Le no an-uir nîn ||Crim!


Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Helmi 07, 2012 10:17

Punatukka katsoi kun Darius riisui takin yltään. Mitäkö hän olisi sillä tiedolla tehnyt? Olisiko hän jättänyt tulematta? No totta helvetissä olisi! Enää olisi kuitenkin turha yrittää karkuun. Eihän hän osaisi täältä yksin poiskaan. Eksyisi vain ja nääntyisi sitten lopulta nälkään jonnekin tuntemattomaan nurkkaan, ellei kukaan häntä mukaansa osaisi poimia. Tuskinpa.
Vanhemman takki lennähti tuolille ja tuo kävi vuorostaan avaamaan housujaan. Iriador vain silmäili Kenraalia. Tuon vahvan näköistä kehoa ja lihaksia kyllä siinä olisi kenen tahansa kelvannut katsella. Lisäksi Darius osoitti jälleen tarkkasilmäisyyttään arvaamalla kerta heitolla, miksi punatukka kovin levottomana ja pelokkaana huoneessa kävi.
Ei ole! Tai siis .. kyllä, mutta--, korkeahaltia sopersi suustaan, kuitenkaan saamatta vietyä lausettaan ikinä loppuun saakka, Ei pidä paikkaansa!, nuorempi sai lopulta huudettua suustaan. Valheita.

Iriador ryhtyi peruuttamaan takaperin takaisin kohti ovea, jonka kautta he olivat tänne tulleetkin.
Mitäpä jos vain jäisin tänne katsomaan, kun sinä polskit iloisena tuolla kuin yksinäinen kultakala akvaariossaan. Kuulostaa hyvältä idealta minun mielestäni.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Helmi 07, 2012 10:27

Iriadorin puhe oli kangertelevaa. Pieni virne hiipi kenraalin kasvoille tuon puheiden myötä, kunnes Punatukka rääkäisi ettei se pitänyt paikkaansa. Hyvä jos itsekään uskoi tuohon. Kulma kohosi huvittuneena ylemmäs, nuoren lähtiessä peruuttamaan kohti ovea. Meinasiko tuo karkuun lähteä? Hyvä jos pois osasi. Lisäksi jokin pieni sisäinen sadisti nautti nuoremman ahdistuneisuudesta. Se oli huvittavaa.. tavallaan suloista. Mutta kyllä hän ymmärsi jos toisella fobia oli. Se oli eri asia, antaisiko kenraali tuon silti luikkia ulos ovesta itkemään kauas vedestä. Tuskinpa.
Darius lähtikin kävelemään kohden nuorempaa samaan tahtiin mitä tuo peruutteli ovelle päin. Katse pysyi nuoremmassa ehdotus katselemisesta sai kenraalin hymähtämään pienesti.

Mies ei pääse peloistaan, ellei ole valmis kohtaamaan niitä
Kenraali totesi samalla kun astui Iriadorin eteen ja mustajouhen kädet hakeutuivat nuoremman vöitä availemaan jälleen kerran, asenteella Ja sinähän peseydy.
Et sinä tuonne huku. Minä pidän siitä huolen Kenraali jatkoi samalla kun kädet tekivät työtä vyön avaamisen suhteen ja kasvot tulivat lähemmäksi nuoremman kasvoja. Kun vyö oli poissa, lähti kenraalin kädet vaativasti vetämään nuoremman yläkroppaa verhoavaa vaatekerrastoa pois, jälleen kerran.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Helmi 07, 2012 10:48

Iriador lopetti pakittamisen, kun tajusi ettei siitä ollut mitään hyötyä Dariuksen tullessa eteenpäin sitä mukaan, kun hän taaksepäin asteli. Vanhemman hymähtäminenkään ei tuonut helpotusta oloon, saatika toteamus ettei mies peloistaan päässyt ellei niitä kohtaisi. Eihän punapää aikaisemminkaan siinä ollut onnistunut. Miksi nyt pitäisi onnistua? Vain sen takia koska Darius niin sanoi? Ilmeisesti. Ajatus ei edelleenkään kiehtonut korkeahaltiaa.
Ei minulla ole tarpeita kohdata niitä. Ei nyt eikä myöhemmin, nuorukainen rohkeni käydä väittämään. Olisihan se hienoa pystyä tekemään jotain, mitä ei sitten lapsuusvuosien jälkeen ollut pystynyt rautakankea vääntämälläkään tekemään. Päästä eroon siitä miksi nuoruusvuosina oltiin naljailtu, kun toinen ei uimaan uskaltanut tulla milloin minkin tekosyyn varjolla. Kai sitä sitten oli pakko. Dariuksen mieliksi. Mustatukka kuulisi kunniansa, jos tuolla oli aikeissa pilailla nuorempansa kustannuksella latomalla turhia lupauksia ilmoille.

Sinut tuntien yrität lähinnä hukuttaa minut, etkä pitää pinnalla. Lyödäänkö vaikka vetoa, Iriador sanoi, kun vyö housuista lähti viimeinkin irti. Nuorempi ojensi hieman käsiään, että paitakin saatiin nyt pois yltä, paljastaen nuoremman timmissä kunnossa olevan yläkropan Dariukselle. Vaikka tuo yläosaa verhoava vaatekappale oltiinkin otettu pois, saattoi Iriador tuntea olonsa yhä mukavaksi ja lämpimäksi altaasta nousevan höyryn ansiosta. Korkeahaltian kauhunsekainen ilme kuitenkin kertoi toista.
"Oletko nyt aivan varma tästä?" punapää tuumi yrittäessään kuikuilla Dariuksen ohi jälleen altaalle. Kuin siellä olisi jokin suurempikin peto ollut vaanimassa kaksikkoa.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Helmi 07, 2012 11:09

Miehelläkö ei ollut tarvetta kohdata pelkoaan? Niinkin simppeliä kuin vesi. Vettä oli kaikkialla, ties milloin sattuisi hetki jolloin sinisen kuiskauksen oli pakko ylittää joki ratsain tai kävellen! Iriador jäisi rannalle ruikuttamaan? Ei Darius tuota kyllä reppuselässä silloin kantaisi. Vedenpelko oli kuitenkin melko yleinen.. Mitä Darius oli kuullut, usein moinen fobia johtui lapsuuden traumasta, joka saattoi hyvinkin olla hukkumistilanne, josta täpärästi oltiin selvitty. Lienikö sama tilanne Iriadorin kohdalla? Ehkä se selviäsi kyselemällä.
Pieni, yllättävän rento naurahdus pääsi Kenraalin huulilta Iriadorin huomautellessa hukuttamisesta pinnalla pitämisen sijaan. No, ehkä Darius oli antanut itsestään melko sadistisen kuvan toisinaan, mutta ei hän nyt halunnut käydä Iriadorin kammoja pahentamaan.
Jos sinä hukut veteen joka yltää juuri ja juuri lanteillesi niin sietäisitkin hukkua Darius totesi naljaisten, samalla kun Iriadorin paidat lennähtivät tuolille. Samalle tuolille lennähti myös Dariuksen viimeinen paitakerros heti perään.

Virnuilevat kasvot laskeutuivat Iriadorin viimeisen kysymyksen myötä nuoremman kehoa pitkin alemmaksi.
Varma? Totta kai. Oletko sinä? Et selvästikään Darius totesi, kiskaisten sitten nuoremman alaruumista verhoavat vaatteet pois, heittäen ne samalle tuolille missä muutkin vaatteet lojuivat kauniissa epäjärjestyksessä.
Tuon jälkeen työnsi Darius Iriadorin peremmälle huoneeseen, kohti kaariovea.
Mene vain Darius totesi virnuillen, samalla kun omat housut ja muut löysivät tiensä pois kenraalin alaruumista verhoamasta.
Kun riisuutuminen oli suoritettu enemmän tai vähemmän sukkelasti, lähti Kenraali kävelemään allashuoneen puolelle, varmistaen että Iriadorkin tuli, kävelemällä tuon takana.
tule tänne Kenraali totesi saattaen korkeahaltian altaan reunalle, mutta ei pakottanut tuota vielä veteen. Sen sijaan kenraali itse astui alas muutaman rappusen altaaseen, jääden seisomaan reunan lähettyville, Iriadorin kohdalle. Vettä oli juuri ja juuri lantioon asti, jos Iriador olisi vedessä seissyt. Darius oli muutaman sentin pidempi mitä nuorempansa, joten tuolla vesi ei ihan lanteille yltänyt. Kenraali nosti kättään pienesti vierellään, viittoen Iriadoria tulemaan myös. Sen jälkeen kenraali jäi rauhassa odottamaan rohkenisiko nuorempi.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ke Helmi 08, 2012 12:17

Darius ei vieläkään osoittanut mitään merkkejä sille, että tuo jättäisi Iriadorin rannalle katsomaan toisen menoa. Nyrpeänä siinä seisten, punatukka avitti Dariusta saamaan housunsakin nyt pois jalasta, ja komeassapa kaaressa vaatekappaleet lensivätkin vain hetkeä myöhemmin muiden sekaan. Pientä vastahakoisuutta liikkumiseen alkoi ilmetä siinä vaiheessa, kun Kenraali työnsi alaisensa pitemmälle huoneeseen. Nuorempi jäi seisomaan keskelle huonetta, kasvot kohti kaariovea. Pää kääntyi kuitenkin vielä katsomaan taaksepäin, eivätkä virnuileva Darius ollut mikään rohkaiseva näky. Mitähän tästäkin tulisi. Tätä oli viimeksi kokeiltu joskus aikoja sitten viimeksi, eikä se silloinkaan ollut onnistunut hyvin punapään meilkein onnistuttua hukuttamaan itsensä vastaavanlaiseen altaaseen. Iriador huokaisi syvään ja lähti sitten astelemaan lähemmäs ovia Dariuksen saattamana.

Siinä nuorukainen nyt oli. Ikuisen vihollisensa ja pahimman painajaisensa äärellä. Vesi väreili hieman altaassa, saaden koko näyn näyttämään entistäkin ahdistavammalta, kun pohjaan saakka ei kyennyt erottamaan kunnolla. Ties kuinka syvä tuokin olisi. Sydän hakkasi turhankin lujaa rinnassa silkasta jännityksestä ja lievästä paniikista. Ainoa asia joka sitä lievitti edes vähän oli Darius. Niin rauhallinen kuin vanhempi olikin sillä hetkellä toivottavasti toinen myös pysyisi yhtä rauhallisena ja ottaisi koko tämän touhun tosissaan tai muuten punapää oletettavasti hukuttaisi itsensä alta aikayksikön tähänkin ammeeseen.
Katse seurasi, kun Kenraali astui altaaseen. Allas ei vaikuttanut enää pohjattomalta, kun nuorempi saattoi nähdä mihin asti vesi yletti Dariusta. Ehkä hänkin nyt uskaltaisi. Varmasti uskaltaisi!
Iriador empi pitkään altaan reunalla, tutkien vain väreilevää vettä katseellaan. Askel kuitenkin otettiin jonkin tovin kuluttua ja näin punapää oli osittain vedessä. Sitten pitäisi vielä ottaa muutama lisää. Lähes vain sen takia että korkeahaltia saattaisi todistaa itselleen pystyvänsä tähän. Iriador toisti päässään jatkuvasti ettei hänen tarvinnut pelätä ja että hän pystyisi tosissaan tähän. Ajatukset kuitenkin herpaannuttivan miehen jalkatoimintaa riittävästi, jolloin toinen jaloista lipsahti askelmalta ja punatukka molskahti kokonaan veteen hieman kauemmas. Ei tarvinnut sekuntia pidempään odotella, kun nuorempi kuitenkin pyrähti ylös veden alta selvästi säikähtäneenä ja otti niin nopeita askelia kuin suinkin saattoi kohti Dariusta, tarraten lopulta käsillään lujasti miehestä kiinni. Siinä melkein kynsin ja hampain Kenraalissa roikkuen, nuorempi yritti lievä itku kurkussa tasata hengitystään. Kyllähän hän sen oli arvannut että tässä näin lopulta kävisi, ja nyt halu nousta ylös altaasta oli vielä suurempi kuin se hetki sitten oli ollut korkeahaltian vielä uskotellessa itsellensä pystyvänsä tähän.
Onko aivan pakko, punatukka kysyi pistäen samalla merkille ajoittain hieman katkonaisen hengityksensä.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Helmi 08, 2012 12:36

Iriadorin kamppailu pelkonsa kohtaamista vastaan oli osittain hupaisaa katseltavaa. Minkään lainen huvittuneisuus ei kuitenkaan heijastunut Kenraalin kasvoille, tuon pysyessä tyynen rauhallisena odotellen, että toinen päätyisi jonkinlaiseen ratkaisuun. Kädet koskettelivat vedenpintaa pienesti, muodostaen pieniä aaltoja kenraalin ympärille. Se hetki jonka Iriador empi altaan reunalla, tuntui venyvän ikuisuuksiin. Lopulta nuorempi lähti koettamaan vettä, astellen varovasti ensin varovasti altaaseen. Kenraalin katse seurasi Iriadorin jokaista liikettä tarkkaan.
Darius oli toteamassa kuinka hyvin toisen hivuttautuminen sujui, kun ykskaks tuo kävikin molskahtamaan veteen kokonaan. Huvittunut, joskin hieman hätääntynyt ilme käväisi Dariuksen kasvoilla, kenraalin ottaessa yhden askeleen lähemmäksi Iriadoria. Ennen kuin Haukansilmä kuitenkaan ehti nuoremman luo, oli tuo itse hypännyt ylös ja tarrautui Kenraaliin kuin hukkuva oljenkorteen. Kenraalin kädet hakeutuivat nuoremman kyljille, ollen melkein valmiina repimään tuon irti jos yhtään enempää käyttäisi kynsiä pitääkseen kiinni vanhemmastaan.

Loppujen lopuksi pakko ei ole kuin kuolla
Darius totesi pidellessään nuoremmasta kiinni. Toinen käsi lähti käymään välillä veden pinnan alapuolella, tuoden ylös noustessaan mukana vettä kämmenkupissa, joka sitten nostettiin vasten Iriadoria. Vesi valui takaisin altaaseen pitkin nuoremman kehoa, milloin mistäkin kohtaa kroppaa.
Mutta suosittelen sinua edes yrittämään pääsemään eroon tästä kammosta Darius jatkoi samalla kun toinenkin käsi lähti tekemään samaa veden kauhomista, mitä ensimmäinen Kenen kanssa minä muuten kylven?
Toinen käsi eksyi kastelun lomasta Iriadorin kasvoille, siirtelemään punaisia, märkiä kutreja pois tuon pärstäkertoimen edestä. Jos Darius olisi ollut yhtään hempeämpi luonne, olisi hän saattanut nyt alkaa lässyttämään toiselle, joka näytti surkeammalta kuin.. tai no, yhtä surkealta kuin uitettu koira.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ke Helmi 08, 2012 1:49

Iriador nosti katseensa Dariukseen. Hiuksia valui pitkin kasvoja, mutta nuorempi ei jaksanut niitä säikähdykseltään siirtää. Kenraalin tarttuessa hänen kyljistään kiinni, rohkeni punapää hellittää hieman otettaan toisesta. Kynsien painautuminen ihoon ei ollut tuntunut varmastikaan mukavalta toisesta. Iriador huokaisi osittain hiustensa alta. Eihän hän varmaan uppoaisi, sanoihan sen jo terve järkikin kuin myös se pieni ääni päässä, joka nauraa räkätti äskeiselle kompuroinnille. Ja Dariuskin, joka kehottikin vettä punatukan päälle kauhoessaan hankkiutumaan eroon fobiastaan.
Kerro ihmeessä kuinka sen teen, niin voin sinulle mieliksi olla ja kylpeä kanssasi tulevaisuudessa - ILMAN, että hukutan itseäni siinä ohessa, punahiuksinen totesi jo vähän voimakkaampaan ääneen säikähdyksen laannuttua lähes kokonaan jo tiehensä, Ja sitäpaitsi, enkö mielestäsi muka jo ole tarpeeksi märkä? nuorempi vielä tiedusteli hieman näreissään, vieden hetkeksi syrjään kenraalin käden, joka yritti jälleen vettä kaataa päälle, mutta päästäen siitä hyvin nopeasti sitten kuitenkin irti.

Korkeahaltia ajatteli kuinka säälittävä oli ja kuinka säälittävältä oli näyttänyt ensi askeltensa kanssa altaaseen. Puhumattakaan siitä molskahduksesta. Onneksi kuitenkaan kukaan muu ei sitä ollut Dariuksen lisäksi nähnyt tuskinpa tuo nyt lähtisi laulamaan muille, kuinka punapään kanssa oli kylvyssä käynyt, joten eiköhän asia tulisi pysymään mustatukan omana salaisuuten.
Tipahdin nuorempana jokeen, oikeammin koskeen. Enkä muista siitä juurikaan mitään muuta kuin että loukkasin itseni pahasti. Vähempikin olisi riittänyt kammon muodostumiseen. Enkä osaa uidakaan kunnolla, Iriador selitti samalla kun läiskytteli hieman alakuloisena vettä itsensä ja Dariuksen välissä.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Helmi 08, 2012 2:07

Pieni virneen poikanen käväisi taas sekunnin ajan Kenraalin kasvoilla, nuoremman toivovan kenraalin osaavan kertoa hänelle, miten tuo muka voisi päästä fobiasta eroon. Totuttelemalla, Dariuksen olisi tehnyt mieli vastata, mutta jätti kuitenkin sanomatta. Eiköhän Iriador itsekin tiennyt keinoja joita voisi kokeilla, mutta tuolla ei yksinkertaisesti riittänyt rohkeus niihin. Tuo joko tarvitsi henkistä tukea tai sitten sen jonkun, joka tuuppaisi nuoremman alas veteen aina kun tuo lähellä syvempää vedenlähdettä sattui olemaan.
Et Oli lyhyt ja ytimekäs vastaus nuoremman kysymykselle märkyydestä.
Iriador kävikin seuraavaksi kertomaan, mistä fobiansa oli tullut. Haukansilmä kuunteli hiljaa tuon pienen tarinan, miettien kuinka helppoa tai vaikeaa moisen tunnustaminen mahtoi olla. Alakulon täyttämä nuorukainen sai jonkin asteen sympatian osakseen vanhemmalta, joskin sitä ei voinut nähdä ulkoisesti taaskaan kivikasvoisesta mustahiuksesta.

