Kirjoittaja Crimson » 06 Marras 2016, 19:16
Theo ei kuulemma kyennyt kutsumaan demoneita esiin. Sinällään sääli tietenkin, mutta toisaalta niin taisi myös olla turvallisinta. Seyr huokaisi helpotuksesta, siinä missä Iriador näytti ehkä jopa aavistuksen harmistuneelta. Eikä se harmistuneisuus minnekään ehättänyt kadota varsinaisesti, kun nuorukainen kävi edesmenneestä äidistään paremmin puhumaan.
Kuulemma Theon äiti oli ollut enkeli. Siitä syystä poika ei kyennyt mustaan magiaan tai demoneiden kanssa pelleilemään. Se se oudon puhdas energia siis oli ollut! Lorythas oli aistinut aikaisemmin ihan samanlaisen kihelmöivän tunteen Letosta, joka tosin ilmeisesti oli vereltään aivan puhdas enkeli – ei puoliverinen, kuten Theodluin. Vaikka Seyr lattianrajaan olikin jäänyt tuijottamaan hämmästyneenä sen yhtäläisyyden keksiessään, kuunteli hän silti mieleltään harmitellen Theon tarinaa äidistään, joka oli siivistään luopunut rakkaansa tähden. Iriadoria mietitytti myös toden teolla, tiesikö Darius mistään tästä yhtään enempää ja oli tapansa mukaisesti vain jättänyt hänelle kertomatta… ehkä sitä voisi kysyä sitten, ellei asia valmiiksi selviäisi, kun sinne saakka päästäisiin.
Aihe vaihtui kuitenkin kevyempään tummatukkaisen vaihtaessa puheenaiheen siihen pikkudemoniinsa, Xardiksi nimettyyn otukseen.
”Tuo kuulostaa ihan älyttömän kätevältä”, Iriador hämmästeli ääneen, Theon viereen itsekin kyykistyen, ”Jos se pystyy kulkemaan lasien välillä vain ilmestymällä, niin eikös se sitten ole nopeampi kuin viestihaukat?”, punapää kyseli toiselta leukaansa mietteliäänä hieraisten siinä samalla. Olisipa itsekin omistanut jotain noin hienoa. Toistaiseksi hänen oli pitänyt tyytyä lintuihin ja pikkuliskoihin viestinviejinä, jos jotain suhteellisen nopeasti halusi toisaalle toimittaa – sellainen viestinviejä demoni olisi ollut erilainen ja tosi näppärä tapaus varmaan. Varsinkin jos se asuikin vielä jossain pienessä purkissa, eikä sille tarvinnut olla omaa häkkiä tai orsia!
”Joka tapauksessa, taidan itse painella pehkuihin huomisaamun tähden”, Iriador tuumi, katseensa kääntäen nopeasti Theon puoleen, ”Minulla oli ihan mukava päivä seurassasi, toivottavasti sinusta irtoaa yhtälailla juttuseuraa myös huomenna, sillä matka kaupunkiin täältä kestää aika reippaasti jo valmiiksi yksin taitettuna”. Vanhempi heistä tapautti tummatukkaa muutaman kerran hartialle, lähtien sitten kapuamaan alas parvelta, ja alas päästyään suunnaten askeleitaan huoneen ovea kohden. Käännähtäen kuitenkin vielä ympäri ja jatkaen kävelyä hitaammin, takaperin, ”Tulen huomenna heittelemään parvellesi kirjoja, jos et muuten havahdu hereille – nähdään aamulla taas!”.
Iriador poistui paikalta harvinaisen hyväntuulisena. Sinällään punapäätä innostutti huominen kotiinpaluu, hän tuskin saisi unta ihan heti mutta nytpä hän voisi itsensä uneen tuudittaa lukemalla jotain loppuun, jonka aikaisemmin oli aloittanut ja kesken jättänyt huoneeseen tällaista hetkeä odottamaan.
Seyr ei kuitenkaan minnekään alempaa hievahtanut, vaikka oli seurannut Iriadorin paikalta poistumista sivusilmällä.
”Voisin itsekin käydä vaihtamassa vaatteitani kevyempiin tässä kohtapuoliin”, Lorythas mietti ääneen. Ei hän viitsinyt työasussaan nyhjätä loppuiltaa – sitä paitsi, sitä nokea oli ehättänyt tarttua jo asukokonaisuudesta muun muassa niille tikkaille, ja varmasti myös parvella oli tuhkaisia jälkiä housuista hänen jälkeensä jäänyt.
”Jätänkö sinut omaan rauhaasi tänne vai meinasitko vielä lähteä jonnekin itseksesi? Osaat varmaan katsoa itsekin, että takkatuli palaa ainakin vielä vähän pidemmälle, niin sinulle riittää lämmintä koko yön ylitse”.
//MINÄ SYÖN FRANIN HERKUT! Eikun hetkinen. No mut niinpä. Fran ja Timi voi sit olla pokemonkeräilijöitä, eli siis luunkeräilijöitä. Sit ne jemmaa yhes kaikkee nannaa ja Pipa ja Päitsi vaan tulee ryövään kaiken. Pipalla ja Päitsillä on ofc oma kuumailmapallo sitten, jossa on kuvana iso P kirjain loogisesti//