Aaron
Aaron koppasi lapasensa ja lähti pukemaan niitä samantien käsiinsä, se nyt vielä puuttui että hän hukkaisi lapasensa heti ne saatuaan! Aaronin saatua lapasensa taas käsiinsä, hän nousi jaloilleen ja jäi katsomaan ilmeettömänän pienen lohikäärmeen perään kun tämä luikki hänestä pois päin ja pisti lopulta makuulleen arkun päälle, nukahtaen siihen lopulta... Aaron ei sanonut mitään, antaa pienen natiaisen nukkua jos halusi, ei Aaron tätä enää 'tarvinnut', hänellä oli jo koko omaisuutensa kasassa. Sitten maanjäristyksen tapainen tärähdys jyrähti laukussa ja Aaron sai taas ulvahtaa ja lentää takaisin pyrstösulilleen.
"Aiaiai...!" Aaron valitti kipeää persustansa ja mulkaisi sitten vihaisena ylös laukun suuaukolle jonka hiippalakki nyt aukaisi ja päästi valon sisälle pimeään laukkuun.
Aaron siristi silmiään ja siirsi jopa kätensäkin valon suojaksi, yrittikö tonttu sokaista hänet? Sen enempää Aaron ei ehtinyt mielessään persuksilleen nuukahtamista manata kun kuului Tomtomin alas laukkuun kaikuva sormien napsautus ja siitä aiheutuva outo imuvoiva lähti vetämään Aaronia ylös laukunpohjalta, kohti suuaukkoa. Aaron oli jo huutamassa hetkellisestä säikähdyksestä että hulluko äijä oli ja sohi käsiään ja jalkojaan hetken ilmassa samalla kun nousi kohti valoa, tuntien sitten perskalustonsa tömähtävän sitten jälleen ikävästi maahan, nurmikolle, ulkoilmaan.
"Aegh! Saakeli soikoon ukko! Etkö yhtään mukavampaa matkustustapaa sitten keksinyt!?" Aaron ärähti heti kun sai ojennettua selkänsä ja voivoteli kovia kokenutta häntäluutaan. Missä he muuten olivat? Näin äkki vilkaisulta he olivat metsässä.... JOSSAIN metsässä.
"Missä me... muuten olemme?" Aaron kysyi pian manauksensa perään, katsellessaan eteenpäin ja etsien jotain minkä hän tunnistaisi, mutta ei lötänyt yhtäkään, nyt tuli kieltämättä aika hönö olo. Agh! Olihan hän haltija, mutta ei se nyt kaikkea kattanut! Vaikka sitä hypittiinki puusta puuhun niinkuin apina, ni ei se eksymistä estänyt!
//I BELIVE I CAN FLYYYY!//