~Syntymäpäiväjuhlat~

Kuninkaan velhon, Blackin, asunto. Tämä pieni mökin tapainen asunto on täynnä kaikkea mitä velholta voi odottaa, taika tavaroita. Tänne voit tulla kysymään apua kaikkein vaikeimpiinkin asioihin, tosin se on toinen asia suostuuko velho auttamaan. Mökki on melko pieni ja pimeä, ikkunat ovat pieniä ja niistä ei paljoa valoa tule. Huoneistoon kuuluu keittiö, makuuhuone, oleskeluhuone ja komero. Oleskelu huone on ensimmäinen huone mihin tulet kun astut sisään isosta puuovesta.
Lisäksi mökki sisältää salakäytävän, jonka rakentamiseen velho on käyttänyt taikuutta. Salakäytävän ovi muistuttaa tavallista komeron ovea, mutta sen takaa aukeaa suuri, pitkä käytävä joka on täynnä ovia...

Valvojat: Crimson, Aksutar

~Syntymäpäiväjuhlat~

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Helmi 2008, 18:07

http://p1.foorumi.info/thenightfantasy/ ... 3&start=30

Black, Tomtom, Lily

Lily raotti silmiään samalla kun tiukensi otettaan, halatessaan Blackiä.
"Huomenta" Black sanoi silittäessään Lilyn olkapäätä etusormellaan.
"huomentaaaah...." Lily mutisi haukotellen ja painoi päänsä Blackin rintakehälle.
Lily hymyili itsekseen samalla kun Black silitti hänen päätään, oli ihanaa olla kotona. Lilyllä oli tunne ettei hän enää ikinä poistuisi linnan alueelta! Se oli jo todettu että se oli liiankin vaarallista... haltijoihin törmäsi jopa oman kylän kujilla! Heillä oli vielä paljon tekemistä.. Lilyn isälle piti selittää mitä oli tapahtunut.. ensiksi piti keksiä mitä selittää, kertoisivatko he totuuden vai jotain muuta? Sitten Lily halusi nähdä Anemonen! Hänellä oli jo ikävä pikku enkeliään ja Black oli kertonut että Anemone oli tehnyt jotain Lilylle syntymäpäivälahjaksi, sen Lily halusi nähdä. Ophelia oli jo kerennyt nukkumaan metsässäkin eilen.. Lily epäili että tämä olisi kuukahtanut kappelinsa lattialle ja veti sikeitä siellä, sen verran uninen papitar vaikutti olevan eilen illalla, Black oli jopa saanut kantaa tämän linnalle.
Tomtomista ei kuulunut ääntäkään.. ehkä tämä vielä nukkui. Tosin alku yöstä hän oli kuorsannut enemmän kuin äänekkäästi, mutta sitten se oli lakannun.. hetken Lily oli jo luullut että Tomtom olisi tukehtunut johonkin.

Lily nousi istumaan Blackin viereen ja venytteli, pörrötti hiuksensa ja vilkaisi hymyillen Blackiin joka makasi vielä.
"Paljonko kello on?" Lily kysyi lopulta näyttäen erittäin räjähtäneeltä ja pöperöiseltä.
"nyt on vasta aamu.. kello ei ole edes kymmentä" Black sanoi raapiessaan poskeaan.
"sittenhän meillä on vielä aikaa.." Lily sanoi, siirsi peiton pois päältään ja siirtyi istumaan Blackin vatsan päälle.
"varo kylkiä" Black huomautti Lilylle, olihan hänen kyljet viilletty eilen auki.
Lily kumartui hymyillen Blackin päälle ja suuteli tätä.
"Pitää tänään kertoa isälleni mitä tapahtui" Lily sanoi ja suuteli Blackiä uudestaan, tällä kertaa kaulalle.
"mhm"
"Tai sitten kertoa vale"
"mhm"
"tai sitten---"
"HYVÄÄ HUOMENTA!" Tomtom rääkäisi samassa kun pamautti oven auki. Lily kiljaisi, pyörähti Blackin viereen sängylle ja heitti peiton päälleen.. ottaen huomioon että hänellä oli päällään vain alushousut ja Blackin T-paita.
"TOMTOM! Perhana, tarvitseeko sinun aina keskeyttää!" Black karjui noustessaan seisomaan sängyn viereen.
"No en minä mitään pahasti voinut keskeyttää kun sinulla on vielä housutkin jalassa" Tomtom sanoi hymyillen ja hyppeli pois oven raosta, jättäen Blackin tulipunaiseksi vihasta.
"onko hän aina tuollainen?" Lily kysyi kurkkien peiton alta.
"valitettavasti lähes aina" Black vastasi.
"Saat lainata minulle housujasi.. tuota mekkoa en ole enää pistämässä päälleni" Lily sanoi noustessaan istumaan ja nyökkäsi tuolilla olevaa vihreää hametta kohti.
"krm... miten vain, mutta luulen että ne ovat liian isot sinulle" Black sanoi kävellessään lipastolle ja otti esiin yhdet mustat housut ja heitti ne Lilylle.
"No anna sitten vyö" Lily huomautti ja oli saada päähänsä vyöstä jota Black jo olikin heittämässä.

Lily puki päälleen Blackin housut, samalla kun Black vaihtoi päivävaatteet ylleen. Lily näytti nyt kaikelta muulta paitsi prinsessalta! Täysiin mustiin miehen vaatteisiin pukeutunut, pörröhiuksinen Lily nauroi itselleen ääneen kuvitellessaan miltä näytti. Hän ei koskaan ollut pitänyt näin löysiä vaatteita, tuskin edes koskaan housuja. Housut meinasivat kokoajan tippua ja Lily saikin kokoajan olla nostelemassa niitä, edes vyö ei siinä paljoa auttanut.
Tomtom istuskeli nojatuolissa lueskellen suurta kirjaa. Hän oli jo sytyttänyt takkaan tulen ja löytänyt itselleen jotain syötävää.. toisin sanoen, tämä oli kuin kotonaan.
"Huomenta" Lily sanoi hymyillen kävellessään pöydän ääreen.
"huomenta vain" Tomtom vastasi iloiseen tapaansa ja käänsi sivua.
"Nukkuukohan Ophelia vielä?" Lily kysyi lähinnä itseltään ääneen, samalla kun istui pöydän ääreen ja nojautui kyynärpäillään pöytään.
"Paha sanoa, mene katsomaan" Black sanoi kävellessään keittiöön.
"en.. jos hän nukkuu vielä niin sitten herättäisin hänet" Lily sanoi vilkaisten Bladeriä joka istuskeli jälleen kirjahyllyn kulmalla.

// IIIIIVYYYYYY! *Juoksee ku riivattu* "NE RUSETIT OLI NIIN SULOISIA!" //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 24 Helmi 2008, 19:55

Ophelia

Ophelia tuhisi yhä patjansa pohjalla ilman sen suurempia vaikeuksia, peitto jossain jalkopäässä ja tyyny vain puoliksi pään alla. Kello ei ollut vielä edes kymmentä ja Ophelialla oli yleensä tapana herätä suunilleen näihin aikoihin, mutta eilinen oli käynyt voimille ja siksi Ophelia ei tehnyt muuta kuin käänsi kylkeä toiselle vaikka sisäinen kello jo soittelikin. Ophelia olisi mielellään jatkanut uniaan vielä hetken, mutta linnutkin alkoivat sirpittämään Ophelian raolle jätetyn ikkunan takana ja oli jo sen verran valoisaakin...
"Hyvä on, hyvä on..." Ophelia puhui linnuille ikäänkuin nämä tämän ylös nousemisesta välitti. Ophelia painoi kasvonjansa tyynyyn ja nousi siitä sitten polvilleen istumaan, yhä unenpöpperöisenä...
Ophelia räpäytteli silmiään pariin otteeseen, totutellen näin valoon ja katseli kohta huoneistoaan kuin siinä olisi ollut paljonkin ihmeteltävää.
Ikunnasta suorastaan tulvi valoa, linnut lennähtelivät ikkunalasin ohi sirpittäen iloisesti, ikäänkuin toivottaen hyvät huomenet näin maailmalle.
Ophelia hymähti hetken ikkunasta ulos katseltuaan ja hieraisi taas silmäkulmaansa samalla kun nousi jaloillensa.
Peitto oli ties missä ja tyynykin oli poikittain patjalla mikä sai Ophelian hieman hämmilleen, ei hän yleensä kieriskellyt nukkuessaan... Noh, kai eilinen oli siihen jotenkin sitten vaikuttanut, Ophelia tunsi nukkuneensa ihmeen hyvin pitkään aikaan, vaikka he olivatkin vain yhden yön haltijoide--
Ophelia katkaisi ajatuksensa kulun siihen, hän oli jo kotona ja niin oli Lilykin joten Ophelia ei sen vertaa haltijoista välittäisi edes puhua.
Ophelia asteli patjansa päältä vaatelipastolleen ja jähmettyi siihen. Hänen papittaren asunsa oli yhä ruohotahroissa ja Ophelia oli jättänyt sinisen mekkonsa silloin Blackin luokse kun oli vaihtanut silloin vihreän tämän tilalle. Ainoat mitä hänellä siis oli, oli vaatteet joita Ophelia käytti aina siivouksessa ja valkoinen mekko jota oli käytetty kerran Lilyn ja Blackin häissä, se tietenkin oli erillisessä laatikossa taiteltuna yhdessä lipastonlaatikossa.

Ophelia mietti hetken katsellessaan melkein tyhjää lipaston sisältöä, sulki sen ja nousi taas jaloilleen ja jäi katselemaan vihreää mekkoa jota Ophelia ei mielellään enää päällensä pistäisi, vihreä ei sopinut hänelle... Ja se oli haltijoiden väri. Äh! Ophelia otti esiin tavallisen arkiasunsa, ei se haitannut vaikka siinä vähän tahrautumaa oli, ehkä hän voisi pyytää Tomtomilta apua niihin. Ophelia puketui, harjasi hiuksensa taas siistiksi ja suoriksi, kipitti takapihalle ja pesi kätensä, kasvonsa ja korvantaustansa.
Ophelia suoristi selkänsä ja katseli hymyillen ympärillensä, linnanmuurien ulkopuolelle hän ei ollut menemässä, ehkä sitten jos tee loppui muttei muuten.
Ophelia ajatteli että hän voisi mennä koputtelemaan Blackin ovelle, siellä Lilykin ja Tomtom mitä ilmeisemmin olisivat, tosin nyt oli aika aikaista eikä Ophelia ollut siis varma kannattiko hänen...
Noh, Ophelia meni sisälle, otti vihreän mekon syliinsä, kipitti kappeli-huoneistoon, laski sen pöydälle ja nyt Ophelia tekisi jotain mitä ei ollut omasta mielestään ikuisuuksiin tehnyt, rukoilisi.
Ophelia polvistui alttarinsa eteen ja risti kätensä, sulkien myös silmänsä ja syventyi rukoukseensa. Huone oli valoisa ja yhtä lämminhenkinen kuten aina, joten pienehkö pöly oli tuskin edes huomattavissa. Suuri puinen risti oli yhä paikallaan, ikonitkaan eivät olleet mihinkään siirtyneet saatika suitsukkeiden pidikkeet, joissa ei nyt kyllä suitsukkeet palaneet.

Mistäkö Ophelia rukoili..? Noh, sitä samaa, rauhaa ja suojelua ihmisten kansalle näin sodan aikaan ja kaikilla lähimmäisille kuten Lilylle. Omien vanhempiensa puolesta joiden muistolaatatkin alttarilla oli ja tietenkin Lilyn äidin puolesta, tämän hän oli Lilylle ilman sen kummempia pyytelemisiä luvannut. Sitten Blackin puolesta... Tosiaankin Blackin puolesta. Eikä Ophelia ollut aivan varma miten hänen tulisi rukoilla joten rukous Blackin puolesta kuulosti pikemminkin selittelyltä ettei Black niin kylmä ollut kuten antoi ymmärtää ja jotain tyyliin "Älä Blackistä välitä, hän on vain vähän hölmö ettei aina tiedä mitä tekee"** ja niin edespäin. Niin ja... Vaikkei Ophelian ehkä pitäisikään... Artin veljen puolesta, tämä oli vahingoittunut aika pahasti eikä Ophelia välttämättä koskaan tulisi tietämään miten tälle oli loppujen lopuksi käynyt, joten rukoili vaikkeivät haltijat jumalaan uskoneetkaan.

Ophelian rukous kesti ehkä puolisen tuntia, aamurukoilut saisivat kyllä olla pidempiäkin ja Ophelia olisi kyllä pidempäänkin rukoillut jos olisi tajunnut aikaa siihen varata, mutta nyt hän kokeilisi jos vaikka Tomtom, Lily ja Black olisivat jo hereillä. Ophelialla oli kevyt olo, hän oli nukkunut hyvin ja saanut rukoiltua suurimmat pois sydänmeltään eikä hän joutunut pelkäämään sitä että häntä tarkkailtaisiin kuin korppikotka saalistaan.
Ophelia taputti käsiään pariin kertaan noustessaan taas jaloilleen alttarin edessä ja niijasi pienesti tämän tehtyään, kääntyi sitten ja noukki vihreän mekon pöydältä syliinsä ja astuikin jo ulos pihamaalle.
Pihamaalla oli vain vähän väkeä, ei läheskään niin paljon kuin yleensä, juurii nyt ihmisillä ei ehkä ollut niin paljoa asioita linnalla hoidettavanaan.
Ophelia hymyili nähdessään lähes pilvettömän sinisen taivaan ja Ophelia muisti jopa lintuja.
Ophelia kaivoi taskustaan pienen siemenpussin ja jätti sen avonaisena kuistilleen, linnut saivat hakea siitä mikäli mielivät, nyt Ophelia suuntaisi Blackin asunnolle.

Ophelia kuuli parinmetrin säteeltä joitakin ääniä, nämä olisivat siis mitä ilmeisemmin herellä. Hyvä, Ophelia ei nimittäin olisi ketään halunnut herättää, vaikka se oli Ophelia joka oli eilen saattanut antaa itsestään aika unikekoisen kuvan. Ophelia hymyili pysähtyessään velhon oven eteen, kohotti kättänsä ja koputti oveen pari kertaa, siityi hieman sivummalle ihan sen varalta, että ovi olisi taas lennähtää saranoiltaan hänen naamalleen ja jäi odottamaan kiltisti että joku tulisi avaamaan.

//AKUMA!! *Lähtee juoksee mukana* NO KAI SÄ NYT KUVAN OTIT!?! **Joo, oli pakko käyttää X'DD//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Helmi 2008, 21:09

Black, Lily, Tomtom

"no entä sitten jos herättäisit ei hän sinua syö" Tomtom huomautti Lilylle.
".. no ei, mutta hän oli eilen todella väsynyt, ties vaikka nukkuisi koko päivän" Lily sanoi haroessaan hiuksiaan.
"ah, niin olikin" Tomtom sanoi.
Black toi Lilylle lasin vettä ja oli istumassa alas kunnes ovelta kuului koputus.
"Mistä vetoa että se on papitar?" Tomtom kysyi samalla kun Black nousi ylös ja käveli ovelle ja tuttuun tapaansa riuhtaisi oven salamana auki.
Hetken hän siristeli silmiään, pihalla oli kirkasta! Lopulta hän erotti Ophelian ovella ja hymähti.
"Perhanan kirkasta..." Black sanoi astuessaan oven edestä pois, päästäen Ophelian sisään ja sulki oven tämän perässä.
"Huomenta Ophelia" Lily sanoi hymyillen pöydän äärestä.
"Mitä mekollesi on tapahtunut?" Lily kysyi huomatessaan Ophelian tahriintuneen 'normi' asun.
Oli toisaalta helpotus nähdä Ophelia normaaleissa vaatteissaan, Lily ei voisi kuvitella Ophelialle enää yhtään vihreää mekkoa.
Blader äännähti iloisesti nähdessään Ophelian, aivan kuin se olisi vartavasten odottanut tätä. Noh, olihan siitä jo aikaa kun Blader viimeksi oli nähnyt Ophelian.

"Kappas, papitarkin heräsi jo" Tomtom sanoi hymyillen nojatuolista ja paukautti kirjan kiinni.
"Nämä kaksi kerkesivät jo aamulla vehtailem--"
"TOMTOM!" Black karjaisi, mutta Tomtom hymyili taas tapansa mukaan erittäin vahingoniloisesti.
Lily pysyi hiljaa ja saattoi vain toivoa ettei Tomtom möläyttäisi mitään vastaavaa hänen isän kuullen.. tai no, kai kuningas sen ymmärtäisi, huumori miehiä kun oli, toisin kuin Black. Black käveli takaisin pöydän ääreen, istui alas ja alkoi keikkumaan tuolilla ristien kätensä puuskaan.
"Aamiaiselle saatte mennä linnaan, minulla ei ole mitään tarjota.. ainakaan sen jälkeen kun Tomtom kävi keittiössä" Black sanoi vilkaisten Tomtomiin joka silitteli Bladeriä, joka puolestaan oli lennähtänyt nojatuolin käsinojalle.
"Samalla voimme käydä katsomassa Anemonea" Lily sanoi.
"ei ole tarvetta.. hän ilmestyy kohta tänne" Black sanoi hymähtäen, Anemone tosiaan ilmestyisi millä hetkellä hyvänsä, tämä oli joka tunti käynyt Blackin luona, kun Ophelia ja Lily olivat olleet poissa, joko kysymässä olivatko nämä kaksi tulleet tai tulisiko Black leikkimään hänen kanssa.
Lilystä oli hassua edes ajatella että Black leikkisi Anemonen kanssa, mutta toisaalta se olisi erittäin suloista.

//LYHYT T^T No tottakai mä otin kuvan! *vilauttaa digikameraa* "JUMALAUTA LIKAT!" //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 24 Helmi 2008, 22:44

Ophelia

Ovi avautui jälleen salamana selälleen, kuten Ophelia oli arvannutkin ja sulki nyt silmänsä voimakkaasta tuulahduksesta joka ovesta lähti.
"Huomenta Black." Ophelia vastasi tälle tämän kirotessa että olisi kirkasta, mitä ilma todella olikin, ainakin verrattuna pimeyteen mikä Blackin asunnossa vallitsi.
Ophelia astui sisään hymyillen iloisena ja näki heti ensimmäiseksi pöydällä istuvan Lilyn joka näytti vähän enemmän kuin tärähtäneeltä ja mitä tällä oli päällään? "Huomenta Lily..." Ophelia vastasi tälle yhä ihmetellen tämän vaatetusta, tai ei niinkään ihmetellyt, kyllä nyt syyn nopeasti tajusi mutta silti Lily näytti hyvinkin hassulta Blackin vaatteissa kun ne olivat Lilylle aivan liian isot.
"Mekkoni..? Ai niin! Tuota, taisin vähän kaatua." Ophelia ihmetteli hetken ja naurahti lopulta vaivalloisest samalla kun ojennutti yhden hiussuortuvan korvan taakse ja katsahti sitten hymyillen hyllyköiden päällä kykkivään Bladeriin ja olisi varmaan toivottanut tällekin hyvät huomenet ellei olisi kuullut Tomtomia ja kirjan paiskautumista kiinni.

"Huomenta Tomtom!" Ophelia toivotti hyvät huomenet tällekin huomatessaan tämän istuvan takanääreisessä nojatuolissa ja aloitti sepittämään nyt jotain Lilysta ja Blackistä, mikä jäikin lyhyeksi kun Black jo karjaisi tälle vihaisesti ja vanhus jäi hihittelemään taas omiaan. Ophelia vain hymyili tyhmänä, tietämättömänä asian laidasta ja ei se Ophelialle kuulunutkaan. Vasta tässä vaiheessa Opheli tuli hieman peremmälle, kanniskellen käsissään yhä vihreää mekkoa ja huomasi Blackin jo palaavankin keittöstä. Olisikohan Black lopettanut keikkumisensa jos Ophelia olisi huomauttanut Araninkin keikkuvan tuolilla? Ophelia hymyili itsekseen tätä, mutta ei viitsinyt ääneen sanoa, oli vähän sellainen tunne ettei kukaan halunnut haltijoita edes vähään aikaan mainita, Ophelia mukaan lukien, korkeintaan silloin kun kuninkaalle piti jotain kertoa.

Ophelia ei ollut aamiaista liiemmin ajateltuna ja katsahtikin vaan hymyillen Bladeriin jota Tomtom nyt silitteli.
Ai niin ja Anemone! Blackin sanoista päätellen Anemone tulisi pian tänne? Heh, Ophelia muisti Blackin eilen sanoneen että ei ollut saanut kunnolla edes nukutuksi kun Anemone oli hänen luonaan ravannut. Ophelia hymähti, Tomtom saisi pian myöskin nähdä Anemonen kuten oli halunnutkin ja oli Opheliallekin ehtinyt tulemaan pienoinen ikävä tätä pientä tyttöä.
"Ai niin, Tomtom. Kiitos lainasta, en varmaankaan tule tätä enää tarvitsemaan." Ophelia sanoi kävellessään Nojatuolien ja takkatulen välikköön ja ojennutti tälle nyt vihreää mekkoa joka oli säästynyt jopa ihmeen puhtaana, siitä tuskin vihreät ruohotahrat edes erottuisivat.


//IHANATA! *räkättää itseään kipeeksi samalla kun juoksee* HAHAHAA! Otetaan kopiot ja levitetään ympäri linnaa!!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Helmi 2008, 23:44

Anemone, Black, Lily, Tomtom

Tomtom vilkaisi Opheliaan joka ojensi hänelle viherän mekon. Hän otti sen vastaan hymyillen, käveli salkkunsa luo ja tunki mekon sinne.
"noh, arvasinkin ettei sitä enää tarvita" Tomtom sanoi hymyillen samalla kun käveli takaisin nojatuoliin.
"Noh, nyt kai voim--"
"ISÄÄÄÄ?!" Anemone huusi avatessaan oven ja Black kaatui jälleen tuolilla. Lilyllä meni hetken sytyttää että Anemone kutsui Blackiä isäksi, ennen tämä ei sitä ollut tehnyt.. ei ainakaan Lilyn kuullen.
"Isä?" Tomtom katsoi kulmat koholla pientä tyttöä joka säteili iloisena samalla kun sulki oven perässään.
"Äiti! Ophelia! Te olette palanneet, missä te olitte? Isä ei suostunut leikkimään minun kanssa, eikä kyllä pappapkaan.. mutta hän kertoi tarinoita!" Anemone selitti kuin viimeistä päivää huoten taas käsillään, samalla kun käveli Lilyn luo joka nosti hänet syliinsä.
"Tomtom, tässä on Anemone" Black sanoi noustessaan ylös ja hieroi alaselkäänsä.
"aaa, lapsenne?" Tomtom kysyi katsellen Anemonea joka joi Lilyn lasista vettä pidellen kaksin käsin lasista kiinni.
"Kuka tuo hassu setä on?" Anemone kysyi vilkaisten Tomtomiin.
"Hän on opettajani, Tomoderuwix" Black esitteli Tomtomin joka oli noussut tuolilta ja käveli nyt Lilyn ja Anemonen viereen.
"Tomotöpöriks?" Anemone toisti perässä.
"hehe, sano vain Tomtom" Tomtom sanoi hymyillen Anemonelle joka otti oman valtuuden ja tutki Tomtomin letitettyä partaa.

"hiukset.." Lily aloitti katsellen Anemonen touhuja ja käänsi katseensa Blackiin.
"hm?" Black katsahti Lilyyn joka hymyili epäilyttävästi.
"Lupasit näyttää hiuksesi!" Lily sanoi päästäen Anemonen sylistään. Tämä hyppäsi maahan ja alkoi selittämään Tomtomille kuinka oli hukannut pallonsa puutarhaan.
"enkä luvannut! Sanoin ehkä" Black sanoi.
"lupasit"
"en"
"kyllä"
"empä"
Blackille tuli tunne että tämän tapainen väittely oli käyty aikaisemminkin joskus.. mutta nyt ei tullut mieleen missä. Anemone kipitti Ophelian luo sillä välin kun Black ja Lily kinastelivat ja halasi tätä hymyillen.
"Enkelit kertoivat, että sinä tulisit tänään kotiin" Anemone sanoi päästettyään irti Ohpeliasta.
"Minulla oli jo ikävä!" Anemone lisäsi.

"Nyt näytät ne tai mökötän sinulle seuraavan viikon!" Lily uhkasi tökkien etusormellaan Blackiä rintakehään.
"Paras näyttää Black, muuten ei tule sänkyhommia viikkoon" Tomtom huomautti samalla kun istui alas tuolille jossa Lily oli istunut.
"TOMTOM EI LASTEN KUULLEN!!" Black huusi Lilyn ohitse Tomtomille.
"mitä ne hommat on?" Anemone kysyi Ophelialta vilkaisten Blackiin ja Lilyyn.
"Lily koettelet hermojani" Black huomautti ja Lily katsoi tätä yhä tuimasti.
"ja sinä minun! Ei se nyt niin paha asia voi olla" Lily sanoi ristien kätensä puuskaan.
"ÄH! Hyvä on jos kerra on pakko" Black sanoi ja Lily hymyili voitonriemuisena.
"Todellakin pakko" Lily sanoi ja nojautui pöytään.
"pakko jos meinaat sa--"
"TOMTOM!" Black rääkäisi välittämättä siitä mitä Tomtom olisi sanonut, juuri nyt hän ei halunnut kuulla mitään kommennetteja tältä.
Black nosti oikean kämmenensä päälaelleen ja sulki silmänsä. Hän mutisi jotain omaansa jälleen ihme kielellään, samalla kun liu'utti kätensä pään etuosasta takaraivoon ja takaisin. Hän avasi silmänsä ja lähti laskemaan kättä alas päältää, samalla hänen päähänsä ilmestyi tuuheat, valkoisen hopeat hiukset jotka kasvoivat kasvamistaan, kunnes ne ylttivät alaselkään asti. Edestä hiukset olivat lyhyet, mutta epätasaiset, ylttivät osittain yli poskipäiden ja osittain vain kulmakarvojen kohdalle. Hiukset olivat kutakuinkin täysin suorat ja paksut, ne olivat nyt täysin puhtaan valkoiset ja melkein loistivat pimeydessä.

Lily katsoi hiljaa kulmat koholla Blackiä joka pyyhkäisi hiuksia pois silmiltään. Nyt hän ymmärsi mitä Black oli tarkoittanut sanomalla 'ties vaikka ampuisivat luullessaan minua haltijaksi', Black näytti aika paljon haltijalta nyt! Hetken Lilylle tuli vaistomainen olo juosta pakoon kun haltijoita ajatteli, mutta se oli Black, ei haltija!
"Tyytyväinen?" Black kysyi puhaltaessaan hiuksia pois silmiltään.
Lily ei sanonut mitään vaan syöksähti Blackiä kohti ja halasi tätä niin että molemmat kaatuivat lattialle ja Black voivotti häntäluutaan. Black nousi istumaan ja Lily jäi hänen syliinsä istumaan ja hiplaamaan tämä hiuksia. Ne tuntuivat silkkisiltä, ehkä hieman kylmiltä mutta pehmeiltä ja raikkailta... ettekä ikinä arvaa mitä Lily alkoi tekemään? Hän lähti letittämään Blackin ohimolta lähteviä hiuksia istuessaan tämän sylissä.
"Ophelia tule kokeilemaan!" Lily sanoi naurahtaen.
Black vilkaisi Opheliaa ja Anemonea puhaltaen taas silmiltään hiuksia. Anemone hyppi Blackin luokse ja alkoi silittämään tätä pään päältä, nyt kun sinne yltti, kun Black istui lattialla.
Tomtom katseli tuolita hymyillen ja naputteli kävelykeppiään sormillaan.

// JOO!!! JA SIT-- JUMALAUTA JUOKSE, SE KÄYTTÄÄ TULTA! KOHTA KÄRYÄÄ PERS KIEHKURAT!!!! "YOU ARE SO DEAD!" //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 25 Helmi 2008, 02:07

Ophelia

Tomtom otti mekon vastaan ja vei sen takaisin laukkuun mistä oli sen pari päivää sitten esille kaivanutkin, enää Ophelia ei sitä tarvinnut... Tosin nyt Opheliaakin alkoi mietityttämään, miksi tällä edes oli naisten vaatteita? Noh, olihan tällä ollut se hassu hattukin laukkunsa pohjalla ja paljon muutakin roinaa joten--
Ophelian ajatukset katkesivat siihen kun kuuli huudon ovelta, kääntyi nopeasti katsomaan ja näki Anemonen! Pieni tyttö suorastaan säteili kun valo ryöpysi tämän seläntakaa Blackin pimeään asuntoon ja siitä tuntui muutenkin olleen ikuisuus kun Ophelia oli tämän nähnyt.
Ophelia hymyili nähdessään taas tämän pienen enkelin joka huomasi pian hänet että Lilynkin, kysyi missä nämä olivat oikein olleet ja kertoi ettei Black saatika Lilyn isä olleet suostuneet leikkimään tämän kanssa, mutta tarinoita oli kuulemma kuullut.
Anemone kutsui muuten Blackiäkin nyt isäkseen? Ophelia ei ollut tätä ennen kuullut ja siksi se kuulosti hieman hassulta, mutta kai tuohonkin pian tottui, Black ei nimittäin näyttänyt pistävän pahakseen... Ainakaan kovin paljoa... Näin Ophelia uskaltautui ainakin ajattelemaan vaikka näkikin Blackin komean selälle lennon mikä ei muuten ollut ensimmäinen kerta.

Anemone kävelikin jo Lilyn luokse ja Lily nosti tämän syliinsä ja seuraavaksi Black esittelikin Anemonea jo Tomtomille. Anemonekin huomasi nyt Tomtomin a.k.a. hassun sedän ja toisti tämän nimeä nyt niin hassusti että Ophelia naurahti ääneen, ehkä Tomtom olisi helpompi nimi Anemonelle lausuttavaksi.
Ophelia katsoi Anemone vielä vähän aikaa kunnes kohotti päätään Lilyyn jonka ilme paljasti että tällä oli jotain mielessään... Ophelia ei ihan heti tajunnut mutta kohta Lily sanoi että Black olisi luvannut näyttää hiuksensa heille! Tässä vaiheessa Anemone alkoi selittämään jotain Tomtomille mutta Ophelia seurasi ennemminkin Blackin ja Lilyn kinastelua siitä että oliko tämä luvannut vai ei. Black oli sanonut 'ehkä', mutta Ophelia tätä pilaamaan lähtenyt ja katsahti nyt pieneen Anemoneen joka kipitti hänen luokseen ja halasi häntä.
Ophelia ei sanonut vielä mitään ja katsahti Anemoneen nyt kysyvästi tämän sanoessa että enkelit olisivat kertoneet tälle heidän tulostaan? Waai~<3 Anemone oli niin suloinen kun tämä puhui enkeleistä, oli lähes itsekin jopa sellainen ja tällä oli myös ollut Opheliaakin ikävä... Tähän Ophelia ei kyennyt jostain syystä vastaamaan, se teki Ophelian ehkä hieman surulliseksi että Anemone oli jäänyt yksin, mutta hymyili tälle kuitenkin.

Ophelia havahtui Anemonesta taas Lilyn ääneen joka uhkasi mököttää viikon ellei Black hiuksiaan näyttäisi. Ophelia katseli tätä silmät pyöreinä, hänestä Black sai näyttää hiuksensa mikäli sitä itse tahtoi mutta Lily ei tunnetusti periksi antanut. Sitten Tomtom sanoi jotain mitä Opheliakaan ei enää kovin kevyesti ottanut..! Niin! Ei lasten kuullen!! Agh! Jos Ophelia olisi tajunnut ajoissa niin olisi peittänyt Anemonen korvat ettei tarvitsisi nyt seistä siinä sanattomana tämän edessä kun tämä kysyi asiaa Ophelialta!
"Ymmärrät kun olet isompi!" Ophelia heitti Anemonelle lähes hatusta vedetyn vastauksen ja hymyili tälle nyt niin vakuuttavasti kun osasi. Tomtom saisi tosiaan varoa mitä sanoo...! Opheliakaan ei välittäisi moista kuulla.
Black ja Lily kinastelivat yhä ja molemmat koettelivat nyt toistensa hermoja kunnes Black luovutti!? Ophelia oli päässyt todistamaan nyt tämänkin ihmeen!
Ophelia oli nyt valmiinakin peittämässä Anemonen korvia mikäli Tomtom olisi ehtinyt mitään uudelleen Blackin rääkäykseltä sanomaan.

Sitten kukaan ei sanonut enää mitään, tunnelma oli suorastaan henkeä pidättelevä kun Black oli asettanut kätensä päälaelleen ja mutisi taas omalla kielellään kai jonkinlaista loitsua samalla kun laski käsiään nyt päälaeltaan takaraivoon ja sieltä taas takaisin päälaelle. Ophelia ainakin pidätteli hengitystään eikä räpäyttänyt edes silmiään Blackin tehdessä taikojaan ja kohta Blackin päänahasta alkoikin kasvamaan puhtaan valkoiset hiukset aina alaselkään asti! Ophelian suu loksahti auki tässä ja katsoi nyt kulmat koholla sitä mitä kaikki muutkin. Ophelia ei tiennyt pitikö hänen nauraa vai itkeä, Black ei näyttänyt itseltään tämän hiuksissa! Se sai Blackin näyttämään melkein haltijalta, mutta tähän Ophelia ei voinut kuin naurahtaa, Blackistä ei mitenkään muuten haltijaa saanut.
Ophelia vain tuijotti hiuksia silmiltä puhaltelevaa Blackiä kunnes Lily hypähtikin Blackin syliin niin että molemmat kaatuivat nyt lattialle!
Ophelia säikähti hieman Lilyn näinkin iloista reaktiota ja otti nyt pari nopeaa askelta eteenpäin nähdäkseen ettei kukaan ollut luitaan murtanut, mutta löysikin vain Blackin sylissä olevan Lilyn joka letitti nyt Blackin hiuksia!
Nyt Ophelian ei voinut muuta kuin alkaa nauraa kikattamaan, se oli aika suloinen näky, varsinkin kun Anemone meni ja ja silitti tätä!
"Lily! Tiesitkö että Blackillä oli partakin?" Ophelia huomautti nopeasti tähän kohtaan, katuisi sitten myöhemmin, nyt hänellä oli liian hauskaa tätä katsellessaan, Blackin hiuksista ei nimittäin olisi ihan heti uskonut vaikka Tomtom olikin heille aikaisemmin tästä kertonutkin.

//HAHAHAHA!! MÄHÄ JUOKSEN MINKÄ KINTUISTANI PÄÄSEN!! *räkättää vedet silmillä* IDEOITA!?//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 25 Helmi 2008, 02:44

Black, Anemone, Lily, Tomtom

"Partako?" Lily kysyi hieraisten Blackin leukaa, siinä toivossa että olisi edes tuntenut jotkin.
Black mulkaisi Opheliaa suorastaan murhaavasti, nyt jos Lily partaa alkaisi kinuamaan niin Black kärventäisi Ophelian elävältä! Tosin.. olisi varmaan ollut odotettavissa että joko Ophelia tai rakas Tomtom olisi sen ilmoittanut.
"Minkälainen parta sinulla sitten on?" Lily kysyi tökkien Blackin leukaa.
"Karvainen, anna olla, sitä en näytä" Black sanoi siirtäen Lily sormen pois leualtaan.
"höh... jos edes--"
"En! Hyvä jos enää saan hiuksia piiloon.." Black sanoi sukien hiuksiaan sormillaan.
"häh.. etkö saa niitä pois enää?" Tomtom kysyi nostaen kulmiaan.
"hei, minulla meni vuosia kehittää tämä loitsu ja sitä on pirun vaikea käyttää! Joten voi olla etten saa niitä enää piiloon.." Black huomautti Tomtomille.
"ei niitä tarvitse piilottaa, nyt meillä on melkein samanlaiset hiukset!" Anemone huomautti verratessaan sinertävän valkoisia hiuksiaan Blackin hopean valkoisiin.
"Isäni saa sydänkohtauksen jos näkee sinulla hiukset!" Lily huomautti noustessaan ylös.
"No siitä ei ole epäilystäkään" Black vastasi nousten itsekkin ylös hieroen takamustaan siinä samalla.
"ou ou ou, äiti!" Anemone aloitti hyppien iloisesti Lilyn eteen "Tein sinulle syntymäpäivälahjan!" Anemone sanoi hymyillen erittäin leveästi.
"Sehän on hienoa! Mitä sinä teit?" Lily kysyi kumartuessaan Anemonen eteen.
"En kerro! näet sitten juhlissa"
"juhlissa?" Lily kysyi vilkaisten jokaista huoneessa olijaa.
"Pappa järjesti sinulle juhlat! Tosin hän ihmetteli missä sinä olet, joten juhlia päätettiin siirtää kunnes sinä ilmestyt.." Anemone selitti.
Black tiesi tästä, mutta antoi Anemonen selittää kun kerran vauhtiin oli päässyt.

"No, jos kukaan ei enää halua hiplailla hiuksiani niin saanen yrittää kadottaa ne?" Black sanoi katsellessaan lettiä joka roikkui hänen ohimostaan.
"ooooow, ne ovat hienot.." Lily sanoi katsellen vielä Blackin hiuksia, mutta ehkä olisi parasta jos tämä piilottaisi ne.
"olkoon, minä en pidä niistä" Black sanoi ja nosti kätensä taas pää laelle.
Hän teki kädellään saman liikkeen mitä viimeksi, mutisten jälleen jotakin epämääräistä. Hiukset lähtivät lyhenemään ja Lily katseli vielä viimeisen kerran niitä mutta..
Kun hiukset olivat lyhentyneet hartioihin asti, ne pysähtyivät ja lähtivät pidentymään, kunnes ne olivat jälleen alaselän kohdalla. Black avasi silmänsä ja oli kirota ääneen, mutta ei nyt ehdannut Anemonen kuullen joka killitteli vieressä katsellen ylös Blackiin, pitäen käsiään selkänsä takana ja hymyili. Black huokaisi ja yritti uudestaan, mutta lopputulos oli sama: Hiukset kasvoivat takaisin.
"hmh, on siinäkin velho, ei saa omia hiuksiaan pois näkyviltä" Tomtom tuhahti ehkä hieman halveksuvaan sävyyn.
"Paraskin puhuja, itse et edes tiedä miten saisit hiuksesi piiloon!" Black naljaisi takaisin ja Tomtom katsoi muualle nokka pystyssä.
"eh, noh.. tuota.. eikö niitä voisi leikata?" Lily kysyi pyörittäessään yhtä Blackin hius kiehkuraa sormissaan.
"EI! EI LEIKKAUSTA! Ei ikinä!" Tomtom huusi ja sai Lilyn hätkähtämään.
"Se kuuluu kansamme kulttuuriin, hiusten annettiin kasvaa niin pitkiksi kuin hiukset kasvoivat, niitä ei koskaan leikattu.. toisilla hiukset jäivät aivan lyhyiksi, toisilla taas ne kasvoivat todella pitkiksi" Black selitti.
"ai.. no mitä me nyt teemme?" Lily kysyi.
"En todellakaan tiedä... kai se on pakko mennä näin kunikaan luo..2 Black sanoi istuessaan alas tuolilla ja notkautti päänsä alas, hänen hiuksensa hipoivat lattian rajaa ja siitäkös Anemone innostui, tämä meni hiplaamaan Blackin hiuksia jälleen, pyöritellen niitä sormissaan.

// UM UM UM UM... KAAPATAAN LILY, KÄYTETÄÄN SITÄ KILPENÄ, SILLON SE EI VOI HYÖKÄTÄ! *suuntaa kohti Lilyn huonetta* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 25 Helmi 2008, 19:45

Ophelia

Ophelia katsahti vain muualle hymyillen yhä Blackin antaessa tälle murhaavan mulkauksen, sitä Ophelia ei osannut nyt kovin tosissaan ottaa, tuskin tämää kovin paljoa Ophelian huomautuksesta kärsisi.
Lily kiinnostukin asiasta, kuten Ophelia oli vähän uskonutkin ja kysyikin nyt millainen parta Blackillä oli johon Black vastasi hyvinkin ironisesti, partaansa tämä ei enää näyttämään suostunut. Ophelia hymyili vain vieressä, mutta katsoi Blackia pian pikemminkin kysyvänä kuin iloisena tämän sanoessa ettei välttämättä saisikaan hiuksiaan enää piiloon?
Sitten Ophelia huomasi taas pienen Anemonen joka huomautti että näillä olisi nyt lähes samanlaiset hiukset mikä oli kyllä totta! Nyt kun asian näin siis mainitsi, ainut vain, että Blackillä oli hopeanvalkoiset ja Anemonella sinivalkoiset. Heh, se tuskin tulisi kuitenkaan pelastamaan kuningasta sydänkohtaukselta jos Black nyt menisi ja näyttäytyisi sellaisenaan mitä nyt oli.

Ophelia ehti jo kuvittelemaan kuninkaan huutamassa vartijoita paikalle luullessaan Blackiä haltijaksi ennen kuin tämä pääsisi edes selittämään tälle yhtään mitään, mutta keskeytti mielikuvitus leikkinsä siihen kun Anemone hyppelehti nyt Lilyn edessä ja kertoi nyt itsetekemästään lahjasta tälle. Ophelia hymyili nähdessään tämän, mutta katsahti sitten Lilyyn tämän toistaessa Anemonen sanan; 'juhlat'... Aivan!
Ophelian valtasi 'ahaa!'-elämys! Totta kai prinsessalle syntymäpäivä juhlat pidettiin! Ja isot sellaiset! Aina yhden kerran vuodessa muiden linnanjuhlien ohella! Mutta tänä vuonna niitä oltiin joutuduttu siirtämään mainitsemattomien seikkojen takia....
Ophelia katsahti tästä taas pian Blackiin joka osottautui olemaan enemmän kuin valmis peittämään hiuksensa taas. Ophelian huomio kiinnittyi hyvinkin paljon tämän ohimolla roikkuvaan lettiin, mutta saisi pidettyä itsensä kurissa ettei naurahtanut ja nyökkäsi hymyillen tälle, Ophelialle tämän hiuksista oli koitunut jo tarpeeksi hupia.
Black lähti manaamaan taas jotain oudolla kielellä ja Ophelia tarkkaili tämän hiuksia jotka lähtivät pikkuhiljaa lyhenemään ja kohta ylettyivätkin enää vain hartijoille, mutta eivät suostuneen lyhentymään siitä enää milliäkään...
Ophelia oli katsellut tätä tähän asti jännittyneenä, mutta nyt Ophelia muuttui kysyväksi kun hiukset lähtivät kasvamaan takaisin Blackin alaselkää asti ja jäi siihen... Ophelia katsahti tästä sitten Blackiin itseen joka myöskin näytti manaavan mielessään epäonnistumista, mutta yritti kuitenkin uudestaan.
Ophelia löysi itsensä mielessään pian kannustamassa hiuksia lyhenemään, puristi nyt nyrkkejään ja hoki;
'lyhene, lyhene, lyhene-!'- mielessään, mutta tulos päätyi samaksi; hiukset kasvoivat takaisin yhtä pitkiksi kuten äskenkin.
Ophelia huokaisi ja katsoi tämän hiuksia ikäänkuin toruen niitä siitä etteivät lyhenemään enää suostuneet ja siitä sitten Tomtomiin joka sätti Blackia siitä ettei ollut onnistunut.

Tomtom päätyi nyrpistelemään vaan nokkaansa ja Lily ehdotti sitten jotain mitä Opheliakin oli jo vähän ajatellut, entä leikkaus? Sen osaisivat kaikki...
Tässä kohtaa mököttävä Tomtom muuttui äänekkääksi ja Ophelia hieman pelästyi tämän äkkinäistä huudahdusta siitä ettei Blackin hiuksia saanut missään nimessä leikata!
Ophelia katsahti tästä silmät pyöreinä Blackiin joka pian selittikin että se kuului heidän kulttuuriin ettei hiuksia leikattu. Ophelia ryhtyi tässä kohtaa miettijääksi, mutta ei keksinyt juuri mitään muuta tapaa hiuksien piilottamiseen kuin niiden leikkaus, paitsi siis taikominen joka Blackiltä ei ainakaan juuri nyt onnistunut ja kukaan muu ei loitsua kai sitten tiennytkään.

"Älä huoli Black. Jos sinä ett saa hiuksiasi piiloon ennenkuin menemme kuninkaan luokse, niin pidät vain huolen että korvasi näkyvät." Ophelia yritti kai lohdutella, tosin vain siltä osin ettei kuningas saisi härslaakia Blackin nähdessään.
"Ai niin, taisin muuten jättää sen sinisen mekkoni silloin tänne?" Ophelia aloitti ja vilkuili ympärilleen, vaikkei uskonutkaan että sitä mistään näkyisikään.
"Se on ainoa puhdas joka taitaa löytyä." Ophelia lisäsi asettaen kädet seläntaakse ja katsoi taas Blackiin hymyillen.

//UAAAAAAGH!!! *liukuu melkein ohi käytävän josta Akuma kääntyi* LILYKIN TULEE IHASTUMAAN SITTEN KUVAAN!! *juoksee taas Akuman vierellä*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 25 Helmi 2008, 20:52

Anemone, Black, Lily, Tomtom

Black huokaisi kuullessaan Ophelian "lohduttelut" eipä niistä paljon apua ollut.. juuri nyt Blackin teki mieli leikata hiukset pois, mutta hän oli sen verran kiinni periaatteissaan.. ja kaiken lisäksi Tomtom oli paikalla. Lopulta hän sai nostettua katseensa Opheliaan kun tämä huomautti sinisestä mekosta.
"Tosiaan.." Black sanoi nousten ylös ja karjahti sitten kun Anemone oli jäänyt roikkumaan hänen hiuksiinsa. Lily naurahti ja otti Anemonen syliinsä Blackin hiuksista samalla kun Black manasi ääneen ja hieroi päänahkaansa.
Blader ja Tomtom hihittelivät vahingoniloisina samalla kun Black poistui makuuhuoneeseensa ja toi Ophelialle nätisti viikatun sinisen mekon.
"Tässä" Black sanoi ojentaessaan mekon Ophelialle ja istui takaisin tuoliin.
"Anemone" Lily aloitti laskiessaan Anemonen alas "Mene edeltä kertomaan papalle että me tulimme.. ja että olemme tulossa pian tapaamaan häntä" Lily sanoi hymyillen.
"um!" Anemone sanoi nyökäten ja lähti juoksemaan ovelle ja siitä ulos, hypellen samalla iloisesti.

"Nonniin..." Lily sanoi ja käveli Blackin taakse ja alkoi hiplaamaan tämän hiuksia.
"Mitä sinä nyt?" Black kysy olkansa yli.
"Pistetään hiuksesi kiinni niin et näytä niin paljoa haltijalta, jätetään korvasi samalla esiin" Lily sanoi samalla kun kasasi Blackin hiuksia nippuun.
"mm.. miten vain.." Black mutisi ja otti ohimollaan olevan letin ja avasi sen.
"Mitä jos pistettäisiin yksi pitkä letti?" Lily ehdotti.
"EI! Sen jos teet niin löydät itsesi kaivosta" Black sanoi ja vilkaisi Tomtomia joka hihitteli itsekseen.
"onko kellään mitään millä hiukset saisi kiinni?" Lily kysyi vilkaisten Opheliaa ja Tomtomia.
"Minulla on, odotappas hetki" Tomtom sanoi ja käveli salkkunsa luo ja etsi sieltä jotain.
Lily silitteli Blackin hiuksia kuin ei ennen olisi nähnyt kenelläkään hiuksia.. noh, olihan tämä ensimmäinen kerta kun hän näki Blackillä hiukset. Black sulki silmänsä ja hymyili itsekseen pitkien etuhiuksiensa suojissa.. ainakin Lily näytti pitävän hänen hiuksistaan. Lopulta Tomtom nousi salkkunsa vierestä ja toi Lilylle.. mustan silkki nauhan. Lily hymyili itsekseen, mutta ei sanonut mitään, kuten ei Tomtomkaan.
"Noin, valmis" Lily sanoi päästäessään irti Blackin hiuksista.. ja hän oli piruuttaan laittanut hiukset kiinni rusetilla! Nyt olisi hyvä jos Black ei huomaisi mitään, Lily vilkaisi Opheliaan ja pisti etusormensa suun eteen viestiäkseen tälle ettei Blackille saanut mainita mitään.

Black nousi ylös sanomatta mitään ja vilkaisi Lilyä joka hymyili itsekseen.
"mitä?" Black kysyi siirtäessään jälleen hiuksia pois silmiltään.
"Näytät söpöltä" Lily sanoi ja halasi Blackiä.
Black mutisi vain itsekseen ja taputti Lilyä selkään.
"Mennäänkö?" Black kysyi lopulta vilkaisten Opheliaan ja Tomtomiin.

// AJHAHAHAHAHA! NII TULEE! NYT JUOKSEEEEEEEEEEEEEE *Juoksee perkarvat tulessa* TUOLLA! *osoittaa Lilyä joka kävelee edessä käytävällä* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 25 Helmi 2008, 22:20

Ophelia

Black oli jo nousemassa tuoliltaan kunnes karjahti ja Ophelia katsahti ihmeissään pieneen Anemoneen joka roikkui yhä Blackin hiuksissa ja naurahti itsekseen lopulta kun Lily nostikin tätä jo syliinsä. Ophelia seurasi katseellaan hymyillen vähän vaivalloisesti Blackin perään kun tämä manasi päänahkaansa ja hiuksiansa kunnes katosi makuuhuoneeseen ja palasi sieltä pian tuoden Ophelian sinistä mekkoa nätisti taiteltuna.
"Kiitos." Ophelia sanoi hymyillen samalla kun otti mekkonsa vastaan ja piteli sitä nyt käsissään.
Sitten Ophelia katsahti jälleen Anemoneen jota Lily pyysi menemään tämän isoisän luokse kertomaan että he olisivat saapuneet ja että he tulisivat pian tätä tapaamaankin. Anemone lähtikin siltä seisomalta ja valo ryöpysi taas sisään Anemonen avatessa oven ja jätti kaiken hetkeksi täysin pimeäksi oven suljettuaan kunnes silmä taas tottuttautui äskeisen sokaistumsien jälkeen.

Ohpelia käänsi päänsä ovelta ensin Tomtomiin ja Bladeriin ja näistä taas Lilyyn joka alkoi karsimaan nyt Blackin hiuksia yhteen. Ophelia vain katseli kun Lily sanoi vain pistävänsä tämän hiukset kiinni niin tämä ei näyttäisi niin paljoa haltijalta... Tämähän tehtiin Artillekin? Mutta nyt Blackille niin että tämän korvat varmasti näkyivät, näin tätä ei voitu tuomita vain hiusten värin ja pituuden takia. Ophelia hymähti leveästi Blackin reaktiolle kun Lily ehdotti yhtä pitkää lettiä! Ei, se taisi olla liikaa jo Opheliallekin, tavallisesti kiinnitetyt hiukset riittivät varmaan ihan hyvin myös Blackin mielestä, ainakin tämän reaktiosta päätellen.
Ophelia katsahti Blackin hiuksista nyt Lilyyn ja ravisteli päätään hiljaa, hänellä ei ollut mitään millä voisi hiukset kiinni pistää nyt mukanaan, mutta Tomtomilla mitä ilmeisemmin oli.
Ophelia katseli sivusta nyt Tomtomin sukellusta taas laukkuunsa ja katsahti välillä tästä Bladeriinkin hymyillen, laukku osasi yhä ihmetyttää vaikka Ophelia oli sen sisällä kerennyt jopa olemaankin.
Kohta Tomtom löysikin etsimänsä ja vei nyt Lilylle mustaa silkkinauhaa.
Ophelia ei nähnyt vielä täältä syytä siihen miksi Lily hymyili ja ihmetteli hetken miksi Lily oli pistänyt sormensa suunsa eteen, kuin jokin olisi suurikin salaisuus, kunnes Black kääntyi Lilyä kohden ja Opheliakin saattoi nähdä nyt söpön rusetin tämän hiuksissa!
Ophelia oli tirskahtaa, rusetti oli hyvin.. No rusettimainen! Eikä Ophelia uskonut ikinä tätäkään näkevänsä. Blackiä kävi melkein sääliksi tämän suhteen kun ei tiennyt asiasta, mutta Ophelia päätti myös olla asiasta hiljaa kun Lily oli kerran viittonutkin tätä olemaan.
"Minun puolestani!" Ophelia vastasi hymyillen mutrusti ja katsahti sitten Tomtomiin.

Ophelian suunnitelmiin kuului että he menisivät kertomaan kuninkaalle sen missä olivat olleet, oli se sitten vale tai totuus, Ophelia ainakin pysyisi mukana mutta puhujan osaa hän ei mielellään nyt ottaisi osakseen, hän ei ihan tiennyt pystyisikö muuhun kuin sepittämään yksinkertaistetun version, nimittäin kuningasta tuskin kiinnosti että Aran keräisi soittorasioita... Niin ja ehkä heti ensimmäisenä heidän, tai pikemminkin Blackin tulisi esitellä tälle myöskin Tomoderuwix. Niin ja Lily kaipasi ruokkoamista.. Ja pian! Se ei kuulostanut kovin siveelliseltä että prinsessa kulkisi linnassa kaikkien katseltavana miesten mustissa ja pussittavissa vaatteissa hiukset yhä sekaisena... Piti vaan luottaa siihen ettei kukaan ehtisi uskomaan Lilyä Lilyksi, paitsi kuningas tietenkin.

//LIIILYYYY!!! AUTAAA!! BLACKILLÄ ON TAAS "MENKAT"!!!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt



Paluu Velhon asunto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron