Viesti Su Loka 09, 2011 10:08

Aran ei voinut kieltää, etteikö itsekin olisi tuntenut haikeutta näiden hyvästien päätyttyä. Sotaan lähteminen oli aikaisemmin tuntunut jännittävältä, jopa houkuttavalta, mutta nyt sinne ei olisi raaskinut millään lähteä. Kuningas kuitenkin asettui tukevasti ratsunsa selkään, kuten teki myös eliittikenraali. Nuo kaksi olivat komea näky ratsailla, mutta Darius vei voiton näyttävyydessä.
Lopulta, kun ratsaille oli noustu, kävi käsky lähteä liikkeelle. Lupaava katse kävi kuningattaressa, vielä ennen kuin joukko lähti liikkeelle, naisten poistuessa takaisin sisätiloihin.

Aaron loisti tietämättömyydellään, kuten aina. Kuitenkin, pojalla näytti olevan jonkinlaista tilanteentajua ja tuo ymmärsi olla osoittelematta kuningatarta sen pahemmin. Art loi poikaan kysyvän nyrpeän katseen, tuon todetessa ettei kuningatar mitään muka nähnyt.
Ei ehkä hän, mutta me kaikki muut Neuvonantaja huomautti, nyökäten lähettyvillä seisoviin vartijoihin, jotka loivat poikaan kysyvän ylimielisen katseen.
No, Aaron pamautti sitten ilmoille, että Artin palattua ja tuon oli kuulemma parempi palatakin saisi neuvonantaja opettaa nuorukaisen ampumaan jousella. Mitään vastaväitteitä ei korkea-arvoisempi ehtinyt esittääkään, kun poika jo otti ja lähti poistumaan. Art hymähti pienesti, heilauttaen kättään hyvästiksi Aaronille. Jos tuo kerran halusi, niin saisi tuo myös opetusta. Sen pahemmin Aaronista enää murehtimatta, nousi Art ratsaille siinä missä muutkin, joukon lähtiessä vihdoista viimein liikkeelle, kohti verisiä kenttiä


// OVER N OUT O3O //