What have you done

Kuninkaan velhon, Blackin, asunto. Tämä pieni mökin tapainen asunto on täynnä kaikkea mitä velholta voi odottaa, taika tavaroita. Tänne voit tulla kysymään apua kaikkein vaikeimpiinkin asioihin, tosin se on toinen asia suostuuko velho auttamaan. Mökki on melko pieni ja pimeä, ikkunat ovat pieniä ja niistä ei paljoa valoa tule. Huoneistoon kuuluu keittiö, makuuhuone, oleskeluhuone ja komero. Oleskelu huone on ensimmäinen huone mihin tulet kun astut sisään isosta puuovesta.
Lisäksi mökki sisältää salakäytävän, jonka rakentamiseen velho on käyttänyt taikuutta. Salakäytävän ovi muistuttaa tavallista komeron ovea, mutta sen takaa aukeaa suuri, pitkä käytävä joka on täynnä ovia...

Valvojat: Crimson, Aksutar

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Huhti 2015, 21:44

Huomaamattomasti hiuksiensa takana velho kävi nyrpistämään nokkaansa Kalman lähtiessä nuolemaan haavaansa kuin mikäkin eläin konsanaan. No, eläinhän tuo oli, mutta juuri tuollaisen käytöksen takia piskin oli turha odottaa punasilmäiseltä velholta minkäänlaista inhimillistä kunnioitusta. Käyttäytyisi kuin ihminen, mikäli sellaisena halusi tulla kohdelluksi. Tosin, olisihan velho itse voinut tarjota Kalmalle sideharsoa ja jotain, millä puhdistaa haavansa... mutta eipä velho mihinkään tuolilta liikkunut. Sen sijaan mies veti vähän väliä syvempään henkeä aivan kuin haistellen ilmaa, jossa vielä veren rautaisensuolainen haju leijaili.
Mitä häijyin virnistys kävisi nopeasti kalpeilla, kapeilla kasvoilla aavekoiran käskiessä velhon pitämään radikaalimman puolensa kurissa. Se puna silmissä ei lähtenyt minnekään, kapean katseen nauliintuessa hiusten varjoista tuijottamaan pistävästi aavekoiran kasvoja. Seth oli tullut jäädäkseen tähän keskusteluun, eikä aikonut antaa nyt piskin pidätellä itseään. Se mihin tilanne etenisi, oli täysin Kalman harteilla. Yksikin väärä sana, ele tai liike, saattaisi Seth tehdä muutakin kuin vain... jutella.

"Radikaalilta... Sanoo rakki, joka hyökkäsi mitään harkitsematta Jackin kimppuun hovissa, siniverisen läsnä ollessa...", Seth kävi myhäilemään Kalman huomauttaessa myrkyttämisen olevan radikaali vaihtoehto, "Myrkyttäminen on helppo ja huomaamaton tapa, myrkystä riippuen... Ja jos sen tekee oikein... Ei siitä jää edes kiinni...".
"Olen ollut aina valmis tappamaan hänet!", Seth kävi yllättäen karjahtamaan hullunlailla naurahdellen sanojensa lomasta, "Myrkyttäminen tuli vain mieleen nyt, kun siihen on kauniisti mahdollisuus! Usko pois, me mielellämme viettäisimme pitkän tovin hänet kiduttaen hengiltä, silpoen, raadellen, hitaasti, kunnes edes oma äitinsäkään ei enää tunnistaisi häntä. Nylkisimme elävältä, katsoisimme kauan se elää ilman ihoa...".
Mies myhäili itsekseen jokaisen mielikuvansa myötä, hetkeksi sen katseen lipuen jonnekin kaukaisuuteen, tuijottaen tyhjyyteen Kalman takana. Pian katse kuitenkin kääntyi terävästi jälleen piskin puoleen, kasvoilla levänneen virneen laskeutuen olemattomiin.
"Mutta emme sitä tee. Emme ole typeriä, emme jää kiinni - toisin kuin eräät", Seth tuhahti kuivahkosti, viitatessaan siihen kuinka Kalma aikaisemmin oli Jackin kimppuun hyökännyt, "Mitä edes kuvittelit saavuttavasi sillä... Hirttotuomion? Hyökätä nyt sen kimppuun todistajien läsnä ollessa..."
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 18 Huhti 2015, 22:28

Kalma katsoi velhoa hitaasti kulmiaan kurtistaen kuin Blackin paikan viennyt Seth kävi yllättäen piikittelemään sillä kuinka Kalma oli käynnyt hyökkäämään Jackin kimppuun näkijöiden läsnäollessa. Kalman olisi kovasti mieli käydä tähän sanomaan jotakin Sethille, mutta piti nyt turpansa kiinni kerta se oli se Seth joka istui hänen edessään. Kalma tiesi hyvin Sethin olevan hyvin arvaamaton, mutta vielä tilanne oli suhteellisen kevyt ja rauhallinen. Seth selvästikkin halusi puhua.
Seth kävi myös sanomaan että oli aina halunnut Jackin hengiltä. Kalma kohotti toista kulmaansa kysyvänä. Miksi? Ei Jack ollut tuolle oikeastaan kähinöitä pahempaa tehnyt... tässä oli pakko olla jotakin lähi aikoina tapahtunutta takana, jotakin mistä Kalma ei tiennyt tai ei ollut kuullut.
"Silti.. kai sinulla nyt jotakin hampaan kolossasi on?" Kalma kysyi ja katsoi Sethiä, joka ryhtyi selittämään ne kaikki kidutus menetelmät joilla olisi valmis rääkkäämään Jackin hengiltä. Kalma irvisti hienoisesti. Onneksi hän ei kuulunut noin kiivaasti Sethin tappo listalle. Ei olisi mikään hienoin tapa lähteä tuon hullun kidutuksen jälkeen, joka voisi kestää kauankin jos Sethin puheista mitään ymmärsi. Tämän lyhyen täyttävän puheen pätkän jälkeen mies hiljeni, eikä Kalmakaan juurikaan suutaan avannut Sethin hiljais elon aikana. Napitti tuota vain takaisin niin kauan kun tuo jälleen avasi suunsa. Keskustelu palasi takaisin Kalman ja Jackin yhteen ottoon salilla. Kalma tuhahti ja näytti siltä ettei ollut valmis avautumaan Seth muotoiselle velholle laisinkaan asiasta. Eikä kyllä ollutkaan.
"Mitä se sinulle kuuluu?" Kalma tuhahti murahtaen hampaiden välistä. Blackille Kalma olisi voinnutkin kertoa, mutta Seth oli jotakin sellaista jolle Kalma ei ollut valmis avautumaan yhtään mistään.
"Ja hirttotuomio nyt olisi ollut pieni hinta sen miehen hengestä." Kalma kuitenkin myönsi avautumatta sen enempää syystä miksi oli Jackin kimppuun käynnyt niin agresiivisesti. Todellinen syy oli vain se että Kalma oli laskenut Jackin uhkaksi Lilylle. Eihän Kalma voinnut mitenkään tietää Lilyn ja Jackin yhteisestä kaveri suhteesta kerta ei ollut tietoinen lähi aikojen tapahtumista. Jackin yllättävä tuleminen hoviinkin oli uutta tietoa koiralle.
"Olisi kyllä mielenkintoista kuulla miten Jack on edes näin korkeaan asemaan yllättäen päässyt?" Kalma kysyi katsoen Sethiä. Kai tuo sen verran arkkua voisi avata että kertoisi mitä hemmettiä Jack linnan liepeillä pyöri prinsessan kanssa.
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Huhti 2015, 17:40

"Haluamme hengiltä kaikki, onko se sitten ihme että hänetkin?", Seth kävi sähähtämään kuivasti Kalman tivatessa jotain syytä, miksi Jack tappolistalla oli, "Hän tuli reviirillemme, nyt hän on leikissä mukana".
Itsepähän oli lähestynyt prinsessaa, itsepähän oli velhon oppilaan raiskannut - kahdesti, itsepähän oli lähtenyt tähän tanssiin. Jack sai syyttää vain itseään, että oli velhon elämään tunkenut ja vielä jäänyt lähettyville pyörimään. Olisi vain vienyt perseensä kauas kaupungista, vaikka saman tien koko valtakunnasta, jos ei olisi halunnut vaikeuksiin. Jokin sai kuitenkin Jackin jäämään, vaikka vapautensa oli saanut. Velho ei tiennyt mitä se jokin oli, mutta pelkäsi pahoin sen liittyvän prinsessaan.

"Kyllä se meille kuuluu aika paljonkin. Miten luulit että puolustaisimme muka sinua, jos et meille kaikkea kerro", Seth virnuili piskin tuhahdukselle, "Teollasi vaaransit sekä oman että kumppanisi hengen - joskin tyttö itse kerjäsi lisää hankaluuksia käymällä Lilyn kimppuun. Olet typerys. Harkintakyvytön piski. Toimit vaiston varassa, refleksien johdattamana. Et ajattele pidemmän päälle ja se koituu vielä kohtaloksesi".
"Mikset saman tien anna pedolle valtaa kokonaan. Palaa juurillesi, tapa huviksesi. Milloin viimeksi olet edes maistanut humanoidinlihaa... Ei sinusta ole elämään ihmisenä, mikset siis palaisi siihen missä olit hyvä", Leuka kävi puheiden lomasta laskeutumaan lähemmäksi rintaa, velhon katsellen haastavasti, silti uhkaavasti kulmiensa alta koiraan. Seth suorastaan nautti tästä, siitä ei ollut epäilystäkään.

Velho päästi suutaan mitä huvittuneimman, pilkkaavimman naurahduksen Kalman kysymyksen myötä.
"Korkeaan asemaan?!", Seth naureskeli jatkaessaan, "Mistä hitosta sinä sait tuon päähäsi? Ei hänellä mitään asemaa ole! Hän on rivisotilas, ei sen kummempaa. Ainoa "asema" mitä hänellä on, niin siniverisen ystävä. Hänen sanallaan ei ole mitään painoa, ellei Lily sitä käy puoltamaan. Hän on mitättömyys ja heti kun Lily häneen kyllästyy, lähtee häneltä suojaverkko alta ja hän putoaa kovalle, kylmälle lattialle. Yksikin väärä teko, sana, ele ja Jack on omillaan".
"Eikä Lilykään häntä loputtomiin voi suojella...", Seth lisäsi lähinnä itsekseen mutisten, katseen jälleen karaten tuijottamaan tyhjyyteen pohdintojen välistä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Touko 2015, 12:39

Kalma kurtisti pienesti kulmiaan Blackin... Sethin puhuessa haluavansa kaikki hengiltä. Se ketä kaikkia Seth mahdollisesti tarkoitti oli aavekoiran kohdalla hämärän peitossa, mutta uskoi velhon vääristyneen puolen nyt puhuvan niistä joista oli Blackille, että Sethille, itselleen haittaa ja johon Jack oli itsensä ajannut. Siintä mies syytäköön täysin itseään kun oli velhon vihat saannut niskaansa. Toisaalta Kalma ei olisi halunnut että Black tappaisi Jackia oma kätisesti. Kalmalla oli yhtälailla kaunaa sitä miestä kohtaan kuin velhollakin, jos ei jopa muutaman askeleen enemmän. Kalma vilkasi velhon suuntaan mietteidensä lomasta.
"Jack ei ole kuitenkaan ollut sinun missään välissä." Kalma totesi sitten puoli ääneen mumisten katsoen velhoa. Kalma ei voinnut sille mitään ettei halunnut muita hänen tai Jackin väliin, mutta toisaalta hän ei voinnut tehdä sitä yksin ilman apua. Hän oli rivisotilas ja kurja friikki jolla oli takanaan huono maineinen menneisyys, Jack taas oli saannut yllättäen prinsessan suosion, eikä miehellä oikeastaan ollut mitään pahaa takanaan. Ellei laskettu niitä mitä Jack oli tehnyt hänen kehossaan ja riehuessaan, mutta sitten olisi aavekoirakin pulassa. Ja niitä oli enään vaikea mennä todistamaan syyttävän sormen kera.
"Yhteistyöhön voin kuitenkin suostua." Pitkin hampain, mutta se oli pakko myöntää että ilman velhoa hän ei voisi kuin kiertää Jackiä ja odottaa ehkä vuosia tilaisuuttaan jota tuskin koskaan tulisi.. ja jos Jack ei ollut häntä sitä ennen saannut hengiltä.
"Siksi en sanonut mitään myrkyttämisestä." Kalma lisäsi hymähtäen.

Kalma katse kapeni Sethin alkaessa puhumaan ja oli juuri sen näköisenä että olisi viittä vaille valmis tirvaisemaan velhoa nenille kun tuo oikein tivaamaan sitä syytä miksi Kalma oli käyttäytynyt salilla niin... agresiivisesti, valmiina repimään Jack kappaleiksi ilman minkäänlaista harkinta kykyä. Lisä mausteena sanoille tuli vielä oikein kaunis huomautus siintä että kuinka typerä, harkitsematon ja eläimellinen aavekoira oli.
"Hyvä on saat tietosi: Pidin Jackiä uhkana Lilylle, en tiennyt hänen edes olevan näin läheisessä suhteessa prinsessan kanssa, kuin ystävä.. En tiennyt että Jack oli pahaisesta kyläläisestä noussut äkisti sotilaaksi.. Ja miksi näin? Koska joku ei pidä minua ajantasalla!" Kalma pamautti varsin suorapuheisesti velholle miksi oli käynnyt Jackin kimppuun niin nopeasti ja niin ajattelematta. Hän oli ollut siinä uskossa että Jack oli edelleenkin hylkiö, jota ei prinsessakaan sietänyt, eikä päästetty linnan muurien sisäpuolelle. Mutta yllättäen hänen selkänsä takana olikin tapahtunut kaikkea hauskaa.
"Toivon että pidät minut jatkossa ajantasalla tapahtumista." Kalma tuhahti hiljentyen omalta osaltaan kun Seth jatkoi samalla puheella mollaten aavekoiraa vielä hieman lisää. Kalma katsoi velhoa ärtyneenä muristen hiljaa kurkustaan.

"En ole hirviö, en ole koskaan ollut!" Kalma kävi korottamaan ääntään ja äänensävystä kuuli sen kuinka arka aihe oli kyseessä. Kalma oli ollut vain koira, joka oli joutunut ihmisten julmuuden uhriksi. Koston himo oli vain sokaissut hänet.
"Enkä tule olemaan, en nyt kun olen päässyt siintä eroon.. en palaa siksi mikä olin, en sinun käskystäsi Seth, enkä kenenkään muun." Kalma puhui muristen, mutta naurahti sitten hieman huvittuneena.
"Mistä asti sinä olet ajatellut minun olevan ihminen?" Kalma kysyi hieman hymähtäen ja alkoi sitten korottamaan ääntään. "Kuinka helvetin monta kertaa se pitää toitottaa teille paksu kalloille että olen KOIRA niin elossa kuin nyt kuolleena. Sitä te ette saa minusta pois." Kalma huomautti Sethille oman geeni perimänsä, jota ei pysty muuttamaan. Hän oli koira vaikka hänet yritettäisiin kuinka aivopestä ihmiseksi.
"Tosin voinhan minä aina koiraksi palautua.. noutaa keppiä ja heilutella häntääni. Sinä varmaan sitten suostut hoitamaan vai?" Kalma kysyi Sethiltä merkittävästi vilkaisten miehen suuntaan pienesti virnuillen. Seth tai Black ikinä suostuisi siihen.
"Mitä taas tulee ihmislihaan.. Lopetin sen perheeni tähden ja myös sinun tähtesi ettei tarvitse olla vahtimassa ketä se Kalma nyt puree." Kalma myönsi jättäen sen seikan mainitsematta että jossakin määrin hän ehkä jossakin aivojen perukoilla kaipasi sitä tuoretta verta, sekä lihaa hampaissaan. Sitä jahdin huumaa kun pakenija oli älykkäämpi kuin tavallinen eläin, osasi jopa taistella vastaan ja osoittaa kauhunsa aivan eri tavalla. Kalma ravisti päätään näistä ajatuksista. Ei, hän ei palaisi siihen!

"On se minulle.. jos kosken häneen kynnen päälläkään niin sitten olen ongelmissa prinsessan tähden." Kalma totesi ja hiljeni hetkeksi aikaa kuunnellen loppuun mitä velhon psykopaattisella puolella oli kerrottavaa.
"Ei tietenkään." Kalma totesi Blackin viimeisille sanoille ja muuttui hieman mietteliääksi.
"Aluksi hän oli tavallinen kyläläinen, nyt sotilas.. luuletko että hän jättää nousunsa siihen?" Kalma kysyi Sethiltä hieman nurkan takaa. "Mitä Jackiä tunnen ja tiedän niin hän ei todellakaan tyydy noin vähään."
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Touko 2015, 15:38

Huvittuneena ne kulmat kävivät kohoamaan ylemmäs, Kalman mainitessa, ettei Jack missään välissä ollut kuulunut velholle. Jos Jackilta kysyttiin, tuo tuskin laski itsensä kuuluvan kenellekään, mutta siltä äpärältä ei kysyttykään. Piski kävi ehdottelemaan yhteistyötä, mikä sai velhon naurahtamaan kuivahkosti. Luuliko tuo todella, että saisi heistä apureitaan? Ei, ei todellakaan saisi. Seth oli piskin yläpuolella, jos joku tässä jonkun apuriksi alkaisi, niin Kalma velhon. Mutta ei hän tarvinnut apua. Kalma ei voinut tarjota mitään, mikä olisi hyödyttänyt velhoa. Seth ei kuitenkaan sanonut mitään, antaen aavekoiran jatkaa pauhaamistaan. Velhon kasvoilla lepäsi koko tuon ajan yllättävänkin huvittunut ilme, virneen kasvaen sitä mukaan, mitä pidemmälle Kalma puheissaan pääsi. Olihan se jo ollut selvää, ettei Seth pahemmin arvostanut aavekoiraa - ketä tuo nyt varsinaisesti olisi arvostanut?... no ehkä Roswellia, mutta sitä ei ääneen sanottu - mutta nyt mielipuoli antoi sen huvittuneen halveksunnan näkyä selvemmin kuin koskaan. Olihan tämä ensimmäinen kerta, kun Kalma ja Seth varsinaisesti istuivat alas ja keskustelivat kahta lausetta pidemmälle ilman, että joku oli seuraavaksi turpiinsa ottamassa.

"Sanot Jackin kuuluvan sinulle, mutta et tiedä hänen liikkeistään mitään?", Velho aloitti lopulta kovinkin naureskelevasti, "Pidit Jackia uhkana prinsessalle, vaikka koko muu hovi - sotilaatkin - tietävät tuon olevan kuninkaan alaisena? Liikkuneen linnalla, olevan yksi heistä. Ja sinä et sitä tiedä? Sinä, joka myös samoilla tuvilla käyt tehtävien kutsuessa. Kalma, kuinka tyhmä sinä voit olla? Ja sitä paitsi, Jackista tuli meidän siinä välissä, kun hän siskomme kanssa liittoutui".
"Luuletko tosiaan, että kertoisimme sinulle mitään Jackin liikkeistä jos sinä tuolla asenteella meitä kohtelet? Jack on enemmän meidän saaliimme, kuin sinun, sinä olet jo luopunut jahdista siinä missä me pidämme silmällä hänen jokaista liikettä muurien sisällä. Seinillä on korvat ja huhut kiertävät, pitää vain osata kuunnella oikeaan aikaan", Seth jatkoi hymisten, "Jos Jack laskettaisiin vaaraksi prinsessalle, ei tuota päästettäisi lähellekään siniveristä... Tosin... Se on heidän virheensä, jos Jack jotain nyt päättääkin tehdä. Kaikki luottavat häneen liian nopeasti...", jos velholta kysyttiin, oli koko hovi turhan luottavainen friikkien suhteen. Tietenkin jotkut pitivät yhä pintansa, eivätkä katsoneet noita hyvällä - kuten eliitit Fritz ja Artania - mutta suurin osa oli niellyt kiukkunsa ja tyytyneet osaansa, eivätkä vastustelleet taruolentoja liittolaisina niin äänekkäästi. Kuten esimerkiksi kuninkaan neuvonantajan kohdalla. Velho ei yhäkään ymmärtänyt, kuinka Henry niin nopeasti oli mennyt demoniin luottamaan, mutta toisaalta, tuo oli se sama poika joka aikanaan oli Araniin luottanut. Kunhan ei vain toistaisi virheitään, Henryllä ei ollut enää varaa erehtyä. Ei nyt, kun koko valtakunta piti kuningasta silmällä.

"Emme missään välissä ole sanonut pitävämme sinua ihmisenä. Sinä yrität esittää ihmistä, tekeydyt heidän lihaansa ja koitat käyttäytyä heidän normien mukaisesti, koitat sulautua joukkoon ja kävellä kahdella jalalla kuin kuka tahansa muu. Puhut heidän kielellään, mutta et ymmärrä heidän ajatusmaailmaansa loppuun asti. Menit naimisiin ihmisnaisen kanssa, lieneekö syy vain ihmistapojen matkiminen vai löytyykö liitostanne muka inhimillistä rakkauttakin, sitä minä en tiedä enkä lähde arvuuttelemaan", Valkohapsi puhui yllättävänkin rauhallisella äänellä, sävyyn, jota ei uskonut todellakaan tulevan Sethin suusta, "Sinä olet koira, kyllä me sen näemme. Mutta ymmärrätkö sinä itse sitä?".
Muutaman kerran huvittuneesti naureskellen Seth kävi virnistämään Kalman huomauttaessa, että voisi jälleen koiraksi palautua ja velho saisi sitten luvan hoitaa koiraa.
"Emme välitä eläimistä. Niistä on vain vaivaa", Sen enempää velho ei asiaa kommentoinut, koska ei katsonut sitä tarpeelliseksi. Kyllä Kalma tiesi tasan tarkkaan, että jos koiraksi aikoi, ei Seth tuota todellakaan katselisi nurkissaan. Tiedä sitten Blackistä, joka muutenkin yksineläjä oli...
"Lopetit siis turhaan. Jos olisit tarpeeksi fiksu - toisaalta, mitä sinulta nyt älynkäyttöä odottaisi, olethan koira - menisit metsään raatelemaan saaliisi. Et kävisi kenenkään kimppuun kaupungissa tai kylissä, etkä koskisi korkea-arvoisiin tai sotilaisiin... Metsässä kun on petoja muutenkin... Ja sinun jäljiltäsi hyökkääjiksi voisi syyllistää sudet...", Aivan sama vaikka Kalma juuri oli kertonut lopettaneensa ihmislihansyönnin perheensä takia, Seth jatkoi tuota houkuttelua, nyt kun aiheeseen oli päästy. Kyllä sitä silloin tällöin tuli itsekin hyökättyä ihmisten kimppuun kaukana katseilta, metsän siimeksessä, silloin kun vampyyripuoli verta vaati. Seth oli kuitenkin ovela, eikä hyökännyt koskaan sotilaallisten tai arvoasemaa omaavilta näyttävien kimppuun. Noihin jos koskisi, olisi joku perässä. Mutta yksi tai toinen talonpojan tytär sinne tänne, kyllä nuo lisää lapsia hankkisivat jos haluaisivat. Ne olivat helppoa saalista, olihan vaihtoehtona tietenkin vihollisen joukot, mutta ei velhosta ollut haastamaan yksin koulutettuja haltiasotilaita, jos nuo joukkona liikkuivat. Mutta, olihan niitä yksittäisiä haltioitakin metsässä silloin tällöin... nuo vain osasivat olla varovaisempia ja piilotella paremmin, kuin ihmiset.

"Luuletko, että hän kykenisi muka etenemään muuta kuin sotilaallisissa asemissa?", Seth hymähti Kalman kerratessa, kuinka Jack oli jo päässyt kuninkaallisen armeijan riveihin, "Hänellä ei ole aatelisarvoja - elleivät siniveriset sellaisia hänelle anna, mitä epäilen syvästi. Henry ei tiettävästi kenellekään ole aatelisarvoja jaellut vielä - tietääköhän poika edes omaavansa moista valtaa, sitä en tiedä - ja Lily ei riskeeraisi kasvavaa asemaansa ja mainettaan vain, jotta voisi friikille aatelisarvon antaa... Tai niin uskomme. Jack voi korkeintaan edetä sotilaana, mutta se tarkoittaa, että hänellä ei ole valtaa muuta kuin armeijan riveissä - eli sinuna katsoisin, ettei hän mene asemaltaan sinun ohitse".
"Siitähän vasta hauskaa tulisi... Hän komentamassa sinua, kuninkaan riveissä. En usko että hän niin tyhmä olisi, että sinun henkesi takia muita vaarantaisi itsemurhatehtäviin - jos niin korkeaan asemaan pääsisi, että sellaisistakin saisi päättää... - mutta voimme kuvitella, kuinka hän tekisi kaikkensa tehdäkseen sinun elämästäsi yhtä helvettiä... Etkä voi edes niskuroida, ellet halua rangaistusta tai joutua sotaoikeuden eteen...", Seth myhäili mielikuvalle. Tässä vaiheessa oli hyvä vain hymyillä ja olla tyytyväinen, ettei itse kuulunut sotilaallisiin joukkoihin. Jackilla ei olisi mitään sanavaltaa velhoon, joka oli yhä sanavallaltaan suuremmassa asemassa... ellei Jackista tulisi eliittikenraalia. Mutta tuskin. Kuninkaalla oli jo neljä, eikä Jack tulisi koskaan sille tasolle pääsemään. Tai niin Seth laskelmoi. Kyllä Jack olisi kuollut, ennen kuin niin pitkälle ehtisi edetä, siitä velho pitäisi huolen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Touko 2015, 19:04

Kalma ei voinnut todellakaan olla huomaamatta sitä virnuilevaa ja halveksivaa katsettaan itseään kohtaan, jonka Seth hänelle juuri oli suonnut. Kalma tapitti velhoa takaisin vakavana ja päätti olla sanomatta yhtään mitään. Kyllä Kalma tiesi ettei Seth häntä arvostanut millään asteella. Tosin ei Kalma edes halunnut velhon sairaan puolen hyväksyntää jos siintä lähdettiin.

Seth jatkoi samassa tutussa ilkkuvassa asetelmassaan käydessään vastaamaan aavekoiran sanoihin mahdollisimman painavasti vastaan ja tällä kertaa piti myöntää että Sethin sanat ottivat ja upposivat. Kalma ei voinnut todellakaan syyttää itseään siintä ettei ollut ottanut asioista selvää Jackin suhteen, mutta miksi sitä olikaan voinnut ottaa kun oletti Jackin edelleen asuvan majatalossa... eikä sotilastuvalla suoraan hänen nenänsä alla.
"Koska-- en vain odottanut sitä.. viimeeksi kun hänet näin hän oli Nimuen alainen, eikä prinsessan.. oikei? Eikä minulla ole aikaa jokaista juoruja kuunnella kun saan juosta itseni näännyksiin melkein joka ilta metsässä." Kalma huomautti ja kuulosti ärtyneeltä, nolostuneelta omaan typeryyteensä, mutta eihän aavekoira sitä käynnyt millään tasolla ääneen Sethille myöntämään. Tosin mitä sitä edes ääneen sanomaan kerta velho jo tiesi sen vallan hyvin aavekoiran typeryyden.
"Kohtelen? HAH, jos olen halukas auttamaan sinua Jackin kanssa ja sinä vedät siintä herneet nenään niin salli minun nauraa! Enkä minä ole luopunut Jackin kaatamisen suhteen.. Sitäpaitsi hän tulee itse minun luokseni kun aika tulee. Ei minun tarvitse kuin odottaa." Kalma totesi hymähtäen. Oli Jackin asema mikä hyvänsä niin aikanaan mies tulisi hänen luoksensa ja tekisi lopun kaikesta. Kalma tiesi Jackin haluavan hoitaa hänet itse hitaasti ja kivuliaasti.. sitä mies oli toitottanut hänelle koko yhteiselon ajan kun vain vapautuisi aavekoiran vankilasta.
"En usko että Jack on kiinnostunut prinsessasta ja hänen vahingoittamisesta, tai kenenkään muun." Kalma totesi Sethin pohdinnoille että hovi luotti Jackiin liian köyhin perustein. Kalma oli ite samaa mieltä, mutta Jack ei ollut hänen kanssa ollessaan, tai sen jälkeen tehnyt mitään elettä horjuttaakseen ihmisten valtakuntaa.
"...Hän taitaa oikeastaan vain hyötyä siintä.. hän vihjaili minulle joskus asiasta." Kalma mietti ääneen. Jack oli maininnut asiasta että Kalman kaltaiset friikit pitäisi hävittää kokonaan, mutta oliko mies aivan tosissaan? Toisaalta se mies oli hullu ja saattaisi yrittää suunnitelmaansa.
"Mutta en tiedä oliko hän asian kanssa tosissaan." Kalma lisäsi ennekuin Seth ehtisi asiaa kysellä.

Seuraavaksi Seth kävikin kovasti arvostelemaan aavekoiran ihmismäistä käyttäytymistä ja vielä kävi arvostelemaan hänen, sekä Ednan suhdetta toisiinsa! Kalma mulkoili velhon päälle ja päätti asiasta olla hiljaa kerta velho ei enempää käynnyt asiasta puhumaan. Kalma ei olisi sitä todellakaan kauaa kuunnellut paikallaan istuen.
"Sitä kutsutaan myös selviytymiseksi, eivät ihmiset katsoisi hyvällä kadulla kulkevaa silmäpuolta koiraa.. ja se oli myös helppo tapa päästä käsiksi heidän lihaansa." Kalma hymähti muistellessaan sitä kuinka monta kertaa hän olikaan ohjannut jonkun raukka paran kaikessa hiljasuudessa sivulle, raadellut ja tappanut, sitten lopulta syöden. Ihmiset olivat niin hölmöjä surkeiden astiensa varassa.
"Tietenkin, mutta mitä sinä tuolla tarkoitat?" Kalma kysyi kun Seth kyseli ymmärsikö Kalma itse olevansa koira enemmän kuin ihminen. Tietenkin Kalma ymmärsi olevansa koira ja vielä ihmisen kehossa, mutta mitä Seth tarkoitti kysymyksellään loppujen lopuksi oli hieman hämärän peitossa.
Sethin seuraavalla toteamukselle Kalma ei voinnut olla naurahtamatta ääneen. Hän oli niin arvannut.. ei velho häntä huolisi kattonsa alle häärimään mustana karvapallona, vaikka aikanaan oli tuntunut mielellään ottavan aavekoiran kotiinsa jopa yöksi. Hoitanut haavoja ja katsonut perään.. Mikä siis oli tässä ajassa mennyt niin pahasti päin seiniä että velho karttoi häntä? Kalma olisi voinnut kysyä tuon kysymyksen ääneen, mutta Seth tuskin vastaisi pilkkaavia kommentteja kummoisempaa.

Sitten puheen aihe vaihtuikin aavekoiran ihmislihan syöntiin, neuvomiseen miten olisi järkevintä toimia jos halusi jatkaa tällä linjalla, ohessa jälleen kerran pilkaten aavekoiran älykkyyttä. Kalma katsoi hyvin pahan tuullisesti velhoa kulmiaan kurtistaen.
"Sanoin sinulle jo että olen lopettanut!" Kalma kävi nostamaan ääntään. Häntä ei enään kiinnostanut aloittaa uudestaan sitä oravan pyörää, josta hän oli kärsinyt useita vuosia. Häntä oli sinä aikana vain vihattu, halveksittu ja aina kun Kalma oli edes yrittänyt olla ystävällinen niin sitten tullaan lyömään lähimmällä esineellä naamalle tai käydään huomauttamaan millainen ihmissyöjä murhaaja aavekoira oli.
"En ole kiinnostunut vinkeistäsi mitä voisin mahdollisesti tehdä oikein." Kalma tuhahti hampaat välähtäen esillä.
"Sitä paitsi Black teki melkoisesti työtä sen eteen että sai minut rauhoittumaan tappamis vimmastani." Black tosiaan oli tehnyt paljon työtä sen eteen ettei häntä oltu "vahinkojen" käydessä suoraan teloitettu, suostui että edesmennyt opettaja tekisi lääkkeet hänelle, pitänyt Jackia kurissa kun tuo riehui ja paljon muuta. Kalma oli suuressa kiitollisuuden velassa velholle siintä kaikesta.

"En ajatellut, mutta siinähän se vitsi onkin: minä olen se joka on laudan ja vasaran välissä silloin!" Kalma kävi kommentoimaan Sethin puheita siintä jos Jack nousisi nykyisestä asemastaan vielä niin Kalma olisi se jota pompoteltiin ja otettiin silmätikuksi. Niin siintähän se vasta riemu syntyisi.. Jack varmasti repisi hänestä kaikki mehut irti ja vain nauttisi ku hän nääntyisi, anoisi armoa miehen silmien alla. Voi sitä riemun päivää silloin!

// Mä vaan niin virnuilin ajaukselle jos Jack komentaisi Kalmaa armeijassa :-DDD
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Touko 2015, 22:40

Mitä tympääntyneimmän oloinien ilme nousi velhon kasvoille, aavekoiran koittaessa selitellä sitä miksei ollut yhtä perillä Jackin asioista, mitä velho mahdollisesti. Tekosyitä, kaikki. Selvästikään Kalma ei ollut enää kostonhimoinen, ei halunnut päästä Jackista eroon. Jos piski ei olisi ollut niin kiireinen leikkiessään ihmistä, olisi tuo jo varmasti päässyt Jackista eroon! Mutta, mikä velho oli piskille kommentoimaan asiasta. Ilmeensä kertoi kyllä tarpeeksi siitä, mitä Seth oli mieltä Kalman selittelyistä.
"Mikä saa sinut luulemaan, että haluaisimme ylipäätään apuasi?", Seth myhäili yhä, "Emme tarvitse sinua. Jos haluamme eroon siitä miehestä, teemme sen itse, emmekä jätä sinulle mitään. Vai kenties haluat tehdä tästä kilpailun - oi kuinka me RAKASTAMME kilpailuja - kuka saa Jackin ensimmäisenä hautaan, voittaa. Kuulostaa hyvältä, me olemme mukana", mielipuoli jatkoi lähinnä itsekseen loput höpisten, varsinaisesti välittämättä kuunteliko Kalma saatikka oliko tuohon keskusteluun lähdössä mukaan.
Velho kävi kuitenkin kurtistamaan kulmiaan Kalman mainitessa, ettei tuo uskonut Jackin olevan kiinnostunut prinsessasta - tai tuon vahingoittamisesta. Ehkä Kalma oli oikeassa, tai ehkä tuo ei vain nähnyt totuutta. Tai sitten velho itse oli mustasukkaisuuden sokaisema - tai kenties se oli prinsessa, joka Jackista oli kiinnostunut. Totuushan oli vain ja ainoastaan Jackin ja Lilyn välinen tieto, mutta tällä hetkellä Seth - kuin myös Hanskin - olivat vakuuttuneita siitä, että Jack yritti vikitellä heidän naistaan. Lilyhän ei voinut olla syyllinen. Ne kaikki vikittelijät olivat. Mitään asiaan ei kuitenkaan kommentoitu, Kalma pitäkööt oman mielipiteensä. Velho aikoi silti pitää Jackia silmällä, kun tuo hovissa ja linnan alueella pyöri. Koskaan ei voinut olla liian varovainen - aivan kuten kenraali Aratanian suhteen.

"Silmäpuolinen koira.... Oletko sattunut näkemään, millaisia friikkejä kaduilla kulkee? Yksi piski kulkukoirien joukossa - joista moni muukin on enemmän tai vähemmän maaginen - helpompaa olisi koirana tuhoja tehdä. Jokainen osaa epäillä ihmistä murhasta, taposta, mutta jos koirat tappavat jonkun juopon sivukujilla? Se menee vain nälän piikkiin... Tietenkin pedot yritetään karkottaa ja tuhota kaupungista, mutta piilopaikkoja on monia, kuten varmaan kokemuksesta tiedät... Senkin viemäri rotta", Seth virnuili, samalla kun kävi hitaasti nousemaan ylös tuolistaan nikamien paukahdellen, luisevan miehen oikoessa rankaansa.
"Mieti sitä", Oli vastaus Kalmalle tuon ihmetellessä mitä valkohapsinen oli äskeisellä kysymyksellään tarkoittanut. Miettikööt siinä.
Se suoristettu ranka kävi kuitenkin notkahtamaan uudemman kerran, Sethin kumartuessa salamannopeasti kasvotusten Kalman kanssa, piskin korotettua ääntään hänelle. Ehkä turhankin lähelle, jos kysyttiin joltakulta, joka oli tottunut säädyllisiin välimatkoihin kahden henkilön välillä, mutta Seth ei tunnetusti välittänyt säädyllisyydestä saatikka sitten käytöstavoista.
"Oletko koskaan miettinyt, että ehkä Black teki virheen kesyttäessään pedon?", Seth kävi nyt sähisemään tuijottaessaan palavanpunaisilla silmillä aavekoiran omiin näköelimiin, "Ehkä siitä pedosta olikin paljon enemmän hyötyä, mitä kaltaisesta sylikoirasta?", Vastenmielisyys suorastaan tihkui puheidenlomasta, velhon käydessä nostamaan toisen käsistään kaulalleen. Terävät kynnet kävivät viiltämään neljä pitkää, vertavuotavaa pintahaavaa kalpealle, kapealle kaulalle, velhon suorastaan yrittäen provosoida Kalmaa tähän leikkiin mukaan, ilman täyttyen jälleen veren rautaisensuolaisesta hajusta.
"Et pääse siitä koskaan eroon. Kun koira pääsee verenmakuun, ei se myöskään lopeta koskaan täysin...", valkohapsi myhäili suoristautuessaan, nuollen omia veren tahrimia sormenpäitään ohesta.

"Mahtaa ottaa päähän. Kannattiko lähteä leikkimään ihmistä ja liittyä kuninkaan armeijaan. Olisit vain tarjonnut liittolaisuutta - joskin sillä asemalla taitaisit olla jo huonommassa asemassa", Yllättävänkin ivallisenpirteästi velho kävi hymähtämään Kalmalle tuon puhuessa laudan ja vasaran välissä olemisesta. Ei velho itse uskonut Jackin kohoavan asemaan, missä tuolla olisi mahdollisuus komentaa Kalmaa, mutta olihan se todistettu jo, että Jack osasi yllättää... Ja suhteillahan sitä eteni myös. Niin kauan, kuin sillä pirulla oli Prinsessa ystävänä, tuskin mikään oli mahdotonta...


// Jack rupee vaan kato Lilyn Kaartilaiseks niin sitten vähän viduddaa Kalmaa. Nakertais se kyl varmaan muutamaa muutakin. Vidudus maximus vol 3455. Sit Jack voi käskee Kalman tyhjentään ulkohuusseja. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Touko 2015, 16:54

"Eikö ystävät yleensä jaa asioita?" Kalma kysyi tuhataen Sethiltä, joka oli niin innoissaan kuuluttamassa että halusi tehdä Jackin tappamisesta kipailun, jonka Kalma oli jo käytännössä hävinnyt. Ei hänellä ollut samanlaisia valtuuksia juosta pitkin linnoja kuin Blackilla, tai no Sethilla, ja pelko joutua murhasta pyövelin syliin ei ollut juurikaan houkuttavaa. Kalma näki parhaaksi odottaa että Jack tekisi liikkeensä itse ja tulisi hänen luokseen, sitten voitaisiin katsoa kumpi selviää voittajana.

Kalma kurtisti kulmiaan Sethin seuraaville sanoille, puheesta siitä kuinka koirana olisi helppo tehdä tuhoja ja piiloutua kaipungin muiden kulkukoirien sekaan ja ehkä laittaa syyt niiden niskoille. Kalma tunsi kuinka hän alkoi vähitellen ärtyä ja ahdistua Sethin pienestä tuuppimisesta omaan haluamaansa suuntaan, takaisin ihmislihalla mässääväksi hirviöksi joka herätti yöllä kauhua ihmisten keskuudessa.
"Sanoin jo etten suostu siihen! Lopeta jo!" Kalma murahti jo hermostuneena ja kyllätyneenä koko aiheeseen, kuulostaen jo epätoisevoiselta. Häntä ei kiinnostanut ja se oli piste sille! Seth nousi tuolistaan seisomaan ja Kalma melkein tunsi kuinka hänellä tuli yllättäen pakottava tarve lähteä, mutta Kalma ei ehtinyt edes ajatella sitä kunnolla kun velho notkahti uudemman kerran ja toi punaisensa hohtavan katseensa aivan Kalman nenän eteen. Kalma pelästyi noin äkkinäistä liikettä vetäen päänsä taaemmas säikähtäneenä tuijottaen Sethiä, joka avasi suunsa.
"Nyt se naama kiinni!" Kalma ärähti vain siksi ettei keksinyt enään muutakaan sanottavaa tähän Sethille, joka oli ottanut esille että ehkä Black oli tehnyt virheen kesyttäessään pedon ja tehnyt Kalmasta sylikoiran. Ehkä se oli niin, ehkä Black toivoi häntä vanhana itsenään takaisin? Ehkä se tekisi velhosta taas tyytyväisen? Mutta toisaalta miksi Black oli tehnyt niin paljon töitä hänen eteensä? Tehdäkseen hänestä kiltimmän.. Ei Kalma enään tiennyt. Seth sekoitti hänet valheillaan.. tai totuuksillaan. Kalma oli käymässä huutamaan Sethille lisää kun mies nosti terävät kyntensä kaulallensa ja viilsi kaulaansa muutaman verta vuotavan haavan. Kalma tuijotti Sethiä suu hieman raollaan hyvin kysyvänä, hämillään ja ihmeissään mitä tuo hullu nyt ajoi takaa. Se lämmin ja tuoreen verenhaju levisi hänen nenäänsä.. Se ei ollut täysin ihmisen verta, mutta tarpeeksi lähellä herättämään ne vanhat muistot mieleen niistä kaikista hirvittävistä teoista mitä hän oli tehnyt ja nauttinut jokaisesta sekunnista, silloin kun hän ollut vapaa kahleista. Kukaan ei komentanut häntä ja kahlinut kiinni oman tahtonsa mukaan. Kalma havahtui kuitenkin Sethin ääneen ja katsoi miestä, joka sanoi ettei hän koskaan päässyt eroon kokonaan verenmausta. Se oli totta. Kalma ei kuitenkaan vastanut vaan tuijotti hiljaa kuin lumoutuneena kuinka Seth nuoli omia veren tahrimia sormiaan. Kalma tunsi kuinka hän alkoi putoamaan hitaasti pimeyteen ja menettämään itseään taka-alalle, jolle aavekoira ei voinnut mitään yksinkertaisesti. Ei ilman lääkkeitään. Seth puhui, ja Kalma kuuli sen, mutta se tuntui kaukaisuudelta kuin Seth olisi puhunut jostakin kaukaa kaikuvan tunnelin päästä. Eikä Kalma näin ollen vastanut enään mitään Sethin viimeiseen kommenttiin vaan vaikutti hetken poissaolevalta, kuin olisi ollut hetken ihan omissa maailmoissaan. Sitten Kalma vain nousi tuolilta mitään sanomatta ja lähti kävelemään velhoa kohden. Kalma ei kuitenkaan syöksynyt velhoa kohden vaan lähestyi maltillisesti aina kosketus etäisyydelle asti, nostaen toisen kätensä Sethin kaulan suuntaan mutta ei koskenut. Kalma katsoi Sethiä hetken hieman odottavasti ja luvan saatuaan, edes eleellisen, Kalman veti velhon kaulalta verta sormillensa astellen hieman kauemmas katsellen ja nuuhkien verta sormillaan. Pieni osa taisteli vielä vastaan, mutta tämän hetkisessä tilassaa se oli vain kuiskaus, ja Kalma lipasi verta kielellään sormiltaan nauttivan oloisesti. Maku ei ollut aivan ihmisen, mutta se riitti hellimään aavekoiran makuhermoja jotka eivät olleet kohta usempaan vuoteen päässeet kunnolla veren makuun. Kalma veti kasvoillensa sadistisen virneen. Hän halusi lisää! PALJON!
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Touko 2015, 04:41

Seth ei välittänyt siitä kuinka Kalma huusi häntä lopettamaan tappamisesta puhumisen. Hullu puoli velhossa halusi vain saada piskin samoille raiteille, mitä itse oli menossa. Seth halusi verta, hän myös tarvitsi jonkun muun, joka yhtälailla verta kaipasi. Ja kuka olisikaan parempi kuin ihmisverenmakuun päässyt aavekoira! Olihan hänellä muitakin lähteitä, mutta tämä oli tarpeeksi kiero keino, joka täyttäisi Sethin kaikki tarpeet. Mitään Seth ei vastannut puheisiin ystävistä, tämä mielenvikainen puoli oli väärä henkilö vastaamaan moisiin kysymyksiin. Siihen vastattiinkin vain pienellä virnistyksellä, eikä velho sen pahemmin suutaan avannut. Tulkitkoon Kalma sen miten itse halusi, jos siihen edes kykeni.

Aavekoira kävi kuitenkin ilmaisemaan mielenkiintoa velhon verta kohtaan, nostaessaan ahterinsa tuolilta ja lähestyessään luisevampaa. Mitä lähemmäksi aavekoira pääsi, sitä leveämmäksi yhä hiusten suojassa piilottelevan velhon virne muuttui. Näemmä tämä pieni yllytys oli toiminut, mikä vain huvitti Sethiä. Näin helposti pedon sai takaisin pahoille teille?
Velho kävi kallistamaan päätään hymisten, ojentaen kaulaansa pienesti Aavekoiran selvästi odottaen lupaa käydä sitä verta maistamaan. Nenänvartta pitkin päätään kallistaen Seth seurasi kuinka Kalma kävi verta sipaisemaan sormiinsa ja maistamaan sitä, velhon hymisten tyytyväisenä omaan panokseensa.
"Hyvää. eikö?", Seth aloitti seuraillessaan siitä läheltä Kalman reaktioita, "Kuvittele, kuinka hyvältä puhdasverinen liha maistuisi. Niin paljon paremmalta. Ei mitään kirouksia, ei mitään vikoja".
"Mitä jos aloittaisit lähipiiristä, piski?", Seth jatkoi virnuillen, "Tapa se lapsi. Naisesi äpärä. Syö se, tapa se. Vieraan uroksen jälkeläinen laumassasi, kuinka voit sallia sellaisen? Tapa se lapsi, ennen kuin naisesi ehtii siihen enempää kiintyä", mielipuoli yllytti, tietäen kyllä varsin hyvin, ettei Edna antaisi ikinä anteeksi jos Kalma - tai Seth - kävisi Karenin tappamaan vain sen takia, että tuo oli Jackin lapsi. Mutta Seth ei välittänyt, eikä tainnut Hanskaan välittää. Se lapsi oli sekasikiö, mikä piti tuhota, velhon mielestä. Vaikka Black sitä mielipidettä ei todellakaan ollut maininnut koskaan Ednalle itselleen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 03 Kesä 2015, 23:42

Siinä sitä maukasta rautaista verta nuollessaan sormenpäistään Kalma sai tajuta hyvin äkkiä että hänen makuelämyksensä oli kadonnut vain parin nuolaisun jälkeen. Mielensä menettänyt aavekoira näytti hyvin harmistuneelta tapahtuneesta hymyn kadotessa miehen huulilta ja mietti jo pienessä mielessään mistä lähtisi etsimään lisää tätä maukasta elämän eliksiiriä makuhermojansa tyydyttämään, kun vierestä luului tuttu ääni. Seth, joka uteli oliko velhon veri maukasta, jolloin Kalma käänsi katseensa velhoon, joka ehdotti puhdasveristä ihmistä kohteeksi jossa ei olisi mitään vikoja tai verisekoituksia, kuten velhon omassa oli. Jos Kalmalta olisi kysytty niin kyllä Seth olisi hyvin kelvannut makean nälän tyydytykseen vallan mainiosti, mutta aavekoiraa ei vain innostuttanut miehen.. vähäinen liha pitoisuus. Varmasti oli kuiva kuin korpuksi kovettunut leipä. Se olikin velhon ainoa turva, joka piti Kalman poissa pidemmän kurkusta, joten Kalma myös kuunteli päätään hieman kallistaen mitä velholla oli asiaa. Seth ehdotti että Kalma aloittaisi suoraan lähipiiristään, lapsesta, perheen nuorimmasta Karenista joka ei ollut mitään sukua itse aavekoiralle. Sekasikiö, joka olisi välittömästi hävitettävä vihollisen pentuna.
"Se on liian pieni." Kalma murahti nyrpistäen nenää, mutta virnisti perään naurahtaen verenhimoisesti. "Nainen sen sijaan olisi oikein mehukas, hyvässä iässä." Kalma totesi lipoen huuliaan näyttämättä minkään sortin välittämis sidettä vaimoaan kohtaan tällä hetkellä. Ei Kalmalla tämän hetkisessä tilassaan ollut mitään sidettä kehenkään kuin itseensä ja omiin himoihinsa.
"..Tosin se punapääkin vaikuttaa oikein hyvältä." Kalma pohti ääneen naureskellen ja käänsi selkänsä velholle astellen sen muutaman askeleen kun oli yllättäen kadonnut varsin tutulla teleporttauksella koko asunnosta.

Kalma ilmestyi uudestaan linnan paksujen muurien toisella puolella kadulla, jota pitkin lähti tallustelemaan eteenpäin sen enempiä kiirettä pitämättä. Paras saalis kuitenkin tulisi kärsivällisyydellä ja pienellä maltilla. Tietenkin aavekoira oli hetken miettinyt menevänsä kotiinsa ja mässäämään sinne muutaman illallisen, mutta toisaalta paikka oli liian kaukana että sinne jaksaisi vaivautua. Toisekseen Edna osaisi jo puolustaa itseään taioilla, joten ei.. liikaa vaivaa kun helpompaakin olisi tarjolla kokonaisen kylän verran. Valintaa oli ja paljon.
Kävellessään rauhallisesti omaan tahtiinsa aavekoira ohotti muutamaankin otteeseen yöllisen vartija ryhmän, joka ei tehnyt aavekoiran etenemistä estääkseen yhtään mitään. Eihän aavekoiran tämän hetkinen mielentila ulospäin näkynyt ja Kalma ei ollut niin tyhmä että kävisi vartijoiden kimppuun, joita oli useampi kuin yksi ja aseistettuja kaikki. Joten Kalma jatkoi matkaansa lähemmäs paikallisia kapakoita, joissa oli mukavasti elämää tähänkin aikaa illasta kun sotilaat ja tavalliset kansalaiset halusivat iltaa myöten töistään rentoutua. Puhumattakaan siintä kuinka kapakasta poistui enemmän ja vähemmän kännisiä ihmisiä, jotka olivat äärinmäisen helppo kohde päissään. Kalma kiipesi kapakan lähellä olevalle talon katolle ja asettui kyykkyyn talon katon pimeälle puolelle kyttäämään sitä epäonnista sopivaa kohdetta, joka poistuisi kapakasta. Siinä vain meni aikansa kun suurin osa poistui ystävä piirinsä kanssa jatkoille, tai sitten poistujat olivat friikkejä, mutta ajan kanssa se puukin tuotti hedelmää ja lopulta kapakasta poistui känninen mies hoiperrellen pitkin katuja. Kalma nousi paikoiltaan ja teleporttasi kujalle seuraten sieltä käsin varjoja pitkin kohdettaan samalla arvoiden miestä, mahdollista kuntoa ja aseita joita miehellä mahdollisesti oli vain puukon verran vyöllä. Mikä ei olisi ongelma. Kalma ehtisi tappaa miehen ennenkuin tuo ehtisi puukkoa vetää vyöltään. Hän vain odotti että mies olisi tarpeeksi kaukana katseilta ja todistajilta.

Vielä hetken miestä seurattuaan tuo oli lopulta mönkinyt sen verran kauas kaikesta että Kalma lopulta iski kuin salama kujalta miehen kimppuun. Kalma ilmestyi miehen taakse peittäen tuon suun ja tarrasi toisesta kädestä kiinni, teleportaten takaisin kujalle jossa nappasi käsillään miehen päästä kiinni ja voimakkaalla riuhtaisu liikkeellä sivulle katkaisi rusahduksen kera miehen niskat. Mies kaatui vatsallensa elottomana maahan tömähtäen. Kalma vain virnuili, mutta kuulostelin hetken oliko kukaan kuullut tai nähnyt mitään. Kaikki vaikutti rauhalliselta ja Kalma saattoi polvistua saaliinsa yläpuolelle repin miehen vaateet yltä terävillä kynsillään tavoitellessaan lihaa ja lopulta sitten upotti mitään miettimättä kyntensä vielä lämpimään ruumiiseen alkaen repimään liha paloja itselleen syötäväksi ja nuollen sitä käsistään valuvaa verta käsistään unohtuen täysin omaan nautinnolliseen hetkeensä. Lopulta sitten laskeutuen polvillensa maahan yltääkseen paremmin upottamaan hampaansa lämpimään lihaan, repien siintä paloja irti kuin villieläin.
Se kaikki hupi kuitenkin sai pysädyksen ja lopun kun sairaskohtaus sai väistyä, jolloin se normaali Kalma sai jälleen mielensä hallintaan. Kalma tuskin sitä vain olisi halunnut tämän hetkisessä tilanteessa. Kalman silmät laajenivat kauhusta ja järkytyksestä kun hän tajusi olevansa parhaillaan repimässä lihaa irti elottomasta ruumiista. Kalma sylkäsi hyvin nopeasti sen suussaan olevan lihan pois suustaan ja katsoi itseään, yltäpäältä olevaa veristä kehoaan ja verisiä täriseviä käsiään, jotka Kalma nosti nähtäväkseen. Kalma ei muistanut yhtään mitä oli tapahtunut, tai olisiko halunnut edes muistaa. Kalma siirsi järkyttyneen katseensa edessään makaavaan ja nyt jossakin määrin syötyyn, silpottuun ja revittyyn miehen ruumiiseen. Kalma tunsi että hän olisi halunnut oksentaa ja veti kätensä suunsa eteen. Mitä hän olikaan tehnyt!
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Heinä 2015, 00:02

Liian pieni. Ei kyse ollut koosta, saatikka ravinnosta, vaan tappamisen nautinnosta! Siitä että sai riistää hengen, oli kyseessä sitten aikuinen mies tai vastasyntynyt lapsi! Tai... niin Seth ajatteli. Ehkä pedolle ajatusmaailma oli toinen, ehkä se mieluummin valitsi itselleen kunnon aterian. Kalman muihin puheisiin Seth ei käynyt edes vastaamaan mitään sanallisesti, virnuili vain päälle ennen kuin aavekoira kävi selkänsä kääntämään ja yllättäen katosi paikalta, siirtyen muualle.
Seth ei kuitenkaan jäänyt aloilleen pimenevään asuntoonsa, vaan leijui siihen kohtaan, mistä Kalma teille tietämättömille oli kadonnut. Nopea diagnoosi hyppyjäljestä ja äkkiäkös velho magian avulla jäljitti paikasta toiseen siirtyneen pedon, seuraten tuon teleportaation jättämiä jälkiä. Mitään vihiä valkohapsinen ei itsestään antanut, vaan lähti kaikessa hiljaisuudessa varjoista käsin, niihin suorastaan sulautuen, seuraamaan aavekoiran puuhia.

Sinällään mielipuoli oli yllättynyt, että Kalma toden totta kävi kuin kävikin valitsemaan itselleen uhrin, kenties juuri saamiaan neuvoja noudattaen. Kärsivällinen velho kävi kaikessa rauhassa seurailemaan ja odottamaan, että peto iskisi, tuon käyden selvästi kytikselle erään katon varjoisalle puolelle. Mitä ikinä etsikään, kesti siinä tovi jos toinenkin ennen kuin aavekoira uhrinsa oli valinnut. Sen jälkeen kaikki tapahtuikin kovin nopeasti, kun peto mitään empimättä kävi saaliinsa kimppuun ja päästi tuon päiviltä - turhankin nopeasti, jos velholta kysyttiin. Hän olisi tehnyt siitä hitaan tuskallisen projektin, mutta toisaalta taas, hän tappoi yhä huvikseen, toisin kuin aavekoira joka saalisti ravinnokseen.
Velho siirtyi seurailemaan toimitusta läheisen talon katolle, kurkkien reunalta alas ruumiilla mässäilevän aavekoiran tekemisiä seuraillen. Ei tuo edes huomannut tummanpuhuvaa hahmoa katonreunalla, eikä se kyllä ihmekään tainnut olla. Ruumiista nousi niin vahva verenhaju, että se varmasti peitti kaiken mahdollisen alleen, puhumattakaan siitä, että velho ei päästänyt itsestään mitään ääntä. Hyvä jos edes hengitti.

Yllättäen pedon käytös kuitenkin muuttui. Se lihaa ahmiva ja häpeilemätön raatelu pysähtyi, Kalman selvästi havahtuen himoiltaan itse tilanteeseen. Siinä vaiheessa vakavana pysyneille kasvoille kävi nousemaan valtava virne, Sethin suorastaan huvittuen tuosta paniikista joka Kalman kävi valtaamaan.
Viimein velho päästi itsestään äänen, käyden nyt naureskelemaan kyykyssä ollessaan katon reunalta, katsellen avarantarkkailevin silmin alas aavekoiraan. Jos jotain pystyi kutsumaan pärstäkertoimella mielipuoleksi, niin Sethiä.
"Kalma... Mitä sinä teit?", Seth kävi naureskelunsa ohesta hymisemään, samalla kun katosi katonreunalta ja ilmestyi kujalle Kalman eteen, muutaman metrin päähän, "On se taito vielä tallella".
"Joskin, itse olisin tappanut ennemmin jonkun kodittoman, köyhän. Jonkun, jota ei jäädä kaipaamaan. Tai orpolapsen, niitä alkaa olla jo liikaa kujilla. Heitä ei kukaan kaipaa, heidän katoamisestaan kukaan ei välitä... Sinä menit ja tapoit jonkun, jolla on valuuttaa käydä humaltumassa kapakassa päivänpäätteeksi... Mitä luulet, kaivataanko häntä töissä huomenna? Olikohan hänellä perhe? Mitähän mahdolliselle perheelle nyt käy, kun työtätekevä isäntä on poissa... Päätyvät pian kaduille, kodittomiksi... Mutta sehän tarkoittaa vain lisää ravintoa sinulle...", Puhe ei taaskaan ottanut loppuakseen Sethin virnuillen menemään minkä kerkesi, "Mitähän Ednakin tuumisi, jos saisi tietää tästä?".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 09 Heinä 2015, 19:37

Kalma suorastaan säpsähti kuullessaan puhetta ja syöksähti pystyyn salaman nopeasti valmiina karkaamaan paikalta sillä samalla sekunnilla, ellei hänen eteensä olisi ilmestynyt Black itse. Kalma näytti sen hetken huojentuneelta nähdessään valkohiuksisen velhon ja oli käymässä anomaan velholta apua, sekä tukea, mutta valkohiuksinen velho oli suustaan huomattavasti nopeampi. Velho kävi kehumaan kuinka aavekoiralla oli vielä tappamisen taito tallella . Kalman naama venähti pettyneen järkyttyneeksi ja Kalma oli käymässä ärähtämään jotakin Sethille, mutta milipuolinen velho ei antanut siihen mahdollisuutta kun velho kävi kertomaan omaa mielipidettä aavekoiran toimista, valinnasta saaliinsa suhteen. Velho itse olisi valinnut mielummin jonkun köyhän, jota ei kaivattu eikä etsitty, mutta Kalma oli nyt mennyt tappamaan jonkun jolla oli varaa käydä kapakassa ja omisti mahdollisen työpaikan, jossa miestä kaivattaisiin aamulla. Puhumattakaan siintä perheestä, joka jäisi nyt ilman isäntää ja rahan tuojaa, sekä elättäjää. Päätyisivät kaikki vielä kadulle. Kalma tunsi syvän omantunnon viillon rinnassaan laskien katseensa maassa makaavaan elottoman ruumiin kalpeisiin kasvoihin. Hänellä itsellään oli perhe, vaikkei täysin oma, niin silti ajatus Edna Karenin kanssa kadulla oli hirvittävä jos hän kuolisi. Puhumattakaan tämän miehen omasta perheestä.
"E-en.. tehnyt sitä tietoisesti." Kalma sanoi hiljaa nostaen katseensa takaisin Sethiin. "En olisi ikinä tehnyt jos sinä et olisi painostanut!" Kalma kävi nostamaan ääntään yrittäen syöstää tämän teon Sethin päälle, joka osittain oli totta, mutta kukaan tuskin uskoisi.. Kalmalla oli jo ennestään listaa ja varoitusta tapetuista kaupunkilaisista, joten tuskin mikään selitys kelpaisi selvittämään tätä ja päästämään häntä jälleen kuin koira veräjästä.
"Miksi edes halusit tätä!? En hitto vie halua olla tälläinen!" Kalma kävi purkamaan Sethille, mutta piti äänensä sen verran matalana ettei olisi herättänyt puolta kylää katsomaan mitä täällä oikein tapahtuu. Tämä ei kuulunut kenellekkään... paitsi nyt Sethille, joka omatoimisesti oli paikalle tullut.
"...Hänen ei tarvitse tietää." Kalma vastasi Sethille kun tuo kävi tuomaan Ednaa keskusteluun, joka tuskin todellakaan tulisi olemaan iloinen siintä mitä hänen miehensä oli tehnyt. "Eikä sinun tarvitse tuoda häntä tähän." Kalma murahti ja asteli ruumiin kiertäen lähemmäs Sethiä jääden kuitenkin turvallisen välimatkan päähän pidemmästään, koska no Seth ei kuulunut niihin joihin olisi pitänyt luottaa.
"En halua jäädä tästä kiinni.. voitko pitää suusi kiinni?"
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 14 Heinä 2015, 18:11

"Niinhän ne kaikki sanovat", Seth hymisi itsekseen Kalman todetessa, ettei tehnyt tätä tietoisesti. Ehkä se totuus olikin, mutta sitähän velho ei myöntänyt. Hän halusi syyttää Kalmaa, saada tuon tuntemaan olonsa kurjaksi. Murhaajaksi, mitä nyt todellakin jälleen oli. Huvittunut naurahtelu kumpusi luisevamman kurkusta aaveen koittaessa vierittää syytä velhon niskaan. Olihan se kaiketi osittain hänen syynsä, tuskin aave olisi ketään nirhannut ellei Seth tuota olisi provosoinut sitä tekemään. Mutta silti, mitäs oli tuollainen peto joka ei hallinnut itseään! Itseään saisi syyttää vain, turha hänelle oli ruikuttaa.
Katse laskeutui aavekoirasta maassa makaavaan ruumiiseen, Kalman puheiden mennessä lähinnä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei Seth aikonut vastata niihin tiedusteluihin, miksi velho oli tätä "halunnut". Kalma saisi sitä miettiä itsekseen.

Kujeileva katse kohosi kuitenkin hiusten takaa Kalman puoleen, tuon mainitessa ettei Ednan tarvinnut tästä tietää ja kuinka velhon ei ylipäätään tarvitsisi tuoda sitä noidanalkua tähän mukaan. Mutta kun hän halusi! Se virne kasvoilla kävi leviämään entisestään aavekoiran tullessa lähemmäksi, samalla pyytäen, että mielipuoli pitäisi suunsa kiinni asian suhteen.
"Ja mitä me siitä hyötyisimme, jos hiljaa olisimme?", Velho kävi tiedustelemaan samalla kun kävi hitain askelin lähestymään aavekoiraa, "Ehkä menemmekin kertomaan heti, millainen hirviö oletkin. Voi kuinka tietyt tahot siitä riemastuisivat, saisivat viimein sen kunnon syyn pistää sinut teloitettavien jonoon. Kunnon perustein".
Lähelle pyrkinyt velho kävi kumartumaan paremmin aavekoiran puoleen, pyrkien tuon kanssa kasvotusten. Koko tuon ajan äänentaso pysyi matalalla, hiljaisena, jottei suurempi mekkala olisi paikalle ketään ylimääräistä houkutellut. Ennemmin tai myöhemmin tällekin kujalle kuitenkin eksyisi joku ja silloin karu totuus paljastuisi, ellei sitten asialle tehty jotain.

Aavekoiraan nauliintunut katse kääntyi kuitenkin sen ruumiin puoleen terävästi, velhon käyden samalla napsauttamaan toisen käden sormiaan. Alta aikayksikön roihahti ruho liekkeihin, jotka polttivat sen silkaksi tuhkaksi silmän räpäyksessä, jättäen jälkeen vain kuivuvan verilammikon. Siihen kun tomua heittäisi päälle niin tuskin sitä edes huomaisi. Ehkä hyvällä tuurilla sade tulisi huuhtomaan mokoman pois ennen kuin kukaan siihen kiinnittäisi edes huomiota.
"Ensikerralla katso tarkemmin, kenet tapat", Seth hymisi lähietisyydeltä perääntyessään, käyden kävelemään Kalman ohitse kujaa eteenpäin, indikoiden näin poistuvansa paikalta. Aavekoira tehkööt mitä huvitti.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Heinä 2015, 11:29

"Sinä tiedät sairaudestani!" Kalma ärähti velhon suuntaan kun mies väitti että niinhän ne kaikki sanoivat kun tahtoivat vapaaksi syytöksistään, ettei ollut tehnyt sitä. Että syy oli jonkun toisen kuin oman. Tässä tapauksessa syy oli kyllä velhossa, mies tiesi aavekoiran sairaudesta varsin hyvin. Valmistihan velho aavekoiralle lääkkeet sairautta vastaan, jotka pitivät sairaskohtaukset todella hyvin kurissa ja Kalman näin poissa ongelmissa. Ellei niitä itse menty hakemaan. Mutta tappamaan Kalma ei ollut käynnyt sitten ensinmäisten kertojensa jälkeen ja pysynyt kuivilla... ennen tätä päivää.
Kalman katse laskeutui velhon mukana maassa makaavaan elottomaan ruumiiseen, mutta vain hetkeksi kun aavekoira vilkuili kysyvänä velhon suuntaan. Mitä tuo ajatteli? Mitä tuo sekopäinen velho nyt halusi? Tosin sitä ei tarvinut aavekoiran käydä kysymään laisinkaa kun velho nosti takaisin katseensa aavekoiraan virnuillen valkeiden hiustensa takaa ja avasi suunsa. Kalma ei voinnut sille mitään kuinka järkyttyneeksi aavekoiran kasvoilla oleva ilme muuttui kun Seth kävi suorastaan nenillensä kerjäämään. Mies kysyi mitä tuo hyötyisi jos olisi hiljaa tästä tapahtuneesta, kerta saisi sillä aavekoiran suoraan teloitus listalle jonottamaan.
"Sitäkö sinä oletkin vain halunut?" Kalma kysyi pakotaankin äänessään pelko, todellinen pelko siintä että Seth vain lähtisi paikalta ja menisi kertomaan koirastaan. Ei Kalma voisi silloin enää velhoa pysäyttää, vaan olisi käännyttävä takavasemmalle ja juostava niin kauas kuin vain voisi. Se tunne kyllä valtasi aavekoiran muutenkin kun velho kävi lähestymään häntä ties mitä mielessään! Kalma otti askelia taaemmas lähemmäksi pyrkivästä velhosta, joka pyrki aivan iholle luoden sen inhottavan ahdistavan tunteen kun joku tuli liian lähelle, ja tällä kertaa mukana oli vielä ripaus pelko siintä mitä Seth aikoisi. Kalma pelkäsi ja se näkyi myös ulospäin.

Seuraavassa sekunnissa Seth teki kuitenkin jotakin yllättävää ja poltti koko ruumiin sormia napsauttamalla tuhkaksi maahan. Kalma katsoi tuhkattua ruumista suu raollaan ja sitten kysyvänä Sethiä, joka huomautti että ensikerralla koiran olisi parasta miettiä kenet tappaa. Kalma oli hyvin hämillään koko tapahtuneesta, mutta havahtui kun Seth yritti hänen ohitsensa kävellä pois kujalta.
"Hei!" Kalma murahti velhon perään ja tarrasi miehen toisesta laihasta harteasta kiinni verisellä kädellään kiinni pysäyttääkseen velhon. "Minä en aio tappaa, tiedäkkin se.." Kalma aloitti palaten Sethin aikaisempiin sanoihin, mutta se ei ollut ainoa asia mitä aavekoiralla oli asiaa. "Seth.. älä kerro tästä kenellekkään, etenkään Ednalle.." Kalma pyysi Sethiltä täysin tosissaan, vaikka Seth olikin ehkä eleellisesti osoittanut ettei tuolla kuitenkaan ollut mielenkiintoa lähteä tarinoimaan asiasta väärille tyypeille, niin silti.. Seth oli Seth ja tuosta ei tiennyt. Voisi Black jo palata takaisin.
"Mitä sinä edes tuolla ylipäätänsä hait?" Kalma kysyi vielä uudestaan valkohapsiselta, sillä tosiaan oli täysi arvoitus mitä Seth tällä kaikella oli hakenut. Pakko tuolla jotakin ajatusten taka oli oltava.
suskari
 

Re: What have you done

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Elo 2015, 03:11

Jäätävänmurhaava katse kääntyi hitaasti hartialle lasketulle kädelle, joka muutenkin sai laihan velhon pysähtymään askelissaan. Piskillä oli pokkaa koskea häneen, tuolla tahraisella tassullaan?! Nyt verta oli sitten viitassa, joskin ei se tainnut pahemmin näkyä pikimustasta kankaasta. Ei ainakaan näin alkuunsa. Joka tapauksessa viitta piti nyt joko pestä tai polttaa pois, vaikka velho itse ei ketään ollut tappanut, varmasti moinen veritahra kankaassa herätti hämmästystä tarkkasilmäisten piireissä. Ja tarkkasilmäisiä riitti varsinkin niissä piireissä, jotka halusivat velhosta eroon. Yksikin virhe ja hän saattaisi olla hirttolavalla, varsinkin jos prinsessa ei enää halunnut leikkiä tätä piilotteluleikkiä.
"Etkö muka?", Velho virnuili aaveelle, joka vakuutteli ettei aikonut tappaa enää tämän jälkeen - ainakaan viattomia siviilejä. Ei koira karvoistaan pääsisi, jos velholta kysyttiin. Ennemmin tai myöhemmin piski olisi jälleen jotakuta raatelemassa, kerta tuon suostuttelu tähän oli näinkin helppoa.
"Minusta tuntuu, että koitat uskotella tuota lähinnä itsellesi. Mutta jatka sen hokemista, kyllä sinä vielä uudestaan vajoat..."

"Kai sinä ymmärrät, että moisella kinuamisella sinä vain yllytät meitä kertomaan - varsinkin Ednalle", Kalman viimeisin kysymys sivuutettiin täysin, velhon kääntyessä kunnolla takaisin Kalman puoleen, "ettt todellakaan osaa leikkiä näitä leikkejä kanssamme", mielipuoli jatkoi virnuillen, "Ja juuri nyt et ole tarjonnut meille yhtäkään hyvää syytä olla kertomatta puoliveriselle... Joten ota kiinni jos saat".
Noiden sanojen myötä velho kirjaimellisesti katosi Kalman edestä teille tietämättömille, siirtäen itsensä toisaalle, lähemmäs Kalman kotia. Siitä eteenpäin vielä kerran, aina Aavekoiran ja noidanalun kotiin, käyden huhuilemaan oppilastaan oleskeluhuoneen puolelta, kovinkin kiusoittelevankarusti. Saattoihan Edna olla äitinsä luona juuri nyt, mutta aavekoiran ja tuon kumppanin koti oli nyt ensimmäinen paikka, mistä Seth lähti tyttöä etsimään. Eiköhän Aavekoira osannut tänne seurata, mikäli yhtään älliä omasi päässään. Tosin ei siitäkään voinut enää olla varma... Varmaa kuitenkin oli, että Kalma saisi nenilleen jos meinasi velhoa estää nyt. Mutta sentään Seth ei aikonut Ednaa satuttaa, velhon kiero puoli kun omasi jonkinlaista itsekuria mustalaistytön suhteen. Mikä sinällään oli hassua, Sethin kyllä satuttaen siniveristä kumppaniaan jos halusi... mutta Edna oli liian arvokas satutettavaksi, tuon menettäminen kun kävisi kalliiksi. Harvoin sitä sai hyviä oppipoikia, noita ei kannattanut menettää heti ensimmäisenä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Velhon asunto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron