Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

Suuria ja pieniä, koreita ja hieman vaatimattomampia. Saleja löytyy jokaiseen käyttötarkoitukseen, kaiken kokoisia ja näköisiä.

Valvoja: Crimson

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 02:14

Erudessa hiljeni odottamaan Arethin seuraavia sanoja, joita ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan haudanvakava mies vaikutti entistä uhkaavammalta, saaden kreivittären kohottamaan pienesti kulmiaan. Nainen oli avaamassa suunsa jatkaakseen keskustelua, kun yllättäen lasit sivupöydällä kävivät pamahtamaan rikki. Moinen yllättävä räjähdys sai Erudessan hätkähtämään pienesti ja vilkaisemaan lasien suuntaan, mutta tämä ei ollut enää uutta kreivin seurassa. Tuota todellakin suututti nyt.
Katse kääntyi takaisin Arethin puoleen, kreivin käydessä lampsimaan kohden huoneen ovea. Kreivi kävi vetämään ylleen takin joka tuolilla oli lojunut, samalla kun Erudessa ehätti ottamaan vain pari askelta puolisonsa perään, ennen kuin Areth suunsa avasi.
"Mut--" Pidemmälle kreivitär ei puheissaan ehtinyt, oven pamahtaessa auki ja kreivin marssiessa ulos kovinkin tuohtuneena. Mitä tuo nyt olikaan taas menossa tekemään! Erudessa oli vähällä juosta perään, mutta hillitsi itsensä. Ei, hänestä ei olisi pysäyttämään viiksekästä nyt, kun tuo oli kiukkunsa kukkuroilla. Sen sijaan nainen kävi sulkemassa oven nopeasti ja kipitti makuuhuoneen puolelle valitsemaan puhtaat, siistit vaatteet, jotta kehtaisi lähteä kuningasta etsimään....


Sillä välin kuiskauksen kenraali oli onnellisen tietämätön linnan tapahtumista. Sotilastuvilla pyörivä kenraali oli ehättänyt jo riisua haarniskansa ja vetänyt ylleen tummansinisen virkapukutakin, aikeissaan hoitaa vielä muutama asia kuntoon, ennen kuin ottaisi illan vapaaksi. Illan, jolloin saattoi Iriadoria helliä tavalla tai toisella, oli sokea sen ansainnutkin. Juuri nyt Darius oli kuitenkin keskustelemassa parin kapteenin kanssa sotilastuvan oleskelutiloissa, jotka olivat kovin hiljaiset jo tähän aikaan vuorokaudesta, sotilaiden käydessä nukkumaan ajoissa, jotta huomenna jaksoi taas touhuta tai valmistautuessa yövuoroonsa....


//YEEEESSSSSHHHH. Ollaan me, mutta syytä ei ole. Olemmehan täysin homoja. EIKUN TÄYDELLISIÄ! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 02:52

Areth asteli tavallista päättäväisemmin eteenpäin. Miehen onneksi kukaan, mahdollisia vartijoita ja palvelijoita lukuun ottamatta, ei käytävillä vastaan astellut. Vastaan tulevatkin lähinnä katsoivat ihmetellen viiksekkään menoa, antamalla myös tavallista enemmän tietä siniveriselle mitään kyseenalaistamatta, lähes seinään painautuen viiksiniekan nähdessään. Oli vähällä, etteivät käytäville ripustetut taulut menettäneet lasisia suojiaan kreivin ohitse kävellessä..
Vasta linnan uloimmilla ovilla, kreivi nappasi ulkoporteilla olevan vartijan rinnuksista kiinni. Vartija sai näyttää hänelle tietä, opastaa hänet sotilastuville mitä pikimmiten, tai saisi luvan menettää työnsä ja ohessa myös päänsä. Eipä kreivin käskystä ollut varaa kieltäytyä, ja niinpä lähinnä surkeasti kreivin kädenmitan verran perässä, askeleissaan haparoiva mies yritti ääneen välillä neuvoa minne mennä. Tummatukka oli riittävän tuohtunut, jottei jaksanut välittää vartijan vapisevasta äänestä, saati sitten siitä että joutui tuota erikseen perässään raahaamaan kuin kiukuttelevaa kakaraa. Hän halusi vain sotilastuville. Etsimään kenraali Winderin käsiinsä. Nyt heti.

Sotilastupien häämöttäessä jo selvästi edessä, päästi kreivi opastaneesta vartijastaan irti, joka kävi siltä seisomalta viimein mätkähtämään askeleitaan maahan kolisten. Mies ei selvästikään tiennyt, pitäisikö hänen nyt odottaa selvästi kiukkunsa kynnyksillä tanssivaa kreiviä takaisin, vai voisiko hän vain poistua takaisin omalle vartiopaikalleen. Kaiken varmuuden vuoksi, päätti mies jäädä seisomaan kuitenkin paikoilleen. Hän se tässä kuulla saisi, jos menisi jotain tyrimään..

Tuohtunut viiksiniekka kävi jo nostamaan toisen painavista viuhkoista käteensä. Viuhkan rautaista pintaa puristettiin niin lujaa, että se jo sattuikin, ja olisi takuulla repinyt kreivin kämmenet uudemman kerran auki, jos niitä ei hetki sitten olisi kauttaaltaan parannettu. Sen kummempia varoittamatta, kävi sotilastuvan ovi pamahtamaan sisään, kokonaan pois saranoiltaan. Areth ei välittänyt joutaisiko korvaamaan typerän luukun, tai mitä mieltä tupien aulassa olevat mahdollisesti olivat viiksekkään yllättävästä vierailusta. Ei väliä, vaikka jo nukkumaan käyneet olisivat heränneet siniverisen karjuntaan. Eikä varsinkaan väliä, vaikka joku yrittäisi kreivin pysäyttää. Eräs vastaan jäänyt kuiskauksen jäsen saikin lujan viuhkaniskun päähänsä, sotilaan taintuessa polvilleen päätään pitelemään kreivin jälkeen.
DARIUS WINDER”, kreivi ilmoitti lopulta lujaan, vaativanjäätävään sävyyn astuessaan nyt itse oleskelutilojen puolelle, josta kenraalin nappasikin harvinaisen nopeasti näköpiiriinsä. Arethin pysähdyttyä vihassaan rypien ja takkinsa jo puoliksi auki roikkuen, kävivät ympärillä olevat huonekalut kirjaimellisesti työntymään metrejä kauemmas kreivistä, puisten kalusteiden natisten kuin ränsistynyt, juuri hajoamaisillaan oleva vaja.


//Homojahan me. LÄPIHOMOJA. IMEAN//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 03:08

Päivän tapahtumat olivat jo tarpeeksi rasittaneet kenraalia, mutta onneksi ne olivat jo ohi. Darius saisi kyllä varmasti vielä moneen otteeseen selittää useammallekin taholle mitä oli tapahtunut, mutta tänä iltana hän ei enää halunnut puhua tästä päivästä ja tekikin sen harvinaisen selväksi jokaiselle, joka siitä uskaltautui kyselemään. Darius koittikin pitää itsensä kovin hyvällä tuulella keskustellen vain niiden henkilöiden kanssa, joiden kanssa rupattelu onnistui ilman sen suurempia närkästymisiä.
Kuitenkaan tätä suhteellisen hilpeää oloa ei kestänyt pitkään, kun jokin takaraivossa alkoi varoittaa lähestyvästä vaarasta. Outo tunne, outoon aikaan... eihän sotilastuvilla mitään vaaraa pitänyt olla, eihän?
Tämä olettamus kävi kuitenkin vääräksi, kun ovilta kuului valtava pamahdus, aivan kuin joku olisi potkaissut oven pois saranoistaan. Koko tupa hätkähti tilanteeseen, ihmetellen, mikä nyt oli kyseessä. Tuskanhuutoja saatikka hälytytystä ei kuulunut, joten vihollinen ei voinut olla hyökkäämässä, mutta...

Darius koki kylmien väreiden juoksevan pitkin selkäänsä, kuullessaan tutun äänen huutavan hänen nimeään. Kenraali jähmettyi paikoilleen kuin paskahalvauksen saanut, tuijottaen nyt oleskelutilojen puolelle saapunutta kreiviä, joka oli lähes puolipukeissa... ja vihainen. Mikä lieni syy tälle yllättävälle vihalle, sitä Darius saattoi vain arvailla. Ei hän todellakaan tiennyt, että Erudessa oli mennyt itkemään kohtelustaan puolisolle, joka siitä noin paljon pulttia heitti!
Yksisilmäinen katseli hetken kreivistä poispäin purjehtivia huonekaluja, miehen seistessä uhmakkaasti sijoillaan. Dariuksen seurana olleet kapteenit kävivät nousemaan ylös ja kirjaimellisesti perääntyivät paikalta, jättäen eliitin oman onnensa nojaan. Kukaan ei halunnut asettua kreivin tielle! Ensinnäkin siksi, että tuo oli todella kova vastus - tai niin kaikki arveli tuosta vihasta päätellen - ja toiseksi, jos kukaan kävisi satuttamaan kreiviä, edes siinä yhteydessä, jos tuota paikoillaan yritti pitää, niin saisi kyllä kuulla kuninkaalta. Ja kukaan ei halunnut menettää päätään vielä sen takia.

Ei edes Darius. Vaikka hän ei pitänytkään kreivistä, ei hän todellakaan ollut niin tyhmä, että lähtisi tuota haastamaan. Varmasti Haukansilmä olisi jotenkuten pystynyt pitämään puoliaan viiksekästä vastaan, mutta kuten todettu, ei eliittikään halunnut kuninkaan vihoja niskoilleen!
".... Oletan, ettette tulleet kiittämään minua tämänpäiväisestä" Darius sai sanotuksi varovaisesti, samalla kun lähti sivuttaisin askelin hiippailemaan kohden toista oleskelutilojen ovia, säilyttäen kuitenkin katsekontaktin kreivin kanssa. Kenraali halusi pois tästä tilanteesta ja paras paikka mihin hän saattaisi nyt luikkia, oli Aranin luokse... Vaikka hän vihasi monarkkia, oli tuolla silti auktoriteettia ja valtaa pistää kreivi aisoihin!


// (-----D IT'S OKAY TO BE GAY //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 04:27

Vaikka kreivin katse oli nauliintunut kuin perseeseen juuttunut tikku kenraaliin, näki Areth kyllä hyvin myös ympärillensä. Winderin seurana olleet miehen nousivat sijoiltaan varovasti ylös, perääntyen täysin Haukansilmän luota tiehensä, jättäen komentajansa täysin kreivin armoille. Niin noiden sietikin toimia, jos viiksekkäältä kysyttiin. Ei Areth kehenkään muuhun tosin olisi kajonnutkaan, elleivät nuo olisi erikseen häntä käyneet estämään – mutta eipä yhdestäkään eliittisotilaasta näyttänyt olevan sisua jäädä edes tilannetta seuraamaan sivusta. Pelkureita kaikki, jok’ikinen!
Jos katse olisi voinut tappaa, olisivat pöydän äärestä nousseet kapteenin nyt totaalisen kuolleina lattialla makaamassa, Arethin vertakin hyytävän katseen kirjaimellisesti pakottaessa kaksikkoa pakenemaan ensimmäisen oven tai nurkan taakse, minne nuo kykenivätkään livistämään kenraalinsa luota. Kaventuneet pupillit palasivat kuitenkin hyvin pian seurailemaan taas Winderiä, joka osoitti fiksusti ääneen arvailunsa, ettei kreivi tainnut kiittämässä olla päivän tapahtumista. Voi ei, Areth ei todellakaan ollut kiittämässä kuiskauksen toiminnasta. Hän oli täällä piestäkseen Dariuksen maahan, ja hän myös tiesi, ettei kenraali saattanut vastaan pistää ilman, että siitä entistä lujemmat nuhtelut itselleen saisi Aranin toimesta.

Areth nauroi. Lähinnä kylmästi, kierosti – ennen kaikkea julmasti. Kreivi ei todellakaan ollut se helpoin vastus rautaviuhkojensa kanssa johon saattoi törmätä. Hyvä jos tuota saattoi edes pysäyttää sen jälkeen, kun rautaviuhkat ottivat viedäkseen notkeaa taistelijaa eteenpäin. Joskin nyt viiksiniekan osittaisena ongelmana oli aikaisemmin pudotuksesta hajonnut selkä, mutta tummatukasta tuntui, kuin sekään ei olisi ollut minkäänlainen este hänelle tällä hetkelle. Kuin koko särkyä ei olisi ollut olemassakaan. Oli vain ärtymys, jäätävä olemus ja viha, joka nyt kokonaisuudessaan seisoi vastakkain Haukansilmän kanssa.
Mitäs muuta kehtaat olettaa? Että muuten vain tulisin naamatauluasi katsomaan omaksi ilokseni?”, kreivi totesi, virniestäen pelottavasti. Areth laski jo sekuntteja, mietti jatkuvasti seuraavia siirtojaan tässä tilanteessa, jättäen mahdollisuuksia auki ja kiinni sitä mukaan, miten todennäköisiltä ne Dariuksen kohdalla tuntuivat. Ei kreivi turhaan toiminut sotastrategeista tehokkaimpana ja pätevimpänä vaihtoehtona, jonka järjenjuoksukin oli ihan omaa luokkaansa. Jopa raivonsa sokaisemana, Areth osasi olla turhankin laskelmoiva, mikä olikin se toinen painavin syy, miksi tummatukkaa taistelukentällä pelättiin…

Sitä mukaan mitä Darius otti varovaisia askeliaan syrjään, lähestyen selvästi läheisen seinän ovea, otti Areth askeliaan kohden Haukansilmää, liikutellen yhä huonekaluja luotaan työntävällä auralla kauemmas itsestään. Kreivi oli valmis vaikka kiitämään silmäpuolen perään, mikäli kenraali kävisi vastuutaan pakenemaan ja koettamaan onneansa ryntäämällä pois paikalta, nimenomaan kyseistä ovesta, mitä lähestyi. Mutta mitä enemmän Winder pakenisi, sitä pahemmin Areth lupasi itselleen hakata silmäpuolen.


//Tämä, tiivistää nyt kaiken. Silleen niinku, hyvää huomenta Aksu ja sen samantien leviävä virne (--------DDDDDD//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 12:55

Kreivin naurahdus ei parantanut kenraalin mieltä yhtään. Oli sanomattakin selvää, että siniverinen oli raivona, mutta eniten Dariusta kävi kismittämään se, ettei hän tiennyt syytä! Ties mistä viiksekäs oli päättänyt suuttua, kenties jostain, mikä ei edes hänen vikansa ollut! Päässään Haukansilmä kävikin nopeasti kertaamaan päivän tapahtumia, sitten aikaisempia tapahtumia, joista joku hänelle olisi voinut suuttua... Kenties Aran oli jotain sanonut? Ehkä? Tosin, jos Aran olisi tietoinen, että kreivi meinaisi piestä yhden eliiteistä, olisi kuningas jo virnuilemassa nurkassa viinilasin kera tai sitten rauhoittelemassa kreiviä, sillä ei halunnut vielä menettää yhtä kenraaleistaan.
Arania ei kuitenkaan näkynyt, joten kuninkaan täytyi olla tiedoton kreivin toimista, ainakin vielä. Äkkiäkös sana kiiri hovissa ja Aran tuntui muutenkin tietävän kaiken, mitä linnan muurien sisällä tapahtui, joten kai se oli vain ajan kysymys, kun kultakutrikin tänne pamahtaisi... Toivottavasti ei yhtä vihaisena kuitenkaan.

"Naamataulussani ei kuulemma oli pahemmin kehumista, joten ei, en usko että te sitä tulitte omaksi iloksenne ihastelemaan" Darius kävi letkauttamaan, joskaan äänensävynsä ei ollut yhtään vitsaileva. Siinä missä Areth pyrki lähemmäksi kenraalia, otti Darius myös askeleita kauemmas siniverisestä. Ei hän ollut niin tyhmä, että tuon ulottuville jäisi! Tosin, huonekaluista päätellen kreivi kyllä osasi muutakin, kuin vain huitoa lähiaseilla...
"Mutta sitten meille jää vain yksi kysymys: Mikä suo minulle tämän... kunnian, Herrani?" Ehkä pieniä hätääntymisen merkkejä alkoi olla ilmassa kenraalin osalta, joka pyrki koko ajan jännittyneenä pysymään liikkeessä, näyttäen siltä, että voisi hetkenä minä hyvänsä ampaista ovesta ulos.


// (--------------DDD Joo siinä meni se virneetön päivä sitten. Kiitos. Kiitos. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 13:59

Siniverisen katse pysyi Winderissä, joka jatkoi pakittamistaan ja päivitti ääneen ettei pärstänsä todellakaan tainnut olla kreivin syy ilmestyä sotkuisena sotilastuville. Eihän se ollut, eikä kyllä mikään muukaan Dariuksen ulkonäöllinen seikka. Kreivikin tyytyi vain mulkaisemaan letkautuksensa lausahtanutta kenraalia, samalla kun hymähti vihaisena ja jatkoi hitaasti eteenpäin astelua, lyöden välillä rautaviuhkan lappealla puolella toiseen kämmeneensä. Tästä olisi kunnia kaukana…
Kysytkin vielä, kyllä se teidän pitäisi tietää itsekin, kenraali Winder”, Areth sylki sanat suustaan, kreivin siirtäessä yllättäen olemuksensa taitojaan hyödyntäen oven eteen, jota Haukansilmä oli selvästi tavoitellut. Ensimmäinen pakoreitti oli tukittu, Arethkin oli lähinnä utelias näkemään mitä Haukansilmä seuraavaksi yrittäisi, kumma kun ei ollut jo ottanut jalkoja alleen.

Kreivin hyytävä katse silmäsi yhä kohden toista tummatukkaista huoneessa – minne Winder menisikin, seuraisi Arethin tuohtuneentumma katse tuota.
Minulla kun ei ole tapana lähettää ulkopuolisia hoitamaan asioitani edes kotopuolessa”, Areth pohjusti, hitaiden, uhkaavien askeleiden viedessä viiksiniekkaa taas lähemmäs Dariusta, ”Etenkään jos asia koskee osaltaan myös puolisoani”.
Ilma kreivin ympärillä kihelmöi yhä valtavasti, hyvä ettei sentään kipinää lyönyt näkyvästi yhteen…
Yllättäen sen kummempia varoittamatta, Areth lähti ottamaan selvästi nopeampia, hieman kiertäviä askelia Haukansilmää kohti. Winder oli selvästi hätääntynyt ja jännittynyt kreivin yllättävästä vierailusta, joten sitä sieti käyttää myös osaltaan hyödyksi – mutta kukapa ei yllättynyt olisi, kun pimahtanut viiksiniekka viuhkojensa kanssa sillä tavalla sisään tuli? Kreivi yritti nyt kuitenkin ajaa Dariusta lähimpään nurkkaan, saadakseen ahdistettua miehen selän seinää vasten.
Luulitko että jokin seikka joella sattuneista tapahtumista jäisi minulta kuulematta? Tai että ylipäätään jättäisin ehkä sinun toissijaiseksi laskemiasi asioita huomiotta?”, kreivi sähisi matalaan ääneen.


//(-------D Kyllä minä tiedän, mikä sen virneen käy sinne turvalle nostattamaan. Ei kestä kiittää, ja silleen tättärää (--D//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 14:30

Kulma kävi kohoamaan pienesti, kreivin mainitessa, että Haukansilmän pitäisi ihan hyvin itsekin tietää, mistä tässä oli kyse. Mutta kun hän ei tiennyt! Mitä hän oli tehnyt väärin?! Tai no, minkä niistä vääryyksistä kreivi oli saanut tietoonsa... Darius kävi avaamaan suunsa kysyäkseen, mutta minkäänlaisia sanoja ei ehditty muodostaa, kun kreivi oli yllättäen ilmestynyt oven eteen, jolle kenraali oli peruuttamassa. Eliitti kävi heti kääntymään kannoillaan ja kompuroi äkkiä kauemmaksi viiksekkäästä, hyvä ettei tuoleihin kaatunut siinä ohimenneessään. Vaikka Darius ei todellakaan ollut hyökkäämässä kreivin kimppuun, olisi hän tuntenut olonsa huomattavasti turvallisemmaksi, jos hänellä olisi ollut mukanaan aseensa. Juuri nyt Dariuksella oli vain teräväkärkiset hansikkaansa, joilla ei pahemmin puolustauduttu rautaviuhkoja vastaan.

Katsetta ei irrotettu kreivistä, kenraalin tarkkaillessa miehen jokaista liikettä. Haukansilmä halusi ja pyrkikin pysymään mahdollisimman kaukana puolipukeisesta kreivistä, joka selvästi oli valmiina listimään silmäpuolen, mikäli tuo sattuisi sanomaankaan jotain vähän väärää...
Kreivin nopeammat, lähestyvät askeleet saivat Haukansilmän lisäämään vauhtia askeleissaan, samalla kun silmäpuoli pisti merkille kreivin taktiikan. Tuo selvästi yritti ajaa kenraalia nurkkaan ja Darius tekikin kaikkensa, jottei joutuisi selkä seinää vasten. Tosin se oli hankalaa näin pienessä tilassa loppujen lopuksi, sillä kenraali halusi myös säilyttää kunnioittavanvarovaisen välimatkansa kreiviin!
Viimein viiksekäs kävi selventämään asiaa kenraalille, Dariuksen kurtistaen kulmiaan. Tämä liittyi kreivittäreen ja päivän tapahtumiin?! Darius ei yhäkään ymmärtänyt, mitä kreivi ajoi takaa - tai mistä tuo nyt niin suivaantunut oli - kenraali oli vain tehnyt työtään ja varmistanut naisen turvallisuuden! Johtuiko tämä nyt siitä, ettei Haukansilmä päästänyt naista vaarantamaan henkeään kielekkeen reunalle, saatikka sitten hyppimään alas puolisonsa perään?!
"Meille oli annettu käsky pitää teidät ja puolisonne turvassa ja sen me myös teimme!" Darius kävi nyt astetta närkästyneempänä murahtamaan, koittaen yhä parhaansa mukaan pitää välimatkan kreiviin, joskin seinät alkoivat tulla jo uhkaavasti vastaan. Ei kreiviä turhaan pidetty hyvänä taktikkona, ei tuo antanut Haukansilmälle minkäänlaista mahdollisuutta pyrkiä ovia kohti!
"Ja moiseen käskyyn kuuluu myös varmistaa, ettei kumpikaan teistä ota tietoisia, typeriä riskejä tunnekuohujen vallassa!"


// (---------------------D Kerpele sun kanssa. Dari juokse, tulee viuhkaa perseeseen poikittain //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 15:37

Siinä kaksikko kiersi ja kaarsi pitkin huonetta, kenenkään ylimääräisen tulematta kaksikon väliin, tai edes samaan tilaan raivossa rypevän kreivin kanssa. Turpaansa olisivat vain saaneet, kuten Winder tulisi saamaan hyvin pian, niin kovin pian kun kreivi saisi mokoman pakenijan käsiinsä.
Haukansilmä kävi kuitenkin puolustelemaan itseään, joskin moiset puolustukset kulkivat Arethin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä hän tiesi mitä Siniselle kuiskaukselle tehtäväksi oli määrätty. Hän myös tiesi, että noiden tehtävänä oli ollut vain turvata kreiviparin turvallisuus – mutta liiankin täsmällisesti annettuja käskyjä noudattanut kenraali olikin nyt perseensä kanssa harvinaisen pahalla tulilinjalla, kreivin ollessa tyytymätön siihen kuinka Winder oli platinablondiaan kohdellut.

Areth vilkaisi nopeasti Winderin pään ohitse hiljalleen miehen takaa lähestyneeseen seinään. Nopeammin kuin silmä ehti räpäyttää, siirtyi kreivi aivan silmäpuolen eteen, lähes kiinni toiseen mieheen. Vapaa viuhkaa pitämätön käsi nousi lyhyemmän osapuolen kaulaa puristamaan.
Jätit huomiotta käskyt puolisoltani, jonka arvovalta on sinua ylempänä, Darius”, kreivi murisi, Arethin työntäessä kenraalia mukanaan hetkellisesti niin lujalla vauhdilla, että ulkopuolinen ei noita kyennyt silmin näkemään. Haukansilmän selkä pamahti napakasti vasten seinää, Arethin päästämättä silmäpuolesta irti. Viiksekäs toi kasvonsa turhankin lähelle Winderin kasvoja ja tuijotti erityisen räjähdysalttiina kenraalia, ilman muuttuessa kreivin lähellä taas tavallista painostavammaksi.
Ja eväsit ennen kaikkea henkivartijani velvollisuudet”, Areth sähisi, tuoden kasvonsa vieläkin lähemmäs Winderiä, ”Minun kuuluisi vaatia kumppanisi päätä seipääseen hidastelunsa takia”, kreivi totesi kuiskaten, niin hiljaa ettei kukaan muu kuin Darius sen saattanut kuulla, käden puristaessa taas hitusen lujempaa kenraalin henkiteitä tukkoon.

Hetken huoneessa ei kuulunut mitään, lukuun ottamatta taas läheisiä puusta veistettyjä tuoleja, jotka kirjaimellisesti ratisivat lujaan ääneen ja tiputtivat jauhoista puuta istuinsijoistaan ja nojistaan sotilastupien lattialle. Kuin paraskin puuseppä olisi niitä kuuliaisesti hionut.
Winderin kaulaa puristanut käsi nousi yllättäen sijoiltaan ja tarttui Haukansilmää toisesta käsivarresta. Kreivin napakka ote piti ja kävi heilauttamaan Dariuksen irti seinästä, Arethin vielä yrittäessä ohessa kampata miestä maahan toisella jalallaan. Olipa kamppaus sitten kokeneen kenraalin maahan kaatanut tai ei, kuului heti heilautuksen jälkeen häijyn kuuloinen naksahdus, kun rautaviuhka pamahti koko mittaansa auki tummatukkaisen toisessa kädessä. Nopealla pyörähtävällä liikkeellä kenraalin pituuden mittainen, aukinainen rauta-ase kävi iskemään Haukansilmää vasten, Arethin jäädessä pyörähdyksensä jälkeen ryhdikkäästi paikoilleen seisomaan.
Et selvästikään tiedä kenen hermoja kukkoilullasi koettelet”.


//(------D Kiität vielä myöhemmin, kato vaan (D Dari nyt karkuun, vihainen viiksipari havaittu. Eru sieltä kannustaa ja yllyttää mukana, heiluttaa vaan Cúthalioneiden vaakunaa//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 16:11

Itsensä puolustelut tuntuivat menevän kuuroille korville, Kreivin selvästikään välittämättä siitä, mitä kenraali suustaan laukoi. Tuota ei saisi rauhoittumaan, ei ainakaan Haukansilmä. Ja ennen kuin Darius enempää ehtiäkään sanoa, oli kreivi ilmestynyt suoraan kenraalin eteen tarraten kiinni tuon kaulasta. Silmäpuolen kädet nousivat heti vasten Arethin käsivartta, koittaen irrottaa isomman miehen otetta kaulasta, kun Haukansilmä saikin jo ottaa vastaan seinän selällään. Darius olisi älähtänyt mikäli vain olisi kyennyt kuristamiselta. Tietenkin isku sattui ja ote kaulalla oli niin luja, että kenraali sai jälleen kerran haukkoa henkeään kuin kala kuivalla maalla. Mikä ihmeen hinku Cúthalioneilla oli häntä kuristaa! Tai no... tuo taisi olla tyhmä kysymys.
Kreivin murinatkin menivät siinä sivusuun, kenraalin keskittyessä lähinnä omaan olemattomaan hengitykseensä. Kattoon eksynyt katse kävi kuitenkin terävöitymään ja kääntymään kreiviin, Arethin käydessä uhkailemaan Iriadorin hengellä. Se ainoa ärsyke, johon kenraali reagoi, mikäli narusta sattui kiskomaan joku, joka tiesi sotilaan ja kenraalin suhteesta. Dariuksen olisi tehnyt mieli sylkäistä vasten kreivin kasvoja, jotka tuo noin lähelle oli tuonut. Moinen tempaus ei kuitenkaan onnistunut juuri nyt eikä se kovin kannattavakaan olisi ollut pidemmälle ajateltuna.

Mitään Darius ei myöskään voinut sanoa, siniverisen otteen käydessä tiukentumaan kaulalla. Kuitenkin, yllättäen tuo irrotti otteensa ja kävi heilauttamaan Dariuksen irti seinästä, yrittäen kampata kenraalin siinä samalla. Areth onnistuikin kamppaamisessaan, mutta vikkelä ja notkea kenraali ehätti pyörähtää lattian kautta vain sekunnin ajan, kun oli jo ylös jaloillaan.
Seisomisesta ei kyllä ollut mitään iloa, kun rautainen viuhka kävi iskeytymään lapellaan vasten kenraalia. Iskun voimasta päässä alkoi kumisemaan ja Haukansilmä kirjaimellisesti lennähti kauemmaksi lattialle. Tällä kertaa kenraali kävi jopa älähtämään yllättävästä iskusta ja sen voimasta, samalla kun lähti melkein heti kampeamaan itseään ylös lattialta. Nyt ei todellakaan paranisi jäädä paikoilleen.... eikä kenraali sitä ajatellutkaan tehdä.

Sen sijaan Haukansilmä katsahti nopeasti kreiviin tuon puhuessa, samalla kun kenraali oli saanut itsensä ylös. Heti, kun Areth oli uhkailunsa ladellut, teki Darius siirtonsa: Vastoin kaikkia periaatteitaan ja tapojaan, kenraali otti jalat alle. Alta aikayksikön oli sinitakkinen singahtanut oleskeluhuoneen oville ja pinkaisi sieltä käytäville, suunnaten kohden ulko-ovia...



// (----D Dari teki niin kuin käskettiin, siellä se nyt menee. Eru tietenkin hurraa, onhan Eru täydellinen cheerleader //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 17:12

Siniverisen verenhimoinen katse tuijotti lattialta ylös nousevaa Haukansilmään. Areth tiesi hyvin, että rautaviuhkojensa osuessa maaliinsa kunnolla, saivat nuo aikamoisen tärskyn osakseen. Ennemmin iskun voimasta lensivät viuhkojen tielle osuvat, eivät kreivi itse, sillä mies osasi aseitaan erinäisin liikkein ohjailla ja suuntarataa muuttaa tarvittaessa.
Arethin kommentin myötä, kenraali pinkaisi viimein kiireen vilkkaa karkuun. Johan tämä oli ollut odotettavissa. Ei edes kenraali viitsinyt jäädä paikoilleen nokkimaan vihaisen isännän viereen, sillä tiesi joutuvansa mitä ilmeisimmän kynittäväksi viimeistä sulkaansa myöten. Viiksiniekka jäi hymähtäen seuraamaan paikoiltaan hetkeksi, taittaessaan viuhkansa nopeasti kasaan. Valtava ase oli vaikea kantaa täysin avonaisena mukana, nyt kun peliin astuisi seuraavaksi mitä ilmeisimmin takaa-ajo, jota Areth ei myöskään aikonut hävitä.

Huonekalut lennähtivät kreivistä kauemmas, tehden miehelle tietä kuin parhaimmatkin alamaiset, viiksiniekan lähtiessä juoksemaan Winderin perään ulko-oville päin. Darius sai todenteolla juosta henkensä edestä, mikäli ei tämän enempää murjotuksi tahtonut joutua…
Ulko-ovien jo häämöttäessä, kävi viiksiniekka kiitämään taas eteenpäin, ilmestyen harvinaisen lujaksi esteeksi Winderin eteen. Haukansilmä ei olisi minnekään pakenemassa, ei jos se Arethista olisi kiinni. Mokomakin pässinpää saisi auliisti tässä ja nyt kuokkaansa, ja kreivihän ei vielä valmis ojennuksensa kanssa ollut. Ei, vastahan hän oli aloittanut!
Minne matka Darius?”, kylmän sähisevä ääni totesi, Arethin tuijottaessa kylmänrauhallisesti vakavana kenraalia. Viiksekkään päässä oli todellakin naksahtanut ruuvi tai pari pois sijoiltaan, ja sen kyllä huomasi kreivin järeästä asenteesta ja olemuksesta. Rautaviuhka kävi uudestaan pamahtamaan auki, Arethien lähtiessä taas tavoittelemaan tuntuvalla iskulla Dariusta kohti…


//Kiire on jo, Dari nopeemmin (---D Eru jos laitetaan cheerleaderiksi, niin se kyllä karjuis ja löis nyrkkiä pöytään enemmin kun hyppis ja heiluttelis puuhkia ilosena//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 17:47

Kenraali koitti parhaansa mukaan olla kompuroimatta jalkoihinsa, syöksyessään eteenpäin pitkin käytäviä. Kenellekään ei todellakaan jääty selittelemään mitään ja eiköhän nuo saaneet vastauksen ihmettelyynsä, kun kreivi kävi syöksymään Haukansilmän perään. Ovien häämöttämässä jo edessä, luuli Darius pääsevänsä ehjin nahoin ulos, mutta toisin kävi. Kreivi kävi ilmestymään ovien eteen, kenraalin kirjaimellisesti pamahtaessa päin suurempaa miestä. Iskusta Darius löysi itsensä jälleen lattialta pyörimästä, kompuroiden kuitenkin äkkiä jälleen ylös.
"Ajattelin vain mennä pyytämään anteeksi hänen Kreivittäreltään" Hengästynyt, rikkonaisenkuuloinen ääni kävi naureskelemaan hätääntyneenä siniverisen kysymykseen, ennen kuin kreivi kävi uudemman kerran hyökkäämään Haukansilmän kimppuun. Ei hän oikeasti ollut aikeissa mennä kreivittären puheille, saatikka sitten pyytää tuolta anteeksi! Mutta ehkä moinen valkoinen valhe olisi voinut pelastaa kenraalin nahan tässä tilanteessa... toisaalta, oli yhtä tyhjän kanssa valehdella ajatustenlukijalle....

Tällä kertaa Darius osasi odottaa hyökkäyksiä, lähtien nyt yllättävänkin taitavasti välttelemään rautaviuhkaa. Ei siihen kauaa kuitenkaan mennyt, kun kreivi sai lyötyä osuman jos toisenkin kenraaliin, joka kauemmas koitti näissä ahtaissa tiloissa pyrkiä. Välillä Darius joutui jopa kädellään ottamaan vastaan Arethin iskuja, sillä torjunta oli ainoa vaihtoehto tilanteessa... Ja se ei todellakaan ollut hyvä idea näin ilman panssareita saatikka sitten niitä aseita. Kenraali alkoikin pikku hiljaa olla melko piesty tapaus, Haukansilmän käydessä uupumaan niin päivän rasitteiden kuin myös nyt osuvien iskujen myötä...


// Dari ei ole tarpeeksi nopea >: Eru tunkin puuhkat jonkun pyllyyn ja menis itte vetään turpaan kaikkia //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 18:20

Areth hymisi hiljaa itsekseen kenraalin mätkähtäessä kerran jos toisenkin viuhkan tummanmetallista pintaa vasten. Kreivi tuntui olevan kovin tyytyväinen siihen, että sai aggressiivisuuttaan purkaa elävään nyrkkeily säkkiin. Tavallisesti kun viiksekäs oli nimenomaisesti se ensimmäinen, joka tilannetta kävi pakenemaan, kun hermoja alkoi kiristää. Riehuminen ei siniveriselle tavallisesti ollut se ensimmäisen vaihtoehto edes. Turhaa päänsärkyä siitä vain sai ja jäi kalvamaan mieltä sitten, kun jotain oltiin satutettu. Mutta Winderin kohdalla Areth ei edes keskeytynyt ajattelemaan moisia seikkoja. Hän halusi vain nähdä Dariuksen piestynä kuin pahainen, ruoskittu varas…

Samalla kun viuhkat hakkasivat lyhyemmän osapuolen kehoa, tonki viiksiniekka häikäilemättömästi Haukansilmän mieltä.
Sinä valehtelet~”, kieronovela, lähes laulaen lausuttu telepaattinen viesti lensi Dariuksen päähän iskujen lomasta, Arethin viitaten sanoillaan lähinnä siihen mitä kenraali oli hetki sitten sanonut kreivittären suhteen. Hitot tuo Erudessan luo ollut menossa, ei sinne päinkään! Haukansilmällä oli jotain aivan muuta mielessä kuin anteeksi pyytäminen...
Kreivi nosti yllättäen myös toisen viuhkansa vyöltään, suoden suljetulla rautakapulalla kovin pesäpallomailamaisen iskun vielä Dariusta vasten lennättääkseen miestä kauemmas. Arethin ohimoita koristivat jo hikipisarat ja hengitys oli alkanut muuttua selvästi nopeammaksi kaikesta tästä heilumisesta. Tummatukka hyytyikin hetkeksi paikalleen henkeä vetämään, kreivin hetken jo vaikuttaen siltä että lopettaisi nyt tähän.
KEHTAAKIN VALEHDELLA EDESSÄNI VIELÄ JA REVIN HENKILÖKOHTAISESTI VIIMEISEN NÄKÖELIMESI PALJAIN KÄSIN PÄRSTÄSTÄSI IRTI”, kreivi räyhäsi, vapauttaen äänensä mukana myös paineaallon joka lennätti Dariuksen käytävän vähäisen irtaimiston mukana takaisin käytävän toiseen päähän.

Huutonsa jälkeen Areth kävi taas pysähtymään paikoilleen, tuntien pienen heikotuksen valtaavan hetkellisesti kehonsa. Tuota heikotusta seurasi vaimea yskäys ja sitten kiroaminen. Tämä oli nyt erityisen huono paikka ja hetki sille, jos kreivi kävisi yhtäkkiä sokeutumaan sijoillaan…


//Darille pitää laittaa semmonen Irihoukutin (lue nättipylly) päälaelta laskeen sen kasvojen eteen, niinku hevosilla herkkupussi tai porkkana, niin johan kulkee taas (------------DD Kung fu Eru. Iskee kun sitä vähiten odotat//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 19:51

Isku toisensa jälkeen Darius koitti vältellä ja torjua mokomia, voimien yhä ehtyessä. Loppua kohden Areth saikin enemmän osumia, mitä kenraali pystyi väistelemään. Varmaa oli, että Haukansilmä ei huomenna ihan heti aamusta mihinkään ollut menossa, mikäli kreivi vielä pitkäänkin aikoi mukiloida eliittiä. Yksikään sotilas tai kenraali ei väliin tullut, kaikki pysyttelivät kunnioittavasti kauempana - mieluiten nurkan takana - tai pysyttelivät huoneissaan kuuntelemassa, mitä ihmettä alakerrassa mahtoi tapahtua. Riehumiset tuvalla eivät nyt kovin harvassa ollut, mutta tämän tason paukuttelu oli jo harvinaista.
Telepaattinen kujerrus päässä ei saanut Dariukselta mitään vastausta, sillä kenraalilla ei varsinaisesti ollut mitään sanottavaa saatikka ei tuo ehättänyt mitään mutista. Tietenkin hän oli osannut arvata, että jäisi kiinni valheesta, mutta juuri sillä hetkellä kun tuo sammakko suusta oli hypännyt, ei Darius ollut ehättänyt miettiä mahdollisia seurauksia.

Haukansilmä ei edes ehättänyt nähdä pesäpallomailamaista humautusta, sen tullessa kuolleesta kulmasta kohti yksisilmäistä. Sen sileän tien kävi Darius horjumaan kauemmaksi, saaden pidettyä tasapainonsa juuri ja juuri. Kenraali oli surkuhupaisa näky, miehen ollessa hiestä märkä, tukka sekaisin ja ruhjeilla, vaatteet olivat myös ottaneet osumaa, joskin ei mitenkään pahasti. Kyllä pätevä räätäli saisi ne korjattua, mikäli Darius edes halusi korjauttaa takkia. Ennemmin kenraali kyllä hankki uuden, kun vanhaa kävi parsituttamassa...
Silmäpuoli ehätti vain nostaa sekaisen katseensa karjuvan kreivin puoleen, ennen kuin kävi irtaimiston kera lentämään kauniissa kaaressa käytävän toiseen päähän, paiskautuen maahan älähtäen. Ja sinne maahan Darius myös jäi, kykenemättä nousemaan ylös sillä sekunnilla.

Kuitenkin, juuri sillä sekunnilla kävi kolmas osapuoli liittymään tapahtumiin. Aran saapui viimein paikalle, kirjaimellisesti ilmestyen tyhjästä Dariuksen viereen käytävän päähän. Kuningas vaikutti kovin huvittuneelta kumartuessaan pienesti kenraalinsa ylle katselemaan, missä kunnossa tuo oli... surkeassa. Huvittavaa.
Darius ei koskaan ollut iloinen nähdessään Arania, mutta juuri nyt Haukansilmä oli valmis ottamaan vastaan minkä tahansa avun, mitä tarjolla vain oli. Niinpä eliitti kävi räpiköimään ylös lattialta ja kirjaimellisesti luikki kuninkaan selän taakse, pysyen juuri ja juuri omin neuvoin pystyssä. Telepaattisesti Aran kävikin huomauttamaan kenraalilleen, kuinka säälittävä tapaus tuo juuri nyt oli, mutta Darius ei käynyt sanomaan mitään. Mulkaisi vain kuningasta, joka hymähtäen kääntyi kreivin puoleen, lähestyen sukulaistaan.
"Ymmärrän raivosi, Areth, mutta minä haluaisin säilyttää kenraalini vielä" Aran kävi aloittamaan pysähtyessään lähes kasvotusten Arethin kanssa "Voimme väitellä siitä, tekikö Winder oikein vai väärin estäessään kreivitärtä menemästä reunalle, mutta tämä ei ole oikea tapa ratkaista tilannetta...." Katse kävi kaventumaan tarkkaavaiseksi, monarkin tarkastellessa kreiviä ja tuon eleitä.
Mistä Aran oli tiennyt tulla? Erudessa oli viimein saanut itsensä neitimäisen nätiksi ja edustuskelpoiseksi, joten nainen oli hetimiten juossut kuninkaan puheille ja kertonut, miten kreivi oli lähtenyt kuin ampiainen pesästä kovin kiukkuisena... Ei tarvinnut olla viinin terävin nuoli arvatakseen, minne Areth puolisonsa välisen keskustelun jälkeen oli mennyt.


//LOL (----D Johan juoksis. Kung fu Eru tulee, kyllä. Ninja Eru. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Heinä 2014, 20:42

Arethin katse nousi yllättäen maahan makaamaan jääneen kenraalin vierelle ilmestyneeseen Araniin. Oli Winderin onni, että kuningas saapui paikalle, sillä toistaiseksi monarkki oli ainoa asia, miksi kreivi ei elettäkään enää tehnyt hyppiäkseen säälittävän Haukansilmän kimppuun uudelleen. Sen sijaan Areth keskittyi vetämään hieman kumarassa henkeä, koittaen työntää nousevaa pahaa oloa kovasti syrjään.
Tumma katse nousi paremmin Aranin puoleen, kuninkaan tehdessä sanoillaan selväksi ettei halunnut kenraaliaan vielä teurastettavan ja ettei kreivin tapa ratkaista tilannetta ollutkaan täysin oikea. Areth ei käynyt vastaamaan mitään, tuijotti vain vielä jokseenkin vihansekaisena Arania, välillä vilkuillen miehen olan ylitse tuon takana piilottelevaa Winderiä. Kreivi ei edes miettinyt mistä kummasta kuningas oli paikalle yllättäen ilmestynyt – se kävisi mitä todennäköisimmin selviämään myöhemminkin…

Hiljalleen Areth ruuvasi pulttejaan takaisin kiinni, valtavan viuhkankin käydessä lopulta naksumaan kasaan. Aseet löysivät oman paikkansa taas vyöltä, josta ne olivat yhä kuitenkin valmiina vedettäväksi esille tarpeen tullen. Tuskinpa kreivillä kuitenkaan oli sijaa niitä esiin nostaa uudemman kerran enää ilman, että Aran siitä erikseen huomauttaisi. Pistäisi vielä raivohullun kreivinsä lukittujen ovien taakse rauhoittumaan toviksi jos toiseksikin, mutta monarkin onneksi, viiksiniekka osasi itsensä aisoihin pistää niin vain halutessaan. Ja nyt hän toden totta halusikin, pahan olon sen kuin yltyessä miehen sisällä hurjaa vauhtia, josta ensimmäiset merkit olivat pelkkiä vaimeita yskäisyjä. Hermojensa menettäminen alkoi jälkikäteen ottaa veronsa kreivistä turhan lujaa – miehen käymättä ulkoisesti mitään erityistä kuitenkaan näyttämään, vielä, vaikka tuon saattoikin katsoa pidättelevän jotain.

Ymmärrän toki….”, jo jollain asteella rauhoittunut kreivi totesi, hengittäen silminnähden jo kovin raskaasti, eikä vain siitä syystä, että sattui olemaan hengästynyt Dariuksen kanssa tanssimisesta. Areth kävikin nostamaan toisen kätensä pitelemään rintaansa ja käänsi selkänsä Araniin ja Winderiin päin. Kreivi kirosi päässään. Heikotti niin kovasti, mutta Areth sen kuin seisoi omilla jaloillaan lievästi huojuen, seinästä välillä tukea hakien toisella kädellään.
Olisin mielelläni vielä tosin---”, yskäisy, ”mielelläni jatkanut hetk---”, ja toinen, josta muodostuikin nätisti lievä yskänpuuska, jonka aikana viiksiniekka ehti paukuttaa toisen kämmenensä punaiseksi verestä.


//(----D Kovin lisääntyisi ketteryys sen jälkeen. Ninja Erut ei tarvitse kasvojen peittävää maskia. Ne käyttää irtoviiksiä identiteettinsä piilottamiseen//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Are you gonna stand there and watch me drown? -jatkoa-

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Heinä 2014, 21:04

Terävä katse tarkkaili kreiviä, Aranin liikahtamatta mihinkään Arethin ja Dariuksen välistä. Juuri nyt hän oli se ainoa turva, mikä kenraalilla oli ja kuningas saattoi vain toivoa, ettei Areth olisi niin tyhmä, että kävisi kuninkaan sanoja uhmaamaan. Mikäli Areth olisi käynyt kielloista huolimatta hyökkäämään Dariuksen kimppuun, olisi Aran henkilökohtaisesti piessyt nuoremman siniverisen maan tasalle.
Areth kävi kuitenkin hetken vilkuilun jälkeen sulkemaan aseensa, totellen kuninkaan toivetta - tai no, käskyä - jättää Winder rauhaan. Areth vaikutti kuitenkin kovin hengästyneeltä... Aran kävi aavistelemaan mitä tulevan piti, ei Areth voinut nyt niin paljon riehua, että olisi noin hengästynyt Winderin pieksemisestä muuten vaan. Yllättäen kreivi kävikin kääntämään selkänsä kuninkaalle ja kenraalille, saaden taaempana katselevan Haukansilmän kohottamaan kulmaansa. Mikäs kreiville tuli?
"Winder voit poistua, mene nuolemaan haavojasi jonnekin jonkun seuraan" Aran kävi tokaisemaan ääneen vilkaisten nopeasti kenraaliin, joka olisi tuosta hyvästä voinut näyttää keskaria kuninkaalleen, mutta tyytyi vain nyökkäämään pienesti ja tekemään lähtöä mahdollisimman arvokkaasti pois paikalta.

Aran puolestaan kävi astelemaan Arethin vierelle, laskien kätensä kreivin hartialle hymähtäen pienesti toisen yskiessä. Sen pidemmittä puheitta Aran kävi siirtämään sekä itsensä, että kreivin takaisin kreiviparin huoneistolle.
"Ovatko kohtaukset yleistyneet?" Aran kävi kysymään ohjatessaan Arethin sängylle istumaan, samalla kun kaivoi sisätakkinsa povitaskusta puhtaanvalkean kangasnenäliinan, tarjoten sitä verta yskivälle kreiville. Aran oli jo oppinut kantamaan mukanaan moisia rättejä, sillä yskäkohtaukset saattoivat iskeä milloin tahansa, eikä häntä huvittanut yskiä verta kämmeneensä...
"Taisin hukata kreivittäresi... Tai hän hukkasi itsensä, kerta täällä ei vielä ole. Älä huoli, kyllä hän on turvassa... Haluatko, että haen hänet seuraksesi?" Aran jatkoi, katsellessaan kylmän rauhallisesti viiksekästä kreiviä.

//Agility +5 Intellect -15. Kyllä, Ninja Eruilla on aina erilaisia viiksiä, joiden taakse piiloutua. Eru kasvattaa oikeesti viikset ku Arethin seuras on. Niiden lapsetki syntyy si viiksien kera //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron