi nostamaan ylös sen tuolin, jonka maahan oli kumonnut, vilkaisten sivusilmällä Lorythasin puoleen, tuon käydessä käskemään haltiaa olemaan tekemättä äskeistä enää koskaan. Nopeasti, lähes huomaamattomasti Eliitti kävi nokkaansa nyrpistämään moisen käskyn myötä, mutta ääneen haltia ei sitä käynyt uhmaamaan. Tietenkin Darius yrittäisi olla luottavaisempi kyläläisiä kohtaan, mutta lupauksia hän ei voinut antaa. Ei näin pian. Ehkä sitten, kun oli tällaiseen seuraan tottunut, kenraali voisi sitten lupailla moisia. Mutta juuri nyt, ei Haukansilmästä ollut lupaamaan täysin, etteikö äskeinen tulisi toistumaan.

"En ajatellut", Winder kävi lopulta vastaamaan puoliveriselle, samalla kun poimi keihäänsä lattialta ja asetti sen takaisin asevyölle, pitäen huolen siitä, ettei vahingossakaan aseellaan tähdännyt kohden kyökkipoikaa, joka viimeisiä kattauksia teki, ennen kuin lihapiirasta pidellyt neitokainen kävi laskemaan kantamansa pöydälle. Se aseeksi luultu leikkuuveitsi iskettiin piiraaseen, ennen kuin kaksikko poistui pöydän äärestä, toivottaen kolmikolle hyvät ruokahalut.
Siinä missä Darius kävi viimein iskemään ahterinsa takaisin nostamalleen tuolille, kävi myös koko majatalo rentoutumaan ja rauhoittumaan äskeisen "välikohtauksen" myötä. Kenraali tuijotti hetken pöytää sanattomana, kunnes se katse nousi varovaisesti, anteeksipyytävästi puoliverisen puoleen.

"Anteeksi", Haukansilmä aloitti varovaisesti, vielä pyytäen itse kyläpäälliköltä anteeksi äskeistä reaktiotaan, "en vain... Tämä kaikki on uutta ja...", Ei kenraali oikeastaan löytänyt selitystä käytökselleen, muuta kuin sen, että oli yksinkertaisesti roturasisti ihmisten suteen. Ei hän sitä ääneen halunnut sanoa ja sen kyllä näki haltiasta, joka lattiaa kohden alkoi pälyillä kovin sanattomana.
"Anteeksi", kuului uudestaan, Haukansilmän yhä tuijottaen kovin alistuneesti kohden lattiaa, kykenemättä tämän paremmin ilmaisemaan tunteitaan ja sanojaan.



// KAKEEEEESIDONIAAAAAAAA. eikunhäh. Pissamaster strikes sieltä joo jo (D Kyl sä meidän kans aapeliin tuut vielä, katotaan vaan. VARON VAARAAA. Et voi olla painajaissoturi ennen kuin oot pro ja otat aseen kainaloon! TEIPPAA JOOO. MUTTA FAIJA, SISÄLLÄINNNNNN---- näin niiku soi taustalla Mies ulos sinusta kun tätä kirjotin. Mut eiks tää oo kans aika Lory biisi?.... KUN SE HANS. SAAPUUUUU. noninyt meen nukkuun ja silleen, MUTTA VASTASIN SILTI ÄHÄHÄ //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Elo 27, 2015 10:52

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Puolikäärme seurasi vieressä seisten kuinka Darius kävi tuolinsa nostamaan ylös, ja aseensa poimimaan lattialta, siinä missä sivusilmällä seurasi, että nuoret saivat pöydän katettua. Sarvipäinen soi kepeän taputuksen kyökkipojan hartialle, joka kyläpäällikköön katseensa kohotti ääneti kyllä ilmaisten, että kaikki oli sattuneesta huolimatta kunnossa. Lorythas olisi saanut kuulla kunniansa Neriltä, jos jotain vakavampaa olisi sattunut – mutta onneksi jokainen heistä oli selvinnyt pelkällä säikähdyksellä. Jahka kuitenkin Winder kävi sijoilleen takaisin istumaan, kiersi hopeaverinenkin oman tuolinsa luokse, siihen hitaasti istuen alas ja silmäillen sitä piirasta pöydän keskellä, joka vielä tuoreuttaan höyrysi.
Dariuksen ääni sai Puolikäärmeen kohottamaan katseensa kuitenkin jälleen miehen puoleen tällä kertaa rauhallisemmin, isällisesti, Lorythaksen huokaistessa silmäpuolen nyt pyytäessä anteeksi häneltä.
Minä ymmärrän kyllä, Darius”, Lorythas aloitti rauhallisenmatalalla äänenpainollaan, “Se on osa sinua, en tuomitse teitä sen perusteella mitä teette muuriemme ulkopuolella, mutta pyytäisin, ettet toisi niitä vakaumuksiasi tänne”. Hopeakäärme ei halunnut sen rauhan rikkoutuvan, joka Briariin oli vuosisatojen aikana rakennettu. Jota hänkin oli omasta puolestaan ylläpitänyt ja halusi, ettei kenenkään tarvinnut tuntea täällä oloaan turvattomaksi.

Hopeakäärme ojensi kättään pöydänpinnan ylitse, sormillaan viittoen Haukansilmää edes vilkaisemaan kasvojensa puoleen, haltian ollessa pitänyt alistuneenoloisen katseensa lattiaa kohden koko tuon ajan.
Pyydän… sitä koko sydämeni pohjasta. Haluan sen rauhan säilyvän, enkä kenenkään pakottavan minua suuttumaan ulkopuolisille”, Hopeakäärme jatkoi vaivautuneena, takoen kuitenkin sen rauhanomaisen hymyn kasvoilleen sanojensa päätteeksi, “Vähiten haluan rikkoa välejäni enää sinuun…”.
Mutta sitäkin enemmän haluan, että maistaisitte kokkien valmistamaa piirasta, nyt kun se on vielä lämmin ja tuore”, sarvipäinen hymisi, nojautuessaan takaisin pöydän yltä tuolinsa selkänojaa vasten.
No jo oli aikakin!”, Iriador parahti vierestä vitsaillen, jokseenkin jo malttamattomana odotelleena koska sitä aamiaista oikeastaan syötäisiin vai syötäisiinkö ollenkaan.

Tottuneesti Lorythas tarttui ensimmäisenä siihen leikkuuveitseen, siistin palan siivuten pyöreästä aamiaispiiraasta ja palaset asetellen ensin Iriadorille, sitten Dariukselle ja lopulta vielä itselleenkin siivun ottaen. Siitä oli aikaa kun Puolikäärme oli tätä maistanut, ja vaikkei siten tavallisesta ruuasta aina välittänytkään, tuntui hyvältä kuitenkin aina välillä palata takaisin niihin perimmäisiin tottumuksiin ja tapoihin, joihin Lorythas nuorempana haltioiden keskuudessa oli opetettu. Vaikka rikkaammissa piireissä ei kyllä kamalasti tämänkaltaisia riistaruokia silloin aikanaan nautittukaan…
Aamiaishetki sujui alkuun nähden kuitenkin hyvin, kyökkipojan välillä pyörähtäen pöydän ääressä vielä tiedustelemassa maistuiko ruoka vieraille ja halusivatko nuo jotain tiettyä vielä lisää. Iriador kyselikin vallan rohkeasti vastapuristetun tuoremehun perään, Lorythaksenkin pyytäessä itselleen jälleen kupillista teetä nautittavaksi. Ei Puolikäärmeellä ruokahalua siten vielä ollut, että olisi halunnut paremmin käydä ruokailemaan. Kyllä hän ehtisi myöhemminkin, jahka se kuumottavanheikko olo olisi väistynyt tieltä paremmin ja Lorythas pääsisi takaisin normaaliin päivärytmiinsä Dariuksen ja Iriadorin lähtiessä hänen luotaan.
Kaikkien kuitenkin saatua lautasensa tyhjiksi, siemaisi Lorythaskin teekuppinsa viimein kunnolla tyhjäksi ja asetti kupin lautaselleen, jolta aikaisemmin oli syönyt.
Toivottavasti aamiainen maittoi eilisistä… juomingeista huolimatta?”, Hopeakäärme hymisi omasta puolestaan tyytyväisenä tästä tilaisuudesta saada viettää aikaansa jälleen näin haltioiden kesken.


//SIDONIAA HUUTAEN BANNERIA HAKKAAMAAN TAAS. Nyt ne pissit pois. Aapeli tuo kirottu helvetti, jonne aamuyön pikkutunneilla aina eksytään syystä a tai b. VAROT VAARAA MMMMM, paree varoa nykyisin myös Make Legacya :----DDDD I GOT MAH WEAPON, IT’S IN MAH PANTS. Eikun. Voi Aksu kun sun ois pitäny laittaa se soimaan sillon kun me sitä heroic strikeä vedettiin tuskanhiki otalla (DDDD VASTASIT NIIN, AAMULLA – tai no vittu päivällä – OLI KIVA HERÄTÄ KUN OLI FOORUMILLA JOTAIN JÄNNÄÄ AKÖDJJHLDWA <333//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Elo 27, 2015 11:33

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Varovaisesti Haukansilmä nosti katseensa Lorythasin puoleen, puoliverisen käydessä kenraalia viittoen kohottamaan katseensa puoleensa. Kyllä Darius ymmärsi miksi Lorythas halusi haltian pitävän omat vakaumuksensa kurissa näin puolueettomassa kylässä, eikä hän halunnut käydä uhmaamaan kyläpäällikön omia aatteita. Olivathan he sentään tuon kylässä, oli vain kohteliasta ja tapojen mukaista mennä itse paikallisten säännöillä, ennemmin kuin vaatia röyhkeästi noita sopeutumaan vieraiden tarpeisiin.
"Äskeinen ei tule toistumaan", Darius hymähti pienesti, vaisusti katsellessaan anteeksipyytävästi sarvipäistä, "Ja ymmärrän kyllä pyyntösi, halusi säilyttää rauhan kylässäsi. En käy sitä enää toisten uhmaamaan omilla teoillani".

Jahka tilanne viimein rauhoittui ja majatalo muutenkin palasi siihen omaan rytmiinsä äskeisen jäljiltä, kävi kolmikko viimein ruokailemaan. Iriador selvästi oli sitä jo odottanutkin, siinä missä Darius ei varsinaisesti kokenut olevansa nälkäinen. Mutta, tiesi kyllä että nyt kannatti syödä kun siihen mahdollisuus oli, viimeistään matkalla muuten alkaisi huikoa. Eipä silmäpuoli mitään muuta käynytkään ruokansa lisäksi pyytämään, syöden lautasensa tyhjäksi ja juoden vettä päälle - olo oli hieman kuivahko eilisien jäljiltä, tosin oli Darius pahempaankin krapulaan herännyt kerran jos toisenkin. Ei se kyllä ollut mikään ylpeilyn aihe, että moinen viina määrä ei aiheuttanut varsinaisesti enää niin suurta krapulaa, mitä ehkä joskus olisi.
"Maittoi kyllä, erittäin hyvin", Kenraali hymähti Hopeakäärmeelle laskiessaan juomalasinsa takaisin pöydälle, "Eilisestä huolimatta. En kyllä edes muista, milloin viimeksi olisin saanut riistapiirakkaa, mutta tämän täytyi olla kyllä parasta sellaista, mitä ikinä olen syönyt", Haltia jatkoi, samalla kun katseli kovin seesteisesti Iriadorin puoleen.
"Meidän alkaa olla aika poistua...", Haukansilmä totesi lopulta, kuulostaen jokseenkin haikealta, "Parempi lähteä matkaan nyt, kun sääkin on hyvä. Olemme perillä hyvissä ajoin ja ehdimme vielä kotona hoitaa asioita ennen iltaa".
"Joten, meidän on valmistauduttava lähtöön"
, Kenraali tokaisi, odottaen että Seyr ja Mir Valdoren olivat varmasti valmiita, ennen kuin nousi pöydästä. Harmitti, ettei valuuttaa ollut mukana, Kenraali olisi mielellään jättänyt vaivanpalkkaa apulaisille, samalla myös ehkä jonkinlaista hyvitystä tarjoten aikaisemmasta tempauksestaan. Mutta, ehkä hän voisi seuraavalla kerralla tulla ilmaisemaan kiitoksensa majatalon väelle paremmin.

Ruuasta kiitettiin ja kokille käskettiin kertoa kehut ja kiitokset, ennen kuin kolmikko suuntasi takaisin Seyrin kartanolle. Kartanolla Darius veti viimeisetkin haarniskan osat ylleen ja auttoi sitten kumppaniaan pukemaan omansa, mikäli tuo apua tarvitsi. Kaikki omaisuus katsottiin mukaan, ennen kuin suunta kävi kohti talleja, joilla Náro ja Nashira odottivat.
"Ja jos meiltä jäi nyt jotain jälkeen", Darius aloitti haltioiden vielä viimeisiä tavaroitaan pakaten, "Niin et tule tuomaan niitä. Tulemme hakemaan ne sitten seuraavalla kerralla", haltia virnisti pienesti vitsaillen, vaikka kyllä tarkoitti sanojaan. Darius ei halunnut Lorythasia lähellekään Kuiskauksen tupia, ettei viimekertainen vahingossakaan toistuisi.

Talleilla ratsukaksikko oli saanut tallipoikien toimesta syödäkseen jo aamusta. Erikoisemmat ratsut olivat vierailunsa aikana keränneet osakseen ihmetteleviä ja ihastelevia katseita, mutta sentään pedot olivat osanneet vieraiden käsittelyssä olla nätisti. Náro nyt tietenkin oli varomattomampia tallipoikia koittanut lirkutella saaliikseen, mutta onneksi joku oli pitänyt huolen siitä, ettei kukaan mennyt tyhmyyttään syndraen ansaan lankeamaan.
Darius kävi satulomaan oman ratsunsa, antaen Iriadorin katsoa Nashiran kuntoon - Lorythas tuota varmasti auttoi jos sokea apua tarvitsi. Náro piti kovinkin tiukasti silmällä puoliveristä, jota oli viime aamuna joutunut väistelemään henkensä kaupalla. Se selvästi kantoi pientä kaunaa puolipedolle, lirkutellen vähän väliä melodisesti mielipiteitään kyläpäällikön suuntaan, hiljentyen kuitenkin sähähtäen aina kun Dari ratsuaan kaulalle napautti.


// TURPAAN KOKO BANNURIA. Pissit ei mee pois. Aapeli on hei hyvä pelipaikka, et nyt dissaa! Oot vaan katkera kun et ollu yhtä pissa master mitä Remu ja Joonas. Voi perkeleen Make Legacy :----D Voi kuinka kaunis se on. EI CRIM SEMMOSII ASEITA. Voi perkele se Heroic :---D SE MENI HEI NÄTISTI LOPPUVIIMEIN. Olin credit to team. HIRVEESSÄ JURRISSA VAAN NÄPYTTELIN MENEMÄÄN no en kyl mut anyway. OTA TÄSTÄ VÄHÄN LISÄÄ NÄIN YÖN PIKKU TUNTIEN ALKAESSA. //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Pe Elo 28, 2015 12:43

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Hopeakäärme hymyili tyytyväisenä Winderin sanoista, tietenkin ollen itse ilahtunut siitä että heidän ruokansa maittoivat kaupungissa varmastikin arvokkaammissa pöydissä istuneelle kenraalille. Iriadorkaan ei saattanut kuin nyökkäillä myöntyväisesti Haukansilmän sanoihin, ollen kutakuinkin samaa mieltä kumppaninsa kanssa. Se mehukin oli ollut niin maukasta ja hedelmäistä, joka itsessään oli jo saanut Iriadorin toivomaan että he voisivat käydä täällä syömässä useamminkin. Ja ehkä myös siten, ettei Lorythaksen aina tarvinnut heidän aterioistaan myöskään maksaa, kyllähän haltiat siihen itsekin olisivat hyvin kyenneet – vaikka olihan se myös omalla tavallaan mukavaa, että Lorythas oli heille aamiaisen näin kustantanut itse. Vaikkei Iriador tällaiseen tottunut ollutkaan.
Punapäinen vetäisi vielä viimeiset murut lautaseltaan, huuhtoen lasillisen vettä vielä kurkustaan alas ja hetken keskittyen vain tyytyväisenä istumaan aloillaan. Antaen olonsa mukautua siihen kylläisyyden tunteeseen noin alkuunsa, sokeankatsettaan kohottaen kuitenkin pienesti Winderin puoleen tuon mainitessa, että heidän tulisi valmistautua lähtöön.
Ja minä kun jäin kaipaamaan uutta lasillista sitä mehua”, korkeahaltia virnisti, “Mutta ehkä kotona sitten, parempi lähteä matkaan kun päivä on vielä nuori”.

Yhteistuumin kolmikko poistui pöytänsä äärestä, Lorythas viimeisenä, puoliverisen jäädessä kasailemaan heidän käyttämänsä astiat yhteen siistiin pinoon, josta ne olisi helpompi kasata keittiöön vietäväksi ja säästäisivät aikaa ja vaivaa majatalon työntekijöiltä. Asiaankuuluvasti Puolikäärme maksoi pussukastaan Nerille ruuista ja juomista hieman ylimääräistäkin antaen, kiittäen ruuista ja juimista, joita emäntä heille oli järjestänyt. Suoden vielä lämpimän halauksen naiselle, ennen kuin Lorythas silmäpuolen ja sokean kera lähti takaisin kartanolle.
Puolikäärme avitti haltioita kasaamaan tavaransa laukkuihin, tarkistaen huoneita vielä siltä varalta, että niihin olisi jotain unohduksesta vielä jäänyt sillä välin, kun Darius avitti Iriadoria pukeutumaan niihin loppuihin haarniskan osiin. Laukut nostettiin harteille, kaksikon talsiessa eteisen puolelle jossa Lorythas heitä jo odottikin mahdollisten unohtuneiden tavaroiden kanssa. Ovet avaten tavaroita kantavien edeltä ja lähtien noita saattamaan talleja kohden.
Ne odottavat teitä kyllä täällä”, Puolikäärme huokaisi, jälleen sen pienen punan noustessa kasvoille kun Lorythas kääntyi vilkaisemaan selvästi taas ujoudestaan vaivautuneena Dariuksen puoleen, “Kuten… minäkin”.

Talleilla hyvin huolehditut sotilaiden ratsut katsottiin kuntoon, Hopeakäärmeen tarvittaessa auttaessa kumpaakin haltioista jos siihen syytä tuli. Mutta Nárosta Vaern pysytteli tavallista kauempana. Ei hän ratsua kohtaan kaunaa kantanut, eikä suurta elikkoa millään tasolla pelännyt, mutta piti tarpeellisena eilisen johdosta antaa naaraalle omaa tilaa läheisyydessään. Kyllähän hän saisi tuon asettumaan aloilleen tarvittaessa, muttei omalta osaltaan halunnut enää käydä tätä aamua sotkemaan entisestään – vaikka temperamenttinen syndrae näytti välillä olevan omasta puolestaan eri mieltä, kaikkien harmiksi.
Toivottavasti matkanne kaupunkiin sujuu ongelmitta”, Hopeakäärme totesi, samalla pienesti Nashiran muuten karvapeitteen alta niitä suomuja varovasti kokeillen, “Päätiet ovat tähän aikaan aamusta vielä näin pohjoisessa hiljaisia, pääsette tästä suoraa jatkamaan matkaanne nopeammin etelään kun seuraatte kylän itäiseltä laidalta alkavaa kiviaidallista tietä”, Lorythas opasti, hieman Winderin puoleen kääntyen samalla kun olemuksensa muuttui hieman pahoittelevaksi, noloksi.
Vaikka turhaahan minä neuvon… etteköhän te itsekin reittinne tiedä”, sarvipäinen kehräsi rauhalliseensävyyn, levollisesti Haukansilmää katsoen, “... Jään... ikävöimään teitä taas”.



//BANNURI MENEE VIELÄ RIKKI KUN NOIN HUTILOIT. Pissit menee nyt pois, vessan vedän ja sinne hukkuvat, NII! Aapelia dissaan koko sydämestäni. No niin no niin kun nauroin niin makeesti niitten paskoille jutuille että seuraavana päivänä mulla oli vatsa ja turpa ihan kamalan kipeinä :---DDD Make Legacy on niinku seuraavan eeppisyyden huipentuma <3 JUST NIMENOMAAN SELLASIA ASEITA. JA KANNATTI VETÄÄ SE LOPPUUN ASTI VAIKKA KOVASTI HALUSIT HELPOMPAA, NÄTISTI SE MENI NII! Heti ensviikolla uusiks 8)))))) Otan kernaasti lisää oi kiitos kyllä, tiedätkö mikä peli kolkuttelee jo kynnyksellä hmm HMMMMMMM 8DDDDDD//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Elo 28, 2015 1:06

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Huomio kääntyi Lorythasin puoleen tuon käydessä ohjeistamaan, mitä teitä pitkin kaksikon kannatti lähteä matkaan. Kenraali hymähti pienesti, kohauttaen olkiaan Lorythasin kuitenkin huomautellessa kaksikon varmasti reittinsä paremmin tietävän.
"Emme yleensä matkaa näin pohjoisessa, tiet täällä ovat suhteellisen tuntemattomia minullekin", Winder kertoi, samalla kun kiristi vielä satulan nyörejä, Syndraen koittaessa pullistella itseään niin, etteivät mokomat tarpeeksi kireälle tulisi, "Ehdotuksesi kuulostaa kuitenkin hyvältä. Tosin, jahka kauemmas olemme päässeet, poistumme teiltä - ei ole turvallista liikkua kahden merkittyjä teitä pitkin, joilla viholliseen törmäämisen mahdollisuus on suurempi, mitä tiettömällä reitillä".

Katse muuttui haikeammaksi Lorythasin ilmaistessa jäävänsä ikävöimään kaksikkoa. Kyllä Darius muisti puoliverisen eiliset sanat siitä, kuinka Seyr oli tuntenut itsensä niin yksinäiseksi talven aikana. Varmasti se haikea yksinäisyys jälleen iskisi, nyt kun haltiat jälleen lähtivät. Toivoa vain saattoi, ettei Lorythas liian surulliseksi käynyt.
"Lupaan, että yritämme tulla käymään jälleen pian", haltia hymähti lohduttelevasti, samalla kun otti kiinni syndraen suitsista, "Sikäli mikäli aikataulumme vain antavat myöten... Iriador varmasti pääsisi useammin vierailemaan mitä minä...".
"Voithan aina kirjoittaa meille jos haluat... Lupaan tällä kertaa myös lukea kirjeesi - ja yrittää vastatakin niihin",
Haltia jatkoi, samalla kun lähti taluttamaan Nároa ulos talleilta, jotta voisi tuon selkään nousta.
Jahka ratsut oli saatu pihalle, kävi kenraali nousemaan omansa selkään, jahka oli varmistanut että Iriador pääsi Nashiran selkään ongelmitta. Náro yhä aristi toiselle takajalalleen astumista eilisen yhteenoton jäljiltä, mutta muuten syndrae oli jo kunnossa ja kestäisi varmasti pidemmänkin matkan.
Kun se oikea asento satulassa löytyi, kävi Darius vielä kääntämään katseensa Lorythasin puoleen. Tuntui yllättävän pahalta lähteä nyt. Darius olisi halunnut suoda halauksen vielä puoliveriselle ennen lähtöä, mutta ei käynyt mitään niitä läheisempiä tunteita nyt näyttämään, kun kyläläisiäkin oli ällistelemässä ratsukko kaksikkoa.
"Koita pärjäillä... Äläkä rasita itseäsi liikaa, ennen kuin olet parantunut kunnolla", Haikeasti hymyillen Darius naurahti, "Kiitos kaikesta, varsinkin vieraanvaraisuudestanne. Nähkäämme jälleen, toivon mukaan pian", noiden sanojen myötä Náro komennettiin liikkeelle, syndraen lähtien askeltamaan rauhallisesti kohti kylän portteja, joista ratsukaksikko poistui kohden haltioiden kaupunkia, jokseenkin haikein mielin...



//SE ON TARKOTUSKIN. No voi pylly sentään. Et oo pissiystävällinen. :----DD Joonas ja Remu on komedia kultaa. Viideltä aamuyöstä. MAKE LEGACY FTW. Semmosii aseita. NO NIIN NO MUO ALKO TURHAUTTAA KU OLIN NIIN HYÖDYTÖN SIINÄ :DD Heti ens viikol uusiks jooo 8) Ota vielä yksi tänne ja sitten tiedän kyllä mikä peli siellä kurkkaa nurkan takaa oh boy oh boy oh boy //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Pe Elo 28, 2015 1:37

Re: Välit kuntoon || Crim! (K-varoitus)

Laiha lohtuhan se oli, mutta Lorythas painoi Winderin sanat tarkoin mieleensä. Jahka jokaiselle heistä aikaa vain järjestyisi, voitaisiin sitten yhdessä miettiä milloin ja missä tavattaisiin. Voisihan Lorythaskin kaupungissa tulla käymään, muttei suinkaan kykenisi jäämään yön ajaksi vierailulle, pelätessään yhä sen viime kertaisen toistuvan jos Cúthalionin korviin kiirisi tieto siitä, että kyläpäällikkö kaupungissa majailisi jälleen. Puolikäärmeen katse kuitenkin kirkastui Dariuksen mainitessa ne kirjeet.
Tiedän siis minne piskoliskoja lähetän kirjeitä tuomaan tästä eteenpäin”, Lorythas naurahti. Tietenkin hän halusi pitää Dariukseen, siinä missä myös Iriadoriin yhteyttä, jos vain kykeni. Pienet serpenttiliskot olivat sitäpaitsi tarpeeksi huomaamattomia kulkemaan suuremmassakin kaupungissa, kun tavallisesti moiseen kirjeenvaihtoon käytettiin aina vain lintuja.
Hopeakäärme jätti tallipojat huolehtimaan ratsujen käyttämät karsinat kuntoon, itse seuraten ulkoilmaan noiden perässä vielä, voidakseen heittää hyvästit tältä erää kaksikolle. Lorythas ei nähnyt enää tarpeelliseksi avittaa Iriadoria, kerta punapäinen tottuneesti suurikokoisen naaraspeuransa selkään nousi ongelmitta. Nashira hörähtikin tyytyväisenä, päätään hieman kääntäen sivuttain nähdäkseen, että isäntänsä satulassa mukavasti istui.

Kyllä minä yhden kuumeen ja kivut selätän, suotta jäät murehtimaan perääni”, Puolikäärme kävi hymyilemään, yrittäen pitää lempeillä ilmeillään piilossa sen haikeuden, joka rintaa kaiversi, “Olette aina tervetulleita takaisin, yksin tai joukoin, milloin tahansa”. Kaikessa hiljaisuudessaan Lorythas jäi hetkeksi seuraamaan sijoilleen kuinka kenraali ja tuon sokea kumppani kannustivat ratsujaan askeltamaan portteja kohden. Hopeakäärme olisi halunnut mennä perään, vaihtaa vielä sanan jos toisenkin… mutta koki kuitenkin paremmaksi antaa noiden vain mennä nyt. Kyllä he vielä tapaisivat. Varmasti pikemminkin kuin he edes uskoivatkaan…


//Oh boy oh boy OH BOY OOOOOH BOYYYYY//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Edellinen

Paluu Briar

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia