Kirjoittaja Aksutar » 25 Syys 2017, 13:12
Myös Darius pitäisi mielellään kaikki sotilaansa samassa paikassa, mutta toisaalta, ehkä oli parempi jättää muutama kaupunkiin. Ei sitä tiennyt, koska heitä täällä tarvittaisiinkin yllättäen tai jossain pohjoisemmassa – kaupungista käsin oli helpompi lähteä komennolle pidemmällekin, toisin kuin piilopaikasta. Kenraali raapi mietteliäänä poskenpieltään, sivusilmällä vain katsoen kuinka Delathos paikalta poistui kera pikkuäpärän... Kai siitä pojasta jotain hyötyä oli, jos tuo todella oli kuuraparran huomion vienyt vain, jottei tuo olisi kreivin kimpussa. Tietenkin pien, olematon huoli jota ei itselle myönnetty nousi takaraivoon, mutta kaiketi äpärä tiesi mitä teki käsipuolen suhteen.
Kreivi teki kuitenkin selväksi, ettei aikonut alkaa pikkutarkkaan eliittijoukkoa hallitsemaan ja Kuiskaus saisi pitää omat tapansa ja siniverinen puuttuisi korkeintaan vasta sitten, kun oppisi ryhmän tavat ja toimet. Oman tuvankin tuo lupaili, jahka lumet sulaisivat ja siihen asti jotain väliaikaista virittelyä heidän mielensä mukaan. Kovin moni näytti tähän olevan tyytyväinen, jopa kapteeni Tannivh, joka ei voinut sietää toisia sotilaita samoissa tiloissa.
Kreivin huudahdus N'drayerin perään sai tahon jos toisenkin kohottamaan kulmaansa pienesti, kysyvästi, kenenkään kuitenkaan ääneen kysellen paremmin tietoa siitä tapahtumasta. Kreivi oli ottanut osumaa monarkin puolesta, sehän oli jaloa, mutta eikö tuon naamaa tosiaan olisi voinut paremmin korjata? No, ehkä ei, eikä sitäkään käynyt kyseenalaistamaan kukaan, varsinkin kun Winder vierellä oli. Naaman arvista puhuminen tuntui olevan epämieluisa aihe eliitille, oli kyse sitten kenen tahansa pärstästä. Ja loppupeleissä, ei ketään tainnut kreivin naamavärkin kohtalo kiinnostaa niin paljon, että siitä tässä ja nyt olisi alettu puhumaan.
Cúthalion kyselikin sitten, oliko vielä muita kysymyksiä tai valituksia, tuoden esille neuvotteluvaran joka miellytti varmasti jokaista. Varsinaisia kysymyksiä ei kuitenkaan tullut, puheen käyden lähinnä siinä, että eliittikenraali ja kreivi saisivat nyt vaatia suunnitelman tulevasta ja esittää sen heille, sitten vasta Kuiskaus osaisi varmasti sanoa mielipiteitään asiasta ja ehdotuksia muutoksista, sikäli mikäli jokin ei miellyttänyt. Päätös kuitenkin kuului olevan se, että suurin osa sotilaista oli siirtymässä ihan mielellään Piilopaikkaan, siinä missä toiset olivat vastahakoisia, mutta mukana, vain koska Winder niin sanoi – jos käsky olisi tullut joltain muulta, kuin itse eliitiltä, olisivat he pistäneet kampoihin enemmän!
”Hyvä. Keskustelemme kreivi Cúthalionin kanssa asioista paremmin ja tulen kertomaan teille paremmin jatkosta, jahka itsekin siitä tiedän...”, Tuumailuistaan palautuva Winder ilmoitti, vetäen sitten syvään henkeä, ”Vielä yksi asia”.
”Mir Valdoren ja minä olemme suhteessa. Siitä ei tarvitse tämän tuvan ulkopuolisille kertoa”, Eliitti sanoi suoraan. Johan tästä oli ollut puhetta. Johan he olivat olleet yhdessä vuosia, johan sen tiesivät tahot jos toisetkin, miksei siis muutkin? Saisi tämän kiven pois harteiltaan ja kenties menettäisi kasvonsa sotilaidensa edessä.
Darius oli odottanut pitkää ja hämmästynyttä hiljaisuutta, mutta sellaista ei tullut, Velethuilin naurahtaen ääneen heti ensimmäisenä ja kapteeni Saevelin huomauttaessa ääneen ”Sen jo arvasikin”. Osa huomautteli, mitä se heille kuului ja toiset taas huutelivat toisilleen, että nuo olivat velkaa sovitun summan vedonlyönnistä sen suhteen, koska Winder sen kertoisi. Ja kenraali kun oli luullut heidän olevan varovaisia, mutta totuus oli, että suurin osa vanhemmista sotilaista tunsi eliittinsä liian hyvin ja olivat jo huomanneet, miten tuon käytös poikkesi Iriadorin seurassa, verrattuna muihin. Mutta, pääpointti oli, ettei kukaan näyttänyt tätä uutista ottavan negatiivisesti vastaan ja ehkä nyt viimein Darius voisi olla hieman avoimempi Iriadorin kanssa, vaikkei eliitti kyllä vieläkään ollut tyyppiä, joka yleisesti läheisyyttä näytti ketään kohtaan. Olisihan hän voinut kertoa myös Seyristä... Mutta ehkä parempi ottaa yksi askel kerrallaan.
”Kokous päättynyt, menkää matkoihinne”, Eliitti lopulta julisti, kuulostaen ja jopa näyttäen huojentuneelta saatuaan salaisuutensa kerrottua joukoilleen, Haukansilmän kääntyen sitten Arethdrielin puoleen, ”Meillä lienee keskusteltavaa siirron suhteen, Kreivi Cúthalion. Työhuoneeni varmaan kelpaa siihen tapaamiseen?”, eliitti ehdotteli, valmiina näyttämään tien työhuoneelle jos Arethdrielillä ei ollut mitään sitä vastaan.
Theodluin vain ynähti pienesti kun ärähtäen käsipuoli häntä lähti pois saattamaan. Ei hän pistänyt vastaan, askelten pysyen tasan tarkkaan samassa tahdissa mitä pidempänsä. Sentään hän oli saanut kuuraparran huomion ja tuon pois paikalta, muut voisivat jatkaa keskustelua rauhassa! Ellei sitten joku muukin halunnut asemaansa ja voimiaan mitellä siniverisen kanssa, joskin Theodluin ei olisi sitä suositellut – kreivistä oli huokunut magia, jolle yksikään ei vetäisi vertaa. Tosin, eihän se magia tarkoittanut voittoa, ihan hyvin joku saattaisi tinttaista päin näköä ja se voimien koettelu oli siinä.
Delathos johdatti hänet pois tilasta, syrjemmälle käytävälle ja viimein kävi kyselemään mitä pikkuhaukka hänestä halusi. Theo käännähti terävästi kohden kapteenia nyreänä.
”No jos se helpottaa sinun ahdistustasi ja muutoksien pelkoa niin lyö sitten!”, Pikkuhaukka sähähti, ”Muussa tapauksessa rauhoitu ja koita käyttäytyä arvosi mukaisesti”, hyvähän Theon oli moisia puhua, kun ei hän tiennyt vielä pahemmin arvojärjestyksistä saatikka oliko se yleistä ja sallittua tuolla tavoin vain haastaa kreiviä. Se kuitenkin kuulosti siltä, ettei sitä suositeltu.
”Sininen ei pue sinua kovin hyvin...”, Enkelinpentu jatkoi, ennen kuin Delathos hänelle ehti vastata tai sitten tinttaista, ”Punainen sopii sinulle paremmin”.
”Paitsi silmiisi, joten rauhoitu”, Katse nousi kapteenin vaatetuksesta tuon kasvojen puoleen, pikkuhaukan katsoen haastavasti rujokasvoista silmiin, ”Johan he ehdottivat kompromissia ja varmasti sellainen tulee, jos useampi haluaa ennemmin täällä pysyä – sitä paitsi, minä haluan pysyä kaupungissa – vaikka eihän kuiskauksen siirto minua edes koske, mutta silti – ja jos Darius ei halua etsiä minulle uutta ah-niin-ihanaa henkivartijaa, antaa hän varmasti myös sinun jäädä. Ihan kuin se sinua yhtään lohduttaisi, sinä kun suorastaan rakastat minun seuraani, mutta otitko sitä pointtia huomioon?”.
”... Myöskin ruoka on vähissä, annatko rahaa niin käyn torilla?”, Jos jotain muka tärkeää asiaa piti keskiä, oli tässä nyt sitten se asia mistä Theo olisi voinut puhua.
// Ei lopu ei. Sun seurassa ei ainakaan. Forever loop. Looppaa. Eli pyörii. Eli vähän niiku. propelli //