Voitokas kuningas on voitokas || k18
Kuningas oli palannut tantereelta voitokkaana kansansa pariin. Voittoa oli juhlittu, mutta samantein oli alkanut valmistelut. Linna siirrettiin muutaman taitavan maagin avulla aroille, jonne päätettiin rakentaa jälleen yksi ylväs haltiakaupunki. Ja tällä kertaa sen sijainti aiottiin myös pitää. Vaikka sota tantereella oli voitettu ja ihmisten kuningas kaadettu, ei tämä taistelu vielä ohi ollut. Viime viikkoina olikin jatkunut kuumeiset keskustelut siitä, miten seuraavaksi edetä. Ylemmät tahot ja kenraalit kokoontuivat monesti päivässä keskustelemaan asiasta jos toisestakin, samalla kun itse kaupunki ja sen muurit nousivat haltia linnan ympärille.
Ilta oli laskeutumassa Cryptiin. Aran oli vihdoista viimein päässyt pois viimeisestä kokouksesta, suunnaten nyt kulkunsa kohti Antonin huonetta. Yllään Aranilla oli vielä työvaatteet. Siisti, tumman vihreä pitkähkö takki, johon oli reunoihin kirjailtu hopealla kuvioita. Takin alla oli valkoinen, pitkähihainen polopaita, joka muistutti pituudeltaan tunikkaa. Jalkoja koristi tummanvihreät, löysähköt housut sekä mustat saapikkaat. Hiukset olivat siististi kiinni löysästi pompulalla.
Vaikka olikin väsynyt, näytti haltia kuningas yllättävän iloiselta. Miksikäs ei? Olivathan he edenneet suunnitelmien mukaan. Ei ollut mitään syytä masennella, jos työkiireitä ei laskettu.
Yksi kepeä koputus oveen ja Aran astui sisään poikansa Antonin huoneeseen, josta löysi niin pikku Antonin lattialta istumasta kuin myös kuningatar Delian.
Kukas se täällä onkaan? Aran kysyi virnuillen, samalla kun pikku Anton nosti pienen sievän peppunsa ylös lattiasta ja lähti konttaamaan isänsä luokse, ilmoittaen sitten varsin selvästi haluavansa syliin. Ja syliin Anton myös pääsikin, Aranin kumarruttua nostamaan pojan syliinsä, jonka jälkeen jalat veivät lähemmäksi Deliaa.
Miten on pikku prinssin päivä mennyt?
Pelitilanne
Seuraa saa myös kysellä yksärillä!
Typotus ala Aksutus