Pelastus...ko?


Kuninkaan velhon, Blackin, asunto. Tämä pieni mökin tapainen asunto on täynnä kaikkea mitä velholta voi odottaa, taika tavaroita. Tänne voit tulla kysymään apua kaikkein vaikeimpiinkin asioihin, tosin se on toinen asia suostuuko velho auttamaan. Mökki on melko pieni ja pimeä, ikkunat ovat pieniä ja niistä ei paljoa valoa tule. Huoneistoon kuuluu keittiö, makuuhuone, oleskeluhuone ja komero. Oleskelu huone on ensimmäinen huone mihin tulet kun astut sisään isosta puuovesta.
Lisäksi mökki sisältää salakäytävän, jonka rakentamiseen velho on käyttänyt taikuutta. Salakäytävän ovi muistuttaa tavallista komeron ovea, mutta sen takaa aukeaa suuri, pitkä käytävä joka on täynnä ovia...

Valvojat: Crimson, Aksutar

Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1946

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 28, 2008 3:50

Aaron

Aaron koppasi lapasensa ja lähti pukemaan niitä samantien käsiinsä, se nyt vielä puuttui että hän hukkaisi lapasensa heti ne saatuaan! Aaronin saatua lapasensa taas käsiinsä, hän nousi jaloilleen ja jäi katsomaan ilmeettömänän pienen lohikäärmeen perään kun tämä luikki hänestä pois päin ja pisti lopulta makuulleen arkun päälle, nukahtaen siihen lopulta... Aaron ei sanonut mitään, antaa pienen natiaisen nukkua jos halusi, ei Aaron tätä enää 'tarvinnut', hänellä oli jo koko omaisuutensa kasassa. Sitten maanjäristyksen tapainen tärähdys jyrähti laukussa ja Aaron sai taas ulvahtaa ja lentää takaisin pyrstösulilleen.
"Aiaiai...!" Aaron valitti kipeää persustansa ja mulkaisi sitten vihaisena ylös laukun suuaukolle jonka hiippalakki nyt aukaisi ja päästi valon sisälle pimeään laukkuun.

Aaron siristi silmiään ja siirsi jopa kätensäkin valon suojaksi, yrittikö tonttu sokaista hänet? Sen enempää Aaron ei ehtinyt mielessään persuksilleen nuukahtamista manata kun kuului Tomtomin alas laukkuun kaikuva sormien napsautus ja siitä aiheutuva outo imuvoiva lähti vetämään Aaronia ylös laukunpohjalta, kohti suuaukkoa. Aaron oli jo huutamassa hetkellisestä säikähdyksestä että hulluko äijä oli ja sohi käsiään ja jalkojaan hetken ilmassa samalla kun nousi kohti valoa, tuntien sitten perskalustonsa tömähtävän sitten jälleen ikävästi maahan, nurmikolle, ulkoilmaan.

"Aegh! Saakeli soikoon ukko! Etkö yhtään mukavampaa matkustustapaa sitten keksinyt!?" Aaron ärähti heti kun sai ojennettua selkänsä ja voivoteli kovia kokenutta häntäluutaan. Missä he muuten olivat? Näin äkki vilkaisulta he olivat metsässä.... JOSSAIN metsässä.
"Missä me... muuten olemme?" Aaron kysyi pian manauksensa perään, katsellessaan eteenpäin ja etsien jotain minkä hän tunnistaisi, mutta ei lötänyt yhtäkään, nyt tuli kieltämättä aika hönö olo. Agh! Olihan hän haltija, mutta ei se nyt kaikkea kattanut! Vaikka sitä hypittiinki puusta puuhun niinkuin apina, ni ei se eksymistä estänyt!

//I BELIVE I CAN FLYYYY!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 28, 2008 4:09

Tomtom

Tomtom katsoi huvittuneen kysyvästi Aaroniin kun tämä kehtasi vielä valittaa matkustustavasta! Olisihan Tomtom voinut jättää klopin Blackin seuraan vielä pidemmäksikin aikaa! Siinähän sitten olisi valittanut.. Tomtomin mielestä laukussa matkustamisessa ei ollut mitään vikaa! päin vastoin, sehän oli yllättävän mukavaa, eipähän tarvinnut itse kävellä.
Sitten tuli se kysymys, mitä Tomtom oli odottanutkin, missä he olivat. Tomtom naurahti pienesti ja kopautti nenänvarttaan etusormella, vilkaisten ympärilleen.
"Metsässä! Etkö sinä sitä näe? hölmö ipana, metsähän tämä on, toriksiko luulit?" Tomtom sanoi, kääntyen pian takaisin Aaronia kohti ja kopautti taas nenänvarttaan "Kysymys ei kuulu missä olemme vaan missä päin olemme! Olemme noin parin kilometrin päässä ihmisten kylästä, jos lähdet tuohon suuntaan pääset haltijoiden kylään iltaan mennessä. Minähän en sinua kotiovelle saata, saat ihan yksin sinne raahautua, joten periaatteessa kysymys kuuluu silloin: Missä päin metsää SINÄ olet" Tomtom selitti ja viimeisen lauseen jälkeen hän oli kadonnut laukkujensa kera.
Tosin ei hän kauaksi pötkinyt, juuri nyt hän istuskeli läheisen puun oksalla seuraillen Aaronia, odottaen että tämä nyt jotain tekisi...
"No, anna mennä. Pian tulee jo pimeää, metsässä ei parane olla pimeällä.. pedot liikkuvat silloin" Tomtom huudahti oksalta, heilutellen jalkojaan pienesti ilmassa.
Niin.. iltahan oli tulossa, tosin siihen oli vielä pitkä aika, mutta silti.. Tomtom ei Aaronin kävelynopeudesta tiennyt, joten hän ei osannut yhtään sanoa oliko tämä ennen iltaa kotona vai ei, mutta oletettavasti tämä oli haltijoiden tapaan hieman reippaampi askeleisempi, mitä ihmiset... tai no eihän sitäkään tiennyt, ainahan niitä poikkeuksia löytyi.
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1946

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 28, 2008 5:23

Aaron

Aaronin korvanlehti oli loksahtaa nurin kun Tomtom vastasi heidän olevan metsässä! Kyllä Aaron sen nyt näki! Ei hän nyt sokea ollut! Aaron mulkaisi olkansa yli kääkkään joka vain kutsui häntä hölmöksi ipanaksi hänen kysymyksestään ja korjaili sitä hiuksen hienolla erolla, näin ainakin Aaronin mielestä. Aaron tosin hellitti kurttuista otetta kasvoissaan kun Tomtom kertoi heidän olevan noin kilometrin päässä ihmisten kylältä ja katsahti sitten suuntaan jonne Tomtom neuvoi häntä menemään, tai no, neuvoi missä haltijoiden kylä oli.
Aaron vilkaisi suunnalta takaisin tonttuun jonka seuraaviin sanomisiin Aaronilla ei ollut mitään sanomista, ei hän olettanutkaan että häntä kädestä pitäen kotio asti saatettaisiin taik- Aaronin silmät suurenivat kun kääkkä olikin kadonnut vaikka aikaa siihen oli ollut vain silmänräpäyksen verran.
Aaron kompuroitsi nopeasti jaloilleen ja lähti vilkuilemaan vimmattuna ympärilleen, etsien kääkkää joka oli juuri hänen silmiensä edestä kadonnut, kunnes kuuli tämän äänen läheisestä puusta, saaden Aaronin käännähtämään ja ostamaan katseensa hämmästyneenä tähän.
Siellä se kääkkä tyytyväisenä istuskeli, hoputtelemassa häntä jo matkoihinsa ja varoittelemassa pimeän tulosta.
Aaronin olisi tehnyt mieli motat itseään otsaan; kääpähän oli velho, tuskin pieni katoamistemppu kovin ihmeellinen siinä tapauksessa oli!

"Hah! En minä nyt mitään pimeää pelkää! Ja sitäpaitsi, minä kävelen sinne kaksikertaa nopeampaa mitä sinunkaltaisesi ihminen! Joten se niistä pedoista!" Aaron esitti mahtiponteisehvahkon puheensa ja asetti hupun korviensa peitoksi, ihan vain varmuuden vuoksi. Jos hän matkallaan ihmisten partion sijaan haltijoiden partioon törmäisi, niin äkkiähän sen hupun laski... Ellei nämä si päätä ampua ennen parempaa tarkkailua, puiden kautta ja piilossa Aaron ainakin suunnitteli nyt ja jatkossakin kulkevansa. Aaron oli siis jo kiivennyt lähimpään puuhun ja lähtenyt loikkimaan siitä sitten toiseen, suunnaten kohti haltijoiden kylää.

//Aaronin kommentti: "P*ska reissu, mutta tulipaha tehtyä."//
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 28, 2008 5:28

// :'DDD Akuma ja Tomtom kuittaa, kiitos pelistä \o //
Edellinen

Paluu Velhon asunto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö