Kirjoittaja Aksutar » 20 Joulu 2007, 16:36
Aran,Black&Lily
"niin täytyy!" Lily huudahti Ophelia huomautukseen.
Black makasi maassa, simät suljettuina ja kuunteli. Hän kuunteli maata, askelija yritti arvioida Aranin etäisyyden.
"Ei sinusta ollutkaan mitään vastusta.." Aran sanoi katsoen halveksuen maassa makaavaa Blackia.
Yksi.. kaksi.. kolme, Black ponnisti ylös ja iski miekkansa Aranin kylkeen, ottaen toisella kädellä Aranin olkapäästä kiinni. Aranin silmät laajentuivat ja hän jäi paikoilleen.
Yleisö hiljeni, kukaan ei osannut odottaa tätä. Black kuiskasi Aranin korvaan.
"Minussa on enemmän vastusta mitä luuletkaan" Black sanoi ja irroitti meikkansa Aranista, muutti sen salaman nopeasti sauvaksi ja pamautti sen maahan, lennättäen Aranin kauas toiseenpäähän.
Aran jäi maahan makaamaan, karjaisten kivusta kun paiskautui hiekkaan. Black hengitti raskaasti paikallaan ja lähti sitten kävelemään kohti Arania. Aran vääntelehti kivusta ja luuli itse saatanan tulleen hakemaan häntä, kuunnellessaan Blackin sauvan kopsetta. Black loi varjon Aranin ylle, muutti sauvansa taa miekaksi ja siirsi miekan kärjen Aranin kaulalle.
"Sinä hänvisit, pidä lupauksesi" Black sanoi.
"En minä vielä kuollut! Ota henki pois, pelkuri! OTA SE POIS!" Aran huusi tuskissaan maassa.
"en.." Black sanoi ja katsahti katsomossa olevaa Opheliaa "Eräs tyttö opetti että aina ei tarvitse tappaa. Pidä arvoton henkesi" Black sanoi siirtäessään miekan pois Aranin kaulalta.
"Pelkuri! Et uskalla tappaa!" Aran yllytti maassa, mutta Black oli jo sulkenut korvansa.
Yleisö ei osannut odottaa tätä. Kaikki olivat hämillään ja juttelivat toisilleen, tunnelma oli tunkkainen ja vaivautunut.
"Entä sairaat?! hehän kuolevat!" Aran huusi noustessan istumaan.
Black kääntyi vihaisesti ympäri, astui Aranin eteen ja kyykistyi katsomaan tätä suoraan silmiin.
"Tyhmä haltija, sairauteen on lääke!" Black sanoi kaivaessaan povitaskustaan pienen kirjan ja selasi sitä.
Löydettyään oikean sivun, Black repäisi sen irti ja antoi Aranille.
"Mitä jos välillä lukisit kirjoja, etkä vain kampaisi hiuksiasi. Sairaus on parannettavissa näillä yrteillä, kunhan se ei ole levinnyt tarpeeksi" Black sanoi noustessaan.
Aran katsoi hömelönä paperia, eikä kyennyt sanomaan mitään. Vartijat tulivat heidän luokseen ja auttoivat Aranin ylös.
"Hän tiesi koko ajan miten sairaat parannetaan?!" Lily ihmetteli kuultuaan Blackin puheet.
Lily oli riemuissaan kun Black oli voittanut, mutta hillitsi ilonsa.
"Mikäli kuningas nyt suo, lähtisimme mielellämme kotiin. On näet siivottavaa" Black sanoi pyyhkiessään hiekkaa hihoistaan.
Aran mutisi jotain vartijoille ja yksi heistä pyysi sen jälkeen Blackia seuraamaan itseään. Vartija vei Blackin Ophelian ja Lilyn luo, jotka oli saatettu linnan pihamaalle odottamaan.
"sinä teit sen!" Lily hihkaisi samalla kun hyppäsi Blackin kaulaan, halaten tätä.
"ngh, niin tein... ota varovaisemmin, Aran sentään löi aika kovaa" Black sanoi.
"Anteeksi. Lähdetäänkö nyt kotiin" Lily sanoi irroittaessaan otteensa.
"OPHELIA NEITI!" Lucia juoksi pihamaan poikki kohti kolmikkoa, kiertäen Blackin kauempaa ja tuli Ophelian luokse.
"onneksi pääsitte pois! kiitos vielä kerran!" Lucia sanoi, mietti hetken ja halasi sitten Opheliaa.
Sitten Lucia juoksi vilkuttaen pois. Black katsahti Opheliaa, pieni hymy huulillaan.
"Nyt pääset siivoamaan kappelisi.. mutta te jäätte tämän velkaa!" Black sanoi, samalla kun lähti kävelemään kohti kylää, jonka läpi he pääsisivät metsään ja sieltä linnaan.
// mainoskatko nro 2 //
Matka oli pitkä ja raskas, mutta se eteni aika nopeasti, sillä Black oli muuttunut sudeksi ja kantoi Opheliaa ja Lily selässään. Heillä meni noin kaksi tuntia löytää linnaan. Black juoksi läpi ihmisten kylän ja Lilyn palaaminen sai kadut kaikumaan riemun huudoista.
Linnan portilla heitä ei edes yritetty pysäyttää, Black juoksi pihamaalle ja pysähtyi siihen, nähdessään kuninkaan tulevan heitä kohti.
"ISÄ!" Lily huudahti hypätessään pois Blackin selästä ja juoksi halaamaan kuningasta.
"Rakas Lily missä olet ollut!?! Olin kuolla huoleen!" Harald sanoi halaten Lilyä.
Lily selitti koko tarinan, näin pikakelauksella. Harladilta meni lähes kaikki ohi, mutta hän pyysi Lilyä selittämään paremmin illallisella. Sitten Harald kiitti Blackia ja Opheliaa ja lupasi näille kunnon palkkion, mutta halusi myös kuulla näiden version tarinasta myöhemmin. Black oli muuttunut takaisin ihmis muotoon ja jäi nyt seisomaan Ophelian kanssa pihamaalle, kun Lily lähti isänsä kanssa linnaan.
"että sellainen reissu sitten.." Black sanoi hieroessaan niskaansa.
"Pitänee varmaan mennä siivoamaan" Hän huomautti, vilkaistessaan asuntoaan.
Sitten hän katsoi vaivautuneesti Ophelian kappelia.
"Tuota..." Black aloitti katsoen Opheliaan.
"Et haluaisi keittää teetä?" Black kysyi hieman nolona hymyillen.
Hänen todella teki mieli Ophelian teetä, näin kaiken jälkeen.
// BLACK KAMAA! LOITSU KIRJOJA! OPHELIA PEHMOLELUJA, LILY AVAIMENPERIÄ!! //