Sinne ja takaisin

Kuninkaan velhon, Blackin, asunto. Tämä pieni mökin tapainen asunto on täynnä kaikkea mitä velholta voi odottaa, taika tavaroita. Tänne voit tulla kysymään apua kaikkein vaikeimpiinkin asioihin, tosin se on toinen asia suostuuko velho auttamaan. Mökki on melko pieni ja pimeä, ikkunat ovat pieniä ja niistä ei paljoa valoa tule. Huoneistoon kuuluu keittiö, makuuhuone, oleskeluhuone ja komero. Oleskelu huone on ensimmäinen huone mihin tulet kun astut sisään isosta puuovesta.
Lisäksi mökki sisältää salakäytävän, jonka rakentamiseen velho on käyttänyt taikuutta. Salakäytävän ovi muistuttaa tavallista komeron ovea, mutta sen takaa aukeaa suuri, pitkä käytävä joka on täynnä ovia...

Valvojat: Crimson, Aksutar

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Kesä 2009, 12:48

Black

Kalman sanottua epäsuorasti kakkostaan heikoksi, tuolla taisi poksahtaa viimeinenkin ehjä verisuoni päästä. Kakkonen kömpi vaivalloisesti ylös ja lähti laahustamaan kohti Kalmaa hitaasti mutta varmasti.. Tosin sekin matka päättyi lyhyeen kun kakkonen kaatui maahan ja oksensi.. eeew, Black kurtisti kulmiansa ja yritti saada äskeisen näyn pois päästään.. hänellä oli erittäin herkkä oksennusrefleksi ja pelkkä oksentamisen ajattelu saattoi saada hänet kakomaan ilmaa.
Ei aikaakaan kun kakkonen jo katosikin takaisin Kalman sisään. End of story, ainakin toistaiseksi. Taisi olla vain ajan kysymys ennen kuin tuo taas pomppaisi esille ja joku saisi taistella tai juosta henkensä edestä tuon takia. Todennäköisesti itse Kalma tai Black.
Black hymähti pienesti Kalman sanoille.
"Pidä ensikerralla kakkosesi paremmin kurissa" Black naljaisi takaisin ja "laskeutui" Kalman tasolle, katsastaen tuon varpaista päähän.
"Taidat tarvita lepoa ja lääkäriä... tai parantajaa" Black totesi ääneen lähinnä miettien itsekseen ja nosti sitten katseensa Kalman kasvoihin "Kuinka hyvin kestät auringon valoa.. tai kuinka kauan? Tyhjiön ulkopuolella on jo päivä, enkä pysty teleporttaamaan meitä täältä suoraan varjoisaan paikkaan. Tyhjiö on niin varma vankila ettei täältä pääse edes teleportaamalla ulos.. joten ensin pitää poistaa tyhjiö ja sen jälkeen teleportata. Käytävä - johon ilmestymme tyhjiön kadotessa - on melko valoisatähän aikaan päivästä..." Black selitti.. kyllä, hän halusi tietää kuinka hyvin Kalma mahdollisesti kesti päivän valoa ennen kuin mitään alkoi tekemään. Ties vaikka tuo kuolisi heti ensimmäisestä päivän säteestä.. hupsista.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Kesä 2009, 13:34

Kalmankoira

...Pidä ensikerralla kakkonen paremmin kurissa, helpommin sanottu kuintehty, kuten oli todennut tuon jo muutaman kerran aikaisemminkin. Hän ei vain pystynyt siihen, ei ainakaan joka kerralla ja etenkin silloin kun tuo tunkee väkisin päälinmäiseksi.
"Näh, mitä turhia. Kyllä tämä tästä." Kalma naurahti ja nousi seisomaan hieman huterille tuntuville jaloillensa. Ei hän ollut muuta kuin väsynyt ja ihan vain sen takia, että oli joutunut sivuuttamaan yli puolet "yö unistaan". Kyllä siinä väkisinkin kävi ramasemaan. Ainoa verta vuotava paikka oli hänen selkäsnsä, joka oli päättänyt aueta rytäkän aikana pariinkiin otteeseen ja nyt sitä aristi mukavasti.

Sitten tulikin kysymys kuinka hyvin hän kestää auringon valoa... Kalma purskahti silkalle ajatukselle, että hänestä tulisi elävä kynttilä jos astuisi aurinkoon.
"Ihan siinä missä sinäkin... Vosin mennä, vaikka palvomaan keskelle pihaa aurinkoa. Kärventyminen ei ole ongelma, mutta ongelmana ovatkin silmäni. Ne ovat valon arat ja jos saan niihin suoran kosketuksen auringosta voin sokeentua lopullisesti tai vain väliaikaisesti. Siksi en liiku päivällä, paitsi jos on pilvinen ilma." Kalma vastasi Blackin kysymykseen samalla kun haroi hieman tukkaansa kondikseen kun oli hieman miten sattujaan tappelun jäljiltä, toisekseen hänen pitäisi pestä vaatteensa ne olivat veressä. Onneksi nämä olivat vain laina vaatteet Blaciltä. Ja hän tarvitsi muutenkin uudet vaateet...
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 27 Kesä 2009, 15:40

Black

No, kävi ilmi että Kalma kesti aurinkoa siinä missä Blackikin.. tosin Balck ei sokeutunut vaikka aurinkoon katsoi. Toki hänelläkin oli niitä päiviä jolloin hän ei voinut edes kävellä auringonvalossa ilman että iho alkoi punertaa ja polttelemaan. Silloin piti saada äkkiä verta juotavaksi jostain. Onneksi niitä päiviä oli melko harvoin. Brutaalin toisen persoonan lisäksi oli erittäin ilkeää kun vampyyri vaistot pääsevät valloilleen. Silloin kannatti pysyä kaukana linnasta ja sen asukeista.. se tästä olisi puuttunutkin että hän olisi itse murhannut kuninkaan hulluutensa partaalla.
"no siinä tapauksessa sulje silmäsi" Black sanoi pienen hymähdyksen saattelemana ja samassa tyhjiö katosi ja he ilmestyivät keskelle kirkasta käytävää.
Käytävällä liikkuneet vartijat ja palvelijat saivat suoraan sanottuna paska halvauksen kun velho ja Friikki ilmestyivät kuin tyhjästä. No, Black ei siihen pidemmäksi aikaa halunnut jäädä "näytille" vaan hän laski kätensä nopeasti Kalman olalle ja teleporttasi heidät hänen asunnolleen.
"...taidat tarvita taas pesua.. kuten vaatteesikin." Black totesi hetken hiljaisuuden jälkeen vilkaistessaan Kalmaa kohden ja käveli sitten ulko-ovelle lukiten sen.
Yleensä hän ei lukinnut ovea, mutta nyt hän ei halunnut ketään paikalle.. yleensä ainoat jotka tulivat sisään ilman lupaa olivat papitar, prinsessa, Ane tai Tomtom...
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 27 Kesä 2009, 17:26

Kalmankoira

Blackin sanojen myötä Kalma sitten sulkikin silmänsä ja tuo poisti tyhjiön, sillä Kalma ehti tuntemaan sen muutaman sekunnin ajan auringon säteet kasvoillaan. Kunnes päästiin taas Blackin kämppään ja Kalma saattoi avata jälleen silmänsä. Saaden huomata, että Black lukitsi oven ja sen että... no hänen kakkosensa jäljiltä Blackin kämppä oli hieman sotkuinen, muutama lasi purnukka rikki. Ilmeisesti velho ei itse kuitenkaan vielä sitä huomannut. Hän saisi varmaan hieman kuulla tuolta saarnaa, kuin sitä ei olisi kuunneltu viime päivien aikana ihan tarpeeksi kuninkaalta. Hän oli saanut itsensä useaan kertaan ongelmiin muutaman päivän sisällä... Ehkä pitäisi hieman rauhoitella sitä menoa jo hieman, ettei kohta oltaisi teloitus lavalla tai muuten vain kärsimässä jos jonkin moista rangaistusta. Kaiken tämän päälle hän oli kunkun silmätikku... Ja häntä väsytti hän ei jaksanut ajatella, joten Blackin tuumaukset saivat vain jotakin erillistä muminaa vastaukseksi. Niin tosiaan pesulla ja vaatteetkin pitäisi pestä, ei jaksa. Kalma hieraisi silmiensä väliä väsyneesti ja katsahti Blackiin näyttäen ihan unissa kävelijältä.
"...Käyn siellä pesulla." Kalma mumisi ja asteli Blackin taika komerolle laiskan oloisesti, suorastaan raahautui. Ei oikeaa ovea tarvinnut kauaa etsiä ja Kalma asteli sisään... Eikä hän tälläkertaa ollutkaan ihan yksikseen. Nainen ilkosillaan kylppärissä?! Jumalaton kiljasu ja Kalma sai selkäharjasta ostaansa, au. Oliko nyt ihan pakko? Kalma sähähti pyydellen anteeksi tuppautumistaan tällä tavalla ja hipsi takaisin taika ovesta käytävälle ja siintä sitten takaisin Blackin luokse. Kalma rojahti istumaan nojatuoliin, eikä välittänyt tuon taivaallista vaikka hänen selästään säteili jumalaton kipu. Nyt ei vain jaksanut välittää.
"Se oli varattu." Kalma hymähti ja kokeili otsaansa, jossa ei ollut enää mitään jälkeä, eikä siihen tulisikaan. Hän rakasti olla hopean arka.
"...Miksi muuten laitoit oven lukkoon?" Kalma kysyi sitten velholta oven suuntaan vilkaisten, laskien sitten päänsä nojaamaan nojatuolin selkänojaa vasten. Ei voinut väsyttää näin paljon...
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Kesä 2009, 11:55

Black

Kalma sanoikin sitten käyvänsä pesulla ja pujahti "sala" käytävään. Black hymähti pienesti ja riisui viittansa, istuutuen sitten nojatuoliin. Pienellä käsi liikkeellä hän sytytti takkaan tulen ja jäi tujottelemaan sitä. Ei mennyt kauaakaan kun Kalma raahautui takaisin ja ilmoitti kylpyhuoneen olevan varattu. Black hymähti pienesti, mutta jätti sitten kommentoimatta asiaa sen paremmin.
Black tuijotteli tulta kunnes siirsi katseensa hitaasti Kalmaan tuon kysyessä miksi hän laittoi oven lukkoon.
"Ettet sinä vain pääse karkaamaan" Black sanoi kuivasti hymähtäen ja jatkoi "Ei, vaan ettei kukaan tule sisään. Ensinnäkin ainoat jotka tänne tulisivat koputtamatta ovat Ane, prinsessa, papitar ja Tomtom... enkä halua että kukaan kolmesta ensimmäisestä näkee sinua tuossa kunnossa. Naiset kun eivät kestä katsella raadeltuja otuksia" Black sanoi kääntäen katseensa tuleen.
"Ja jos Tomtom tänne pyyhältäisi niin hän varmasti sättisi ensin sinua ja sitten minua.. tosin jos hän haluaa sisään niin hän myös tulee sisään, ovet eivät häntä pahemmin pidättele" Black lisäsi tuleen tuijottaessaan, todellakin toivoen ettei Tomtom pyyhältäisi paikalle kuin rasvattu salama. Se tästä vielä puuttuisikin.
"En tiedä sinusta, mutta minä menen lepäämään" Velho sanoi sitten nousten ylös nojatuolista ja lähti kävelemään makuuhuoneelle päin.

//kamalan lyhyt >.< //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 29 Kesä 2009, 14:26

//Ei vakava ongelma :) Ja lyhempiäkin on nähty.//

Kalmankoira

Niin varmaan Black hyvä... Heko, heko oikein revetään nauruun tässä. Kalma veti kapinoivan oloisesti kätensä lanteilleen ja näytti sillä hetkellä joltakin umpiniskaiselta sotilas komentajalta, jonka alainen ei totellut mitään. Se alainen ja komentaja juttu taisi mennä kyllä aavekoiran ja velhon kanssa ihan toisinpäin. Tuo häntä käskytti, eikä hän tuota. Mutta onneksi se oli vain toverillista touhua se- ainakin vielä tähän asti ollut. Oli se hassua miten ensin vihataan toisia ja sitten muutaman hassun tempun kautta ollaankin ihan hyvässä sovussa, melkeinpä kavereita jo. Tosin Kalma ei siintä ollut ihan varma, kun ei ole nähnyt Blackiä vielä kertaakaan olevan ystäviensä kanssa. Eikä näin tiennyt miten tuo noiden kanssa käyttäytyi. Yhtä synkkä vai tuleeko tuosta kenties ystävällisempi? Ei etteikö velho olisi jo ollut hänelle, mutta petturuuden vaara oli. Mutta toisaalta Kalma ei sitten tiennyt miksi tuo jotakin sellaista yrittäisi ainakaan omin päin. Ei hänellä tuota vastaan mitään ollut ja he pärjäsivät hyvin keskenään. Samanlaisia kun sattuivat olemaan pienine eroineen.

Black kertoi ettei halunnut hame väkeä tänne hänen selkänsä takia. Kalma mutristi suutaan mietteliäästi. Aika pökkelö tekosyy tai vain totuus. Ihan sama, ei se häntä kiinnostanut sen enempää. Kunhan varmisti ettei tuolla olisi mitään mielessä kierossa mielessään. Tuon sitten puhuessa Tomtomista ja siintä että hän saisi kuulla kunniansa jos tulisi nyt tänne. Tsih, tänäähän sen ukon tänne pitäisi tulla joka tapauksessa, joten ihan samahan se oli. Eikä häntä haitannut pikku huudot joltakin kutistuneelta papparaiselta. Hän ei voinut äksylle kakkoselleen yhtikäs mitään, ei mitään.
Velho ilmoitti menevänsä hulimaan ja Kalma mumisi siihen hyväsyvästi vaihtaen muotonsa koiraksi käyden valtaamassa nojatuolin nukkuma paikakseen. Muutaman tunnin tirsat ja hän jaksaisi edes jonkin aikaa, ettei menisi rytmit sekaisin.

//Tomtom tänne!! :D//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Kesä 2009, 12:27

Black, Tomtom

Mukavasti siinä kuluikin päälle parituntia torkkuen, kunnes Black heräsi aistiessaan valtavan aruna talossa. Ensimmäisenä hänelle tuli mieleen että Kalman kakkonen olisi taas liikkeellä, mutta pian selvisi senkin auran lähde. Black kereksi vain nousemaan ylös sängystä kun valtava voima tempaisi hänet oven läpi oleskelu huoneeseen ja siellä suoraa kiviseinään. Black parahti ja luhistui maahan, mutta keräsi itsensä yllättävän nopeasti ylös.
"mitä SINÄ tähän aikaan nukut?! Luoja paratkoon Hans, sinullahan on töitä! JA mikä tämä sotku on?! Ihan kuin täällä olisi ollut pyörremyrsky!" Tuttu ääni alkoi mäkättämään ulko-oven vierestä, samalla kun Black pääsi pystyyn.
"pyörremyrsky nimeltä Kalma.." Black totesi mutisten ja vilkaisi Kalmaan sivusilmällä.
"Jahas. Meneppä pukemaan päällesi nyt ensimmäisenä, et kai sinä nyt puolipukeissa vieraita ota vastaan?!" Tomtom sanoi sitten viitaten Blackin asustukseen.. Ei hän ollut äskeisen nykäyksen takia kerennyt edes pukemaan, joten hänellä oli päällään vain pitkät housut.
Black mumisi jotain omituista samalla kun laahuisti takaisin makuuhuoneen puolelle. Tomtom taas kopautti kävelykeppiään kerran lattiaan, jonka seurauksena kaikki rikkoutuneet purnukat korjaantuivat ja kaikki tavarat leijuivat takaisin paikoilleen. Lienee edes turha kysyä miten Tomtom oli päässyt sisään, saatika mitä hän täällä teki. Olihan se jo päivän selvää.
Kun talo oli siivonnut itse itsensä, Tomtom käveli toiselle nojatuolille ja istahti siihen, jääden sitten tuijottamaan Kalmaa.
"Ja mitäs sinulle kävi?" Tomtom kysyi kohottaen kulmiaan, huomaten ettei Kalma ollut ihan parhaimmillaan, tänäänkään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 30 Kesä 2009, 17:37

Kalmankoira

Kyllä vain siinä meni torkkuessaan muutama tunti ihan rapeasti ja Kalma olisi varmasti vieläkin halunnut vetää sikeitä kun otti ja heräsi häiritsevään voimakkaanseen auraan. Se ei voinut olla Black, sillä tuo ei nyt ihan huvikseen voimiaan ala esittämään. Ellei alkanut leikkimään loitsu kirjojen kanssa. No ei siinä mennyt kauaa kun Kalma sai selville kuka tämän auran aiheuttaja oli, Tomtom itse omassa pienessä persoonassaan. Joten Kalma ei korvaansa lotkauttanut tuolle. Jos kyseessä olisi ollut vieras olisi kyselty ja ärsity hyvinkin paljon. Tänne ei hiippareita päästetä ihan noin vain. Etenkin jos hän oli täällä, eikä velhokaan sitä hyvällä katsoisi. Blackin oli sitten ilmeisesti huomannut Tomtomin saapumisen kun sitten taas sai ilma lennon pitkin seiniä. Kalma kurtisti kuononaan, auts. Tuo varmaan tuntui ja Black sai huudot niskaansa opettajaltaan jälleen.
Kuitenkin tuon sanoessa hänen oikean nimensä ääneen Kalma murahti tuolle kuonoaan hieman kuristaen: "Black, et kai vain unohtanut jotakin?" Niin hän oli sanonut tuolle, ettei tuo saisi käyttää sitä muiden muuta kuin he olisivat kahdestaan jos silloinkaan. Mutta näköjään tuohon ei sitten ollutkaan luottamista yhtään. Hän oli pahasti pettynyt.

Tomtom patisti Blackin pukemaan päällensä ja siivosi sitten hänen tekemän sotkun vain sauvan kopautuksella. Ja hän kun on aina jaksanut ihmetellä mikseivät velhot ole lsäkejä kun eiväthän nuo tee juuri mitään ruumiillisesti. Ei ainakaan mitään hirveän raskasta tai mistäs hän tiesi.
Tomtom tuli sitten hänen luoksensa vallaten toisen nojatuoleista ja pamautti kysymyksen, joka sai Kalman luimistamaan hieman korviaan. Mitäs se tuolle kuului?
"...Otin vain yhteen veljen kanssa." Kalma sitten vastasi koittaen pitää äänen sävynsä kokoajan suht ystävällisenä ja maltillisena. Normaalisti hän olisi jo tuossa vaiheessa ärähtänyt jotakin sopimatonta. Kalma nousi istumaan ja kiersi mustan häntänsä jalkojensa ympäri kuin lämmittääkseen tassujaan. Ei oikeastaan, kunhan huvikseen.
"...And now?"
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Kesä 2009, 18:08

Black, Tomtom

"höpsis, kaikkihan tietävät että sinun oikea nimesi on Kalma! tai no, kaikki ja kaikki" Tomtom huudahti virnistäen Kalman sättiessä Blackiä, joka itse ei asialle kerennyt mitään muuta tekemään kun läpsäisemään otsaansa.
No, ei se nimi miestä pahentanut, ja tuskin siitä nyt haittaa oli vaikka Tomtom sen tietäisi.. kyllä tomoderuwixsilla oli keinonsa saada kaikki irti jokaisesta, jopa näiden oikeat nimet. Ai miten? Olihan hän velho, eikö se selittänyt? Ei oikeastaan, mutta jääköön se salaisuudeksi tältä erää.
Tomtom kuunteli kulmaansa kohottaen Kalman selityksen mitä tuolle oli tapahtunut.. no, Tomtom tyytyi vain naurahtamaan kuivasti tuolle samalla kun kaivoi taskustansa pienen purkin. Black mönki takaisin oleskeluhuoneen puolelle samalla ja jäi seisoskelemaan nojatuolin viereen, jossa Kalma istuskeli. Black yritti näyttää siltä ettei pitänyt tätä asiaa mitenkään ihmeellisenä, mutta hänen silmistään saattoi lukea että hän tosiaankin oli kiinnostunut asiasta.
"Black ei sitten koskekkaan näihin lääkkeisiin. ties vaikka kuukahtaisit. Oli typerää teiltä edes kokeilla Blackin lääkkeitä sinun suhteen, ties mitä olisi käynyt. Mutta kai se oli onni onnettomuudessa ettet sentään henkeäsi heittänyt" Tomtom sanoi ja viskasi pienen purkin kalman nojatuolille, tuon tassujen eteen.
Black nurisi jotain itsekseen, mutta hiljeni huomatessaan Tomtomin tujottavan häntä nuhtelevasti.
"otat niitä vain silloin kun se meinaa tulla pintaan, et muuten. Ja ne toimivat, josseivat muka toimi niin sitten olet sen verran toivoton tapaus että voisit samantien kaikkien hyävksi tappaa itsesi" Tomtom sanoi virnistäen.
"taas vauhdissa..." Black nurisi, mutta hiljentyi yllättävän äkkiä Tomtomin katsoessa jäätävästi häntä.. vaikka Tomtom olikin koominen näky aina sillointällöin, niin oli tuo myös helvetin pelottavan näköinen vakavoituessaan.
"kysyttävää?" Tomtom totesi sitten laskiessaan jäätävän katseensa Blackistä Kalmaan, vääntäen kasvoilleen pienen hymyn, josta ei ottanut selvää sitten millään...
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 30 Kesä 2009, 19:04

Kalmankoira

"Niin vain te kaksi..." Kalma huomauuti Tomtomille ihan suoraan. Parempi sanoa suoraan kun alkaa kiertelemään ja kaartelemaan asian kanssa. Niin hän toimi asioiden kanssa tai ainakin joidenkin kanssa. Hän ilmoitti kaiken päin naamaa säälittämättä yhtään. Yksi syy miksi häntä myös ollaa pelätään henkisen päälle käymisen kanssa. Hän painosti niin kauan kunnes vihollinen murtuisi omaan vihaansa ja alkaisi tekemään virheitä. Mutta sillä touhulla oli omatkin haitta puolensa. Eikä se aina toiminutkaan...
Tomtom naurahti pienesti hänen sanoillensa ja otti taskustaan pienen purkin. Kalma vilkasi Blackiin joka hipisi hänen viereensä nojatuolin viereen. Onko tuolla jonkin sortin pakkomielle hiipiä aina jokaisen taakse tai sivuun vain säikytelläkseen muita? Outo mies... Mutta toki Kalma huomasi että Black oli kiinnostunut tästä asiasta jos jonkin verran ja naurahti hieman vanhemman sanoille. Ei saanut Black syödä näitä vai? Voi, voi. Purnukka heitettiin Kalman etutassujen eteen, josta tuo musta koira hetken sitä katseli korvat pystyssä, kunnes nosti katseensa vanhempaan velhoon kuonoaan kurtistaen hieman. Tsih, hän ei todellakaan ollut tappamassa itseään vaan häipiymässä täältä siltä seisomalta. Eikä takaisin tule, vaikka kuinka aneltaisiin.

