Kirjoittaja Aksutar » 17 Heinä 2014, 22:14
Darius, Erudessa, Aran
Matka jatkui, Kenraalin ja punapään käydessä nappaamaan loppusaattue kiinni, porukan jatkaessa yhdessä matkaa kohti kaupunkia. Loppumatka sujui hyvin, aina metsästä aroille ja arojen halki kaupunkiin. Mitään häiriötekijöitä ei enää tullut, eikä vaaratilanteita sen pahemmin. Hyvä vain, yksi tapahtuma vielä lisää ja Kuiskauksen selkäsauna olisi taattu.
Darius pysyi matkan ajan hiljaa, varmistaen, että Iriador myös pysyi ratsailla. Kenraali kuitenkin käyttäytyi jälleen seurassa kovin etäisesti korkeahaltiaa kohtaan, olettaen, että Iriador tiesi varsin hyvin miksi. Kaupunkiin saavuttiin kuitenkin ennen auringonlaskua, vaikkakin liekehtivä valopallo taivaalla oli alkanut tehdä jo matkaa alas horisontin taa. Erudessa tunsi olonsa kovin... epämukavaksi, nyt kun kaupunkiin saavuttiin. Hartioita suojannut viitta oli poissa, eikä kreivitär pitänyt noista katseista, jonka saattue sai puoleensa. Darius onneksi älysi johdattaa saattueensa lyhyintä, hiljaisinta reittiä aina ylimmälle tasolle, jossa he viimein saapuivat linnan porteille.
Samalla kun saattue ratsasti linnan sisäpihalle, kävi itse monarkki kävelemään ulos linnan etuovista, vastaan kauan odottamia vieraitaan. Yllään kuninkaalla oli valkea, polviin asti yltävä kevyt, mutta siisti takki, joka oli kauttaaltaan kirjailtu eripaksuisin, kultaisin kuvioin. Jalkoja koristi mustat, löysähköt housut ja takin alla oli siisti, tunikka mallinen valkea silkkipaita. Jalkoja koristi myös kengät. Mustat, kiiltävänahkaiset saappaat yltivät aina polviin asti. Hiuksensa kultakutri oli sitonut löysälle ponihännälle, jättäen kuitenkin etuhiuksistaan osan roikkumaan vapaana.
Aluksi kuninkaan kasvoja oli koristanut pieni hymy, joka kuitenkin kävi katoamaan kuninkaan päästessä vartijoidensa saattamana lähemmäksi saattuetta, joka pysähtyi keskelle sisäpihaa.
"Mitä ihmettä teille on tapahtunut, kreivi rakas" Aran kävi avaamaan suunsa saapuessaan kuuloetäisyydelle, kävellen heti ensimmäisenä Arethin luo. Muista viis.
"Olen kamalan pahoillani, selvästikään Kuiskaus ei ole hoitanut työtään kunnolla. Ette kai satuttaneet itseänne pahasti?" Tietenkin Aran kävi kaivelemaan heti Dariuksen päästä tapahtumat, suoden yksisilmäiselle kenraalilleen paheksuvan mulkaisun, samalla kun Darius oli laskeutunut Nashiran selästä ja pyysi yhtä kuiskauksen sotilaista huolehtimaan Iriadorista. Kenraali ei juuri nyt voinut itse katsoa kumppaninsa perään, sillä hänen oli otettava haukut vastaan ja käännettävä vielä toinen poski kuninkaalle, joka selvästi oli valmis ruoskituttamaan kenraalinsa tästä hyvästä. Darius kävelikin Aranin ja Arethin lähelle, pysyen kuitenkin kauempana, käyden kumartamaan asiaankuuluvasti kuninkaalle. Mitään Haukansilmä ei sanonut, sillä häntä ei puhuteltu...
Tietenkään Aran ei käynyt Arethin päästä tapahtumia tonkimaan. Kaksi ajatustenlukijaa tiesivät toistensa taidoista ja oli parempi vain pysyä poissa toisen päästä, sillä siitä todellakin jäisi kiinni heti. Sitä paitsi Areth oli yksi niistä harvoista henkilöistä, joita Aran kunnioitti sen verran, ettei mennyt luvatta toisen päätä tonkimaan... turhan usein.
Erudessa puolestaan laskeutui ratsunsa selästä ja antoi paikalle rientäneiden tallipoikien ottaa tuon hoidettavaksi. Kreivitär pysytteli Arethin lähettyvillä, käyden pienesti, huomaamattomasti niiaamaan kuninkaalle tuon saavuttua paikalle. Kreivitär oli lähellä kumartaa tapansa mukaan, mutta muisti sentään vielä olevansa nyt kreivittären asemassa, naisena, jonka piti edustaa puolisoaan. Erudessa koitti kuitenkin pysytellä mahdollisimman huomaamattomana, ujouden ja jonkinlaisen ahdistuksen käydessä hiippailemaan jälleen naisen takaraivosta esille.
// No, kai Irinoutaja nyt keppejä hakee.. JOS TIEDÄT MITÄ TARKOITAN AHAHAHAhNONINYT kerpele sentään. Posket ovat mennyttä. Dari jatkaa esittämistään. Eru piiloutuu Arethin viiksiin //