Kirjoittaja Dogster » 08 Elo 2009, 21:12
Splinter
Splinter oli palon vankina. Tulimuurit ympärillä, eikä hän päässyt liikkeelle. Jokin piti häntä aloillaan, eikä hän voinut muuta kuin katsoa kattoon ja sivuilleen, ja kaikkialla oli vain tulta. Tulta joka tuhosi aivan kaiken tieltään. Seinät tummuivat, ja Splinterin teki mieli huutaa, mutta savu... Savu tukehdutti, jokainen henegnveto tuntui olevan viimeinen, ja sitä hän tavallaan toivoi, sillä keuhkoihin pisti, ja palavan puun haju tuntui nenässä pahemman kerran...
Kohtaus vaihtui, ja joku piteli häntä edelleen, tosin nyt ranteista. Hän katseli kauhun vallassa palavaa taloa, ja huusi ihmisiä ympärillä auttamaan. He tekivät kaikkensa, mutta saivat ainoastaan tulen pysymään paikoillaan, niin ettei se levinnyt yhtään enempää. Hän kuuli ihmisten huutavan toisilleen, mutta vain katkonaisia lauseita tärähti tajuntaan.
'...hakekaa vettä...'
'...Silverstreamien talo palaa...'
"Lucas, missä vanhempasi ovat? Tai veljesi? Älä sano että olit ainoa, joka pääsi ulos!"
"Äiti ja isä ovat kuolleet!", Splinter huusi, mutta se ei ollut hänen ääni. Ja kuka ihmeen Lucas? Tuttu nimi, mutta se ei ollut hänen nimensä.
"Tomas on yläkerrassa, päästäkää!", hän jatkoi huutoaan, yritti rimpuilla. Hän pääsikin irti, ja vailla pelkoa syöksyi sisälle palavaan rakennukseen, vaikka joukko ihmisiä huusi häntä takaisin.
"Tomas! Tomas, odota minua!", poika huusi edelleen, yrittäen nähdä jotain. Hänen täytyi pelastaa Tomas, se oli tärkeintä nyt! Pistelevästä ja tukehduttavasta savusta huolimatta, poika juoski rappuset ylös. Hän ehti tasanteelle, kun liekit iskivät korkealle. Niiden läpi hän näki jonkun, miehen joka kantoi rimpuilevaa pientä nyyttiä.
"Tomas! Päästä hänet, päästä veljeni!", poika huusi edelleen, yrittäen kiertää liekit. Kuka tuo mies oli? Splinter ei voinut hallita ruumistaan, hän oli kuin sivustakatsoja, paitsi että nuoren, Lucas nimisen miehen pään sisältä. Hän yritti itsekkin nähdä liekkien läpi, ja näki jotain tuttua. Ei voinut... Mies näytti kävelevän liekkien läpi, ja kun tuo oli aivan edessä, hän löi poikaa palleaan, joka vajosi polvilleen...
Splinter heräsi hätkähtäen pienen huudon saattelemana. Hetken hän luuli, että se Lucas-niminen huusi jotain vielä, mutta se tulikin hänen omasta kurkusta. Onneksi hän ei huutanut kovaa, niin että sitä olisi kuullut, mutta kyllä hänkin siihen säikähti. Poika tuijotti järkyttyneenä kattoon. Mies siellä liekkien takana... Ei voinut olla... Splinter nieleskeli, ja katsoi sitten tärisevää kättään. Mikä se uni oli? Ja kuka Lucas oli? Hän yritti karistaa huudot päästään, ja kääntää kylkeä, muttei saanut enää unta. Hän nousi varovaisesti ja hiljaa ylös sängystä, ja katsoi ulos ikkunasta. Oli vielä yö, ja kelmeä kuunvalo heijastui sisään. Splinter nojasi toisella kädellään ikkunan karmiin, käskien itsensä ryhdistäytyä. Unet olivat unia, ei mitään muuta. Häntä ei kuitenkaan enää väsyttänyt, joten poika kävi laittamassa vähän paremmin vaatetta päälleen, ja ripustaen hopealaatan kaulaansa, hän käveli ulos ovesta. Pieni kävely voisi tehdä hyvää... Käytävät olivat autioita, ainakin melkein. Splinter tiesi onnekseen juuri ne käytävät, joilla ei ollut läheskään yhtä paljon vartipoita tähän aikaan. Hän ei olisi yhtään halunut joutua kuullusteltavaksi. Lopulta hän päätyi täysin tyhjään käytävään, jolla oli penkki. Splinter käveli penkille, meni sille istumaan, ja rupesi miettimään untaan paljon tarkemmin. Lucas, Silverstreamin perhe, Tomas, ja hänen opettajansa. Miten ne liittyivät toisiinsa? Tomas ja Lucas olivat ainakin veljeksiä, ja heidän sukunimensä oli Silverstream. Mutta entä hänen opettajansa? Miten tuo liittyi asiaan? Splinter ärähti, nojaten sitten takaraivollaan viileään seinään.
"En tajua..."
[[Eli Akumaa minä pyydän tänne. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals ||
Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita."I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"
Ava (c) Minä.