Kirjoittaja suskari » 27 Kesä 2009, 17:26
Kalmankoira
Blackin sanojen myötä Kalma sitten sulkikin silmänsä ja tuo poisti tyhjiön, sillä Kalma ehti tuntemaan sen muutaman sekunnin ajan auringon säteet kasvoillaan. Kunnes päästiin taas Blackin kämppään ja Kalma saattoi avata jälleen silmänsä. Saaden huomata, että Black lukitsi oven ja sen että... no hänen kakkosensa jäljiltä Blackin kämppä oli hieman sotkuinen, muutama lasi purnukka rikki. Ilmeisesti velho ei itse kuitenkaan vielä sitä huomannut. Hän saisi varmaan hieman kuulla tuolta saarnaa, kuin sitä ei olisi kuunneltu viime päivien aikana ihan tarpeeksi kuninkaalta. Hän oli saanut itsensä useaan kertaan ongelmiin muutaman päivän sisällä... Ehkä pitäisi hieman rauhoitella sitä menoa jo hieman, ettei kohta oltaisi teloitus lavalla tai muuten vain kärsimässä jos jonkin moista rangaistusta. Kaiken tämän päälle hän oli kunkun silmätikku... Ja häntä väsytti hän ei jaksanut ajatella, joten Blackin tuumaukset saivat vain jotakin erillistä muminaa vastaukseksi. Niin tosiaan pesulla ja vaatteetkin pitäisi pestä, ei jaksa. Kalma hieraisi silmiensä väliä väsyneesti ja katsahti Blackiin näyttäen ihan unissa kävelijältä.
"...Käyn siellä pesulla." Kalma mumisi ja asteli Blackin taika komerolle laiskan oloisesti, suorastaan raahautui. Ei oikeaa ovea tarvinnut kauaa etsiä ja Kalma asteli sisään... Eikä hän tälläkertaa ollutkaan ihan yksikseen. Nainen ilkosillaan kylppärissä?! Jumalaton kiljasu ja Kalma sai selkäharjasta ostaansa, au. Oliko nyt ihan pakko? Kalma sähähti pyydellen anteeksi tuppautumistaan tällä tavalla ja hipsi takaisin taika ovesta käytävälle ja siintä sitten takaisin Blackin luokse. Kalma rojahti istumaan nojatuoliin, eikä välittänyt tuon taivaallista vaikka hänen selästään säteili jumalaton kipu. Nyt ei vain jaksanut välittää.
"Se oli varattu." Kalma hymähti ja kokeili otsaansa, jossa ei ollut enää mitään jälkeä, eikä siihen tulisikaan. Hän rakasti olla hopean arka.
"...Miksi muuten laitoit oven lukkoon?" Kalma kysyi sitten velholta oven suuntaan vilkaisten, laskien sitten päänsä nojaamaan nojatuolin selkänojaa vasten. Ei voinut väsyttää näin paljon...