Susi ja lohikäärme osa 2


Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti La Tammi 17, 2009 9:49

" Minä tuon sinulle. Odota hetki. " Ewan sanoi.
Ewan tipsutteli keittiöön vilkkain jaloin. Hetkessä hän toi Danten eteen leipää, jonka päällä oli makkaraa. " Oleppa hyvä. "
" Voih! Kukkonen taitaa tulla. Kastan märäksi, kun menen kotiin. " Ewan mutusti itsekseen, kun huomasi salam iskevän, joka puoellella mikä sai hänet hyppimään pelosta. Sade alkoi rapisuttamaan vanhaa kattoa.
" En uskoisi siihen jää arpia, kun minä hoidan sinua. " Ewan sanoi.
Safilye hihitteli verhon toisella puolella.
" Voit syödä, kun vaihdan siteesi. " Ewan sanoi.
Nopesti se kipitteli hakemaan uutta siteitä vaihtoon. Hymyillen hän palasi Danten vireen. Hän alkoi poistaa vanhan ja laittaa uudeen hellä varoin. Safilye katsoi, vaikkei nähnyt niin hänen täytyi luottaa kuulonsa, että kuulee yksityis kohdatkin.

Viesti Su Tammi 18, 2009 4:55

Dante

Ukkonen kuului sisään vain jylinänä ja se muistutti Dantea eräästä johon hän törmäsi joskus kauan sitten. Siinä oli mennä henki, Dante muisteli tapaamistaan Igitha -noidan kanssa. Se oli ollut kova tappelu. "Sehän on hyvä juttu", Dante sanoi hoitajan kertoessa ettei Dantelle jäisi arpia ja otti sitten vastaan hoitajan tuoman leivän. Dante oli kuulevinaan hihitystä jostain, mutta hän tajusi olevansa niin nälkäinen ettei välittänyt hihityksestä. Dante nousi hitaasti istuma-asentoon, ettei tulisi taas huonovointiseksi. Kun hän oli tarpeeksi pystyssä, alkoi hän näykki leipää. Aluksi pieninä paloina ja kun häntä ei alkanut oksettaa hän otti isompia haukkauksia. Makkara oli aika suolaista ja Danten piti varoa ettei sitä joutuisi haavaan hänen suussaan. Samalla hoitaja alkoi vaihtaa Danten siteitä. "Kuis muuten Safilyellä menee? Hän näytti olevan aika huonossa kunnossa kun tultiin tänne ja tuo huutaminen hetki sitten tuskin lupasi hyvää", Dante kysyi hoitajalta ja söi leipänsä nopeasti, jotta hoitaja voisi vaihtaa kasvojen poikki menevän siteen. "Meikä on muuten Dante", Dante esittäytyi muistaessaan ettei ollut sitä vielä tehnyt.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ma Tammi 19, 2009 8:47

" Hyvin. Olen parantunut, mutta olen edelleen kahleissa. " Safilye sanoi verhojen takaa.
" Oikeastaan se sanoo, että lääke vaikuttaa ja huusin, koska se sattui. " Hän jatkoi vähä ajan päästä edellisen lauseen jälkeen.
Hän halusi päästä pois tästä paikasta eniten siteistä irti. Mies hoitajan kasvoille tuli hymy, kun mies esittäytyi Dantenki.
" Olen Ewan ja varmaakin olet jo kuullut aijemin. " Ewan sanoi iloisena.

//Lyhyt//

Viesti Ke Tammi 21, 2009 9:18

//Ei haittaa//

Dante

"No sehän mukavaa", Dante sanoi Safilyen puhuessa verhojen takaa. Oli mukava tietää että hän oli kunnossa, tosin lääkärihän sen parhaiten tietäisi onko kunnossa vai ei. "Taisi sitten kirpaista aika lujaa. Mää säikähdin sun yllättävää huutoa niin että olin purra kieleni poikki!" Dante sanoi ja naurahti. "Hauska tutustua Ewan, tosin olisi varmaan ollut hauskempaa tavata vähän muissa merkeissä", Dante sanoi ja muisteli mitä oli kuullut lääkärien ja hoitajien puhuneen, tosin Dante oli ollut sen verran väsynyt ettei muistanut oikein kunnolla mitään mitä oli tapahtunut kun he olivat tulleet linnoitukseen. "Osaakkos Ewan sanoa kauanko meitä pidetään täällä? Safilyen hoitoon ei taida enää kauaa mennä nyt kun myrkky hoidettin, mutta mun koipeni parantuminen taitaa kestää", Dante kysyi Ewanilta. Dantea ei oikein kiinnostanut maata sairaalan sängyssä montaa viikoa, vaikka hän lohikäärme olikin ja pystyi nukkumaan viikkoja putkeen heräten aina välillä syömään kunnolla. Yllättäen salama iski jonnekin lähelle ja sitten alkoi kuulua huutoja. "Ei kai vaan osunu keheenkään tai mihinkään?" Dante ajatteli ääneen. Ukkosmyrksyt sytytivät usein metsäpaloja ja haltioiden piilopaikka sijaitsi keskellä metsää, joten metsäpalolla voisi olla ikäviä seurauksia.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ma Tammi 26, 2009 6:45

Ai, että mukavaa, kun olet parantunut ja olet kahleissa kiinni sängyssä. Meni Safilyen mielessä.
Hänen mielestä ei ollut yhtään hauskaa sidottuna sängyssä kiinni. Hän tiesi ihan itse, että hän oli terve. Sitä hän ei tiennyt, että hän oli hieman vihaisella tuulellella mikä saattaisi lääkärien pitää sängyssä kiinni. Pienesti hän hymähti Danten sanomaan.
" Ehkä Ewanin täytyisi katsoa sinun kielesi kunnon ihan varmuuden vuoksi. " Safilye sanoi.
" Samoin. " Ewan sanoi.
" En oikein osaa sanoa mitään, mutta Safilye neiti pääsee huomenna aamuna, kuin sinäkin jos haavasi saavat nyt hyvän alun paratumaan kohti. Pieni arpi voi jäädä. " Ewan vastasi Danten sanomaan.
Ewan teki hommansa loppuu ja meni muiden potilaita katsomaan. Dante ei ollut ainoa hänen hoidossä oleva. Safilye ei ollut yhtään mielissään Ewanin vastaukseen, kun arvasi sanoista, että hän joutuisi aamuun asti sidottuna sänkyyn kiinni. Safilye säikähti totaalisesti, kun salama iski johonkin. Hälynä kävi sairaiden potilaiden kanssa. Nainen sai kiittää itseään, kun ei kaatunut sängyn kanssa latiaan. Salaman ansiosta viha poistui ja pelko tuli tilalle. Keltaiset silmät katsoivat ulos ikkunasta. Itseäänsä hän yritteli rauhotella, vaikka hän tiesi hänet haettaisiin viimeisenä, jos sairas tupaa evakoitaisiin.

Viesti Ke Tammi 28, 2009 5:22

Dante

"Mitä turhia tarkastamaan. Jos olisi tullut jotain vaurioita, maistaisin kyllä", Dante sanoi kun alettiin ehdotella, että hänen kielensä tarkistetaan. "Mjaa, huomenna aamulla? Ei liian pitkä aika. Ainakaan minulle", Dante sanoi ja vilkaisi Safilyen verhoilla peitettyä petiä. Miksiköhän hänelle vedettiin verhot eteen? Danten mielessä käsi, mutta hän antoi asian olla ja alkoi seurailla muiden sairasosaston potilaiden hyörintää. Salamanisku oli saanut porukkaan liikettä. Joku hyppäsi pois sängystään ja polvistui rukoilemaan. Liikuntakyvyttömät alkoivat hätääntyä ja kutsua hoitajia. Safilyekin taitaa olla vähän huolestunut, jos ei kerran pysty liikkumaan, Dante arveli, muttei voinut tarkistaa verhojen takia. "Ei kai salama mihinkään osunut. Jos olisi, täällä alkaisi savu haista", Dante sanoi, vaikkei tiennyt tarvitsiko Safilyetä rauhoitella. Varmuuden vuoksi Dante kuitenkin nousi kunnolla istuma-asentoon, nojaten seinään. Asennosta olisi helppo lähteä liikkeelle, jos sairastupaa lähdettäisiin evakuoimaan.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ke Tammi 28, 2009 5:52

" Ettet olisi ehtinyt nielaista vatsaasi. " Nainen sanoi.
Kyllähän uskoi, että Dante olisi niellassut kieltään ja varmastikkin olisi huomannut, jos hänelle tulisi kieli ongelmia. Herra ei osaisi enään puhua, jos puuttuisi kieli suusta. Potilaat saivat Safilyen tuntemaan itsensä pelokkaaksi ja evakointi alkaisi. Hän toivoi, että sitä ei tapahtuisi. Hän ei nähnyt oikein mitä tapahtui verhojen takana paitsi, jotka istuivat lähellä häntä. Tumma hahmon liikkuvan makuu asennosta istualteen Safilye veikkasi Danten olevan, kun miehen ääni kuului sieltä.
" Ei kai vain aleta evakoimaa? " Safilye kysyi.
Pää oli kääntynyt ja keltaisilla silmillään hän katsoi verhoihin mistä näkyi tummia ihmis näköisten liikkuvan.

Viesti Ke Tammi 28, 2009 10:21

Dante

"Ei, ei aleta", Dante sanoi Safilyelle. Ainakaan vielä, Dante jatkoi mielessään. Taas välähti ja jyrähti. Myrsky oli aivan yläpuolella. Ulkopuolelta kuului sateen ja jyrähdysten seasta huutoja. Jotain oli varmaan sattunut. Sitten Dante huomasi muutamien potilaiden kerääntyneen osaston nurkaan ja kuiskivan jotakin keskenään. Dante oli huomaavinaan, että he osoittelivat häntä ja verhoja, joiden takana Safilye oli. "Hmm?" Dante katsoi heitä kummeksuen. Yksi potilaista, mies jolla oli side vasemmassa sääressä, katsoi Dantea hiukan ilkeästi. Sitten mies kuitenkin kyyristyi muiden joukkoon. Tämä ei lupaa hyvää, Dante ajatteli ja huokaisi äänekkäämmin kuin oli tarkoitus.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Pe Tammi 30, 2009 9:54

Pienesti naista helpotti, kuultaessa miehen sanat.
" Kohta kuitenkin. " Safilye sanoi.
Jostain syystä ne eivät oikein riittänyt täydelliseen rentoutumiseen. Safilyen mielestä kuitenkin alettaisiin evakoimaan, kun oli tällainen sää. Sää oli kuitenkin huono, jos joutuisi evakoimaan. Potilaat jäätyisivät kylmyydestä ja kosteus toisi kuumeen. Olihan se mahdollista, että heillä olisi salakäytävä. Ukkosen jyrinä antoi pientä lohtua Safilyen hermoille. Jonkun ajan myötä se ei enään autaisi hänen hermojaansa.

Viesti Ma Helmi 02, 2009 5:41

Dante

Dante piti silmällä juoruilevaa haltiajoukkoa. Eivät kai haltiat olisi niin epäluuloisia, että epäilisivät tämän huonon sään johtuvan meistä? Dante mietti ja tuli siihen tulokseen että se oli lähes madotonta. Haltiat olivat liikaa tekemisissä taruolentojen kanssa, että syyttäisivät näitä vastoinkäymisistään. Jos he juoruavat jostain muusta? Jos se yksi näytti niin ilkeältä koska olin tehnyt jotain väärää? Dante ajatteli ja mietti oliko rikkonut kenties jotain etikettisääntöä. Hänelle ei tullut mitään mieleen ja yksi hoitajista meni jo hätistelemään joukkoa takaisin peteihinsä. Tuollahan tästä selvittiin, Dante ajatteli helpottuneena ja sulki silmänsä, jos vaikka uni tulisi.

Ei tullut, joten Dante vain istui ja kuunteli ääniä ympärillään. Ukkonen jyrisi ja sade ropisi seiniin ulkona. Joku käveli huoneessa, varmaan se hoitaja. Dante yritti arvata hänen olinpaikkansa askelten äänen perusteella ja avasi silmänsä. Hoitaja ei ollut siellä missä Dante oli olettanut hänen olevan. Hoitaja oli puoliksi Safilyen verhon takana ja ilmeisesti puhui jotakin hänelle, mutta Dante ei kuullut mitä.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ke Helmi 04, 2009 7:38

Varovasti hän huomasi, jonkun tulleen hänen vastapuolle puhumaan. Ajatusmailmansa oli hiljeentynyt, kun hoitaja saapui paikalle. Hoitaja puhui niin hiljaa, että itse Safilye ei kuullut mitä hoitaja sanoi edes hänelle. Hämmentyneestä ilmeestä hänen kasvonsa muuttuivat vihaiseksi ja samoin keltaiset silmät hohtivat keltaista väriä kunnolla. Viha sai hänet rimpuilemaan voimakkaasti hoitajan sanoihin vastaan. Pahoja sanoja tuli Safilyen suusta ja samoin kirosi mitä pystyi.
" Mene pois! " Huudahti Safilye.
Hoitaja ei mennyt vaan asteli lähemmäksi niin, että hän peitti näkyvyyden Safilyen kasvot.

Viesti Pe Helmi 27, 2009 9:40

//Sori kun kesti//

Dante

Dante venytteli kevyesti. Häntä väsytti, mutta uni ei tullut. Safilye tuntui puhuvan sen hoitajan kanssa jostain, mutta Dante ei saanut hoitajan puheesta selvää. Varmaan vain jotain hänen hoitoonsa liittyvää... Dante ajatteli, mutta kuuli sitten Safilyen kiroilun ja huudahduksen. Dante ei nähnyt mitä verhojen takana tapahtui, joten hän nousi huolestuneena istumaan. "Mitä siellä tapahtuu Safilye?" Dante kysyi, mutta sitten hän alkoi voida pahoin liian nopean ylösnousun takia ja hän kaatui takaisin sängylleen. Dante kirosi ja nousi uudestaan pystyyn, tällä kertaa hitaammin ettei alkaisi voida huonosti. Samalla hän huomasi, etteivät muut potilaat olleet reagoineet mitenkään Safilyen huudahdukseen. Ehkä he eivät kuulleet sitä? Dante mietti noustessaan istumaan sänkynsä reunalle. Häntä yökötti.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Pe Helmi 27, 2009 10:56

Safilye ei nähnyt mitä oikein tapahtui verjojen toiselle puolle. Edes Danten hahamotusta hän ei nähnyt. Se sai naisen todella huolistumaan. Kirkaan keltaiset katsoivat hoitajaan, kuin murhaaja.
" Minua te etta tapa tänne. " Safilye sanoi.
Hoita yritti rauhoittaa monella eri tavalla. Se ei nyt täydellä panoksella tehonnut Safilyeen. Tarkemmin katsottuna hoitajan silmiin. Silloin Safilye otti voimansa käyttöön ensin lensi neula kädestä. Liikkeissään hän oli niin nopea toinen jäi alleen. Nainen hyppäsi hoitajan päälle meni verhojen kautta maahan. Hupun alta Safilye katsoi vihoissaan hoitajaa ja käänsi katsetta Dantea kohti. Se oli virhe liike Safilyeltä. Hoitaja nilkasi Safilyen kumoon. Hoitajan hypäsessään kimpuun nainen laittoi jalkansa vieteri malliin. Osuessaan siihen Safilye työnsi reisi lihaksillaan pois hänestä. Hoitaja lensi kuin sinko toiseen päätyy sairaalaa. Varovasti hän nousi ylös ja tiputti huppunsa alas. Silmät olivat jälleen normaali.
" Älkää huoliko hän ei ole kuollu. Sillä on lohikäärmeen panssari. Kannattaa pohkaista siitä saa hyvää raahaa. " Safilye sanoi.
Hän huomasi potilaat katsoivat naista pelästyen. Sitten hän lösähti Danten viereen ja hymyili hiukan.
" Minusta tuntuu, että on parempi lähteä pois. Otetaan tarvittavat mukaan, että paranet. Voit tietenkin jäädä tänne. " Hän sanoi.
Huoneen reunassa Ewan katsoi surullisen näköisenä heitä kahta.

//vihdoinkin tulet//

Viesti Su Maalis 01, 2009 5:42

//Juu, oli vähän kiirettä//

Dante

Danten huono olo alkoi hellittää, mutta Safilye ei ilmeisesti kaivannut enää apua. Hoitajaparka sitävastoin tuntui tarvitsevan paljonkin apua. "Ei kai ne nyt täälläkin...?" Dante kysyi hölmistyneenä Safilyeltä. "Eiköhän sitten lähdetä. Eikä varmaan tarvi mitään ottaa mukaankaan, kuin ehkä jotain syötävää", Dante ehdotti. Eihän hän ollut syönyt muuta kuin leivän moneen tuntiin. Sitten hän nousi pystyyn. "Mutta mihinkäs me sitten jatketaan täältä? Ukkosen takia lentäminen ei onnistu, joten joudutaan kävelemään", Dante sanoi ja nojasi seinään. Hän varoi laskemasta painoa vahingoittuneelle jalalleen. Se olisi kyllä saattanut jo kestää kävelyn, mutta Dante ei halunnut ottaa riskejä. Jos ne jotka Safilyetä jahtasivat olivat jo täällä, heihin törmättäisiin vielä uudestaan ja silloin kannattaisi olla kunnossa. Tyypit jotka pukeutuivat lohikäärmeennahkaan olivat selvästi vaarallisia, jopa Dantelle, joka oli sentään lohikäärme.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1610

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Su Maalis 01, 2009 8:23

Safilye katsoi pahoillaan.
" Nähtävästi he ovat tääläkin. Se herra on sama minkä näimmi metsäsä. " Nainen sanoi.
Safilye oli hyvin iloinen siitä, että Dante lähti hänen mukaansa. Tuntuisi siltä, että altistaa miehen tulitukselle. Hän ei oiken halunnut pistää Danteen sukuriitaansa. Nyt se voisi olla liian myöhäistä siirtää Dantea sivulle. Danten silmät saivat Safilyen rauhallisuuteen varsinkin tässä tilassa.
" Ethän sinä mahdu edes kojoisena olemaan pihallakaan. " Safilye sanoi.
Hän nousi miehen viereltä ja meni hakemaan viittaansa. Siteteitä ja ruokaa hän otti ja Ewan auttoi vielä mikä sai Safilyen yllätyksi. Saatuaan valmiiksi hän kipitti miehen apuun.
" Annan kun autan sinua. Nojaa minua vastaan vain. " hän sanoi.
Nainen halusi päästä pois nopeasti tästä paikasta oli ihan sama minne menisi piiloon. Oven suulla hän katseli minne suuntaan kannataisi astella.
EdellinenSeuraava

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö