Kevätflunssaa, hän sanoi

Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Huhti 2009, 10:50

Aran, Lily

Lily nyökkäsi nopeasti Ophelian kysymykseen siitä, olivatko he menossa takaisin huoneeseen. Lily ainakin halusi pitää Ophelian samassa huoneessa mitä hän! Se tuntui turvallisemmalta, vaikka melko epäsovinnaiselta, jos arvoasteikkoa alettiin kyttäämään.
Aran lähti samantien kävelemään näiden kahden perässä ja kiitos pitkien jalkojen saapuikin pian Lilyn vierelle kävelemään. Lily automaattisesti siirtyi käytävän toiseen reunaan kävelemään, vilkaisten Araniin erittäin happamana.
Aran vain hymyili.. ja sekös ärsytti Lilyä.
"Päätit sitten tulla tirkistelemään?" Lily kysyi lopulta avaten näin 'keskustelun'.
"Kuuntelemaan pikemminkin. Enhän minä teitä nähnyt" Aran vastasi virnistäen.
"mutta halusit!"
"ehkä sinut"
Tässä vaiheessa Lily pisti juoksuksi. Hän ampaisi juoksuun pitkin suoraa käytävää, katsomatta edes taakseen. Aran vilkaisi nopeasti Opheliaan, kasvoillaan yhä tuo ärsyttävä virne, ennen kuin lähti juoksemaan Lilyn perään.

Kuten arvata saattaa, ei mennyt edes minuuttia kun Aran sai jo Lilyn kiinni, kietoi kätensä tämän ympäri ja pysäytti hänet. Lilyltä olisi olettanut että hän olisi huutanut kurkku suorana, mutta nyt hän pysyi hiljaa ja tuijotti lattiaan, sanomatta mitään.
"käytävillä ei juosta.." Aran sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen ja päästi irti.
Lily tuhahti pienesti ja vilkaisi missä Ophelia meni.. tämä taisi 'unohtua' hetkeksi. Mutta minkäs Lily sille voi, kun hän halusi päästä mahdollisimman kauaksi Aranista.. tosin tuo yritys epäonnistui totaalisesti.

//nope. TNF on vuoden vanha ni ei se oo voinu olla kaks vuotta sitten :----) //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 28 Huhti 2009, 15:51

Ophelia

Ophelia nyökkäsi ja käveli kiltisti Lilyn perässä, huomaten pian epäonnekseen että Aran lähti seuraamaan heitä. Ophelia mutristi suutaan ja lähti ottamaan nopeampia askelia päästäkseen Lilyn toisen puolimmaisen kyljen puolelle kun Aran saavutti toisen, eikö sanonut mitään vaan antoi Lilyn näykkiä Aranille oman päänsä mukaan.
Aranin päästyä sivettömyyksiin, Lily pinkaisi juoksuun!
"A! Lily!" Ophelia inahti tämän perään ja katsoi hetken Lilyn menoa, vilkaisten sitten Araniin joka lähti Lilyn takaa-ajoon.
Ophelia katseli hetken aikaa nyt molempien perään, kunnes tuhahti, keräsi hameen helmaansa jalkojensa edestä ja lähti juoksemaan perään.

Ophelian päästyä paikalle, hän näki Lilyn ja Aranin erillään, luojan kiitos! Ophelia rynnisti Lilyn vierelle ja käännähti Arania kohden, mulkaisten tätä vihaisesti.
"Eikö sinulla tosiaan ole parempaa tekemistä?! Luulisi vastasyntyneen Antonin nyt vievän suurimman osan huomiostasi eikä Lily, jollet kerran usko Blackin häntä noutavankaan!" Hovineidoksi alennettu papitar lähestulkoon ärähti. Häntä inhotti se, että Aran leikki Lilyllä kuin omalla omaisuudellaan. Jotain hienovaraisuutta sai käyttää jos mieli päästä edes Lilyn kanssa samaan huoneeseen kahden ilman että Lily alkaisi viskaamaan tavaroita Arania päin. Tai näin Ophelia ainakin asian kuvitteli.

//FINALLY!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Huhti 2009, 21:08

Aran, Lily

Lily vilkaisi - siinä missä Arankin - Opheliaan, kun tämä tuli paikalle ja räjähti Aranille. Aran katsoi huvittuneena Opheliaan, pudistellen päätään samalla. Sitten hän kohotti kätensä ja iski avokämmenellä Ophelian poskeen.
Lily katsoi suu auki Araniin, mutta ei sanonut mitään.. ei yhtikäs mitään, vaikka mieli olisi tehnyt. Tuon tehtyään Aran nappasi Opheliaa leuasta kiinni ja vei kasvonsa tämän kasvojen lähelle.
"hovineito pitää suunsa kiinni, ettei käy pahemmin" Aran sanoi katsoen erittäin murhaavasti Opheliaan, samalla kun päästi irti tästä, vilkaisten ohimennen Lilyyn.
Lily tajusi siinä vaiheessa että äskeiset sanat olivat uhkaus myös hänelle... Aran tosiaan aikoi satuttaa Opheliaa, mikäli Lily ei tanssinut hänen pillinsä tahtiin.
"ja jos et sattunut tietämään, se ei ole kuninkaan, saatika kuningattaren asia kasvattaa lastaan. Totta kai me siihen oman osamme lisäämme, mutta sitävarten on lastenhoitajat" Aran sanoi työntäen molemmat tytöt liikkeelle.
Lily lähti tällä kertaa aivan kiltisti kävelemään, eikä pistänyt missään suhteessa vastaan.. hän oli yhä järkyttynyt äskeisestä, eikä oikein tiennyt mitä ajatella..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 29 Huhti 2009, 17:08

Ophelia

Mäiskis! Ennenkuin Ophelia itse edes tajusikaan, hänen päänsä oli käännähtänyt sivulle ja hänen poskeessaan kävi armoton poltto. Seuraavaksi hän tajusi sentään inahtaa kun Aran otti häntä leuasta kiinni ja sai osakseen uhkauksen joka sai hänet lukkoon ja silmät kostumaan, johtuen ennemmin Aranin aikaisemmasta. Päästyään irti, Ophelia laski katseensa hyvin äkkiä Aranista alas lattialle ja nosti toisen kätensä poskelleen eikä hiiskahtanutkaan. Sitten Aran sepittikin hänelle lastenhoidosta... Kyllä Ophelia tiesi että oli lastenhoitajia vaikka kymmenen yhtä kuninkaallista lasta kohtaan, mutta se ei hänestä ollut Lilyn tyylistä... Eikä Ophelia pitänyt siitä henkilökohtaisesti itsekään. Sitten Aran työnsi heidät liikkeelle... Ophelia lähti kävelemään nurisematta, yhä poskeaan pidellen ja yritti parhaansa ettei niiskahtaisi tai osoittaisi itkupartaalla olemista.
Heidän päästyään takaisin huoneeseen, Ophelia käveli keskelle huonetta eikä vilkaissutkaan taakseen Araniin ja odotti että tämä häipyisi tai saisi sanottua viimeisen sanansa. Ophelian poski ei enää punoittanut eikä siihen enää sattunutkaan -kiitos parannusvoimien-, mutta oli silti hieman järkyttynyt edellisestä. Häntä ei oltu tähän mennessä vielä ikinä lyöty.
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 17:31

Aran, Lily

Ei aikaakaan kun he pääsivät huoneelle. Lily olisi halunnut syöksyä halaamaan Opheliaa ja huutaa kurkku suorana Aranille, mutta hillitsi itsensä ja jäi kiltisti seisomaan Aranin viereen kun tämä pysähtyi.
"saatte tämän yön nukkua samassa huoneessa.. sen jälkeen järjestämme asiat toisin" Aran sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen.
Lily nyökkäsi pienesti vaikka hänellä olisi tuohonkin asiaan ollut vastalause, mutta jätti sen nyt sanomatta.. ja ennen kuin hän kerkesi mitään muuta ajattelemaankaan, Aran suuteli häntä huulille ja poistui sen jälkeen huoneesta, sulkien oven perässään.
Hetken Lily seisoi lukossa paikallaan, kunnes havahtui todellisuuteen ja käveli reippain askelin Ophelian luokse, kietaisten kätensä tämän ympäri.
"olen pahoillani!" Lily sanoi kuiskaten, halatessaan Opheliaa kuin mitäkin pehmolelua.
"En anna hänen enää satuttaa sinua, en ikinä" Lily jatkoi, silkutellen samalla Ophelian hiuksia.. hän ei todellakaan aikonut antaa Aranin enää koskaan satuttaa Opheliaa..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 29 Huhti 2009, 18:21

Ophelia

Lopulta, hetken hiljaisuuden jälkeen Aran sai kun saikin avattua suunsa, mikä tuntui palakurkkuiselta Opheliasta juuri nyt täysin mahdottomalta. Nukkua yön erillään...Sentään he saisivat tämän yön, mutta se ei tarkoittanut sitä etteikö Ophelia yhä yrittäisi livahtaa. Seuraavaksi Aran suutelikin Lilyä, mutta sitä Ophelia ei selinpäin nähnyt, eikä olisi kyllä kestänytkään nähdä!
Hetken Ophelia vielä nyyhkytti hiljakseen ja siveli poskeaan, kunnes joutui Lilyn halirutistuksen kohteeksi. Hetkeksi Ophelia häkeltyi, mutta tajusi vastavuoroisesti halata Lilyä takaisin ja kehtasi jo alkaa nyyhkyttämään enempi ääneen tämän seurassa.
"O-olen kunnossa..." Ophelia vastasi nyyhkyttäen ja rutisti Lilyä entistä enemmän. Eihän läimäys poskelle maailman loppu ollut... Tai ei sen ainakaan pitänyt olla. Aranin läimäisy oli herättänyt sen pelon, että hänellä tosiaankaan olisi enää edes sitä pientä valtaa Lilyn suojelukseen, saatika itsensä.
"Ja todellakin annat! Jos hän alkaa kiristämään sinua minulla, sanot ei! ...Minäkin haluan suojella sinua ihan yhtä lailla." Ophelia sanoi ja pyyhkäisi yhden poskelle erehtyneen harhailevan kyyneleen ranteeseensa ja irrottautui Lilystä voidakseen hymyillä parhaansa mukaan kohti tätä. Hän ei halunnut vollata täyttä kurkkua, eikä hän löytänyt enään syytäkään, hänen olonsa oli jo parempi.
"...Minulla on ikävä Blackia" Ophelia sanoi lopulta tuntiessaan yrityksensä olla iloisempi lopsahtavan.

// \030/ //
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 20:14

Lily

Ophelia sanoi olevansa kunnossa.. oli tai ei, silti tämä nyyhkytti, mikä kertoi ettei hän täysin kunnossa ollut. Lily silkutteli Ophelian päätä yhä tämän tiukentaessa otettaan. Hän ei todellakaan halunnut että Opheliaa satutettaisiin tämän enempää ja seuraavat lauseet joita Ophelia päästi suustaan, menivät kuin kuuroille korville. Lily ei antanut Aranin satuttaa Opheliaa enää. Ei enää kertaakaan. Hän ei todellakaan halunnut vetää Opheliaa mukaan tähän soppaan, vaikka tämä olikin jo syvässä siinä.
Ophelian mainitessa että tällä oli ikävä Blackiä, Lily pysähtyi täysin ja puristi kätensä nyrkkiin. Ophelia ei voinut kuvitellekkaan kuinka paljon Lily ikävöi Blackiä ja ikävää pahensivat ajatukset siitä, etteivät he enää koskaan tulisi näkemään häntä. Black ei voinut olla kuollut, hän ei vain voinut olla.
"minullakin.." Lily sanoi lopulta päästäen irti Opheliasta "Mutta meidän täytyy nyt odottaa häntä... hänellä on varmasti jokin suunnitelma, ei hän muuten olisi meitä tänne jättänyt" Lily lisäsi kävellessään ikkunan luokse.
Lily avasi ikkunan ja kurkkasi alas.. matkaa oli ihan mukavasti, eikä seinillä näyttänyt olevan mitään kasvejakaa, mitä pitkin olisi voinut päästä alas.. joten se siitä.
"ainoa reitti ulos taitaa olla porttien kautta.." Lily totesi puoliääneen istuessaan alas penkille.
"luuletko että meidän pitäisi yrittää pakoon itse....? vai odottaa Blackiä?" Lily kysyi alkaessaan pyörittelemään hiuskiehkuraa sormillaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 06 Touko 2009, 17:31

Ophelia

Ophelia tiesi Lilynkin olevan ikävä Blackia... Eikä siksi mielellään maininnut Blackia niin epätoivoisissa merkeissä paitsi nyt. Lily irrotti hänestä otteen ja niin teki hänkin, nyökkäsi ja sivalsi sormellaan hieman kostunutta poskeaan Lilyn mennessä ikkunalle. Ophelia vilkasi Lilyn perään ja kuuli mitä Lily mutisi puoliääneen ja istahti lopulta penkille.
"...odotas!" Ophelia sanoi ja rynnisti ovelle, väänsi oven-nuppia ja huomasi oven olevan auki!
"Hän ei ole lukinnut ovea... Mehän voisimme ihan yhtä hyvin lähteä, löytää itsellemme jotain pään peitteeksi ja kävellä vartijoiden ohi jolleivat he vaan ole saaneet Aaranilta mitään erillistä käskyä olla tarkkaavaisia." Ophelia sanoi vilkaisten Lilyyn ja pujottautui sitten ovenraosta puoliksi käytävälle. Valoa tulvivassa käytävällä ei näkynyt ristinsielua, kukaan ei siis aianakaan ihan heti voineet huomata heidän poistumista huoneesta.
"Tule, reitti on selvä" Ophelia huikkasi ovelta ja lähti kulkemaan käytävää pitkin eteenpäin, jostain syystä mahdollisimman lähellä seinää ja tunsi olonsa hieman hölmöksi edes lähteä testaamaan kuinka pitkälle he pääsisivät huomaamatta.
"ehkä me löydämme Antonin samalla..." Ophelia sanoi puoliääneen edetessään käytävällä. Ei sillä, että he olisivat tätä mukaan ottamassa, vaikka se olisi Aranille ihan oikein. Tosin kukaan heistä ei tulisi onnistumaan kasvattamaan puolihaltijaa kotonansa! Ophelia ei osannut kasvattaa, Blackilla napsahtaisi pian ja Lily ei kauaa tätä piilossa isältään pitäisi!
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Touko 2009, 17:49

Lily, Aran

Ophelian rynnistäessä ovelle Lily vilkaisi tätä kulmat koholla. Aikoiko hän tuosta vain kävellä ulos linnasta sen suuremmitta hälinöittä? Ihan varmana Aran oli jokaista vartijaa kehottanut pitämään silmiään auki sen varalta, että kaksi tyttöä yrittäisi livahtaa ulos linnasta!
"a, odota!" Lily huudahti Ophelian perään kun tämä luikahti oven raosta käytävään ja lähti hiipimään sienänvierustaa pitkin eteenpäin. Se oli melko huvittavan näköistä.. mutta Lily ei tuosta maininnut Ophelialle vaan käveli kiltisti perässä.
Luojan kiitos käytävällä ei liikkunut kukaan. Ei ainakaan vielä. Ophelian mainitessa Antonin Lily pudisti päätään.
"parempi jättää hänet tänne... jos nyt edes pitkälle pääsemme" Lily sanoi nopeentaen vauhtiaan.. kai heidän nyt pitäisi tosissaan yrittää kun kerran lähtivät tähän?
Pian he saapuivatkin rappusille. Lily vilkaisi nopeasti Opheliaan, mutta lähti sitten laskeutumaan portaita alaspäin.. kunnes pysähtyi kuin seinään.
Aran seisoi rappusissa suoraan heidän edessään, kädet selän takana ja katsoi huvittuneena heitä. Olisihan se pitänyt arvata..
"Ajattelitte porteista läpi? Ei onnistu, vartijat pitävät teitä silmällä." Aran sanoi lopulta kääntyen ympäri ja lähti laskeutumaan portaita alaspäin.
"pöytä on katettu" Aran sanoi olkansa yli.. Lily vilkaisi nopeasti Opheliaan, mutta lähti sitten seuraamaan Arania. Ei kai muu auttanut, lisäksi Lilyn täytyi myöntää että hänellä oli jo nälkä...
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 21 Touko 2009, 15:05

Ophelia

"Eheh, ajatelin vain jos häntä kävisi katsomassa" Ophelia korjautti heidän kävellessä eteenpäin tyhjää käytävää. Saavuttuaan portaille, Ophelia pysähtyi hetkeksi katsellen sivuilleen. Linna tuntui hänestä vähän liiankin hiljaiselta. Hän katsahti Lilyyn hieman jännittyneenä ja antoi tämän lähteä kulkemaan portaita alas hänen edellään. Eihän kyllä uskonut että he pitkälle pääsisivät, mutta nyt ei ainakaan voinut sanoa etteivätkö he olisi edes yrittäneet. Hän piteli käsiään lähellä rintakehäänsä, tuntien omat sydänmen lyöntinsä ja katseli yhä sivuilleen seiniin kuin joku olisi voinut tulla niiden läpi ja hyökätä heidän kimppuunsa.
"Olenko se vain minä vai tuntuuko sinustak--" Ophelian sanat katkesivat hänen törmäyttäessään nenänpäänsä suoraan Lilyn selkään, tämän taas törmätessään suoraan Araniin! Ophelia hieraisi nenänpäätänsä ja vilkaisi Araniin vain nopeaan, peittäen säikähdystään tämän tyhjästä ilmestymistä!
Ophelia hinasi itsensä puoliksi Lilyn taakse, eikä edes katsonut Araniin tämän selvästikin arvaten -tai ajatuksen luvun kautta tiesi- heidän aikeensa, mutta mulkaisi sitten tämän selkään vihaisesti tämän lähtiessä laskeutumaan portaita alas.
Aluksi Ophelia ei ollut liikkumassa mihinkään, mutta huomaten että jäisi portaille vielä yksinään murjottamaan, hän otti pari nopeaa askelta takaisin Lilyn vierelle ja tyytyi kävelemään kiltisti Aranin perässä.

Käytävä alkoi käydä Ophelialle jo tutuksi. Olivathan he aikaisemminkin syöneet päivällistä haltijoiden luona, paitsi tuolloin tilanne oli ollut monta astetta parempi. Saavuttuaan siihen samaan ruokailusaliin, Ophelia pysähtyi hetkeksi oviaukolle. Hänestä tuntui todella oudolta joutua syömään Aranin kanssa samassa pöydässä, vaikka Aran olisi ihan varmasti mielellään lähettänyt hänet palvelijoidenkin tilaan syömään. Läimäisy, jonka Ophelia oli saanut poskellaan tuntea, oli tosiaan laskenut hänen rohkeuden tasoaan, ainakin toistaiseksi. Suuret valkoiset ovet suljettiin heidän jälkeensä ja sivuilla seinien vierellä seisovat palvelijat ohjasivat heidät istumapaikoilleen, siirtäen penkkiä jopa Ophelialle näin prinsessan 'seuralaisensa'. Ophelia kiitti hiljaiseen ääneen, tuntien olonsa yhä epämukavaksi Aranin ollessa läsnä.
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Touko 2009, 19:54

Aran, Lily

No, Aran johdatti heidät ruokasaliin. Lily pysyi koko matkan hiljaa, vilkuillen aina välillä Opheliaan. Ei tässä näin pitänyt käydä... eiväthän he pääseet kuin käytävän päähän ja rappuset alas, kun Aran oli jo heidät napannut... mutta ainahan sitä voisi yrittää uudelleen! Näin Lily aluksi ajatteli, mutta tarkemmin mietittyään tajusi ettei se tulisi onnistumaan, vaikka he yrittäisivät miljoona kertaa. Ainoa toivo oli että joku tulisi ja hakisi heidät tai sitten Aran päästäisi heidät menemään.
Menemään.. toive ajattelua! Tai no, Ophelian tuo saattaisi päästää menemään, mutta ei Lilyä. Kun kerran oli saanut mitä halusi, aikoi Aran siitä pitää kynsin ja hampain kiinni.
Pian he saapuivatkin ruokailusalin oville, Ophelia pysähtyi hetkeksi oviaukon luokse, mutta tulikin pian perästä. Lily ei ollut pysähtynyt, vaan seurasi kiltisti Arania ja istui alas, kun heidät ohjattiin paikoilleen.
"ehkä viihtyisitte paremmin jos edes yrittäisitte" Aran totesi istuessaan itse alas... miten niin hän oli taas lukenut ajatuksia?
mutta tottahan se oli. Lily ja Ophelia eivät edes yrittäneet viihtyä täällä, vaan ajattelivat kaiken negatiivisesti ja kielteisesti.
"ei ole syytä yrittää." Lily totesi samalla kun he aloittivat ruokailun, mutta pian hän lisäsi "Missä Art on?".
"Artilla on tehtäviä huomisten tanssiaisten johdosta, joten hän ei pääse liittymään seuraamme tällä hetkellä" Aran vastasi melko rauhallisella äänellä.
Lily hymähti pienesti ja vilkaisi Opheliaan, mutta jatkoi sitten syömistä.. kyllä hänellä yhä nälkä oli, eikä nälkälakko kuulostanut kovinkaan mukavalta.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 27 Touko 2009, 19:27

Ophelia

Ophelia piti yhä yllään hiljaista profiilia, eikä edes suostunut katsomaan Aranin suuntaan tämän yrittäessä motivoida edes yrittämään viihtyä. Mutta kuten Lily pian sanoi, ei heillä ollut mitään syytä yrittää, siitä hän oli aivan samaa mieltä. Hetken aikaa hän vain suki ruskeaa, olalle laskeutunutta hiuslatvaansa, kuunnellen sivukorvalla kun Lily kysyi Artista ja selvisi ettei tämä söisi heidän kanssa.... Aina vain parani. Art oli yksi harvoista haltijoista joita Ophelia ei ollut valmis heittelemään pyhällä vedellä päin naamaa, vaikka tokkopa haltijat tuosta muuta tuumaisi kuin että olivatkin pyyhettä vailla. Jokatapauksessa he joutuisivat syömään yksin Aranin kanssa, pelkkä ajatus siitä sai Ophelian nälän siirtymään ongelmalistalta pari pykälää alemmaksi.
Ruoka oltiinkin pian katettu heidän eteensä, ei mitään niin ihmeellistä saatika massasta erotttuvaa mitä he olivat aikaisemmin linnassa syönneet. Tosin kai tämä joskus aikoinaan vankilassa tarjoiltut sämpylät ja omenat peittosivat.
Heh, Ophelia hymyili pienesti ajateltuaan mennyttä hetkeä, vilkaisi varoen Lilyn suuntaan ja huomasi olevansa ainut joka ei ollut ottanut edes haarukkaa käteensä.
Ophelia suoristi ryhtinsä, katsahti päin Arania ja aukaisi suunsa;
"Ei ole nälkä" Ophelia sanoi niin aikuismaisen viralliseen ja vakavaan sävyyn, laskien kätensä syliinsä. Totta kai hän valehteli, hänellä oli nälkä, mutta jostain hänelle tuli ajatus lähteä paastoamaan. Tosin mitä Aran välittäisi? Mitä Ophelia sillä saavuttaisi? Tuskin yhtään mitään...
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Touko 2009, 10:51

Aran, Lily

Aran nosti katseensa Opheliaan tämän ilmoittaessa juhlallisesti ettei ollut nälkä. Lily vain vilkaisi sivusilmällä Opheliaan.. joko tällä tosiaan ei ollut nälkä tai sitten tuo vain "kiukutteli".. Lily ei ollut kiukuttelu tuulella, ei varsinkaan sen jälkeen kun Aran oli lyönyt Opheliaa..
"Eikö sinulle koskaan ole opetettu että valehteleminen on rumaa?" Aran kysyi laskiessaan haarukan ja veitsen pöydälle, pitäen katseensa yhä Opheliassa.
"Kukaan ei pakota sinua syömään, mutta turha tulla ruikuttamaan jos myöhemmin on vielä kovempi nälkä. Syöt nyt tai vasta aamulla, valinta on sinun" Aran lisäsi... no totta kai haltia kuningas oli jälleen ottanut omankäden oikeuden ja tunkeutunut papittaren ajatuksiin. Kyllä hän tiesi että tuolla oli nälkä ja että tuo ajatteli paastoamista.. siinähän paastoaisi, mikäli nälkäkuolemaan haluaisi kuolla. Aranille se oli yksi ja sama.
Lily oli lopettanut jo ruokailunsa ja kääntänyt katseensa Opheliaan, kuunnellen Arania siinä samalla... miksi ihmeessä Ophelia ei halunnut syödä? No, kyllä Lily ymmärsi että seura ei ehkä ollu kaikein parasta, mutta kyllä hän pystyi syömään vaikka Aran olisi paikalla... varsinkin kun hänellä nyt oli nälkä.
"Ophelia.. syö edes vähän" Lily sanoi sitten matalalla äänellä, vilkaisten Araniin joka tuijotti heitä melko vakavalla ilmeellä...

//... missä vaiheessa meidän offgame viestit hävis?! ò3ó //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 29 Touko 2009, 18:12

Ophelia

Ophelia katsoi Araniin kylmän viileästi kun tämä laski ateriemensa alas ja lähti pätemään hänelle valehtelusta. Eikö kukaan ollut kertonut kuningas hyvälle että kidnappaus on rumaa? Saatika vankina pito? Näitä Ophelia ei tietenkään päästänyt suustaansa ulos. Kyllä hänellä nälkä oli, tunne suorastaan voimistui kun Aran käski häntä syömään nyt tai sitten vasta aamulla. Ophelia tuhahti kevyesti silmäisi Aranista sivulleen, eihän uskonut tuon välittävänkään, mutta kyse ei ollutkaan siitä. Häntä ei enää häirinnyt läimäisy ja kaikesta varhaiskypsyydestä huolimatta, häneen pääsi iskemään lapsellinen kiukuttelu kohtaus.
Sitten Ophelia kuuli Lilyn matalan äänen kehoittamassa syömään edes vähän. Ophelia käänsi katseensa tähän, katsoi tätä hetken silmiin, huokaisi syvään ja käänsi katseensa lautaseensa.
Kai se sitten oli kestettävä,eikä hän halunnut aiheuttaa Lilyllekään lisää huolta.
"Hyvä on... Mutta yhdellä ehdolla." Ophelia vastasi ja olikin pian ristinyt kätensä ja sulkenut silmänsä. Ruokarukousta piti noudattaa aina kun vain oli mahdollista, tämä kuului Ophelian periaatteisiin, vaikka joutui tosin välillä niissä joustamaan.
Hän ei kuitenkaan avannut suutaan kertaakaan, vaan lausui kaiken mielessään, sillä tuskin kukaan muu paitsi ehkä Lily välitti moisesta rutiinista niin paljoa kuin mitä hän välitti. Hetken aikaa oli vain syvää hiljaisuutta, kunnes Ophelia avasi hitaasti silmänsä ja laski kätensä aterimille ja jäi katsomaan hetkeksi ruokaa lautasella ennenkuin lähti syömään.

//Ite olet jättänyt! Tarkistappa IHA ite! \Ò3Ó/ //
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 31 Touko 2009, 00:55

Aran, Lily

No, Ophelia suostui sitten lopulta syömään... mutta ensin hän halusi lausua ruokarukouksen. Lily nyt arvasikin sen jo ja painoi katseensa alas Ophelian ristiessä kätensä ja alkaen hiljaa itsekseen rukoilemaan.
Aran tuijotti mitään sanomaton ilme kasvoillaan papitarta, lukien samalla tämän ajatuksia... kuina... tyhmän kuuloista. Aran oli vain kerran kuullut ihmisten uskonnosta, jeesus kristuksesta ja jumalasta. Se ei käynyt Aranin korviin kovinkaan somasti vaan hän oli teilannut ajatukset moisesta uskonnosta samantien. Luonnon henget taas kuulostivat haltia kuninkaan korviin paremmalta. Äiti maa huolehti muiden elementtien kanssa maan päällä asustavista olennoista.. yksi jumala kuulosti siltä kuin näiden jumala olisi ylimielinen, nostaen itsensä muiden yläpuolelle.
No, Aran jätti kuitenkin sättimästä ihmisten uskontoa sen enempää ja antoi Ophelian lukea rukokusensa loppuun rauhassa.
"sinun jumalasi ei ole täällä enää" Aran totesi haltiakielellä.. olihan se lapsellista sanoa suoraan tuollaisia asioita päin toisen naamaa kielellä, jota tuo ei kuitenkaan ymmärstäisi.
Lilyn mielenkiinto heräsi kuullessaan kaunista haltiapuhetta.. vaikka se tulikin Aranin suusta, kuulosti se silti kauniilta... no, ei Lily voinut kieltää etteikö olisi tavallaan nauttinut Aranin pehmeän maskuliinisesta äänestä.
Aran kyllä huomasi että Lily oli kiinnostunut haltiakielestä.. pienesti hymyillen Aran vilkaisi Lilyyn joka käänsi katseensa pois haltiakuninkaasta yllättävän nopeasti...
No, siinä sitten odoteltiin että jokainen sai ruokailunsa ruokailtua..

// T3T //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron