Aran
Tapaaminen muutaman korkea-arvoisemman aatelisen kanssa sai loppua yllättäen kesken, kun siniverinen kruunupää kävi hyvästelemään vieraansa kovin äkkinäisesti. Aran ei selitellyt mitenkään tätä yllättävää päättymistä sovitulle tapaamiselle, mutta kehotti vielä ennen poistumistaan vieraidensa puhuvan hänen neuvonantajansa kanssa, joka varaisi heille paremman ajan. Olihan tuo kovin törkeä veto siniveriseltä, mutta kukaan ei edes ehättänyt kyseenalaistaa tai sanomaan mitään vastaan, kun kuningas oli jo kadonnut paikalta.
Valkeaan asukokonaisuuteen sonnustautunut kruunupää ilmestyi kuin tyhjästä kuninkaan saliin, pelästyttäen tuttuun tapaansa uusia vartijoita siinä missä kokeneemmat osasivat olettaa siniverisen pomppaavan paikalle tyhjästä minä hetkenä hyvänsä. Käsky kävi kuitenkin vartijoiden ja palvelijoiden poistua paikalta, Aran ei kaivannut kuulemma ketään muuta saliinsa seuraavan tapaamisen ajaksi. Käskyä toteltiin kiltisti, alamaisten poistuen paikalta kovinkin nopeasti.
Aran kävi istahtamaan valtaistuimelle, näyttäen jo valmiiksi kovinkin närkästyneeltä, vaikka sitä kiukkua koitettiinkin kovasti peitellä peruslukemien taakse. Kauaa ei kuningas yksin salissaan istunut, kun ovista kiikutettiin sisään nuorehko haltiapoika, kahden vartijan toimesta. Portinvartijan, jos tarkkoja oltiin. Nuorukainen käytiin kovinkin kovakouraisesti vain tuuppaamaan kuninkaan eteen polvilleen, ennen kuin Aran käski vartijoiden poistua. Hän selviäisi tämän nulikan kanssa kyllä yksinkin.
"Siitä on aikaa kun viimeksi sinut näin" Aran kävi töksäyttämään kovinkin suorasti ja kuivahkosti "Vaikka en kyllä toivonut uudelleennäkemistä kanssasi, Aaron".
Äkkiseltään haltiakuningas ei edes muistanut, milloin viimeksi oli puusepänpoikaan törmännyt. Sattuneista syistä tuo oli enemmänkin hovissa vieraillut vuosia sitten, mutta sen pahemmin Aran ei poikaan minkäänlaista yhteyttä ollut pitänyt, saatikka edes nähnyt syytä tuota muistella. Mokomakin työläinen. Mutta, se miksi hän oli nyt hyväksynyt tuon tollon hoviinsa oli se, mitä poika oli vartijoille väittänyt portilla.
"... Olet vanhentunut huomattavasti" Kulma kohosi pienesti vanhemman miehen katsellessa nuorempaa päästä jalkoihin "Lieneekö silläkin jotain tekemistä oraakkelin kanssa?"
Sana oraakkeli tuli lähes samalla sävyllä kuin kirosana kuninkaan suusta. Näki jo heti ensikättelyssä, ettei tuo pahemmin välittänyt siitä liskosta.
"Olet kuulemma hänen asioillaan täällä...." Aran olisi voinut nopeasti vain selvittää mitä asiaa Aaronilla sen liskon puolesta oli, mutta jostain syystä hän ei kyennyt lukemaan pojan ajatuksia... ollenkaan.
// Ivyyyyyyyy älä lue muita pelejä tällä alueella oman turvallisuutesi tähden //