Turvapaikka || Aksu

[suskari]

http://p1.foorumi.info/thenightfantasy/viewtopic.php?t=669&start=15

Kalmankoira

Kalman kasvoilla kävi pieni hymyn tapainen kun Black kertoi, että etsisi hänelle jostakin ehjemmät vaatteet. Hänen paidastaan kun ei ollut mitään jäljellä ja housut olivat täysin korjaus kelvottomat, eikä hänellä tällä hetkellä ollut varaa käydä vaatturilla korjauttamassa niitä. Ja tuskin pääsisi edes sisäänkään. Mutta oli outoa kuin näinkin kylmästä tyypistä kuin Blackistä löytyi näinkin lempeä puoli, joka oli hulehtivainen ja niin edelleen. Ei ensi näkemällä uskoisi mitenkään.
Kalma oli juuri avaamassa kidutuskammion ovia kun tunsi painoa olkapäällään ja kääntyi katsomaan Blackiä... huomaten sitten seisovansa tuon kotona. Teleporttaamista, hänkin osasi, muttei pitkiä matkoja joten ei mies sen pahemmin sitä jäänyt ihmettelemään. Tosin nyt hän haluaisi ehdottomasti putsata haavat ja jos vaikka Black voisi hieman auttaa sen kanssa. Mikäli ukko suostuu.
"Mielelläni... Mutta voisitko auttaa sen jälkeen haavojen puhdistuksessa? Mikäli sinulta mitään puhdistusainetta löytyy." Kalma sanoi katsoen hetken Blackiin ja siirtyi sitten varovasti kävellen tuon komeron eteen... Sitten iskikin musta-aukko päähän. Mikäs ovi se olikaan? Parin sekunnin miettimis tuokio, kunnes Kalma sai päähänsä valaistuksen. Mies avasi komeron oven ja astui sinne sisään ja jo valmiiksi tuttuun ovi käytävään, joista Kalma valitsi yhden joka johti kylppäriin.
Kylppärissä Kalma ei tälläkertaa käyttänyt hirveänkään lämmintä vettä ja vaatteiden riisuminen oli aikamoista pakko pullaa, hyvinkin kivuliasta koko touhu. No kylppärissä käynti meni muuten ihan ongelmitta ja puolentunnin päästä Kalma palasi puhtaana, pyyhe lantiollaan kierrettynä. Eihän hänen omista vaatteitsa enää kalua saanut muutakuin kerjäläiselle.
Kalma istahti hieman irvistäen tuolille, mutta ei edes kuvitellut käyvänsä nojaamaan sen selkänojaan. Huutaisi vielä ikkunat rikki. Tosin selässä olevat pitkät ja syvät haavat näyttivät nyt puhtaana paljon paremmilta, kuin verisenä.

//Käviskö muute et Tomtom tulis tän pelin aikana?//

[Aksutar]

Black

"totta kai." Black vastasi Kalman kysymykseen vielä ennen kuin tuo katosi salakäytävään.
Toivottavasti tuo nyt osasi oikeaan huoneeseen. Tosin ilmeisesti Kalma löysi oikean oven, koska ei palannut hakemaan Blackia apuun. Black lähtikin sitten hakemaan Kalmalle vaatteita ja alkoholia haavojen puhdistukseen. Black käväisi linnan puolella hakemassa myös sideharsoja. Vaikka haavat eivät tällä hetkellä vuotaneet, Black oli melko varma että Kalma sai revittyä nuo auki jossain vaiheessa. Pieninkin liike saattoi saada ne vuotamaan. Blackin haavat ainakin olivat avautuneet pienimmästäkin liikeestä. Niin ja olihan Black ollut jopa kahdesti ruoskittavana.. kerran ihmisten toimesta ja kerran haltioiden toimesta. Ah, miten ihanaa. Onneksi Black osasi nauraa kivulle.
Lopulta Black oli löytänyt kutakuinkin sopivan kokoiset vaatteet Kalmalle, alkoholia ja sideharsoja. Nuo löydettyään Black palasi takaisin talolleen ja jäi odottamaan että Kalma palaisi. Siinä odotellessaan Tomtom otti yhteyttä.. tuo kertoi tulevansa piakkoin, tosin sen tarkempaa ajankohtaa.. tämän piakkoin saattoi olla viiden minuutin sisään tai parin päivän päästä. Pidemmälle Black ei kerennyt kyselemään Tomtomilta, kun Kalma tulikin jo takaisin pyyhe lanteillaan. Black ei voinut olla irvistämättä Kalman haavoille..
"pöydällä on vaatteet.. mutta putsataan ensiksi haavasi" Black sanoi noustessaan ylös ja otti käsiinsä alkoholin ja kankaan palaisen, vilkaisten sitten Kalmaan.
"nouse ylös.. Tomtom otti taas yhteyttä, sanoi tulevansa piakkoin.." Black lisäsi pienesti hymyillen.
"ehkä kaikki järjestyykin aikanaan.."

//toki :) //

[suskari]

Kalmankoira

Kalma kyllä huomasi Blackin irvistyksen hänen haavoillensa. Ne kieltämättä taisivat olla aika hurjan näköisiä ja niistä jäisi varmasti mukavat arvet hänen selkäänsä ja näiden paratumiseen menee varmasti noin viikko tai hieman yli jos ei mitään traagista satu tapahtumaan. Kuten vaikka haavojen tulehtuminen tai jotakin vastaavaa.

Kalma nyökkäsi hymähtäen Blackille kun tuo kehotti haavojen putsaamista, ennen vaatteiden päälle laittamista. Ehei kun kuule toisinpäin, ensin laitetaan vaateet ja sitten putsataan haavat. Hieman nurin kurista...
Kalma nousi tuolilta velhon kehottaessa hieman apua ottaen noustessaan pöydän kulmalta. Hyvin raihansen näköistä... Tomtom tulossa tänne pikapuolin? Ja hän tälläisessä kunnossa... Vähän noloa. Sitäpaitsi hänen "nukkuma aikansa" olisi kohta jo ovella ja hän halusi jo muutenkin lepäämään sänkyyn ihan rauhassa. Öööh... Olikohan Blackillä vieras sänkyä olemassa? Tai voisihan hän vaikka nukkua sitten koirana lattialla, jonkun pehmeämmän päällä.
"No oli jo aikakin... On tässä kärsitty ihan tarpeeksi kakkoseni takia."

[Aksutar]

Black

"hmh, eikä kärsimykset vielä ole ohi" Black totesi Kalman sanoihin, kaatoi alkoholia kankaanpalalle ja alkoi melko kovakouraisesti putsaamaan Kalman haavoja, varoen kuitenkin repimästä niitä auki. Mitä nopeammin tämä oli ohi sitä parempi Kalmalle. Joten turhaa hidastella ja varoa jokaista pikku pyyhkäystä, reippaalla kädellä vain.
Ei siinä kauaa mennyt kun selkä oli putsattu. Black otti pöydältä sideharson ja lähti käärimään sitä Kalman ympärille.
"varokkin riehumasta liikaa.. muuten vuodat koko ajan" Black sanoi saatuaan Kalman paketoitua ja ojensi sitten tälle vaatemytyn, johon sisältyi musta T-paita ja mustat housut.
"saat kyllä itse pukea.. niin läheisissä väleissä emme ole vielä että alkaisin sinua pukemaan" Black sanoi ja kävi heittämässä kankaan palan tuleen.
"ja sinä saat nukkua sängyssäni.. minä ei kuitenkaan ole täällä päivällä, joten en tarvitse sitä... ja vielä yksi asia.. tarvitsetko verta tai ihmislihaa?" Black selitti ja kääntyi kysymyksensä myötä kohden Kalmaa..
Black ei tiennyt miten Kalman keho toimi, mutta Black ainakin tunsi olonsa paremmaksi jos oli saanut turpiinsa ja sai ihmisverta.. kohensi oloa yllättävän paljon.

[suskari]

Kalmankoira

No ei todellakaan ollut ohi kun haavat piti vielä puhdistaa kirvelevällä alkoholilla. Black painoi kankaan ensinmäiselle haavalla ja Kalma vain irvisti pienesti äänähtäen, eikä tuo jatkanut tuosta todellakaan mitenkään hellä kätisesti ja Kalma puri vain hammasta yhteen. Kyllä hänellä sen verran omantunnon arvoa, oli ettei viitsinyt käydä huutamaan sentään. Ihme ettei tuo repinyt haavoja auki riehuessaan sen kankaan palan kanssa. No lopulta se oli ohi ja Black kiersi hänen selkänsä pakettiin, vaikka kieltämättä haavat kirvelivät jonkin verran vielä puhdistuksen jäljiltä. Mutta se menisi kyllä ohi.
"Ajattelin kuule ottaa ihan rauhallisesti seuraavan viikon." Kalma sanoi ja otti vastaan velhon antamat vaatteet. Onneksi ei tuonnut mitään räikeää, hän voisi olla silloin varsin merkillinen ilmestys ja huvittavakin. Kalma mulkkasi Blackin päälle kun tuo puhui, ettei auttaisi häntä pukemaan.
"En olisi edes antanut." Kalma murahti mumisten. Hänellä oli yksi hyvä syy miksi hän ei pahemmin halunnut esiintyä missään alastomana... Häneltä kun puuttuu miehyys kokonaan, kiitos erään pikku välikohtauksen.
Ai? Hän saakin nukkua herran sängyssä. Oikeastaan Blackin onni, että hän oli yö/ilta eläjä, ei tarvinnut jakaa sänkyä hänen kanssaan. Mutta velhon kysymyksen päälle Kalma jäi hetkeksi aikaa tuijottamaan kuin halolla päähän lyötynä... Ei hän nyt ihan heti tuollaista kysymystä odottanut.
"Ihmislihaa taidan ottaa, kun on hieman nälkäkin." Kalma sai sitten vastattua velhon kysymykseen. "...Ja voisitko kääntyä?" Kalma pyysi viitaten siihen, ettei halunnut että Black katselisi kun hän pukisi päällensä. No kun toinen oli sitten kääntynyt tai mitä nyt ikinä tekikään. Kalma otti sitten pyyhkeen pois vyötaröltään ja katse kävi väkisinkin hänen alapäässään olevassa ikävän näköisessä arvessa. Sitten Kalma aloitti pukemaan housut jalkaansa, jota olivat aavistuksen isot hänelle, mutta eipä tuo haitannut häntä. Ei hän juhliin ollut lähdössä. Lopuksi T-paita vedettiin varovasti päälle, peittämään sen mitä hänelle on tänään tehty. Kalma istahti takaisin tuolille, mutta ei edelleenkään nojannut siihen.
"Jos Tomtom sattuu muuten pöllähtämään tänne päivällä kun nukun niin pyydä odottamaan. Saatan muuten olla kärttyinen."

[Aksutar]

Black

Black nyökkäsi Kalman sanoessa että ihmislihaa hän voisi ottaa. Black kääntyikin sitten samantien ja poistui koko huoneesta, siihen käytävään jossa oli ovia vaikka muille jakaa. Hän käveli pimeään käytävään ja palasi pian takaisin, kun Kalma oli saanut puettua päälleen. Kädessään Blackillä oli kangas säkki. Säkistä lähti voimakas tuoreen veren haju.. eikä minkä tahansa veren, vaan ihmisveren. Säkissä oli muutama tuore ihmisen lihapala.. se mistä Black oli ne saanut, jääköön synkäksi salaisuudeks. Oli hassua, että Black ei välittänyt ihmisistä pätkän vertaa, mutta silti suojeli yhtä kuolevaista hengellään.

Black laski pussin pöydälle ja vilkaisi Kalmaan tämän huomauttaessa tomtomin saapumisajasta.
"voi kuule, kun hän tulee niin hän tulee. Ja hänelle ei kannata väittää vastaan. Hän ei ehkä ole voimakas, ei ainakaan niin voimakas mitä vuosia sitten, mutta hän on nyt sinun ainoa toivo tällä hetkellä.. joten älä kapinoi häntä vastaan tai hän kapinoi sinua vastaan." Black sanoi naurahtaen katkerasti ja hänen puheestaan kuului pieni vivahde hulluutta...
"mutta voin koettaa pitää hänet poissa, mikäli hän ilmestyy ennen auringon laskua.." velho lisäsi ja käveli istumaan nojatuoliin, jääden sitten tuijottamaan takkatulta.

[suskari]

Kalmankoira

Black sitten palasikin voimakkaasti ihmisvereltä haiseva pussukka mukanaan ja väkisinkin kyllä kävi mielessä, että mistä hemmetistä tuo oli käynyt tuonkin nyysimässä. Mutta mitpä tuollaisia miettimään kun pääsi pienen paaston jälkeen syömään... Niin hän ei ole syönnyt mitään tuvasta lähtemisen jälkeen ja tässä yön aikana on nyt sattunut ja tapahtunut vähemmän kivaa. Kiitos vain niiden jengiläisten. Hänen vikahan koko jupakka ei ollut, vaan niiden. Mitäs kävivät ärsyttämään...
Ruoka säkki laskettiin pöydälle ja Kalma melkeinpä hyökkäsi sen kimppuun. Maha huusi saada ruokaa tai kohta varmasti söisi hänet. Kalma otti sitten säkistä jonkun liha kimpaleen ja iski siihen hamaapnsa repien lihaa irti terävillä hampaillaan kuin lihaveitsi lihaa. Kalma kurtitsi hieman kulmiaan Blackin kommentille, että Tomtom tulisi silloin kun halusi eikä kohta. Suunsa tuo kuitenkin tyhjensi ennenkuin avasi suunsa...
"En kuule ajatellut ja tietääkseni nukkuminen ei ole kapinointia. Tarvitsen minäkin unta siinä missä kuka tahansa muukin." Kalma hymähti Blackille, eikä oikeastaan pistänyt huomiolla velhon hieman hulluuden vivahdetta. Hän oli tottunut hieman vinksahtaneisiin tyyppeihin, etenkin kun itse oli sellainen. Mutta kyllä sitten velho suostui yrittämään pitämään Tomtomin edes auringonlaskuun asti nahoissaan.
"Millainen heppu tämä Tomtom muuten sitten on?" Kalma kysyi sitten ja haukkasi liha kimpaleesta uuden palasen katsellen Blackin päälle. Hän ei kylläkään vieläkään käsittänyt miksi tuo häntä niin kovasti halusi suojella ja oli muutenkin noin huolehtivainen, sekä ennenkaikkea suostui ottamaan hänet "yöksi".

[Aksutar]

Black

"en minä sitä tarkoittanut ettetkö nukkua saisi, minun on vain hankala uskoa ettet voi olla vättämättä hänelle vastaan edes jossain asiassa.. parempi vain ettet ota kuuleville korville mitään mitä hän sanoo, ellei hän sitten tosissaan puhu" Black huomautti.. Tomtom osasi olla oikea piru veräjässä, jos sille päälle sattui. Mutta onneksi tuo satutti vain sanoilla, jos siihenkään kykeni. Silti tämä oli yksi pahasuinen vanhuksen käppänä, jota ei uskaltanut naisten lähelle päästää.
Luojan kiitos Tomtom ei ollut mitään sukua Blackille.
"Tomoderuwix on melko... ilkeä pieni mies. Olen aivan varma että hän ei tule kunnioittamaan sinua millään tasolla.. ei hän minuakaan kunnioita.. ja vielä kaikenlisäksi uskon että hän olettaa sinun tietävän paikkasi, joka hänen arvojärjestyksen mukaan kuuluu hänen alapuolelleen. Melko paha suustaan.. Aikoinaan hän oli yksi mahtavimmista velhoista mitä kansamme keskuudessa oli koskaan tunnettu. Hän ei ottanut yhtäkään oppipoikaa, yhtä lukuunottamatta... nykyään vanhuus on iskenyt kyntensä häneen, eikä hänestä oikeastaan ole vastusta edes naiselle enää" Black kertoi kun Kalma kysyi millainen Tomtom oli.. Black olisi voinut kertoa piiiiiitkän tarinan Tomtomista, mutta päätti tiivistää sen nyt lyhyemmäksi.
Sitten Black jäi taas hiljaa tuijottamaan takkatulta, miettien miten turhan ja ennen kaikkea säälittävän kuoleman hänen kansansa oli kohdannut...

[suskari]

Kalmankoira

Black aloitti kertomaan millainen heppu Tomtom sitten oikeastaa oli... Siinä kuunnellessaan Kalma ehti tyhjentää ensinmäisen lihakimpaleen mahaansa ja kalasti sitten toisenkin pussista haukaten siintä palasen. Kun Black lopetti kertomuksensa jäi Kalma hiljaa kelaamaan tuon kertomaa. No se mitä mieltä hän sitten oli loppujen lopuksi Tomtomista, niin hän osasi sanoa tuosta vain sen verran että tuo taisi olla vain ja ainoastaan yli egoinen heppu, joka ei varmaankaan kertaakaan ole saanut turpiinsa. Pakko oli myöntää hän ei ollut niitä jotka kumartaisivat tuollaista tyyppiä ainakaan ihan heti. Eikä hän todellakaan tulisi katsomaan hyvällä sitä jos häntä ilkuttiin, ihan kuin ei jo olisi ihan tarpeeksi koettu. Toivottavasti Tomtom ei suututtaisi häntä, ties vaikka kakkonen päättäisi tulla ulos ja tappaa sen vanhuksen... jos ei kerta naisellekkaan enää pärjää. No joka tapauksessa hän yrittäisi olla kiltisti, vaikka sitten hammasta purren.
Black hiljeni ja Kalma söikin sitten kaikessa hiljaisuudessa viimeisen lihapalan mahaansa, nuollen sitten vielä sormensa puhtaaksi verestä. Häntä tuskin tämän seikan takia milleen juhla pöydälle huolittaisiin, mutta eipä hän halunnutkaan. Katu kasvatti kuin oli ja kadun säänöt oppinut viimeistä myöten.

[Aksutar]

Black

Huone hiljeni.. hyvä niin, Black ei juuri nyt ollut juttu tuulella. Hän vain tuijotti tuleen räpäyttämättä ollenkaan silmiään. Vain tulen rätinä ja Kalman syömisäänet kuuluivat, kunnes Black nousi ylös ja käveli nopein askelin keittiöön... ja seuraavaksi kuuluikin oksennus ääni.
Black oksensi jälleen verta. Oli hän tätä ennenkin tehnyt. Tosin se ei ollut hänen omaa vertaan, vaan jonkun toisen verta jota oli sattunut juomaan tänään aikaisemmin. Black tuijotti altaassa olevaa verta hetken, kunnes alkoi naureskelemaan itsekseen ja pian hän alkoi puhumaan täysin vieraalla kielellä itsekseen... tosin ääni oli täysin toisen henkilön. Black toisteli oman kansansa kielellä lausetta "mies ei kestä edes omaa ruokaansa", samalla kun käveli takaisin samaan huoneeseen missä hetki sitten oli ollut. Hän käveli kaapille, otti pilleripurkin ja veti jälleen pillereitä nassuunsa kuin karkkia konsanaan.
Sen jälkeen Black hiljeni ja nojasi hetken hyllyyn, ennen kuin vilkaisi nopeasti Kalmaan.
"käyn haukkaamassa happea... peti on tuon oven takana jos väsyttää" Black sanoi, osoitti ovelle keittiön oven vieressä ja heitti sitten pitkän, mustan viitan harteilleen ja poistui talosta.
Ei hän linnan pihaa pidemmälle mennyt. Kuu oli vielä taivaalla, mutta aamu oli selvästi tulossa.
...Ai miksi hän oksensi joskus verta, oman ateriansa? No, kakkosen maha ei aina kestänyt erikoisia veriryhmiä ja mikäli kakkonen pyrki pintaan kun Black oli erikoisempaa veriryhmää vedellyt mahaansa, tämä purskautti ne pihalle... inhimillistä, mutta niinhän kaikista hulluista tappajista löytyi jotain inhimillisiä piirteitä.. jos ei muuta niin tahto taistella ja pysyä hengissä.

[suskari]

Kalmankoira

Kalma jäi tuijottamaan Blackin perään kulmat koholla kun tuo katoisi keittiöön ja kohta kuuluikin inhottava oksennus ääni, eikä Kalma voinut olla irvistämättä sille pienesti. Kohta perään alkoi kuulumaan jotakin ihan outoa kieltä, eikä Kalma todellakaan halunnut sillä hetkellä tietää edes mitä tuo oli sanonut itsekseen. Kohta velho palasikin ja rynnisti suoraan lääkekaapillensa, josta napsi enemmän kuin muutaman pillerin alas kurksutaan. Okei hän tiesi kyllä Blackin oudoksi, muttei näin oudoksi. Nyt hän ymmärsi miksi tuo halusi olla yksin, saati sitten oli yksinäinen, kuten hänkin. Niin samanlaisia, mutta silti niin erilaisia...
Black ilmoitti menevänsä ulos ja kertoi samalla missä hänelle sänky olisi, jos nukkumaan tahtoi. No hän varmaan kohta menisikin, sillä tässä alkoi kieltämättä hieman ramasemaan pikku hiljaa. Kalma nousi varovasti ylös tuolilta, mutta ei vielä mennyt makuuhuoneeseen vaan suuntasi keittiöön josta löysi varsin nopeasti sen mitä herra oli hetki sitten oksentanut... Verta, muttei Blackin vaan jonkun ihmisen. Hetken Kalma tapitti tuota veri lätäkköä hiljaa, mutta kääntyi sitten ja lähti hitaasti suuntaamaan makkarin puolelle ja punkkaan. Kalma heitti paidan pois päältään ja jätti sen huoneessa olevan tuoli selkänojaan roikkumaan, sitten mies asettui nukkumaan mahallensa kun selkä ei todellakaan kestänyt tällähetkellä. Eikä siihen mennyt kauaa kun Kalma sammui ja nukkui hiljaa...

[Aksutar]

Black, Tomtom

Vielä ennen aamun sarastaa, Black kävi asunnollaan tarkistamassa Kalman, joka selvästikkin oli jo mennyt nukkumaan.. nukkukoot rauhassa.. tosin nyt jos Black olisi ollut yksi niistä jotka kantoivat kaunaa Kalmalle, hän olisi voinut leikata tuon pään irti ja silppoa ruumiin tuon nukkuessa. Mutta ei, Black ei tekisi sellaista. Eihän hän nyt halunnut tuottaa mielihyvää ihmisille kun pääsisivät friikistä eroon... ja Black piti Kalmasta, tästä oli ollut yllättävän paljon seuraa. Eikä mitä tahanse seuraa, olihan heillä jotain yhteistäkin.
No, sen enempää Kalmaa häirisemättä Black meni vielä muutamaksi tunniksi nukkumaan linnalle, kunnes aamulla heräsi normaalisti töihin.

Päivä kului samalla lailla mitä yleensäkkin, tylsästi. Tosin Black oli koko päivän melko poissaoleva ja mietti lähinnä asioita itsekseen. Luojan kiitos tänään ei ollut yhtäkään kokousta, Black olisi varmasti nukahtanut sen aikana.. ottaen nyt huomioon että hän oli valvonut viimeisen vuorokauden kokonaan ja tänäänkin pitäsi jaksaa kukkua pitkälle yöhön.
No, ilta tuli aikanaan ja Black lukittautui omaan taloonsa odottelemaan auringon laskua. Kalma oli ilmeisesti nukkui vielä, joten Black istui tuolille takan ääreen ja vaipui jälleen lukemaan kirjaa, kunnes ovelta kuului koputus.
Black vilkaisi ovelle ja mietti kuka se voisi olla.. Se saattoi olla Ophelia. Hän ei ollut nähnyt papitarta pitkään aikaa ja tällä onneksi oli yleensä tapana ensin koputtaa, ennen kuin astui sisään. Black nousi ylös ja käveli ovelle, tempaisten sen jälleen normaaliin tapaansa vauhdilla auki, mutta...
Black lensi samantien voimalla peräseinään, päästäen pienen karjahduksen.
"koska sinä poika kulta opit ettei ovea tempaista auki? Tapat vielä jonkun jos et varo voimiasi" vanha miehen ääni sätti Blackiä, joka oli valununt lattialle istumaan ja hieroi takaraivoaan.
"No mukava nähdä sinuakin..." Black mumisi noustessaan ylös, samalla kun Tomtom oli jo kävellyt sisään ja istahtanut nojatuoliin, laskien laukkunsa tuolin vierelle.

[suskari]

Kalmankoira

Kalma nukkui koko päivän heräämättä laisinkaan misään välissä, mutta Tomtomin saapuessa varsin räväkästi Kalma säpsähti hereille hurjaan kolinaan Blackin lentäessä asuntonsa toiseen päätyyn.
"Mitä helvettiä?" Kalma mumisi vielä puoli unessa maatessaan sängyssä repo rankana, muta lähti sitten nostamaan itseään ylös hitaasti mutta varmasti kun selkä lihakset olivat täydellisesti ihan turtana ja hellinä. No lopulta Kalma pääsi istumaan sängyn reunalle ja nousi siintä ylös kävellen hieman vaivalollisen oloisesti katsomaan mitä oli oikein tapahtunut. Kalman pää ilmestyi huoneen ovesta ulos ja heti ensinmäisenä tuo bongasi Blackin huoneen toisessa päässä ja sitten tuon vanhuksen... Kalma tapitti hetken kumpaakin vuorotellen. Tilanne oli varsin koominen ja Kalma olisi tehnyt mieli nauraa tälle, mutta oli nyt vain hiljaa. Mutta tuo vanhus varmaan olikin sitten Tomtom. No hänellä ei nyt ollut paitaansa päällä, joten vanha velho mestari varmasti tajusi varsin nopeasti hänen olevan vahingoittunut, joten tuskin tuo häneen väkivaltaa alkaa pahemmin käyttämään.
No jospa hän nyt menisi ensinmäisenä herraa tervehtimään, joten Kalma lähti hieman vaivalollisen näköisesti lähestymään Tomtomia...
"Te varmaan olettekin Tomoderuwix? Itse olen Kalmankoira tai lyhyemmin sanottuna Kalma, "potilaanne" myöskin." Kalma esitteli itsensä ja ojensi toisen kätensä kätelläkseen ja oli vanhus sitten kätellyt häntä tai ei Kalma veti sen pois.
"Mutta tulkaa vain peremmälle..." Kalma pyysi Tomtomia ja vilkasi sitten Blackiin, joka näytti olevan ihan kunnossa näköjään. Katse siirtyi takaisin tähän vanhempaan osapuoleen, tosin hän oli kyllä tästä poppoosta se vanhin, mutta eipä sanonut siintä mitään.

[Aksutar]

Black, Tomtom

Kalma näköjään heräsi. Black vilkaisi Kalmaa siinä missä missä Tomtomkin. Kalma kävelikin Tomtomin luokse ja esittäytyi erittäin asiallisesti. Tomtom katsoi hetken Kalmaa ja sitten tämän kättä ja tarttui siihen kätelläkseen.
"minähän tykkään tästä pojasta jo samantien! vaikka ei sinua enää pojaksi varmaan voisi sanoa tämän ikäinen nuorukainen" Tomtom sanoi iskien silmää ja vilkaisi sitten Blackiin "ottaisit sinäkin Hans oppia".
Black kurtisti kulmiaan ja mutisi jotain itsekseen, mutta sai samalla sekunnilla iskun takaraivoonsa kun Tomtom pamautti tuota kävelykepillään. Näiden välit eivät selvästikkään olleet ollenkaan lämpimät, mutta huomasi kyllä että Black syvästi kunnioitti mestariaan, eikä kohottanut edes pikkurilliään tuota vastaan.
"Black mene kävelylle.. tai vaikka tekemään lapsia, et sinä vielä seniili olet!" Tomtom pamautti lopulta ja osoitti ovelle kuin olisi omistanut koko talon.
Black oli selvästikkin sanomassa jotain, mutta tyytyi vain tuhahtamaan ja vilkaisemaan Kalmaan, jonka jälkeen poistuikin paikalta vähin äänin tekemään ties mitä..

"noniiin. Hans kertoikin jo että sinullakin on jakomielutauti? Kerro toki enemmän asiasta, pelkkä tuo tieto ei riitä minulle... täytyy tietää vähän enemmän, jakomielitautejakin on erillaisia ja ne johtuvat erisyistä.. Blackillä on ihan varmana eri syy omaansa kuin sinulla.." Tomtom sanoi istahtaen nojatuoliin ja risti kätensä syliin.

[suskari]

Kalamnkoira

Kas, kas tuohan piti hänestä heti ensi näkemällä, miten harvinaista. Mutta vielä enemmän Kalma hämmästyi siintä, että tuo sanoi häntä "nuorukaiseksi", eikä alkanut nimitellä pojaksi. Tuo siis vaistoisi hänen ikänsä? Harvinainen taito ihmisellä... Kalma vilkasi Blackiin, joka sai jälleen nuhtelua mestariltaan ja oli pakko myöntää että tilanne oli hyvinkin huvittava kun Black näytti ensinmäistä kertaa ihan aitoa kunnoitusta jota kuta kohtaan, vaikkeivat välitkään hyvät olleet. Ihailtavaa... Mutta nimi "Hans" sai Kalma hetkeksi aikaa katsomaan Blackiin kysyvästi, mutta ilmeisesti se oli Blackin toinen nimi jonka harva tiesi.
Sitten Tomtom komensi Blackin ulos kodistaan kuin olisi omistanut koko talon, mutta silti Black poistui kiltisti ovesta ties mitä tekemään.

Sitten Tomtom aloitti hänen kuulustelunsa ja siintä minkälainen hänen jakomieli tautinsa oikein on, mutta ennenkuin Kalma vastasi mitään tuo veti allensa tuolin ettei tarvinnut seistä muutenkin kipeän selän kanssa. Pieni mietintä tuokio mistä aloittaisi kertomaan, ja viimein aavekoira avasi suunsa:
"No aluksihan jakomieli tautini oli kuten kellä tahansa muullakin ja hallitsin sen joten kuten... Mutta näin vuosien kuluessa se on pahentunut entiestään ja jopa niinkin pahasti, että pahalla puolellani on nykyään ihan oma tahto ja se kykenee jopa juttelemaan kanssani milloin haluaa. Tosin yleensä se nukkuu mielessäni, ellei sitten tylsisty." Kalma kertoi Tomtomille ja naurahti piensti lopussa, mutta jatkoi kuitenkin: "...Ja nykyään aina kun se tulee ulos asti muutun ihmissuden kaltaiseksi hirviöksi, jota ei todellakaan ennen ollut ja itse taas en muista koskaan tänä aikana yhtään mitään. Lisäksi kakkoseni osaa jopa sellasta jota en itse osaa, minkä pitäisi olla käytännössä mahdotonta, tuo mm. kykenee kuulemma ampumaan energia ammuksia ja on huomattavasti vahvempi kuin minä itse. ...Siinä taisi olla kaikki." Kalma päätti selityksensä taudistaan ja katsomaan Tomtomia hiljaa.