Kirjoittaja Ivy » 27 Joulu 2007, 00:14
Ophelia
Ophelia tiesi ihan hyvin ettei siellä mitään kylää enää ollut, mutta muisti joskus aikoinaan asuneensa siellä, hän oli silloin hyvin pieni joten muisti kotikylästään hyvin vähän ja sen mitä muisti niin hyvin hämärästi.
Ophelia liu'ttautui alas pöydän päältä, jääden seisomaan, katse yhä karttaan ja yritti myös itsekin kartoittaa mielessään missä haltijoiden piilopaikka suunnilleen olisi.
Niin, tosiaan, se yksi joka selvisi oli Ophelia. Tosin kylä oli poltettu vasta vähän myöhemmin kun Ophelia oli jo ehtinyt hoviin asti. Ensin hänen vanhempansa katosivat eivätkä koskaan palanneet, toiseksi kaikki kyläläiset sairastuivat ruttoon joka oli levinnyt ulkomailta myös Cryptiin, Ophelia onnistui parantamaan oman väkensä ennen kuin se ehti levittäytymään yhtään pidemmälle ja näin hän sai pian paikkansa papitar harjoittelijana. Tämän jälkeen vasta kylä oltiin poltettu... Opheliakaan ei keksinyt tähän syytä,
kylä oli ollut niin minimaallisen pieni että se tuskin kykeni uhkaamaan ketään.
Ophelia käänsi päänsä Lilyn puoleen kuultuaan tämän äänen. Black näytti selvästi olleensa muissa maailmoissa ennen kuin Lily oli vetänyt tämän takaisin maanpinnalle, Ophelia tosin ei osannut edes aavistaakaan missä Blackin mieli oli leijaillut.
Sitten Black ehdotti että he kertoisivat kuninkaalle kaiken minkä tiesivät haltijoiden olin paikasta, Lily vastusti sillä kylässä olisi lapsia jotka saattaisivat joutua vaaraan, jos kuningas nyt hyökkäisi sinne.
Lucia..? Ophelia jähemttyi, tosiaan, Luciakin saattoi olla vaarassa jos he nyt menisivät paljastamaan kuninkaalle kaiken näiden olinpaikasta.
Ophelia ravisteli päätään, tarkoittiko tämä nyt sitä että he eivät muuta voineet kuin pitää nämä kaksi vihollista erossa toisistaan niin kauan kuin oli mahdollista?
Jos Aranilla olisi enemmän joukkoja voidakseen hyökätä, niin säästäisikö tämäkään lapsia? Kuninkaasta Ophelia ei menisi takuuseen, vastaus oli ei, he eivät kertoisi mitään kuninkaalle siitä mitä he tiesivät, eivät ainakaan vielä..
"Olisi varmaan viisainta odottaa vielä... Haltijat eivät sinänsä ole lukumäärältään kuninkaalle uhka, mutta prinssiä meidän on varmaan syytä tarkkailla..."
Ophelia vastasi vakavalla äänellä. Lapsenmielisyys joka Opheliasta vielä hetki sitten paistoi oli poissa, näin kävi aina kun itse aihekin muuttui vakavaksi.
Ulkona oli pimeää, ilta oli edennyt jo pitkälle, mutta ainakaan siellä ei enää satanut.
//*kerää luunsa* HAHAA! Sucker!!! *lähtee juoksemaan suoraan*//