Bllack nurisi jotakin siinä vieressä, mutta hiljeni varsin nopeasti kun sai mulkkauksen osakseen Tomtomilta.
"Söpöä~" Kalma tuumasi naurahaten tähän ja tiesi kyllä kuulevansa tuosta möläytyksestä, mutta kyllä Blackin saisi kuulla kohta hänen nimensä möläyttämisestä. Valitettavasti hän oli väsyneenä hieman tälläinen heittelevä tapaus. Suuttui hetkessä ja pikku asioista vielä tai sitten oli oma hilpeä itsensä.
"Mistä saan näitä lisää kun loppuvat?" Kalma kysyi ja pyöritteli purnukkaa tassunsa alla.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Kesä 2009, 19:58

Black, Tomtom

Blackin olisi tehnyt sillä samalla hetkellä motata Kalmaa takaraivoon tuon sanojen myötä, mutta jätti sen nyt tekemättä. Lähinnä siksi että Tomtom oli täällä ja ettei hän halunnut näyttää mitään radikaalia tämän nähden. Ties mitä tuo siitä keksisi..
Tomtom virnisti pienesti Kalman kysyessä mistä tuo saisi lisää pillereitä kun nuo pääsisivät loppumaan.
"Käske Blackin ottaa yhteyttä.. olettaen että teillä on edes jonkinlaiset välit. Toki voit itsekkin tulla minua häiritsemään, olettaen että joskus satut törmäämään, mikä on todella epätodennäköistä" Tomtom sanoi virnuillen.
Ei, hän ei todellakaan aikonut sopia mitään aikoja saatika paikkoja missä tavata jos ja kun lääkkeet loppuivat.. eikä hän todellakaan aikonut omista menemisistään ilmoitella sen takia että jonkun friikin piti hänet tavata. Lisäksi tällä tavalla Tomtom saisi Blackin pitämään yhteyttä häneen.. mikäli Kalma nyt päättäisi Blackiä "puhelimena" käyttää.. tiedä sitten sitä.
Black ei näyttänyt olevan niinkään innoissaan ideasta, mutta jätti taas sanomatta oman mielipiteensä ja tyytyi seisomaan hiljaa nojatuolin vieressä.
"no, se siitä sitten" Tomtom sanoi nousten ylös nojatuolista ja naksautteli selkänikamiaan, jotka naksuivat kuin kateavat oksat kun niiden päälle astui.
"Ja Black kyllä tietää loput.. Thathaa!" Tomtom lisäsi ja samassa katosi kuin tuhka tuuleen, jättämättä jälkeensä jälkeäkään käynnistään.
Black tuijotti paikkaa jossa Tomtom oli seissyt, mutta ei sanonut mitään. Lopulta hän hymähti pienesti ja käveli keittiöön hakemaan vettä.. kyllä tässä jo nälkäkin alkoi olla... kohta olisi jo iltakin, tosin oli siihen vielä pari tuntia aikaa.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Heinä 2009, 14:39

Kalmankoira

"Onhan meillä... kai?" Kalma sanoi kääntyessä katsomaan Balckin päälle. Hän ei tosiaankaan tiennyt oliko Blackillä mitään suurempia tunteita häntä kohtaan. Mutta kyllä hän uskoi, että oli sillä tuohon oli ottanut hänet peräti yöksi. Vaikka olikin sanonut hänelle aikaisemmin että haluaisi tappaa hänet jos suinkin saisi. Kieltämättä ne sanat kummittelivat edelleenkin Kalman mielessä. Black osasi olla pelottava heppu aina välillä, jopa hänestäkin. Eikä häntä haitannut yhtään, ettei Tomtom viitsinyt aikoja hänen kanssaan viitsinyt käydä reklaamaan. Ei hänkään niistä ollut kiinnostunut pahemmin. Hän vihasi liian rytmillistä elämän tapaa. Liian tylsää hänen mielestään. Hän oli tominnan mies. Tosin Black ei ollut kovinkaan innoissaan siintä, että hän alkaisi tuota käyttämään puhelimenaan. Ei ainakaan ollut sen näköinen, että olisi hirveän iloinen asian puolesta. Mutta pakkohan hänen olisi kun ei muuten lääkkeitään saisi ja sitten tuo saisi juosta useammin hänen kakkosensa perässä kun se tulisi tuon tuosta esille.

No Tomtom nousi ylös rusautellen selkäänsä ja katoisi. Kalma tujotti hetken aikaa sitä kohtaa missä tuo vanha velho oli ollut ja sitten tuo oppilaaseen, sanomatta kuitenkaan yhtikäs mitään. Ei ainakaan vielä. No tuo sitten teputtelikin pois ja Kalma seurasi tuota hetken, kunnes nappasi purnukkansa varovasti hampaittensa väliin ja kävi viemässä sen pöydälle josta varmaan muistaisi ottaa sen mukaansa. Koiralla kun ei sattumoisin satu olemaan taskuja.
Kalma jäi sitten katsomaan hetken aikaa Blackin perään, kunnes tepsutteli tuon perästä sinne minne tuo ikinä olikaan mennyt.
"...Black?" Tuo kyseli ja odotti, että herra olisi kääntynyt ympäri ja hyppäsi sitten yksin kertaisesti tuon syliin kaataen tuon mukanaan lattialle. Kalma istahti herran päälle istumaan ja läppäsi velhoa otsaan tassullaan- vahingoittamatta tietenkään yhtään.
"...Tämä siintä hyvästä kun menit möläyttämään nimeni." Kalma sanoi vakavalla äänen sävyllä ja nousi sitten toisen päältä pois, jääden kuitenkin jonkin matkan päähän tuosta kuitenkin jos tuolla jotakin sanottavaa olisi hänelle. Toivottavasti herra muistasi vastaisuudessa pitää turpansa tukossa vastaisuudessa hänen nimestään.

//Se teki sen :D//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Heinä 2009, 17:46

Black

Onhan meillä... kai. Totta kai heillä oli, Blackin puolesta.. vaikka hän ei sitä myöntänytkään, edes itselleen. Ei hän kyllä myöntänyt pitävänsä Papittarestakaan, vaikka tuon voisi laskea hänen ystäväkseen. Black nyt sattui olemaan sulkeutunut henkilö joka ei pahemmin kertonut tunteistansa kenellekkään... lukuunottamatta prinsessa, mutta se oli nyt täysin toinen juttu.
Black hörppäsi puisesta mukista vettä, kuullessaan Kalman kutsuvan häntä nimeltä. Black laski mukin pöydälle ja kääntyi ympäri, saaden samalla Kalman päällensä, jonka seurauksensa velho kaatui maahan niin että rysähti. Ilmat purskahtivat ulos keuhkoista eikä asiaa helpottanut yhtään se, että Kalma jäi istumaan hänen päälleen. Olikohan Kalma tietoinen että tuo painoi melko paljon?! Luojan kiitos tuo ei käynyt sukukalleuksia murjomaan, siinä vaiheessa Kalmalta olisi lähtenyt pää!
Black tuijotti päällään istuvaa Kalmaa joka vikisi nimen möläyttämisestä.. Black tuhahti pienesti samalla kun Kalma sitten pomppi pois hänen päältään. Velho nousi hitaasti alaselkäänsä hieroen ylös mumisten jotain itsekseen, kunnes jäi tuijottamaan Kalmaa hetkeksi..
"...anteeksi" Black sanoi puoliääneen ja heti tuon sanottuaan käänsi katsensa pois ja käveli oleskelu huoneen puolelle.
Anteeksi pyytely ei yhäkään ollut velhon tapaista ja hänen oli YHÄ vaikea pyydellä anteeksi keneltäkään... eikä Kalma ollut poikkeus muiden joukossa. Velho käveli takaisin nojatuoliin ja hieroi takaraivoaan.. selkähän tässä katkeaisi vielä, Ensin Tomtom viskoo häntä pitkin seiniä ja sitten Kalma tuuppii lattialle. mitähän vielä..
"mitä sinä meinaat nyt?" Black kysyi lopulta Kalmalta, udellen näin tämämn tulevaisuuden suunnitelmia. Ei hän uskonut että Kalma jäisi tänne nurkkiin pyörimään koko loppu elämäkseen.. varmasti tuo halusi omaa aikaakin, kuten Blackkin.. ja olihan Blackillä yhä työnsä hoidettavana ja piti hänen aikaansa viettää prinsessankin kanssa.

//aaaw 8D //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Heinä 2009, 18:27

Kalmankoira

Anteeksi!? Sanoiko Black juuri hänelle anteeksi?! Kalma seurasi aavistuksen häämentyneenä kun tuo painatti sanojensa jälkeen olohuoneeseen. Kalma itse jäi hetkeksi aikaa sulattamaan kuleemaansa. Nyt se oli todistettu, että Blackillä todellakin oli tunteita häntä kohtaan. Ja vielä ihan näinkin lyhyessä ajassa. Uskomatona... Kalman oli vaikea uskoa tätä ensinäkin siksi, että oli tottunut lähinnä olemaan syrjittynä ja ilkuttuna, toisekseen harva halusi hänen kanssaan kaaverata millään tavalla. Vähiten hän olisi sitä arvannut Blackitä, mutta poikkeus vahvistaa säännöt. Häntä heilahti muutaman kerran laiskasti silkasta ajatuksesta ja tuo jolkotteli Blackin luokse olohuoneeseen jääden istumaan tuon tuolin viereen. Hmm.. Tuo taisi loukata niskansa juuri äsken. Mutta mitäs möläyttelee tuollaisia, joita ei saa kertoa. Jos seuraava kerta tulee hän istahtaa tuon naaman päälle istumaan ja pierasee. Tosin hän saisi kuulla siintä hyvästä varmasti, mutta itsehän kerjää.

Blackin kysymykseen Kalma höristi korviaan vetäen ne sitten pienesti luimuun miettiessään. Eipä hänellä mitään erikoista.
"Ainakin ajattelin sinne kirjastoon muutta joksikin aikaa..." Kalma vastasi sitten Blackille jääden katsomaan tuota hetkeksi aikaa mietteliäästi korvat hieman taaksepäin vedettynä. Hän halusi kertoa tuolle erään asian, mutta pelkäisi tuon vievän sen tiedon eteenpäin jonka johdosta häneltä lähtisi tasa varmasti pää.
"Black, saanko kertoa sinulle erään asian ilman, että möläytät sitä? ...Tai käyt päälleni." Kalma kysyi tuolta hieman arastellen. Nyt se sitten päästettäisiin voihdoinkin julki. Häntä meni automaattisesti Kalmalla hieman koipien väliin tuon hieman pelkäessä miten tuo reagoisi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Heinä 2009, 19:20

Black

Blackille tuli kyllä harvinaisen selväksi ettei saisi mennä möläyttelemään enää Kalman nimeä.. tosin Tomtom olisi saanut sen selville joka tapauksessa, olihan tuo jo tavallaan vihjannut tietävänsä Kalman iän.. no, parempi kuitenkin pitää suunsa kiinni, ties kuinka pahasti Kalma seuraavalla kerralla suuttuisi.
Blackin täytyi myöntää että Kalma oli sympaattisempi otus koira muodossaan mitä ihmismuodossaan. Black itse ei ollut kovinkaan innoissaan ihmisten kanssa juttelemisesta, joten tuntui helpommalta puhua koiralle.. hassua sinänsä, mutta minkäs teet. Ihmiset olivat niin... jäätäviä ja tunnepitoisia, kavalia ja kieroja. Koskaan ei tiennyt kehen voisi luottaa ja koska joku alkaisi itkemään tai huutamaan kurkku suorana... Black vihasi ylitse pursuvia tunteita, varsinkin naisilla.. nuo tuntuivat pillittävän niinkin pienestä asiasta kuin kynnen katkeaminen. Luojan kiitos Lily ei ollut sellainen, vaikka prinsessan pitäisikin olla suurin kitisijä... mutta tämäpä ei ollut.
Kalma kertoi että ajatteli sinne kirjastoon möyriä.. hyvä vain, eiköhän tuo siellä saisi olla rauhassa. Kukaan enää oikein käynytkään kirjastossa, varsinkaan sen perimmäisissä nurkissa. Oikeastaan ainoat jotka kirjastoa saattaisivat käyttää olivat Black itse ja Prinssi Henry... Tosin Prinssiäkään ei muutamaan kuukauteen ollut näkynyt, ainakaan Black ei tuota ollut nähnyt.. ja hyvä vain.
Kalman seuraavat sanat saivat velhon vilkaisemaan kysyvästi koiraan, joka selvästikkin arasteli sanojensa jälkeen. Black katsoi toinen kulma koholla kuinka koira veti hännän koipiensä väliin... Velho ei sanonut mitään, vain tujotti pitkän tovin koiraa, kunnes nosti toisen kätensä tuon korvan taakse ja rapsutti pienesti.. nyt jos Kalma vain kiltisti pitäisi turpansa kiinni tuosta liikkeestä niin tuo saisi säilyttää korvansa....
"Anna tulla vain..." Black sanoi lopulta rapsutellen vielä hetken, ennen kuin laski kätensä roikkumaan puoliksi käsinojan päälle ja jäi odottamaan että Kalma sanoisi asiansa...
Mikä mahtoikaan olla noin arka asia... miksi Black kävisi Kalman päälle tuon asian kuultuaan? Black lupasi mielessään ettei kävisi Kalman päälle, mutta riippuen asiasta, Kalma saattaisi lentää niska pers otteella ulos talosta ja nopeasti... tai sitten mitään ei tulisi tapahtumaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Velhon asunto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron