Täällä taas!


Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14214

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 2:24

Täällä taas!

Aran, Art, Lily

Aran oli jo kerennyt huolestumaan, minne Art oli kadonnut. Tämänhän piti vain viedä Lily ja Ophelia turvallisesti metsän halki ja palata sen jälkeen.. ja nyt tämä oli ollut jo päivän kateissä. Päivä alkoi jo kääntyä iltaan ja Aran rasasi levottomasti edes takaisin kuninkaan salin parvekkeella. Hänellä oli päällään jälleen hopeanharmaa kaapu, jossa oli leveät hihat. Hän käytti lähes aina tätä kaapua ollessaan linnalla, mikäli hän jonnekkin muualle lähti, asu vaihtui. Aran nojautui parvekkeen kaiteeseen ja katseli kaukaisuuteen, miettien missä Art olisi... mutta hän oli lähempänä mitä Aran arvasikaan...

Art johdatti Lilyn ja Aaronin linnalle, porteista ja ovista sisään, läpi käytävän, kohti kuninkaan salia. Nämä maisemat Lilykin muisit, eihän siitä kauaa ollutkaan kun hän viimeksi oli 'vieraillut' täällä. Art ei edes koputtanut kunikaan salin oveen, vaan avasi sen suoraa, päästäen Lilyn ja Aaronin sisään ennen kuin itse tuli. Art tiesi ettei Aranilla ollut tähän aikaan mitään vieraita, kokouksia.. tai mitään muutakaan tekemistä.
Sali oli tyhjä, mutta parvekkeen ovet olivat auki.
"Hän ei ole täällä, joten voinkin varmaan poistua" Lily sanoi ja kääntyi ympäri, aivan kuin mennäkseen oikeasti, mutta Art tarrasi tätä ranteesta kiinni.
"Hän on parvekkeella" Art sanoi Lilylle joka selvästikkin pelkäsi nähdä Aranin.
"Mitä jos veisit minut vaikka tyrmään ja juhlisit hänen kanssa ensin?" Lily ehdotti lähinnä vitsillä samalla kun Art käveli kohti parvekkeen ovea, pitäen yhä kiinni Lilyä ranteesta.

Aran kuuli oven avauksen ja askeleita salista. Nyt häntä ei jaksanut kiinnostaa vieraat, kunnes hän kuuli puhetta. Toisen äänistä hän tunnisti, se oli Art! Aranin päähän ei nyt mahtunut kysymys kuka toinen puhuja olisi, pääasia oli että Art oli tullut! Aran otti nopeita askelia kohti ovea ja oli vähällä törmätä Arttiin joka tuli oven toselta puolelta.
"Aran herra mi--"
"Arathet!" Aran hihkaisi ja kietoi kätensä Artin olkapäiden ympärille.
Art päästi samassa irti Lilyn ranteesta, hän ei uskonut että Aran koskaan halaisi häntä.. se tuntui jotenkin sopimattomalta. Lily peruutti hieman ja jäi katsomaan Arania ja Arttia ihmeissään, hän luuli että nämä kaksi olivat kalkkiksia jotka eivät koskaan osoittaneet tunteitaan ketään kohtaan.. paitsi Aran nyt Lily kohtaan. Tosin tämän halauksen näkeminen kertoi taas jotain uutta Aranista, ehkei tämä sittenkään ollut niin ilkeä.
Lopulta Aran päästi irti Artista ja katsoi tätä tarkemmin.
"Mitä sinulla on päälläsi?" Aran kysyi nostaen toista kulmaansa, katsellessaan Artin vaatteita.
"Se on melko pitkä tarina.." Art sanoi astuen taaksepäin, hieroen samalla niskaansa.
Lily liimautui Artin seläntaaksi, kurkkien sieltä varovasti Arania joka nyt vasta huomais Artin seurassa olevan Aaronin ja Lilyn. Aran katsoi sanatomana Lilyä joka kurkki yhä Artin seläntakana, pitäen tämän käsivarresta kiinni.
"Mitä hän tekee täällä?" Aran kysyi lopulta katsahtaen Arttiin.
"Sekin on osa sitä pitkää tarina.." Art sanoi kiertäen kysymyksen.
Aran katsoi hetken aikaa Arttiin, vilkaisi Aaronia ja Lilyä.. joka yhä kykki Artin seläntakana.
"Tulkaa" Aran sanoi ja lähti kävelemään kohti salin sivuovea.
"Onko poika seurassanne?" Aran kysyi olkansa yli kävellessään.
"On" Art vastasi lähdettyään Aranin perään.
"valitettavasti.." Lily huomautti puoliääneen pysyen yhä Artin lähettyivllä.. juuri nyt Art tuntui turvallisemmalta mitä Aran, taikka kukaan muu linnassa olija.

Aran avasi sivuoven ja astui kapeahkoon käytävää, josta lähti rappuset ylöspäin. Rappusten yläpäässä näkyi valkoinen ovi, missä oli suuri kultainen lukko. Kävellessään rappusia ylös Aran kaivoi taskustaan avain nipun ja etsi siitä kultaisen avaimen, työnsi avaimen lukon riekään ja väänsi sen auki, avasi oven ja astui sisään.
Art päästi Lilyn ja Aaronin ensin sisään, sulkien oven lopulta perässään. Heti kun Art oli astunut peremmälle, Lily luikki hänen taakseen jälleen turvaan.

Huone johon he olivat saapuneet, oli jälleen kerran pyöreän muotoinen, kupumainen ja pää väriltään valkoinen. Tosin tämän katossa oli suuri kattoikkuna ja seinällä vain yksi suuri ikkuna josta näki jälleen kerran suoraan lammelle. Huoneessa oli yksi työpöytä, paljon tyynyjä ja huoneen seinien vierustalla kulki pitkä pehmeä penkki. Seinustalla oli myös suurehko kirjahylly sekä kasveja.
Lily vilkuili ympärilleen, aivan kuin etsien pakotietä, mutta ainoa vaihtoehto mitä hän näki, oli hypätä alas ikkunasta.
"joten.." Aran aloitti ja Lily hätkähti tämän ääntä, kääntäen katseensa Araniin joka istui pöydän ääreen katsoen heihin "Kerroppa nyt se pitkä tarinasi" Aran sanoi laskiessaan kätensä pöydälle ristien samalla kämmenensä.
Ja Art kertoi. Art kertoi kaiken, mitä oli tapahtunut sen jälkeen kun hän oli lähtenyt viemään prinsessaa ja papitarta pois heidän kylästään, aina tähän hetkeen saakka.. tosin jättäen mainitsematta Lilyn potkaisua ja Desmondin huomautusta.

Aran katsoi ilmeettömänä kolmikkoa ja hymyili lopulta.
"Mukava saada sinut jälleen tänne" Aran sanoi Lilylle joka kurkki Artin selän takaa.
Lily ei sanonut mitään.. vaan nosti oikean kätensä nyrkin esille ja sen jälkeen nosti keskimmäisen sormensa pystyyn. Aran naurahti, hän ymmärsi täysin Lilyn kannan asiaan, mutta tälläkertaa prinsessalla ei ollut mitään sananvaltaa.
"Mutta mitä nuori herra Aaron tekee täällä?" Aran kysyi, muistaen yhä Aaronin nimen.

// Arskuuu 8DDDDD ja otsikko luovuus loistaa \o/ //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1946

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 3:27

Aaron

Aaron käveli Lilyn ja Arathetin perässä läpi suuren oven ja läpi pitkän käytävän aina kuninkaansalille asti. Aaron oli kerran aikaisemmin linnassa päässyt käymään veljiensä kanssa joiden tehtävänä oli raportoida Aranille tiedustelu retkensä vähäiset tiedot. Art ei edes koputtanut oveen eikä Aaronia kiinnostanut ollenkaan ympärillä olevat koriste-esineet kuten viime kerralla ja silloinkin hänen veljensä olivat saaneet pelätä että Aaron olisi mennyt rikkomaan jonkun kalliin vaasin siinä samassa. Aaron asteli saliin Artin avaessa näille oven ja vilkuili ympärilleen, muttei nähnyt ensimmäistäkään haltijaa saatika sitten Araniakaan... Lily oli jo kääntymässä jänistäkseen, mutta Art otti tästä kiinni ja sanoi että Aran olisi parvekkeella ja nyt vasta Aaronkin huomasi avonaisen parvekkeen oven. Sitten Lily päästi suustaan jotain aivan älytöntä mistä Aaron ei ymmärtänyt niin yhtikäs mitään eikä sitten pahemmin välittänytkään että olisi asiaa sitten kysynyt vaan läntysteli näiden mukana kohti parveken ovea.

Ennenkuin he edes parvekkeelle kerkesivät, Aran oli tullut heitä ikään kuin vastaan ja hyvä ettei sitten tömännyt siinä samassa! Sitten Aaron näki jotain aivan ällistyttävää, Aran halasi Arthetia... Oliko näiden nyt ihan pakko? Joo joo, iloinen jälleen näkeminen ja sitä rataa mutta voisivat edes ottaa huomioon keitä muita paikalla oli... Sitä paitsi tuo halaaminen näytti Aaronin silmissä luonnottomalta, ei hänkään veljiänsä halaillut, nämä ottivat toisiaan niskasta kiinni ja tahkoivat rystysiänsä toistensa päänuppiin. Sitten viimein Aran päästi Artista irti ja kysyi jotain mitä Aaron oli mielessänsä kysynyt jo pitkään, mitä ihmettä tällä oli päällään? Art sanoi että se olisi pitkä tarina... Aaron seisoi näistä sivummalla, yhä sisätiloissa ja katsoi tätä jälleen näkemisen hurmiota... Tosin ei niin hurmaantuneena mitä tilanne itse oli. Prinsessa oli suorastaan liimautunut Artin seläntaakse tässä samalla ja nyt vasta Aran tajusi heidänkin olemassa olonsa! Tosin Aran huomioitsi tässä vaiheessa vain Lilyn ja kysyi mitä tämä täällä teki ja Art sanoi senkin olevan yksi osa pitkää tarinaa josta Aaron oli jo osan kuullutkin. Aikaisemmista tapahtumista Aaron ei tiennyt, siis siitä että prinsessa ja papitar olisivat tapahtumia aikaisemmin heidän kylässänsä olleet ja niin edes päin.

Aran pyysi näitä seuraamaan tätä ja huomioitsi nyt sitten Aaroninkin jolle Aaron hiljaa mielessään hymähti, kyllä hän seurassa olisi vielä vähän aikaa.
"Ilo..." Aaron ärähti puolääneen takaisin, kyllä hän nyt Lilyn oli kuullut...
He kävelivät sivuovelle, jonka käytävän päässä oli pitkät rappuset ja tämän päässä taas lukollinen ovi. Portaiden päähän päästyä, Aran avasi kultaisen lukon, avasi oven ja meni enismmäisenä sisään, sitten Lily, Aaron ja lopulta Arth olivat sisällä pyöreässä huoneessa jossa oli kupolimainen katto, pehmustetut istuimet, tyynyjä ja kirjahyll sekä joitakin kasveja. Aran oli istuutun pöydän ääreen ja pyysi nyt Artia kertomaan pitkän tarinansa. Aaron ei ollut tästä alkua kuullutkaan ja kuunteli tätä nyt suurella mielenkiinnolla, aina alusta loppuun asti vaikka olikin lopun jo kuullutkin/ ollut itse paikalla. Aran hymyili lopulta, toisinkuin Lily joka näytti keskisormeansa Aranille jolle Aran vain naurahti ja Aaron ei tästä edes mitään ajatellut, näiden kahden välit eivät olleet hänen ongelmansa. Sitten olikin Aaronin aika loistaa.
"... Ajattelin vain tulla tiedustelenaan mahdollista syytä siihen miksi veljeni joutuivat lähtemään sovittua aikaisemmin." Aaron vastasi, sivuuttaen tämän naismaku kysymyksen myöhemmäksi. Se oli hänestä ihan okei vaikka hänen veljensä olivatkin joutuneet lähtemään nyt vähän aikaisemmin ja olihan se muutenkin tiedossa että nämä lähtisivät sovittua aikaisemmin mikäli jotain kiireistä ilmaantuisi, Artkin oli niin heille sanonut. Eikä se Aaronia ihme kyllä nyt haitannut, tämä oli saanut viettää aikaansa veljiensä kanssa kuitenkin normaalia pidempään, nyt Aaron vain halusi saada selville että minne nämä olivat lähteneet.

//X'DDD//
Avatar

Monarkki

Viestit: 14214

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 3:12

Aran, Art, Lily

"Tiedustelemaan.." Aran vastasi samalla kun nousi pöydän äärestä "menetimme taas yhden ryhmän, joten veljiesi piti mennä korvaamaan.. nyt kun Art ja hänen veljensä palasivat, meillä on enää kolme ryhmää liikkeellä" Aran selitti samalla kun käveli heidän luokseen, pitäen katseensa kiinni Aaronissa.
Lily kuunteli tarkkaan, hän ei tiennyt että haltijoilla oli tiedustelu ryhmiä.. ja että Artkin oli ollut yhdessä? Hän ei koskaan ollut kuullut isältää, taikka keneltäkään muulta että haltijoiden tiedustelu ryhmiä oltaisiin napattu tai tapettu.. toisaalta, mitä tuollaiset asiat naiselle kuuluivat.
"Mutta veljesi menivät paikkaamaan melko rauhallista partiota.. joten uskon etteivät he joudu hankaluuksiin" Aran lisäsi ja vilkaisi Arttiin.
"Näytät liikaa ihmiseltä noissa vaatteissa.." Aran mutisi.
Hänen silmään pisti koko ajan Artin vaatteet, vaikka tällä olikin enää ihmisten antamat housut ja kengät, mutta silti. Musta ei sopinut haltioille ja sekös pisti Aranin silmään, kuten Haraldille pisti vihreät vaatteet.
"vaikka en haluaisikaan.." Art sanoi ja vilkaisi vaatteitaan.

Lily pysytteli yhä kiinni Artin käsivarressa, melkein halaten tätä ja katseli tarkkaan jokaista Aranin liikettä. Tosin.. nyt Lily ei ollut ihan puollustuskyvytön, hän oli ottanut sen puukon mukaan, mitä Art oli pyytänyt majatalon isännältä. Hän oli sujauttanut sen takin taskuun silloin kun Aaron taikka Art eivät olleet nähneet.. siis sen takin taskuun, jonka Art antoi Lilylle lammella. Joten, jos Aran tulisi liian lähelle, hän saisi puukosta vaikka se ei Lilyn mielestä tuntunut mitenkään reilulta ratkaisulta.. mutta ei tuntunut hänen kaappauskaan!
Lily ei edes huomannut että Aran tuijotti jälleen häntä, Lily oli niin keskittynyt omiin ajatuksiinsa ja tuijottamaan ikkunasta ulos lammelle.
"Istukaa toki" Aran sanoi lopulta saaden Lilyn taas hätkähtämään.
"Lily.." Art aloitti vilkaisten käsivarteensa takertunutta prinsessaa "Kädessäni ei kierrä kohta veri jos jatkat vielä kauankin.." Art sanoi.
"Luulin että vihaat tai pelkäät kaikkia haltioita, joten miksi roikut Artissa" Aran huomautti Lilylle.
"No hän ei ole joku hullu joka haluaa minut vaikka väkisin" Lily huomauttu pitäen yhä kiinni Artista.
"Enkö?" Art sanoi vinosti hymyille ja samassa Lily päästi irti Artista.
"Vitsi" Art huomautti ja käveli seinän vierustalla olevalle penkille.
Lily jäi orpona siesomaan paikalleen ja vilkaisi Arania, joka seisoi vähänmatkan päässä ja kyttäsi häntä. Lilylle tuli erittäi epämukava olo, juuri nyt ikkunasta hyppääminen tuntu erittäin houkuttelevalta tarjoukselta. Lily kipitti äkkiä penkille istumaan, Artin lähellä, mutta jätti pientä 'hajurakoa' tähän, nyt kun he olivat linnassa, ei edes Art tuntunut enää turvalliselta.

"Joten.." Aran aloitti jälleen "Olet nyt täällä.. ja tällä kertaa ei ole sopimuksia, enkä sinun kanssa kaksintaisteluun ala, kuten tein velhon kanssa" Aran sanoi kävellessään pöydän ääreen ja nojautui siihen.
"... pitäisikö minun sanoa jotain vastaan?" Lily kysyi oltuaan hetken aikaa hiljaa.
"Ei, koska ei ole mitään sanottavaa" Aran sanoi hymyillen.
Art hymyili kun Aran hymyili, mutta Lilyä ei hymyilyttänyt yhtään! Hän oli loukussa kahden.. tai siis kolmen.. tai kahden ja puolen haltijan kanssa jossain huoneessa, mistä ei päässyt pois ja kaiken lisäksi nämä vielä hymyilivät erittäin epämiellyttävästi.. ainakin näin Lilyn mielestä.
"Muuten.." Aran sanoi vilkaisten Arttiin "Miten Henry voi?".
Lily vilkaisi Araniin kysyvästi, tämä kysyi Henryn vointia? Kyllä Lily tiesi että näillä jonkinlainen ystävyys suhde oli, mutta että niinkin hyvä että toisen vointia piti kysellä.
"Hyvinhän hän.. ainakin siltä näytti" Art sanoi.
"Vaan tuskin näyttää enää..." Lily mutisi saaden Aranin ja Artin vilkaisemaan häntä kysyvästi.
"No jos se Blackistä riippuu!" Lily huomautti.
"Tosiaan.. Henry jäi pidättelemään velhoa kun lähdin.." Art sanoi miettien.
"Tuskin kuninkaan velho uskaltaisi prinssiin koskea.." Aran huomautti.
"ei vai?! Kyllä varmana koskee jos haluaa, Black on nykyään yksi kuningas ehdokas jos et sattunut huomaamaan, joten periaatteessa hän on Henryn kanssa tasoissa" Lily huomautti nousten ylös tuolilta.
"Jos nyt et muistuttaisi siitä.." Aran sanoi irroittautuen pöydästä.
"varmana muistutan!" Lily sanoi, risti kätensä puuskaan ja käänsi selkänsä Aranille kiukutellen jälleen kuin pikku lapsi...
"ihmiset.." Art mutisi itsekseen penkiltä.

// >) //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1946

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 4:34

Aaron

Hänen veljensä lähtivät siis tiedustelemaan... Sen nyt Aaronkin oli osannut jo arvata. Haltijat olivat siis menettäneet jälleen yhden tiedustelu ryhmän joten ei ihme että heidän veljillensä oli tullut kiire että olivat lähteneet jo aikaisin aamulla. Sitten Aran nousi ja Aaron seisoi vain paikoillaan ja yritti olla välittämättä siitä että Aran piti katseensa hänessä kiinni. Aaron olisi seurannut tätä takaisin mikäli olisi halunnut alkaa ryppyilemään, mutta ehkä kuninkaalle ei kannattanut, sen verran järkeä Aaronilta löytyi. Sitten Aran alkoi valittamaan Artin vaatetuksesta, tämä tosiaan näytti yhä lähes ihmiseltä Aaroninkin silmissä, mikä taas olisi oiva kettuiluin aihe, mutta Aran oli yhä paikalla...
Prinsessa katseli ikkunasta ulos ikäänkuin olisi suunnitellut pakoa. Aaron seurasi kaikkien tekemisiä tarkkaavaisesti näin sivusta ja näytti omalta ärtyneeltä itseltään. Sitten Art pyysikin näitä istuutumaan ja Aaron oli varmaan ensimmäisenä iskemässä takamustaan tuolille, nosti toisen jalan toisen päälle ja risti kätensä puuskaan kuten aina.

Art alkoi tosin jo valittamaan kätensä puutumista ja Arankin jo ihmetteli ett miksi tämä Artissa niin kiinni oli jos kerran heidän laisiaan niin vihasi/pelkäsi? Ja Art ei kuulemma ollut jokin hullu joka halusi tämän väkisin ja Art repäisi niin että Lily päästi tästä irti hyvinkin pian jolle Aaron hiljaa itsekseen naurahti, prinsessa oli todellakin outo. Sitten tämä jäi yksikseen keskelle huonetta kun kaikki muut olivat jo istuutuneet ja Aaron tuhahti joutuvansa odottamaan nyt tätäkin että prinsessan aivot lähtisivät käyntiin ja tajuaisi istuutua myös itse... Vihdoinkin Aran pääsi aloittamaan ja todettiin jälleen näin jo tuhannen kerran ettei prinsessalla ollut mitään saumaa päästä pois haltijoiden kylästä. Ja ihme! Prinsessa ei pistänyt yhtään vastaan mistä jopa Aaron yllättyi pienesti, hän oli jo usonut että prinsessa olisi pistänyt ranttaliksi. Sitten Aran kysyi Henrystä.
Aaron tiesi Henryn vain nimeltä, vain sen että tämä oli ihmisten prinssi eikä siitä sen enempää eikä myöskään kiinnostanutkaan, ihan sama hänelle että ihminen olisi heidän puolellansa, kuhan eivät asettuneet tielle, tosin nyt puhuttiin prinssistä...

Aaron naurahti ääneen, 'tuskin näyttää enää'-huomautukselle, Aaron oli tämän osan tarinaa jo kuullutkin ja kuvitteli nyt mielessään mukiloidun prinssin, mikä sai Aaronin hymyilemään jälleen vahingoniloisesti. Aran tosin oli sitä mieltä ettei velho uskaltaisi prinssiin koskea, mikä taas kuulosti naurettavalta, kuviteltuna että Blackin kaltainen velho pelkäisi piekseä jonkun. Ja tosiaan! Se kääkkähän oli kuningas ehdokas! Aaron ainakin äänestäisi tämän puolesta mikäli jonkinalaisia vaaleja edes tämän suhteessa pidettäisiin, tosin silloinkaan Aaronilla tuskin oli mitään sananvaltaa, haltija kun oli, mutta ajatus oli silti huvittava. Aran taas tuskin asian puolesta äänestäisi, päätellen tämän mielen vaihdoksesta ja prinsessalla ei näyttänyt olevan mitään vaikeuksia kääntää Aranille selkää tuosta vain, tämä jälleen kiukutteli kuin pikkukakara ja Aaron vaihtoi jalkaa toiseen.
"Heh... Hänenkö kanssa haluat naimisiin?" Aaron sanoi lopulta nyökkäsi kiukuttelevan Lilyn suuntaan.
"Ei sillä että arvostelisin *krhm* makuanne naisiin... Mutta tuo ei ole tehnyt mitään muuta kuin rääkynyt ja porannut tähän asti." Aaron yritti kuulostaa mahdollisimman asialliselta, mikä osottautui vaikeaksi ja melkein jopa nololta alkaa nöyristelee näinkin paljoa että teititteli... Aaron pesisi vielä suunsa saippuasta tästä hyvästä.

//DDR!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 14214

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 5:47

Aran, Art, Lily

Lily käännähti kohti Aaronia ja oli ja lähellä lyödä tätä, mutta Art pomppasi ylös tuolista ja pysäytti Lilyn kaapaamalaa tämän käsiinsä.
"Senkin piru! Odotas kun saan sinut käsiini! Kyllä sinäkin pillittäisit kuin pikku ipana jos sinut vietäisiin vasten tahtoasi pois paikasta jossa haluat olla ja sitten pidettäisiin vankina eikä edes anneta mahdollisuutta päästä kuoleman kautta pois!!" Lily rääkyi ja rimpuili Artin pitäessä tästä yhä kiinni.
Aran naurahti ja Lily mulkaisi tätä vihaisesti.
"Tuon takia.." Aran sanoi ja käveli Lilyn ja Artin luo "Häenssä on jotain muutakin kuin pelkkä nainen, joka kuuntelee miesten käskyjä ja jää kotiin kiltisti tekemään kotitöitä ja hoitamaan lapsia" Aran sanoi ja pörrötti Lilyn hiuksia.
"äläkä koske minuun!" Lily huusi Artin pitäessä yhä kiinni hänestä.
"Ja onhan hän hurmaavakin" Aran lisäsi irrottaessaan otteensa Lilyn päästä.
Lily jäi happamana tuijottamaan Arania joka käveli ikkunan luo jääden katselemaan ulos. Art päästi irti Lilystä joka otti pari askelta kauemmaksi tästä ja mulkaisi Aaronia vihaisesti. Lopulta Lily vikaisi Arania joka seisoi ikkunan edessä.. houkutelevaa eikö? Siis ei Aran! vaan hänen tönääminen alas ikkunasta! Lily tuijotti Arania kuin kotka saalistaa, Art katseli sivusta Lilyn ilmettä, pitäen tätä silmällä jos hän aikoisi uudenstaa Aaronin kimppuun.. tosin Art voisi jopa lyödä vetoa että jos nämä kaksi ottaisivat yhteen, Aaron veisi voiton.

Lily otti pari askelta ja juoksi sitten Arania kohti, Art ei tästä kerennyt saamaan otetta vaikka yritti ja jäi paikalleen seisomaan kun Lily rynnisti hänen ohitse.
"Olen tässä ajatellut.." Aran aloitti ja väisiti Lilyn joka yritti tönätä häntä, naapasi Lilyä käsivarresta ja veti tämän iteään vasten, niin että Lily oli selkä vasten Aranin rintakehää. "Minkä huoneen sinä haluaisit?" Aran lopetti lauseensa pidellen kiinni Lilystä joka oli suoraan sanottuna yllättynyt äskeisestä, eikä sanonut mitään.
"Luulitko etten näe sinua heijastuksesta?" Aran sanoi päästäen irti Lilystä.
Lily käännähti äkkiä ympäri, veti taskustaan puukon siinä samalla ja yritti iskeä sen Aranin olkapäähän, mutta tämä sai napattua Lilyä ranteesta ja pysäytti iskun.
"Olen nopeampi sinä.. sitäpaitsi pystyn lukemaan ajatuksia ja sinä ajattelit iskeä puukon minuun.. ajattelit sitä jo kun kävelimme tänne" Aran sanoi ja Lily katsoi tätä hiljaa sanomatta, saatika ajattelematta mitään, Aran osasi lukea ajatuksia?!

Art oli saada sydänkohtauksen kun näki Lilyn kädessä puukon jonka tämä oli iskemässä Araniin.. tosin Aran kerkesi sen pysäyttämään. Aran otti puukon pois Lilyn kädestä ja pisti sen omaan taskuunsa, päästäen samalla irti Lilystä. Lily vajosi maahan polvilleen ja jäi tuijottamaan maata, sanomatta yhäkään mitään. Tosin nyt hän ei edes ajatellut itkeä, hän oli liian happamalla päällä itkeäkseen.. kiitos Aaronin.
"Dramaattista.." Aran sanoi kävellessään takaisin pöydän ääreen.

// x'DDDDD Aaron \o/ //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1946

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 6:48

Aaron

Aaron katsahti nopeasti Lilyyn joka oli nyt lähellä lyödä häntä, mutta Art oli ehtinyt nousemaan tuolilta ja nappaamaan prinsessan ennen kuin tämä ehti Aaronia huitasemaan. Aaron oli hetken aikaa aivan pihalla, kunnes tajusi että prinsessa rääkyi ja raivosi hänelle minkä kerkesi samalla kun Art yritti pitää tätä aisoissa. Aaron hymyili, melkein jopa nauroi, näky oli sen verran huvittava ja varsinkin kun häntä kutsuttiin piruksi vaikka prinsessa itse rimpuili ja raivoisi kuin vihtahousu itse. Sitten Aaron katsahti tosin Lilystä taas Araniin joka oli kävellyt nyt Artin ja Lilyn luokse, tuon takiako?
Aran halusi tämän pippurisen prinsessan tämän tulisuuden takia? Lily ei tosiaankaan vaikuttanut sellaiselta joka istuskelisi kotona kiltisti hellan ääressä ja hoitaisi lapsia ja tekisi mitä tämän mies käskisi ja Aran halusi Lilyn juuri tämän takia? Äh, Aaron ei edes yrittänyt ymmärtää, kyllä Arankin Lilyy aikanaan kyllästyisi jos joutuisi tämä rääkymistä kauankin kuuntelemaan, näin Aaron ainakin veikkasi, sillä Aaron ei ainakaan kestäisi.

Lily sähisi ja sätki, tämä ei halunnut että Aran tähän koski ja Aaron ihmetteli yhä miksi Aran tahtoi edes koskea, ties vaikka puraisisi vielä. Ja hurmaavaa Aaron ei tästä saanut, tosin Aaron ei pitänyt mitään hurmaavana. Aran käveli ikkunalle, Art päästi Lilystä irti ja Aaron kohotti kulmiaan kysyvästi Lilyn mulkaistaessa häneen vihaisesti, mitä hän nyt oli muka tehnyt? Tosin, kyllä Aaron tiesi mutta ei hän alkanut prinsessaa siitä hyvästä pelkäämään, Aaron ei pelännyt juurikaan ketään paitsi sanoja jotka hänen isänsä suusta saattoi tulla. Sitten Lily alkoikin toljottamaan Arania joka katseli ikkunasta pihalle ja Aaron istui yhä kädet puuskassa ja odotti että jotain tapahtuisi. Aaronkin piti silmällä Lilyn ilmeet, vaikka ne Araniin olikin ennemmin kohdistuneet kuin häneen. Sitten Lily otti askeleen pari ja lähti sitten juoksemaan Arania kohden joka aloitti jotain, käännähti, väistäen Lilyn, otti tämän ranteesta kiinni ja pian Lily olikin selkä vasten Aranin rintakehää ja Aaronia oksetti. Hän ei ollut tehnyt elettäkään siinä kohtaa kun Lily oli lähtenyt juoksemaan tuupataakseen Aranin alas ikkunasta, mikä olisi sinänsä ollut aika koominen näky, mutta kyllä Aaronkin tiesi että Aran tämän huomaisi ennen kuin prinsessa tajusi edes itsekään.

Sitten Aran päästi Lilystä irti, Lily kääntyi ja veti esiin puukon jonka Aaron tajusi olevan majatalolta. Aran otti Lilyn ranteesta kiinni tämän yrittäessä iskeä puukon tämän olkapäähän, tietenkin Aran oli nopeampi mitä Lily... Aran oli haltija ja Lily ei ja se sitten selittikin. Aaron kyllä oli myöskin yllättynyt puukosta, mutta ei sitä myöntänyt saatika ehtinyt ajattelemaan kun Aran oli jo tätä estänytkin. Aran otti puukon itsellensä ja prinsessa vajosi maahan eikä sanonut enää mitään, kerrankin. Aaron nousi istumasta samassa kun Aran meni takaisin pöydän ääreen ja pysähtyi melkein Lilyn eteen, vähän kauemmaksi tästä, ihan varmuuden vuoksi.
"Hee... Entä miten ajattelit pitää hengissä? Tämähän ehtii kuolla ennenkuin ehtii ollakkaan." Aaron sanoi, kädet lantiolla ja katsoi alas Lilyyn, kummastellen nyt miten Aran kuvitteli tämän kanssa viettää seuraavat sadat vuodet.

//Lily! X'DD//
Avatar

Monarkki

Viestit: 14214

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 8:22

Aran, Art, Lily

Art istui takaisin ja pysyi hiljaa, hänellä ei ollut mitään sanomista saatika tekemistä tämä asian kanssa ja jos totta puhuttiin, hän halusi olla omissa oloissaan hetken. Lily mulkaisi Aaronia, hänen olisi tehnyt mieli pompata ylös ja potkaista tätäkin nivuksiin, mutta SE olisi liian ilkeää.. tämähän oli vasta ipana, näin Lilyn silmissä... vaikka ei Aaron näyttänyt paljoakaan Opheliaa vanhemmalta.
Aran kääntyi katsomaan Aaroniin ja vilkaisi lattialla murjottavaa Lilyä.
"Minulla on keinoni.. kyllähän sinä tiedät että haltijat voivat antaa ihmisille pidemmän elämän, mikäli vain haluavat? Tai, mikesi vaikka jollekkin eläimelle, ihan sama se, kum--"
"Vertaat vielä eläimiin!" Lily huudahti lattialta ja kömpi jälleen ylös, päästyään ylös vilkaisten Aaronia jälleen vihaisesti.. jos katse voisi tappaa..
"En nyt suoranaisesti, mutta sinne päin" Aran sanoi nojautuessaan taas pöytään.
"Mut.. ÄH! En jaksa edes väitellä kanssasi!" Lily aloitti ja istui lähimmälle penkille, otti yhden tyynyn syliinsä ja halasi sitä.
"Joten olet samaa mieltä kanssani" Aran huomautti.
"EN! en minä niin sanonut en vain--"
"No jatka sitten kantasi puollustamista" Aran sanoi.
"Taidat ihan tarkoituksella haastaa riitaa?" Lily kysyi nostaen toista kulmaansa.
"Ehkä, ehkä en. Se on--" Aran keskeytti lauseensa ja jäi tuijottamaan ikkunasta ulos.
Art vilkaisi myös ikkuaan, hän halusi tietää mitä Aran oli jäänyt tuijottamaan ja samoin teki Lily. Aran seisoi paikoillaan ja tuijotti ikkunaan sanomatta mitään, näyttäen siltä kuin olisi nähnyt vähintään lohikäärmeen!
"Mitä nyt?" Lily kysyi katsellen vuoron perään ikkunaa ja Arania.
"Se.. ei mitään" Aran sanoi oltuaan hetken hiljaa ja käänsi katseensa pois ikkunasta.

Lilyn, Artin ja Aaronin oli siis tyytyminen tuohon epämäärä vastaukseen. Lily piti yhä tyynystä kiinni ja jäi tuijottamaan Aaronia itsekkään huomaamatta sitä.. tosin tällä kertaa hän ei tuijottanut vihaisesti, enemmänkin ilmeettömästi, kuin olisi tuijottanut tyhjyyteen. Aran käänsi katseensa Lilyyn ja näki tämän tuijottavan Aaronia. Hän nojautui irti pöydästä ja käveli Lilyn viereen, Lily havahtui jälleen kerran ja vilkaisi sivusilmällä Arania.
"mitä sinä--" Lily aloitti mutta lause jäi kesken kun Aran laski oikean kätensä Lilyn otsalle, niin että sormet laskeutuivat hiuksiin.
"Aran herr--"
"Art mene vaihtamaan vaatteesi" Aran keskeytti Artin joka oli noussut seisomaan nähtyään mitä Aran oli tekemässä.
"Mut--"
"Art, älä niskuroi.. se oli käsky" Aran sanoi vilkaisten Arttia sivusilmällä. Art katsoi hetken aikaa Arania, mutta kumarsi lopulta tälle ja poistui huoneesta. Lily istui hiljaa katsoen tyhjyyteen, suu auki ja näyttäen siltä kuin olisi nähnyt aaveen. Lopulta Aran irroitti kätensä Lilystä ja vetäytyi hieman kauemmaksi ja kumartui kasvotusten tätä kohti.
"Miltä tuntuu?" Aran kysyi katsellen Lilyä.
"Mitä sinä juuri teit?" Lily kysyi vastaamatta Aranin kysymykseen.
"Pidensin elinikääsi... mukavaa eikö?" Aran sanoi suoristaen selkänsä.
"..EI! ei ole, en halua elää pidempään! ei ei ei.. peruuta se!" Lily sanoi pompaten ylös tuolilta ja lähti kävelemään edestakaisin pidelleen päästään kiinni.
"valitan mutta en voi" Aran sanoi ja vilkaisi Aaronia.
"Näin pidän hänet hengissä" Aran sanoi hymyillen ja vilkaisi Lily joka ravasi edestakaisin manaten jälleen itseään.

// >) //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1946

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 10, 2008 9:27

Aaron

Aaron ei Lilyn ensimmäisestä mulkauksesta sen pahemin hätkähtänyt vaan jatkoi tähän tuijottamista.. Kunnes katsahti Araniin joka sanoi että tällä olisi kyllä omat keinonsa pitää Lily hengissä niinkin kauan. JA ei, Aaron ei ollut tosissaan tiennyt että haltijat pystyisivät antamaan ihmisille saatika eläimille pidemmän elämän! Aaron katsoi nyt Araniin kysyvästi, oliko se totta? Hänen veljensä saatika vanhempansa eivät olleet Aaronille mitään asiasta maininneet, ainakaan vielä siis. Sitten Aaronin pää kääntyi nopeasti takaisin Lilyn tämän rääkyessä taas jostain turhasta. Tämä kömpi ylös, vilkaisi Aaroniin vihaisesti Aaron mulkaisi tälle samalla mitalla takaisin, risti kätensä puuskaan ja jäi seisaalteen seuraamaan kun prinsessa jatkoi väittelyä Aranin kanssa ja lopulta luovutti, istui ja halasi tyynyä...

Art pysyi hiljaa ja niin myös Aaron. Se tosiaan vaikuttikin jo melkein siltä että Aran yritti tahallaan jatkaa riita, tahallaan saada Lilyn rääkymään mistä Aran ilmeisesti niin piti. Sitten Aaronin katse vaihtui Aranista ikkunaan... Ja seuraavaksi kaikki toljotivat ikkunasta ulos, mutta Aaron ei nähnyt mitään mainitsemisen arvoista. Aran sanoi 'ettei mitään'... Aaron oli jo ehtinyt säikähtää sillä Aran itse näytti siltä että maailmanloppu olisi tulossa. Aaron tuhahti ja katsahti takaisin, oliko heidän kuninkaansa vainoharhainen tai jotain? Sitten Aaron katsahti Lilyyn joka tujotti häntä... Aaron tuijotti hetken aikaa takaisin, mutta prinsessa ei tehnyt mitään eikä tämä edes ilmeillyt niin Aaron antoi olla ja katsahti sitten Araniin joka käveli nyt Lilyn luokse ja asetti nyt oikean kätensä tämän otsalle. Aaron tarkkaili mitä tämä oikein teki ja Art oli sanomassa jotakin, kunnes Aran käski tämän mennä vaihtamaan vaatteet. Lopulta, taas pienien töpääysien jälkeen, Art poistui huoneesta ja Aaron seurasi katseellaan kunnes näki enää vain sulkeutuneen oven ja katsahti takaisin Lilyyn ja Araniin.

Art siirsi nyt kätensä pois ja Aaron nosti kulmaansa, mitä tämä oli muka nyt tehnyt? Lilykin kysyi nyt sitä ääneen ja pian Aaronillekin valkesi että tämä oli pidentänyt tämän ikää! Se näytti todella helpolta... Aaron oli odottanut jotain hokkus pokkus rituaaleja ja veri uhreja siihen että toinen saisi elää pidempään. Lily ei ollut ajatuksesta yhtään mielissään, mikä kummastutti Aaronia, eikö tämä muka haluaisi elää pidempään mitä normaalit ihmiset? Aaronkun ei uskonut että ihmiset ehtivät edes kunnolla elämään ennenkuin nämä jo kuolivatkin, aivan kuten Artkin ajatteli.
"Heh! Nyt vain koitat myös kestääkin häntä senkin ajan." Aaron heitti vitsillä ja katsoi sivusta hymyillen pirullisesti ympäriinsä ravaavaa prinsessaa.

Sitten ovelta kuului koputus ja yksi vartijoista astui sissän, sulkien oven perässänsä ja kumarsi Aranille ennenkuin esitti asiansa, yrittäen olla kiinnittämättä huomiota siihen mitä huoneessa oikein tapahtui.
"Aran herra, velho Tomoderuwix ja hänen apurinsa pyytävät päästä puheillenne." Vartija esitti asiansa, suoristi selkänsä ja jäi odottamaan vastausta ennen kuin menisi ilmoittamaan asiaa sitten eteenpäin.

//>D//

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö