Theon katse kääntyi seurailemaan huoneeseen astelevaa kattia, joka ensitöikseen suuntasi Iriadorin puoleen. Vanhemman velhon sanojen mukaan kissa oli halunnut ruokailusaliin, ilmeisesti seuran tai ruuan perässä, mikä saikin pikkuhaukan hymyilemään itsekseen, kun korkeahaltia kissan kävi syliinsä poimimaan.
Darius puolestaan ei kiinnittänyt Áliyahiin mitään huomiota, murhaavan katseen ollen nauliintuneena vampyyriin, joka paikalle oli kehdannut tulla. Olisi nyt edes ymmärtänyt pysyä poissa eliitin näkösältä, jos kartanolla meinasi vielä oleilla! Mutta, sen sijaan että olisi heti hypännyt lusikkansa kanssa velhon kimppuun kaivamaan tuon silmiä ulos päästä, päätti Darius
yrittää olla nätisti jälleen. Ehkä ei kannattanut suututtaa Mordecaita, jos tuota kerran tarvittiin vielä Lorythasin tilan tarkistamisessa.
Siitä kiltisti leikkimisestä tulisi kuitenkin hankalaa ja sen Darius osasi jo sanoa, kun Mordecai peremmälle asteli ja istui alas äpärän viereen. Theo vilkaisi pienesti tuolin puoleen, joka vieressä liikkui ennen kuin vampyyri siihen edes koski, kuitenkin keskittyen vielä hetken omaan ruokailuunsa.
Eliitin katse kävi kaventumaan terävästi, velhon ottaen puheeksi N’drayerin, siinä missä Theo oli koittanut aikaisemmin kapteenista puhua. Ei se kai yllätys ollut, että nuo kaksi yhdessä olivat jotain käsipuolesta keskustelleet, mutta mitä ihmettä he sitten hänestä halusivat Delathoksen suhteen? Eihän hän osannut auttaa, muuta kuin kertomalla kuinka kusipäinen koko mies oli.
Ja jos totta puhuttiin, Darius ei halunnut puhua Delathoksesta Iriadorin kuullen.
”En tiedä mitä olet suunnitellut hänen suhteen, mutta meiltä loppuu aika. Jos haluamme auttaa Delathosta, on toimittava pian”, Theo jatkoi Mordecain perään, saaden Dariuksen vilkaisemaan pikkuhaukan puoleen terävästi.
Haukansilmä naputteli pöydänkantta hermostuneenoloisesti, ohimennen vilkaisten Iriadorin puoleen, puheenaiheen ollen selvästi nyt ongelma silmäpuoliselle kun punapää oli läsnä. Ei Darius edes tiennyt, miksei hän Iriadorin kuullen halunnut puhua Delathoksesta. Tuntui vain väärältä edes vihjata välittävänsä kapteenista, kaiken sen jälkeen, mitä N’drayer oli hänelle ja heille tehnyt. Totta kai Darius halusi auttaa Delathosta, mutta hänestä ei tainnut siihen olla. Ei hän ymmärtänyt sen maagisen voiman päälle saatikka sitten voinut kuvitella, miten sen saisi hillittyä. Mutta ilmeisesti Mordecailla ja Theolla oli jotain mielessään.
”Oletko puhunut asiasta Argenteuksen kanssa?”, Theodluin kävi pian kysymään suoraa, nähdessään, ettei setänsä itse aikonut asiasta lähteä puhumaan. Kenties kysymyksiin tuo sentään osaisi vastata, mikäli se puhuminen muuten oli hankalaa. Kyllä Theo oli pistänyt myös merkille sen setänsä vaivautuneen vilkaisun Iriadorin puoleen. Ilmeisesti korkeahaltiakin oli tässä kuviossa jotenkin mukana? Tai sitten tuo ei tiennyt mitään ja Darius ei olisi halunnut kumppaninsa kuullen asiasta edes puhua, mutta ei myöskään kehdannut nyt pyytää punapäistä poistumaan paikalta?
”Olen”, Darius aloitti lopulta, katseensa pitäen Theossa, sillä puoliveristä oli helpompi puhutella mitä vampyyria,
”Argenteus on tietoinen N’thiszedratamista ja tutkinut sitä. Sen enempää en asiasta tiedä, hän ei ole puhunut minulle siitä… antoi vain kirjan luettavaksi…”.
”Ja sinä et ole lukenut sitä?”, Theo arvaili, saaden Haukansilmän vilkaisemaan jonnekin lattianrajaan.
”En. On ollut muutakin. Enkä minä siitä tekstistä ymmärrä mitään”, Haukansilmä myönsi. Kyllähän hän oli yrittänyt opusta lukea, mutta kaikki siinä tuntui menevän yli eliitin ymmärryksen.
”Missä kirja on?”, Theo tiedusteli, samalla kun kaivoi kauluksenreunasta esiin sen näkylasinsa.
”Ei ainakaan täällä”, Eliitti tuhahti.
”Missä kirja on?”, Nuorempi haukansilmäinen kysyi uudestaan, samalla kun Xardille huhuili näkylasin puoleen.
”… Asunnollani tuvilla, sängyn viereisen piirongin ylimmässä laatikossa…?”, Darius vastasi nyt kysyvästi, samalla kun näkylasista kurkkasi se tutunnäköinen pikkudemoni.
”Xard, kuulit missä kirja on. Kävisitkö ”lainaamassa” sen minulle”, Pikkuhaukka puhui nyt demonille, joka virnisti näkylasin reunalta.
”No tokkiinsa!”, olikin demonin nopea rääkäisy, ennen kuin se katosi hetkeksi suorittamaan tehtäväänsä.
Darius vilkaisi nyt kysyvästi Theosta Mordecaihin, katseen kuitenkin palaten pikkuhaukkaan. Hän ei voinut sanoa pitävänsä ajatuksesta, että pienipiru pystyi hänen huoneestaan hakemaan jotain pyydettyä, mutta ei nyt aikonut alkaa vänkäämään vastaan.
”Uskotko Argenteuksen suostuvan yhteistyöhön, jos me otamme asian puheeksi hänen kanssaan?”, Enkelinpentu tiedusteli jälleen sedältään, samalla kun odotti Xardin palaavan.
”… Epäilen syvästi”, Eliitti vastasi, mulkaisten merkittävästi Mordecain puoleen. Eipä hän sitä varmaksi tiennyt, mutta Darius halusi epäillä, ettei pässinpää mielellään vampyyrin kanssa yhteistyötä tekisi, monestakin syystä.
”Et varmaan suostu sitä häneltä kysymään puolestamme?”
”En todellakaan”, Darius vastasi lähes sähähtäen veljenpoikansa seuraavaan kysymykseen,
”Saat ihan itse mennä häneltä kysymään, jos haluat olla sen sorkkajalan kanssa tekemisissä”.
”Voisimme kenties yrittää tavoittaa hänet juhlissa ja kysyä asiasta… Ellet halua, että käyn kyselemässä häneltä jo huomenna”, Nyt Theo puhumaan Mordecaille, samalla kun Xard viimein pamahti paikalle kera tummakantisen kirjan.
”TADAA, Xard teki jälleen hyvää työtä, eikö tehnytkin, isäntä?”, Pikkupiru rääkyi samalla kun kirjan tiputti pöydälle Theon eteen,
”Ny Xard saa kai taas jotain palkkioks, eikö?”, se jatkoi, pieniä käsiään hieroen yhteen turhankin ahneenoloisesti.
”Palkitsen sinut myöhemmin, jollain todella hienolla. Kiitos avustasi, voit nyt mennä”, Enkelinpentu hymähti, Pikkupirun selvästi näyttäen hieman närkästyneeltä, ettei heti saanut jotain työstään palkaksi. Mutta, se ei sanonut enää mitään. Vilkaisi vain arvioivasti Mordecain puoleen, taitaen jopa tunnistaa vanhemman velhon jostain, ennen kuin Xard palasi takaisin näkylasiin.
”… Sanoit että aika on käymässä vähiin… Mitä sillä tarkoitat?”, Darius päätti vuorostaan esittää kysymyksen, Theon vilkaisten sedästään Mordecaihin. Niin, mitä tapahtuisi, jos aika loppuisi?
// KEURE KUNINKAAKSI resetit iski pitää mennä taas keräämään weekly voitot. SEN SUUSTA VALU LASERIA. JA VOI EI APUA ei saa itkeä Wyrri! Scylla tulee lohduttaan. Theo käärii mordehupakon huopaan ja pitää hyvänään ja sit morde on
ihan //