Jos yhtään helpottaa, niin ainakaan et ole virtaavassa vedessä nyt Darius huomautti melko itsestään selvän faktan Joten et täällä pysty ajelehtimaan päin kiviä ja kantoja.. Ja hyvin sinä pohjaan yletät, ei se vesi sinua yhtään syvemmälle niele ellet itse syvempään veteen hankkiudu.
Ja uimaanhan ei opi ellei harjoittele Kenraali vielä lisäsi, päästäen sitten irti Iriadorista, varmistaen kuitenkin ettei tuo heti liukastuisi uudestaan ja vajoaisi pinnan alle.
Toinen käsi nousi kasvoille, pysähtyen silmälapun päälle hetkeksi. Sen poistaminen tuntui yhä häpeälliseltä ja ahdistavalta.. Mutta kerta huoneessa oli vain hän ja Iriador, nosti Kenraali silmälappunsa pois ja heitti sen kaariovelle päin. Turhaan sitä kävi kastelemaan. Kun silmälappu oltiin heitetty turvaan, irrottautui Darius punapäästä lähtien peruuttamaan syvempään päähän allasta. Katse pysyi hetken nuoremmassa, kunnes Kenraali kääntyi ympäri, irroitti jalkansa yhä syvenevästä pohjasta ja lähti uimaan. Muutaman vedon jälkeen Kenraali painui hetkeksi pinnan alle, nousten kuitenkin ylös sieltä. Toistamiseen kävi kenraali veden alla, kunnes lähti palaamaan kohden nuorempaansa, ottaen jälleen jalansijaa altaan pohjasta, jahka siihen kykeni. Märät hiukset tuntuivat mukavalta. Pitkästä aikaa.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ke Helmi 08, 2012 10:31

Kenraalin sanat kannustivat hieman, mutteivät kuitenkaan riittävästi. Kyllähän hän pohjaan yletti, mutta entäpä ne kaikki syvien vesien olennot, joilla tarinoitten avulla oli nuorempana peloteltu? Olikohan niitä olemassa. Jos olisi, niin yksihän niistä voisi juuri tälläkin hetkellä suunnitella vetävänsä punatukan jonnekin syvyyksiin mukanaan! Miksi niitä sitten yksityisaltaassa oli, niin siihen punapää ei keksinyt mitään järkevää syytä. Mietteistään nuoremman havahdutti kun Darius päästi kätensä tuosta irti. Pieni hätäännys iski samantien ja kädet hakeutuivat hetkeksi pitelemään lujempaa kiinni mustatukasta, mutta vain sen aikaa kun toinen lähti lopulta peruuttamaan kohti syvempää päätä allasta. Paniikin kasvaessa - kun ainoa asia, joka häntä tässä altaassa pinnalla todella piti, kaikkosikin nyt kauemmas hänestä - Iriador otti yhden askeleen itsekin syvempään suuntaan, kunnes tajusi jo senkin vievän riittävän syvälle ja kääntyi samantien takaisin, takertuen vuorostaan altaan reunaan niin lujaa kun suinkin vain saattoi.

Nuorempi kääntyi katsomaan olkansa yli kun Darius sukelsi. Näky sai kylmät väreet risteilemään pitkin nuoremman selkää ja luomaan ahdistusta riittävästi että katse käännettiin piakoin pois mustatukasta. Iriador huokaisi. Kyllä hän oli säälittävä. Ja oli jotenkin noloa päästä näyttämään se myös Kenraalille, joka ei välttämättä punahiuksiselta mitään vastaavaa ollut odottanut. Minkäs hän peloilleen mahtoi. Tulisi tätäkin kantamaan oletettavasti hamaan hautaansa saakka - ellei sitten hukkuisi sitä ennen.
Iriador suunnisti matalalla reunalla olevalle vedenalaiselle istuinsijalle. Idea siihen istumisesta puistatti hetken, sillä vedenpintahan nousi automaattisesti ylemmäs kohti hänen kasvojansa. Kädet hakivat hetken alustaa veden alta, ja kun punapää oli saanut rohkeutensa kasattua, tuo istahti alas, tuntien kuinka lämmin vesi alkoi heti rentouttaa kehoa kun se oli rintaan asti noussut. Hän ei pitänyt tästä silti. Ei tippaakaan. Olo ei ollut niin rentoutunut kuin saattaisi olla, ja lievän pelon saattoi aistia korkeahaltiasta. Näkihän sen ahdistuneen ja alakuloisen ilmeen jo pelkästä naamastakin. Käsi hakeutui luomaan pieniä aaltoja pois päin punapäästä, siinä missä katse seurasi kun Darius asteli jälleen lähemmäs häntä.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Helmi 08, 2012 10:56

Iriador oli löytänyt tiensä istuimelle, jossa punapää nyt istui entistä ahdistuneemman näköisenä. Tuolla saattoi olla vesifobia, mutta ainakin tuo pysyi silti vedessä. Sehän oli jo jonkinlainen edistysaskel? Tuskin Iriador sitä edes ajatteli niin positiivisena asiana tällä hetkellä, tuolla varmasti pyöri päässä ties mitkä kauhukuvat ja muistot. Oikotie onneen olisi tietenkin käydä velhon luona, joka osasi lukita mielestä huonoja muistoja pois. Ehkä jos Iriador ei muistaisi koskiseikkailuaan, ei tuo myöskään pelkäisi vettä, vai? No, Darius jätti sen vaihtoehdon kertomatta, ainakin tähän hätään.

Darius suuntasi kulkunsa Iriadorin luo, istuen tuon viereen. Kenraali näytti huomattavasti rauhallisemmalta mitä Iriador, sekä rennommalta mitä yleensä oli. Huomasi kyllä, että edes toinen heistä nautti tästä jollain tasolla. Toinen käsi hakeutui altaan reunaa pitkin Iriadorin niskan taakse, lähtien pienesti silittelemään tuon niskaa. Tyynen rauhallinen katse pysyi Iriadorissa, samalla kun sormet kiersivät pitkin nuoremman niskaa, poiketen muutamaan otteeseen jopa kaulan puolella.
Et sinä tänne huku Darius totesi lopulta silittelynsä oheella, pienen hymynpoikasen hiipiessä huulille Lupaan sen
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ke Helmi 08, 2012 12:01

Kenraalin istuuduttua nuorempansa viereen, helpottui punatukan olo hieman, ja taas enemmän, kun Darius kävi silittämään niskaa. Hetkeksi Iriador pystyi jopa unohtamaan, missä oikein oli, pyrkiessään vain nauttimaan toisen lempeästä kosketuksesta. Pieni hymynpoikanenkin kävi tuon kasvoilla, mutta se katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin, kun Iriador taas käsitti missä oli. Vaikka hän olisi tahtonut nousta vedestä pois sillä sekunnilla, eivät jalat kuitenkaan totelleet ja lähteneet marssittamaan häntä tuolle kuivemmalle puolelle huonetta. Dariuksen läsnäolo oli yksinkertaisesti vain naulinnut nuoremman niille sijoilleen. Kerrankin äksy vanhus vaikutti jopa olevan kiltillä päällä. Kylpylä tuntui tehneen tuosta kuin toisen miehen, joka oli täysin päinvastainen olento, jonka Iriador oikeassa elämässä tunsi ja oli tottunut näkemään. Se hämmensi korkeahaltiaa - vaikka asia olikin kovasti hänen mieleensä.

Mustatukka kävi jälleen lupailemaan, ettei Iriador tänne hukkuisi. Ei vai? Mistä tuo sen muka saattoi tietää?
Iriador huokaisi sanat kuultuaan ja käänsi päätään nähdäkseen Kenraalin. Katse harhaili hetken toisen kasvoilla, kunnes sitten siirtyi taas tuijottelemaan vettä.
"Jos niin sanot", kuului hiljainen punapään vastaus Dariukselle. Kuitenkin myöntyväinen sellainen. Kaipa hän voisi silmäpuolen sanoihin luottaa. Mutta jos Dariuksella olisi jotain suunnitelmia mielessään nuorempansa varalta uimisen tai muun vastaavan suhteen, murjoisi Iriador toisen niin mustelmille altaasta päästyään, ettei miestä saattaisi enää Kenraaliksi tunnistaa.
"Käytkö täällä usein?" Iriador kävi sitten ajatukset rauhaan jättäessään kysymään ja lähes valkean silmäparin katse kääntyi katsomaan Dariusta.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Helmi 08, 2012 1:41

Iriador ei käynyt ottamaan minkäänlaista piristystä Kenraalin lupailusta. Mutta tottahan se oli, ei tuo nyt tänne hukkuisi. Ainakaan tähän päähän allasta, Darius piti siitä huolen. Mikäli Iriador lähtisi syvempään päähän hyppimään, voisi tuo helpostikin kadota pinnan alle. Iriadorin pelko oli sinänsä huvittava, mutta kenraali päätti kerrankin olla kiltti ja jättää toisen mollaamisen pelkojen tai heikkouksien takia pois. Kaikillahan meillä oli omia puutteita ja heikkouksia. Paitsi Dariuksella. Hänhän oli täydellinen. Mitään heikkoa kohtaa ei löytynyt. Tai näin Kenraali itsellensä uskotteli. Jälleen kerran.
Pian nuorempi kyselikin, kävikö Kenraali täällä usein. Darius naurahti kuivahkosti ja katsoi merkittävästi Iriadoriin.
Luuletko että työnarkomaaninen mies kävisi useinkin rentoutumassa? Darius kysyi suoran kysymyksen, jonka avulla tavallaan antoi kieltävän vastauksen nuoremman kysymykseen.
Viimeksi monta kuukautta ennen sodan alkua Kenraali lisäsi, samalla kun kääntyi paremmin kohden nuorempaansa.

Kultainen katse jäi tuijottamaan nuorempaansa. Kasvoja koristi kerrankin jokin muu ilme, kuin se kivikasvoinen myrtynyt naama. Kenraali näytti suorastaan levollisen rauhalliselta. Syynä oli osin kylpy, osin myös se, että nyt se kahden viikon ahdistus ja epämukava olotila oli kadonnut. Johtuiko siitä, että kenraali lillui mukavan lämpimässä vedessä, vai siitä, että nuorempi oli jälleen hänen lähellään. Kenraali ei itse osannut vastata varmaksi, mutta eiköhän viimeinen vaihtoehdoista ollut todennäköisempi.
Kuinka sinä olet voinut? Kenraali kysyi, eihän hän ollut nähnyt Iriadoria kunnolla muutamaan viikkoon
Viimeksi muokannut Aksutar päivämäärä Ti Elo 28, 2012 2:54, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ke Helmi 08, 2012 7:42

Iriador kohautti pienesti olkiaan ja antoi pienen hymyn nousta kasvoilleen kenraalin vastauksen myötä.
Mistäpä sitä olisin tietänyt. En minä tiedä mitään teidän kenraalien elämästä, kun se on niin kaukana omastani, nuorempi totesi. Tottahan se oli. Ei hän tiennyt missä Darius töitänsä teki, joten ihan hyvin tuo oli saattanut olettaa kenraalin vain lojuvan altaassa päivät pitkät rypistymässä. Ilmeisesti niin ei sitten kuitenkaan ollut.
Punapään katse nousi Dariukseen tuon käännyttyä kunnolla nuorempansa puoleen. Kenraali oli yllättävän rennon oloinen, se täytyi myöntää. Ei yhtään tyypillinen nyreä itsensä, ja sekös Iriadoria miellytti. Nuorempi kauhaisi hieman vettä käteensä ja veti sen avulla hiuksensa taakse, pois kasvojensa tieltä.

Mustatukka oli tiedustellut Iriadorin vointia. Mitä nyt tuohonkin vastaisi. Saattoiko punapää vain kertoa että oli öllöttänyt viimeiset kaksi viikkoa lähes tehden mitään, koska kenraali oli pyörinyt hänen mielessään ja sekoittanut ajatukset? Saattoi kyllä, helpostikin, muttei kuitenkaan tahtonut jostain syystä. Se asia tuntui olevan jo selvillä muutenkin vanhemmalla. Mitä sitä itsestään selvyyksiä sanomaan ääneen suotta.
En kai tavallisesta mitenkään poiketen. Elänyt elämääni pysyen paikoillaan ja odottanut että aika lentää ohitse, tuo vastasi hetken pohdittuaan. Pieni ilkikurinen virne nousi sitten nuorukaisen kasvoille kuin taikaiskusta.
Ja soitin luutulla käteni rakoille, punatukka tunnusti ja näytti kenraalille molempia jo tosin puhjenneitten rakkojen täyttämiä kämmeniään. Olivat ne osanneet ollakin kipeitä vielä aikaisemmin, mutta puhjettuaan ja parannuttuaan hieman ei niistä ollut enää Iriadorille haittaa. Hän oli tottunut siihen, että kädet saattoivat olla hieman huonommassa kunnossa, jos toisinaan innostui soittamaan jotain liiankin kanssa.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Helmi 08, 2012 9:33

Iriador kertoi, ettei elämänsä näiden kahden viikon aikana ollut poikennut normaalista pahemmin. Puheiden perusteella tuolla oli ollut enemmän tai vähemmän tylsää. Kenraali hymähti pienesti. Punatukka vielä lisäsi soittaneensa kätensä rakoille luutun kanssa, näyttäen vielä kärsineitä kämmeniään silmäpuolelle. Kenraali virnisti.
En tiennytkään että musikaalinen olet Kenraali totesi samalla kun käsi Iriadorin niskalla lopetti liikkumisen Vaikka kyllä mainitsit omistavasi rytmitajun.
Kenraali hiljeni taas hetkeksi. Katse pysyi Iriadorissa, mietteliäänä. Mustahiuksinen haki selvästi sanoja ja rohkeutta sanoa ne ääneen. Vaikka oli myöntänyt omaavansa jotain syvempiä tunteita Iriadoria kohtaan niin itselleen kuin myös epäsuorasti ääneen punapäälle oli kenraalista silti hankalaa keskustella tuon kanssa itse aiheesta. Eihän hän koskaan ollut kehenkään ollut ihastuneena! Miten siis puhua moisille tapauksille? Ainoa tapa puhua, jonka hän tiesi, oli virallinen ja sotilaallinen.

Tämä ei saa kantautua ulkopuolisten korviin Kenraali totesi lopulta, toivoen että punapää ymmärsi vanhemman puhuvan heidän välisistä tunteista. Tai hänen tunteista.. Kai Iriadorillakin oli tunteita kenraalia kohtaan? Ainakin viimeksi tuo oli käynyt myöntämään sen, ei kai ne muutaman viikon aikana minnekään kadonneet. Olivatko he pari? Mitään ei oltu ääneen sovittu tai päätetty, mutta molemmat taisivat haluta sitä enemmän tai vähemmän omissa mielissään. Darius vain ei ollut kykenevä myöntämään sitä ääneen, sillä oli yksinkertaisesti liian tietämätön näissä asioissa. Ja tietämättömänä saattoi sanoa jotain tyhmää, joten parempi vain pitää turpansa kiinni ja antaa toisen hoitaa puhuminen.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3970

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ke Helmi 08, 2012 10:43

Iriador hymähti ja vei kätensä takaisin veden pinnan alle.
Jos tahdot, voin soittaa sinulle joskus, punatukka tuumasi myhäillen ohimennen, vaikka olettikin että tieto oli kenraalille se ja sama. Tuskin tuo jaksaisi kuunnella huilunsoittoa ilman, että päätä alkaisi särkemään. Mutta kieltämättä olisi mukavaa päästä näyttämään Dariukselle missä nuorempi oli hyvä, ja silmäpuoli ei. Miekkaa nyt osasi heiluttaa kuka tahansa, eri asia oli vain kuinka hyvin - mutta soittamisen lahja, se intohimo joka siihen tarvittiin, siunaantui kuitenkin vain harvoille.

Punapää tuijotti kenraalia, miettiä mitä toisen päässä liikkui juuri sillä hetkellä. Kun toinen oli sitten kuitenkin vain hiljaa pitemmän tovin, käänsi Iriador katseensa toisaalle tutkimaan mitä silmiin ikinä sattuikaan. Käsi äityi taas räiskyttämään vettä ympäriinsä, mutta pysähtyi sitten kun nuorempi jäi kuuntelemaan Dariuksen sanoja. Tämä ei saanut kantautua ulkopuolisten korviin. Miksi olisi kantautunut? Kyllä Iriador tiesi mistä toinen puhui, mutta miksi ottaa asia esille nyt. Luuliko herra nallekarhu, että Iriador vain menisi ja laulaisi kaikille vastaantulijoille kuinka oli iskenyt itse eliittikenraalin ja maannut tuon kanssa pienen takapuolelle iskemisen jälkeen? Punatukka kääntyi katsomaan Dariusta, toinen kulma hieman koholla ja kasvoilla kysyvä ilme.
Jos todella luulet että kertoisin jollekin turhankin läheisistä väleistämme, niin olet kyllä idiootimpi kuin kuvittelinkaan, nuorempi sanoi ja naurahti, antaen kasvoilleen nousta jälleen tuon tutun lämpimän hymyn joka niitä tavallisesti verhosi, Älä huoli. Pidän sen salassa vaikka se olisi viimeinen tekoni.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
EdellinenSeuraava

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö