Kirjoittaja Ivy » 06 Marras 2015, 23:44
Poika oli kuulostanut, kuin tällä olisi ollut suurempikin hätä, varsinkin Eliitin, jota ei edes ehtinyt käskeä muuttumaan kiveksi, ei liittoutunutkaan hänen kanssaan. Delia uskoi tämän pääsevän pienen pettymyksen ylitse, varsinkin jos tämä saisi pienen gargoili veistoksen itsellensä. Gargoili naisen kommentit olivat lähinnä hymyilyttäneet Kuningatarta, siten hyväksyttäen pienen pojan kohtaavan karuja totuuksia. Tämä varmaan nyyhkyttäisi itsensä uneen ja kysyisi aamulla, miksi näin oli käynyt.
Viinilasia käytiin pyörittelemään hetken, jos hän joisi enemmän kuin kolme lasillista, saisi hän varmasti päänsäryn. Yksi lasillinen, tai kaksi, attaisi häntä pitkässä juoksussa ehkä nukahtamaan tai edes harkitsemaan sen yrittämistä.
Rathel kävi kertomaan, miten vietti vapaa-aikansa näin ei työhön liittyen. Eliitti myönsi käyvänsä tavernassa, jokseenkin harvoin tosin ja mitä tämä lisäsi linnan nurkissa pyörimiseen, sai keltakatseen naurahtamaan. Se pieni vitsi teki tunnelmasta jotenkin tuttavallisemman, mukavamman. Ei sillä, että olisi ollut kiusallista, mutta oli mukavaa tuntea että toinen osapuoli halusi olla seurassa tai etenkin tunsi olonsa niinkin rennoksi, että uskalsi ja kehtasi laukaista jotakin.
"Pidät hauskaa hyvin harvoin siis" Delia kävi kommentoimaan, mitään pahaa tarkoittamatta samalla kun siemaisi viinilasistaan, kohottaen paksuja kulmiaan saadessaan vastakysymyksen.
"Mmm'm... Ei, en suinkaan." Haltiakuningatar sanoi hymisten, nojautuen samalla paremmin käsinojalle, menettäen pienen osan edustavasta ryhdistään.
"Jollemme laske seurusteluja, muotia... Tai kaikkea pientä näpertelyä niin kirjoitan. En tosin ole julkaissut vielä mitään... Ainakaan suurelle yleisölle." Haltiakuningatar selitti, siemaisten jälleen.
"Tällaiset, unettomat yöt ovat oivia tilaisuuksia niin siihen kuin lukemiseenkin. Joskus ajatukset virtaavat paremmin kun on myöhä." Delia olisi kysynyt, oliko gargoili huomannut saman, mutta tämän ollessa päivällä kiveä, kysymys olisi ollut ehkä mauton. Ajatusten virtaaminen myöhällä lieni myös osasyy siihen miksi häntä ei unettanut, mutta sitä ei sopinut ottaa esille gargoilille, jolle Delia halusi pitää vain mukavaa seuraa.
"Päiväkirjani täyttyy välillä, minulla on myös monen monta tarinaa kesken, joista en tiedä tulenko ikinä jatkamaan. Tiesitkös... Ajattelin aikoinani jopa kirjailijaksi ryhtymistä, ellen olisi päätynyt naimaan Arania." Katse vaelteli punaisessa nesteessä, tämän muistellessa olevan uravalinnastaan joskus niin lujasti kiinni, mutta ei tämäkään huonoin vaihtoehto ollut. Toisaalta mikä häntä estäisi nytkään? Muuta kuin tosissaan ottaminen kirjailijana.
"Olen utelias Rathel, sinut luotiin varta vasten ammattiasi varten, mutta jos voisit valita... Kaikessa vapaassa tahdossasi siis, niin ryhtyisitkö mihinkään muuhun?" Delia kysäisi, leikitellen nyt kysymyksillä keskustelua varten, mikä oli kieltämättä oiva keino tutustua johonkuhun. Vastauksista, miten ne sanottiin, voisi päätellä yhtä sun toista.
"Ajatteletko ikinä sellaista?" Kuului nopea lisäys ennen toisen suunvuoroa, valmiina kuvittelemaan Rathelin heinähatussa myymässä kukkia.
//♥♥♥//