Ei enää || Crim


Kaiken kokoisille ja näköisille vieraille tarkoitettuja makuuhuoneita, sekä myös itse siniveristen ja korkea-arvoisten vieraiden makuukammarit. Huoneet ovat erittäin tasokkaita ja kauniisti sisustettuja ja palvelijat pitävät huolen, että vieraat varmasti viihtyvät.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Marras 29, 2015 6:48

Re: Ei enää || Crim

//Ja sitten heti alkuun taas pieni K-varoitus //


Hymy kohosi Haukansilmän kasvoille kun nuorempi takaapäin tuli halailemaan. Vanhempi haltia jäi seisomaan paikoilleen vilkaisten olkansa yli selkäänsä vasten kiehnäävää punapäätä, joka vakuutteli että osasi kyllä odottaa sitä hetkeä, että kumppaninsa kykeni pidemmän aikaa huomiota toiselle suomaan. Kyse ei ollut siitä, etteikö Darius olisi halunnut - hän olisi vaikka saman tien ottanut viikon tai pari vapaata ja raahannut Iriadorin mukanaan jonnekin rentoutumaan, mutta se ei ollut mahdollista.
"Kyllä sitä aikaa löytyy johonkin väliin... Todennäköisesti pian", Darius tuumi Iriadorin päästäessä irti. Silmäpuoli jatkoi riisuutumista heittäen lopulta ylleen vain kevyen t-paidan ja alushousut, jaksamatta sen pahemmin enää mitään muuta ylleen laittaa.
Darius jatkoi Iriadorin kuuntelemista kävellessään vesivaasin luokse, pesten nopeasti kasvonsa. Myös se silmälappu otettiin pois ja laskettiin lipastolle, ennen kuin kenraali kääntyi vuoteen puoleen. Hetken vain hymyillen katsellen kumppaniaan, joka leveälle vuoteelle oli jo ehättänyt pötkähtää.

"Et ole ainoa joka tätä on kaivannut", Darius hymähti lopulta, samalla kun kävi kömpimään pehmeälle pedille, Iriadorin ylle nelinkontin. Suoden pienen suudelman nuoremman poskelle ja suupieleen, jääden sitten vain tutkimaan nuoremman kasvonpiirteitä näin läheltä.
"Ehkä meidän pitäisi vierailla jälleen Briarissa....", matalanlempeällä äänellä kenraali kehräsi, samalla kun kumppaninsa hiuksia kävi toisella kädellä sukimaan, "Kirjeiden perusteella Seyr kaipaa meitä jo vierailulle...".
Darius mielellään lähtisi muutamaksi päiväksi Briariin kumppaninsa kanssa, siellä he ainakin saivat olla rauhassa keskenään, ilman että varsinaisesti tarvitsi pelätä kenenkään kyseenalaistavan kaksikkoa. Vaikka Darius joutuikin aina palattuaan itseään satuttamaan, ihan vain kuninkaan mieliksi. Ei Darius tiennyt kykenikö Aran tietämään koska hän Briarissa kävi ja oliko hän itseään satuttanut, mutta ei Haukansilmä aikonut ottaa sitä riskiä, että saisi uudestaan selkäänsä vain koska ei toteuttanut siniverisen käskyä.
"Ja muutenkin Briarissa olisi rauhallisempaa, kuin täällä tai piilopaikassa", Haukansilmä lisäsi, samalla kun kävi kiepahtamaan Iriadorin yltä tuon vierelle makaamaan.


// SINNE HIRVEETÄ RINKIÄ HURISTELEMAAN. En dissaa Daichia. Et sä pääse mun päälle ku oon niin iso, et jaksa kiipee. Mac oli kakka, en osannu kopioida sillä tekstiä. Pirstaleiks koko paska. Eikun. //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Joulu 01, 2015 3:22

Re: Ei enää || Crim

Punapäinen makasi vain sijoillaan Dariuksen asettuessa ylleen ja suudellessa hänen kasvojaan hellästi. Tietenkin tyytyväinen hymy otti noustakseen sokean kasvoille, joka sokeankatseensa painoi puolittain kiinni ja jäi tuijottelemaan hieman vinosti alaspäin, tietäen kyllä miten se haaleanpuoleinen katse toisia häiritsi jos Iriador sen muiden kasvoille kohotti. Näin oli hyvä. Olla vain Haukansilmän lähellä ja nauttia läheisyydestä ja lämmöstä, rauhoittua aloilleen pitkän päivän jälkeen.
Eiköhän hän kutakuinkin aina odota meitä vieraisille”, punapäinen naurahti kenraalin tuumiessa ääneen seuraavasta Briarin vierailusta. Seyrin tuntien tuo olisi ollut varmasti valmis majoittamaan heidät pidemmäksikin ajaksi, ihan milloin tahansa, eikä pelkästään ilmoitettuna ajankohtana, silloin kun erikseen niin oli sovittu. Mutta heillä oli omat kiireensä ja työnsä, siinä missä Lorythasilla oli koko kylä johdettavanaan… siltikään sarvipäinen ei koskaan tuntunut olevan sitä vastaan, jos vähääkään vihjaili luonaan vierailun suuntaan.
Kaipaan kuitenkin myös omalla tavallaan paluuta sinne… siellä on oma mukava ilmapiirinsä verrattuna siihen miten joudun täällä nyhjäämään kanssasi vain lukittujen ovien takana”, Iriador huokaisi hieman pettyneenä, tietäen kyllä etteivät he kyenneet tekemään yhdessäolon eteen juurikaan mitään täällä tai piilopaikassa ollessaan ilman, että se vaikuttaisi liian epäilyttävältä muiden mielestä.

Hetken Iriador oli malttanut siinä makoilla tyytyväisenä vain selällään, lopulta käyden kampeamaan itsensä kuitenkin ylös. Kiepauttaen itsensä Dariuksen viereltä istumaan tuon ylle, hakien sopivaa paikkaa vain istua hetken aloillaan niin, ettei Dariuskaan oloaan tukalaksi alla tuntisi. Ehkä Iriador tahallaan muutaman kerran tarkoituksella vaativammin hankasi itseään kenraalia vasten siinä ohessa, kujeilevan hymyn kohotessa samalla sokean kasvoille.
Mutta ei siellä kyllä yhtään sen rauhallisempaa olisi, jos olisin mukana”, punapäinen virnisti vihjaillen, käsillään pienesti silmäpuolen rintakehää silitellen kaikessa rauhassa. Johan se oli nähty mitä Iriador sai Briarissa aikaiseksi, varsinkin jos kyläpäällikön seurassa iltaa oltiin istuttu…
Ties mitä keksin seuraavaksi”, nuorempi myhäili katalasti, kumartuessaan itse vuorostaan paremmin Winderin ylle, kätensä laskien kumppaninsa pään vierelle ja nojaten niiden varaan, “Ehkä otankin Seyrin seuraavalla kerralla itse ja pistän sinut vain katsomaan vierestä”.


//RÖMMMMPSÄ RINKIÄ eikun. Daichi dissaa vielä takasin, ootas vaan. Nii nii, sä nyt aliarvioit mun kiipeilijän taidot. Mac oli evil. Maciä voitais vähän ojentaa lekalla, jos se sitten toimis niinkun pitäis. Tai ehkä macistä pitäis tehä meidän custom worms kenttä, sit se ei ainakaan säästyis//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 01, 2015 3:39

Re: Ei enää || Crim

Haukansilmä ei voinut kuin myhäillä myöntyvästi Iriadorin puheille Briarin suhteen. Siellä tosiaan oli oma, rento ja mieluisa ilmapiirinsä - ainakin Seyrin kartanolla. Siellä tuntui jopa kotoisalta, kun sai avoimesti tunteitaan Iriadorille osoittaa ilman, että tarvitsi pelätä kenenkään tuomitsevan heidän suhdettaan. Silti kenraali piti mielellään suhteen salassa Briarin asukkailta näin muuten, joskin tuskin suurin osa noista edes tunnisti Kuiskauksen kenraalia, jos Winder kylässä ilman virka-asuaan liikkui. Ehkä haltioiden piireissä Winderin kasvo oli tuttu, mutta puolueettomassa kylässä? Tuskin.
Katse seurasi tarkasti kuinka punapäinen kävi itsensä kenraalin ylle kiepauttamaan, hymyn väkisin nousten kasvoille siinä samalla. Pieni, raskaampi henkäisy karkasi huulienvälistä Iriadorin itsensä paremmin kenraalia vasten käydessä hankaamaan, Haukankatseen siirtyessä siinä samalla kovinkin häpeilemättä katselemaan kumppanin kroppaa yllä - ei sillä että Iriador sitä katsetta olisi edes tiedostanut.

"Sinun seurassa mikään ei ole rauhallista, jos siitä lähdetään",
Darius naurahti, katseen palatessa sokean silmiin, "Varsinkaan jos sinulle antaa alkoholia. Olet tillin tallin muutamassa tunnissa".
Kenraali kävi naurahtamaan huvittuneesti, samalla kun kätensä nosti kevyesti korkeahaltian kylkiä hyväilemään.
"niinkö meinaat?", Esimies hymähti Iriadorin viimeisimpiin sanoihin, "En kiellä, etteikö sinun ja Seyrin illuusion kaksinkeskisen hetken seurailu olisi ollut miellyttävä ajatus... Mutta mieluummin pitäisin sinut vain itselläni. Viimekertaisen ei edes pitänyt toistua Seyrin kanssa. Mutta sitten sinä iskit villeine ideoinesi. Joskin, en voi sanoa etteikö alkoholillakin olisi tekemistä asian kanssa...".
"Mutta haluaisin vain sinut. Olla lähelläsi. Pitää hyvänäni"
, Darius hymisi matalanlempeästi, samalla kun toinen käsistä nousi Iriadorin kasvonsyrjää silittelemään.


//RINKIII EIkun. Daichi perkele. No katotaan onko susta vallottaan mount everestiä. Everfarttia. eiku. Mac on kake. Voi perkeleen worms nyt :----D ET NAURA SIELÄ! YRITIN PARHAANI! Unohdin vain tähdätä //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Joulu 01, 2015 4:26

Re: Ei enää || Crim

Iloisena, hymyillen nuorempi naurahteli Winderin huomautuksiin alkoholista. No, ehkä ne vahvemmat ottivat kolahtaakseen päähän kovin nopeasti, varsinkin jos Iriador humalanhakuisesti joi. Mutta osasi hän nauttia maltillisestikin, se riippui niin pitkälti tilanteesta – Briarissa punapää ei kamalasti ollut itseään tähän saakka säästellyt, vaikka ehkä olisi pitänytkin.
Dariuksen kädet tuntuivat niin mukavilta kyljillä, hetken tuntuen siltä että punapäinen olisi saattanut tässä istua vaikka seuraavan ikuisuuden vain vanhemman kosketuksesta nauttimassa. Ei hän tarvinnut varsinaisesti muuta tunteakseen itsensä rentoutuneeksi ja tyytyväiseksi, kunhan Darius oli jollain tapaa läsnä ja lähellä. Siihen tunteeseen saattoi tuudittautua ja tuntea olonsa turvalliseksi, sitä uskalsi olla täysin oma itsensä ja lopulta uupuneena pistää maaten kumppaninsa kainaloon.

Ovelanpuoleisen katseensa kera korkeahaltia hymisi rauhallisesti Dariuksen yllä, antaen kenraalin kuitenkin puhua ennen kuin omaa suutansa edes harkitsi avaavansa. Ei edes Haukansilmä saattanut kieltää etteikö Iriadorin ehdottama idea olisi kuulostanut miellyttävältä, vaikka mieluummin tummatukkainen pitäisikin sokean vain itsellään.
Niinhän sinä nyt väität”, sokea tyytyi hymähtämään, kulmiaan kohauttaessa huvittuneena. Kyllä Iriador sen osasi arvata, taisi jopa tietää jossain mielessään, että Winder piti hänet enemmän kuin mielellään vain omanaan. Eikä hänestä kyllä ollut kieltämään sitä samaa Dariuksen suhteen. Kun sitä kerrankin oli löytänyt jonkun vierellensä, ei siitä halunnut luopua. Ei etenkään näiden vuosien jälkeen. Ei mistään hinnasta, kun tällä tavoin oli ehättänyt kiintyä ja rakastua johonkuhun, joka Iriadorin tapauksessa oli Darius. Se tästä kaikesta tekikin osaltaan myös vaikeaa, Iriadorin muistaessa yllättäen velvollisuutensa muualla…
Hetkeksi totisiksi käyneille kasvoille nousi kuitenkin uudemman kerran vino virnistys, Iriadorin hätkähtäessä pienesti ajatuksistaan takaisin ajantasalle.

Nuorempi kävi nojautumaan entistäkin lähemmäs Haukansilmää. Kiehnäten kasvojensa syrjällä Dariuksen kasvoja vasten tuon korvanjuureen kurottautuen, sen sijaan että mitään olisi kenraalille erikseen vastannut.Varovasti ne huulet painoivat pitkän korvanlehden juureen suudelman
Hyvin te silti vaikutitte toistenne seurassa viihtyvän silloin viimekerralla”, punatukkainen jatkoi vihjailujaan, lantiollaan työntäen uudemman kerran Dariusta vasten selvästi vaativammin kuin viimeksi, “Ja tunnuit siitä aikaisemminkin pitävän, kun hän silloin ensimmäisellä kerralla otti sinut ennen kuin leikkiin tungin mukaan”. Iriador toi kasvojaan paremmin Dariuksen puoleen, kuroen suutelemaan kevyesti vuorostaan Winderin kaulanjuurta hymyillessään yhä niin kovin määrätietoisena.
Ehkä minun pitäisikin ottaa sinut. Luottaisitko minuun, aivan kuten sinä luotat häneen?”, Iriador myhäili, tietämättään varsinaisesti kuinka samoin sanoin erään nimeltämainitsemattoman kanssa onnistui tilanteessa sanailemaan.


//Daichi osoitti olevansa taas supersöpö. Se tekee sen aina kun Joonas ei oo kotona. Täs on joku pattern. NO KATOTAAN! Hei hei. HEI. HEI KELAA KUIN HIENOA OLIS OTTAA SEMMONEN ERÄ ETTEI SAA NIMENOMAAN TÄHTÄYSTÄ KÄYTTÄÄ MISSÄÄN VÄLIS SIIN 3D WORMSSIS//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 01, 2015 1:33

Re: Ei enää || Crim

Haukansilmä pisti merkille sen hetkellisesti totiseksi käyneen ilmeen, kuitenkaan kommentoimatta asiaa mitenkään. Jotain nuoremmalla selvästi oli käynyt mielessä, jotain joka pisti korkeahaltian totiseksi hetkeksi. Siihen aiheeseen ei kuitenkaan tartuttu, kenraalin käydessä hymisemään tyytyväisenä kumppaninsa suodessa huomiota ja suudelman korvanjuureen. Katse käväisi nopeasti alempana Iriadorin työntäessä itseään uudemman kerran, Dariuksen samalla henkäisten pienesti Iriadorin vihjailut kuullessaan. Pienoinen punakin pyrki jälleen poskille kiipeämään nuoremman puhuessa niistä kerroista Seyrin kanssa, Haukansilmä kun ei mielellään niistä olisi puhunut Iriadorin kanssa. Ei sen takia että niitä häpesi tai vastaavaa, kenraali ei vain pahemmin välittänyt siitä jos joku hänen seksikokemuksistaan halusi keskustella.
Alkoi myös käydä harvinaisen selväksi mitä viihdykettä tälle illalle korkeahaltia mahdollisesti halusi. Vaikka yhteinen hetki kumppanin kanssa oli enemmän kuin houkutteleva ajatus yleensä, nyt Darius ei kyennyt edes harkitsemaan moista aktia. Ei nyt, kun viimekertaisesta selkkauksesta Delathoksen kanssa oli kulunut vain pari päivää. Tuttuun tapaansa Darius oli tuntenut itsensä likaiseksi ja vastenmieliseksi sen jälkeen, eikä täten halunnut olla Iriadorin lähellä niin kovin intiimisti. Kaikenlisäksi se sattui vielä. Ja nyt kun Iriador niin kovasti vihjaili haluavansa mahdollisesti dominoida, ei kenraali voinut sanoa pitävänsä ideasta lainkaan. Ehkä joskus toisella ajalla ehdotus olisi kuulostanut enemmän kuin houkuttelevalta, mutta juuri nyt se nostatti pintaan vain pientä paniikkia.

Varsinkin ne sanat, jotka Iriador viimeisenä suustaan päästi ilmoille. Eihän Iriador sitä voinut tietää, kuinka tutulta nuo sanat kuulostivatkaan. Mutta ne aiheuttivat sen paniikkireaktion kasvamisen. Kenraali hengitti raskaammin, henkäisten epämääräisesti sanat kuullessaan. Hän ei myöskään kyennyt pysymään paikoillaan, vaan koitti enemmän tai vähemmän väkisin hivuttautua ylös istumaan.
"Tietenkin luottaisin sinuun - luottaisin sinuun enemmän mitä häneen voisin ikinä luottaa", Darius henkäisi hätäisesti, toisen käsistä lipuen Iriadorin rintakehälle, tiedostamattomana, toppuuttelevana eleenä, samalla kun toinen nousi silittelemään punapäisen niskaa hätäisesti.
"Enkä kiellä etteikö ajatus sinällään houkuttaisi", tuntui vastenmieliseltä valehdella tällä tavoin päin kumppanin kasvoja, mutta jotain Dariuksen olisi keksittävä, jottei tilanne etenisi siihen pisteeseen, että kenraali itsensä pakokauhulle menettäisi.
"Mutta juuri nyt ei... Päivä oli pitkä ja raskas, h-haluaisin vain nukkumaan"



// Mäitsi söpistelee ja kerää söpöyspisteitä aina kun jounäs ei ole paikalla. Se on juoni. KATOTAAN. OH GOD mitä siitäkin tulis :-----DDD Siitä tulis Darius winder ja sniper rifle. KENRAALI NUPPI ON HYVÄ JA TÄHTÄÄ ENSIN //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Joulu 01, 2015 3:37

Re: Ei enää || Crim

Hetken Iriador ehätti luulemaan kenraalin raskaamman hengityksen johtuen jostain aivan muusta, kunnes tuo kävi henkäisemään lopulta oudosti. Sen lisäksi että lähti kampeamaan kovin nopeasti takaisin istumaan nuorempansa alta, saaden Iriadorin ähkäisemään siinä kun yritti äkkiä lähteä Winderin mukana kohoamaan toisen yltä pois. Sokean katse kohdistui ensin omalle rinnalle, Dariuksen laskiessa kätensä siihen, mutta nopeasti se siitä otti kohotakseen kuitenkin vielä erikseen kenraalin kasvoille, tunnustelemaan miten Haukansilmä hänen niskaansa silitteli. Tavalla, jollaisella kumppaninsa ei häntä kertaakaan aiemmin ollut koskenut…
Tietenkin se jäi mietityttämään, kun kenraali heidän kesken epäominaisella tavalla käyttäytyi. Samalla se kuitenkin myös häiritsi. Oliko taas sattunut jotain mistä Darius halusi vain vaieta? Kenties siellä linnalla tänään, kun Winder oli sieltä ollut jälleen tulossa ja väitti vain hoitaneen asioitaan. Tai ehkä aiemmin, ei Iriador tiennyt, Dariuksen loppupeleissä kertoessa hänelle kuitenkin yhä niin kovin vähän, jos jotain kamalaa oli sattunut. Mutta tämä nyt meni täysin ylitse nuoremman ymmärryksen...
Pelkkä ei olisi kyllä riittänyt…”, korkeahaltia tyytyikin tokaisemaan rauhallisesti, huolestuneena katsellen silmäpuolen perään.

Eihän Iriador olisi Dariusta mihinkään kyennyt pakottamaan, ei ikinä. Ja punapäinen luotti siihen, että silmäpuoli sen hänestä myös tiesi ja sanomatta ymmärsi, Darius oli silkka typerys jos luuli kumppaninsa ryhtyvän siihen mitä Aran jo kertaalleen oli tuolle väkisin tehnyt.
Mutta Hopeakäärmeen kanssakin kaikki oli mennyt nätisti, ei tällainen voinut johtua siitä etteikö Haukansilmä sillä tavalla pitänyt kokemusta epämiellyttävänä jos joku muu dominoi. Joten miksi tuon piti Iriadorin kohdalla käyttäytyä niin… yllättävän hätäisesti, torjuvalla tavalla ja suorastaan työntäen kumppaninsa itsestään kauemmas. Oliko vika Iriadorissa? Vai jossain muussa...

Onko…”, se pieni uteliaisuus mielessä alkoi kohottaa päätään, Iriadorin punnitessa niitä vaihtoehtoja mielessään.
Onko taas sattunut jotain?”, tietenkin Iriador halusi tietää, jos jotain kumppanilleen oli sattunut! Se jos mikä kasvatti sitä luottamusta heidän välillään, ja nuorempi kun niin oli koittanut Haukansilmää kannustaa, että tuo jakaisi myös murheensa sokean kanssa, jotta omaa mieltään keventäisi. Ei se haitannut Iriadoria lainkaan, päinvastoin! Toisaalta punatukkainen oli kyllä siihenkin jo tottunut, että sai itse ryhtyä niitä murheita kaivelemaan ja onkimaan toiselta - eivät ne niin suoraa aina tulleet, kuin olisivat voineet Winderin tapauksessa.
Jotain mistä… minun tulisi tietää?”, sokea vielä jatkoi, kammeten itsensä siinä samalla sängynreunalle vain istumaan ja hiuksiaan ohjailemaan pois kasvojensa tieltä.


//Voi kehvelin mäitsi. Se taas yön aikana spawnaili mun kylkeen kiinni ja pois ties kuin monta kertaa ja jossain välissä mä melkein käännyin sen päälle nukkuun. Sit oltais vielä niin tuiterissa, et siitä ei oikeesti tulis yhtään mitään :----DD Voi perkelee sniper, mä muistan yhä miten Darius ois niin kovasti halunnu et Areth ampuu mielummin villijaakkoja kuin sitä oikeeta silmää (DDD KENRAALI NUPISTA EI KOSKAAN KUORIUTUNUT OIKEAA LEGOLASTA//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 01, 2015 4:15

Re: Ei enää || Crim

Pelkkä ei olisi riittänyt. Voi kunpa pienessä paniikissa oleva kenraali olisi kyennyt sen uskomaan. Jossain syvällä sisällään hän kyllä tiesi, ettei Iriador häntä satuttaisi ja punapäinen puhui totta, mutta ne huonot kokemukset parin päivän takaa kummittelivat yhä mielessä.
Heti kun vain kykeni, Darius nousi kunnolla istumaan ja nousi samantien sängyn reunalle, siitä seisomaan ja askelsi kauemmas vuoteesta. Vaikka se tilanne oli jo ohi, tykytti sydän rinnassa silti kuin valmistautuen pahimpaan, hengityksen käydessä epätasaiseksi ja kenraalin muuttuen entistä hajamielisemmäksi liikkeissään. Haukansilmä oli selvästi hermostunut ja käveli edes takaisin makuukammarissa, kuitenkaan poistumatta paikalta minnekään. Ehkä se poistuminen olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta toisaalta, moinen olisi vain kummastuttanut varmasti nuorta kumppania. Tosin, Iriador oli jo nyt hämillään, kyllä sen huomasi. Syystäkin.

Darius vilkaisi Iriadorin puoleen tuon käydessä varovaisesti tiedustelemaan, oliko jotain sattunut. Jotain, mistä Iriadorin pitäisi tietää. Kenraali naurahti surkuhupaisasti pysähtyen sijoilleen. Selkä kohden korkeahaltiaa. Hammasta purren pidätteli sitä suurta tarvetta vain lyyhistyä lattialle itkemään ahdistustaan pois. Tuntui pahalta, ei hän halunnut kertoa Iriadorille totuutta, mutta tuntuisi kahta kauheammalta jos hän ei nyt kertoisi. Koskihan asia sokeaa - monellakin eri tavalla. Delathos oli jo uhka myös Iriadorille - tai no, ei yhäkään Delathos itse, vaan se hullu jäähaltian päässä.
"Hän... Ei ole terve. Ei ole koskaan ollutkaan", Winder aloitti pitkän hiljaisuuden jälkeen, puhuen lähes kuiskaten, kykenemättä sen kovempaa puhumaan ilman että äänensä olisi alkanut väristä. Lisäksi sattui. Sattui puhua, kun se pala kurkussa painoi niin pahasti.
"Julma ja moraaliton mies... Pysy kaukana siitä... se haluaa satuttaa sinua", Vanhoja sanoja vuosien takaa toistettiin, "En välittänyt puhua hänestä silloin, enkä välittäisi nytkään".
"En koskaan halunnut sen menevän näin"
, Haukansilmä lisäsi pienesti parahtaen, sen itkun lähes karatessa valloilleen.

"Muutama päivä sitten... N'Drayer... Raiskasi minut", lopulta kenraali sai sanotuksi hammasta purren, pysyen visusti selkä kohden Iriadoria. Häntä hävetti niin vietävästi koko tilanne, tämä salailu ja asiasta nyt viimein kertominen. Omalla tavallaan se kertominen tuntui jopa ironisen vapauttavalta, Dariuksen kuitenkin aavistellen, ettei siitä totuudenkertomisesta seurannut nyt yhtään mitään hyvää. Hän halusi vain kadota maanpäältä kokonaan.
"Eikä se ollut ensimmäinen kerta", Haukansilmä lisäsi henkäisten värisevästi. Enempää Darius ei kyennyt sanomaan, jääden vain paikoilleen seisomaan. Pettyneenä itseensä kaiken suhteen.



// spawni mäitsi! Hirveessä hiprakassa siellä koitettais toisia ampua niin. MÄ OISIN TAPPANU SEN ARETHIN JOS OISIN MUISTANU TÄHTÄÄ SAATANA :------DDDDD Ei ollu nyt super nuppi ei //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Joulu 01, 2015 5:51

Re: Ei enää || Crim

Iriador kykeni aistimaan miten tilanne alkoi hetki hetkeltä muuttua entistä hermostuneemmaksi. Kuinka Dariusta alkoi syystä tai toisesta ahdistaa, miehen marssiessa vuoteelta kauemmas heti kun vain kykeni.

Hän ei ollut terve. Kuka? Aranko? Ainakin se julma ja moraaliton olisi sopinut kultatukkaiseen monarkkiin kuin nakutettu, sekä huomautus siitä että Iriadorin olisi pitänyt pysyä kaukana tuosta. Mutta niinhän nuorukainen oli tehnytkin, joten kyseessä lieni joku täysin toinen tässä tapauksessa, josta Winder ilmeisesti halusi… varoittaa häntä? Ei Iriador tiennyt miten Dariusta olisi pitänyt nyt tulkita!
Kun Haukansilmä sitten viimein paljasti mistä tässä kaikessa oli kyse, päästi punatukkainen jotenkin epäuskoisen ihmettelevän ähkäisyn suustaan. Siis… N’drayer. Kapteeniko oli esimiehensä raiskannut? Eikä vain kerran? Vaan nuo olivat olleet sillä tavalla useamminkin?!

Tuntui jotenkin oudolta ajatukselta, että joku sillä tavoin montaa kertaa ketään raiskaisi. Tai jos Darius vastaavanlaisesta käytöksestä tietoinen oli, miksei tuo ollut maininnut asiasta kenellekään aikaisemmin? Tai vältellyt N’drayeria. Miksi se hullu sitten oli heidän kapteeniksikin nimitetty?!
Sokean kulmat kurtistuivat, sen vaalean katseen tuijottaessa pistävästi Dariuksen selkään. Punapäistä alkoi epäilyttää oliko tuossa koko totuutta ollut edes nimeksikään, moisen selityksen kuulostaessa kovinkin kummalliselta. Kaikkea muuta paitsi tyhjentävältä. Tietenkin omalla tavallaan kumppanille tuotettu harmi suututti, ei Iriador halunnut että kukaan kohtelisi Dariusta siten, mutta juuri kun heillä oli ollut puhetta dominoinnista ja… niin. Winder ei sitä selvästi ollut vihannutkaan, mitä Iriador oli päässyt viimein todistamaan ja… entistä enemmän ne ajatukset alkoivat häiritä nuorempaa.

Punapäinen päästi turhautuneen huokaisun, hilliten sitä ärtymystään kasvoillaan ja katsahti vaaleilla silmillä ylemmäs Dariukseen, “Sitä on siis jatkunut jo kauemmin…?”.
Mikset ole vain lähettänyt häntä tiehensä… potkinut menemään jos tiesit hänellä olevan sellaisia ongelmia jo alun alkaenkin?!”, Iriador parahti lopulta, nousten sängynreunalta seisomaan terävästi, askeleen ottaen lähemmäs Dariusta. Delathos olisi joutanut jo ajat sitten matkoihinsa Kuiskauksesta. Tästäkö Winderin ja kuurapartaisen omituiset välit olivat johtuneet?! Jos Iriador olisi silloin kerrankin antanut tilanteen vain edetä omalla painollaan, kun hän oli näkymättömänä tullut jotain Delathosin ja Dariuksen välillä keskeyttämään… olisiko…
Eikö Darius ollut sitä miestä tiehensä lähettänyt, koska itse piti siitä mitä N’drayer oli tuolle tehnyt...? Oliko liian pikaista tehdä omia johtopäätöksiä kaiken suhteen, sitä Iriador ei tiennyt - mutta tiesi pelkäävänsä jo nyt niitä mahdollisia totuuksia, joka sai nuoremman tärisemään pienesti.
Kädet nousivat puuskaan, korkeahaltian yritessä piilottaa sitä kehonsa lievää tärinää sillä tavoin suppuun vetäytyessä.
Silläkö hän sen kapteenin virankin sai? Naimalla sinua - tavalla johon näemmä kaikki muut paitsi minä olen sovelias”.


//Oikeesti mulla on monta mäitsiä. NIITÄ ON KAIKKIALLA. NII NII, HYVÄHÄN SITÄ ON NYT SANOA :--------DDD Vähän sitä pesuainetta nenään oltais vedetty, niin wormsista ois ihan itessään kuoriutunu täysin uus kokonaisuus. Ei super nuppi kyennytkään kontrolloimaan painovoimaa niin näppärästi mitä leego lasse. Mutta siksi meillä on eorzean painovoima!//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 01, 2015 7:01

Re: Ei enää || Crim

Kenraali ei saanut itseään vastaamaan Iriadorin kysymyksiin. Mitä hän niihin edes olisi sanonut? Voisihan hän selittää tilanteen, mutta ei se asiaa korjaisi. Ei Darius edes tiennyt, kuuntelisiko Iriador häntä - saatikka sitten ymmärtäisikö tuo tilannetta. Epäilemättä punapää oli raivona ja oikeutetusti. Ei tuolle voinut mitään selittää nyt, ei Iriador kuuntelisi eikä Darius saanut sanaakaan suusta. Pala kurkussa esti sen puhumisen, silmäpuolen vain yrittäen hillitä sitä kyynelvirtaa joka silmään pyrki. Ei hän halunnut itkeä. Ei hänellä ollut oikeutta itkeä nyt. Hän oli itse tämän tilanteen aiheuttanut, hän oli syypää kaikkeen ja nyt oli aivan turha itkeä seurauksien tähden.

Haukansilmä vilkaisi pienesti Iriadorin puoleen kun nuorempi ylös sängyltä ponnisti. Varautuneena, tietämättä aikoiko Iriador jälleen viskellä jotain päin esimiestään suutuspäissään. Korkeahaltian ottaessa askeleen lähemmäksi, otti Darius vastaavasti askeleen kauemmas. Ei hän halunnut nuorempaa lähelleen nyt. Ei nyt, kun hän koki jälleen suurta itseinhoa. Hän oli vastenmielinen ja hirveä, ei Iriadorin kuulunut hänen lähelleen tulla. Surullinen katse tuijotti osin olan yli korkeahaltiaa, kenraalin kyllä kuunnellen jokaisen sanan mitä tuo sanoi. Jokaisen sanan, joka pisti sydämeen kahta kauheammin.

Darius kirjaimellisesti luovutti. Ei hänellä ollut mitään oikeutta sanoa vastaan tai edes yrittää selitellä tekojaan. Hän oli tehnyt väärin eikä todellakaan ansainnut anteeksiantoa Iriadorilta, ainakaan omasta mielestään.
Vaikka mitä sanottavaa olisikin ollut, Darius sulkeutui täysin. Hän vain tuijotti Iriadoria hetken, kunnes se katse laskeutui maahan. Teki pahaa katsoa Iriadoria, kun tiedosti tuota satuttaneensa. Mitään hän ei sanonut, eikä tehnyt. Seisoi vain sijoillaan. Olihan se sinällään outoa nähdä kenraalin tekevän noin, mutta ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun Haukansilmä totaalisesti sulkeutui jopa läheisiltään. Ensimmäisen kerran se tapahtui, kun hänen veljensä kuoli. Mutta sitähän Iriador ei tiennyt.


// TELEPORTING NAKKID MÄITSI eiku. Impataan vähän fairya niin kyl pärisee. Super nuppi oli kakka nuppi. Leego lasseja nyt ei kyllä tullut ei. EORZEAN PAINOVOIMA ISKEE! //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ti Joulu 01, 2015 8:38

Re: Ei enää || Crim

Iriador odotti, sormillaan käsivarsiaan hiljalleen käyden puristamaan kun Darius ei mitään hänelle vastannut. Se pettyminen omaan kumppaniinsa alkoi näkyä hetki hetkeltä selvemmin ja selvemmin, korkeahaltian kääntäessä katsettaan lähemmäs lattian rajaa sitä mukaan, kun se paha olo sisällä kasvoi. Haukansilmä vaikutti niin katuvalta kaikessa hiljaisuudessaan, että se oikeasti sai punapäisen luulemaan tuolla ja kapteenillaan olevan välillään enemmänkin...
Jos Darius ei halunnut itseään selittää tilanteesta ulos, niin ei Iriadorkaan aikonut jäädä tänne ruinaamaan vastauksia toiselta tai sovittelemaan tilannetta. Nuorempi oli kaikinpuolin pettynyt, ja sitä punapäinen taisi vihata eniten tässä tilanteessa - olihan hän jo Aranin tapauksen esiin tullessa sanonut, ettei halunnut kuulla tällaisesta enää ikinä! Ja taas kerran Iriador sai todistaa tällaista tapahtuvan selkänsä takana - kyseenalaistaa sen kykenikö hän sittenkään pysymään Dariuksen vierellä, kun kaikki muut tuntuivat kirjaimellisesti panevan kenraalia vain halvalla vieressä. Siinä missä sokea halusi vain rakastaa kenraalia yli kaiken...
Ehkä esimiehensä ja kapteenin suhde oli tarkoituksellinen.
Ehkä Darius petti häntä oikeasti myös muiden kanssa ja uskotteli nuoremmalleen vain, kuinka tärkeä hän mukamas oli, vaikkei sokeasta ollut kuin petiä lämmittämään.
Ehkä se Winderin antama jalokivikin oli vain pelkkää rihkamaa, jonka Iriador oli uskonut typeryyttään olevan niin paljon enemmän.
Ehkä oli ollut virhe antaa Haukansilmälle ja Seyrillekin mahdollisuus tehdä se kahdestaan.
Ehkä ei olisi pitänyt uskoa alun alkaenkaan, että Iriador voisi viettää elämänsä Dariuksen vierellä eläen.

Punatukkainen tuhahti terävästi. Katumus ja pettyneisyys alkoivat olla jo valtavissa mitoissa, Iriadorin lähtiessä lopulta etsimään housujaan lattialta, kohdasta johon muisti ne jättäneensä.
Se siitä”, Iriador hymähti, kumartuessaan pujottamaan ne pitkät housut takaisin jalkoihinsa, “Minulle riittää”. Vyö napsautettiin takaisin kiinni, nuoremman työntäen tottuneesti tummaa paidanhelmaa housuihinsa, jonka jälkeen Iriador etsi Winderin makuukammarin oven vierestä siihen aikaisemmin jättämänsä saapikkaat.
Jos... et halua puhua asiasta, ei minulla ole syytä jäädä tänne vaivaamaan sinua tämän pidemmäksi toviksi”, punapäinen totesi selvästi harmistuneena, hetken vain Dariuksen puoleen katsoen. Sen sijaan että varsinainen inho tai viha olisivat punapäisen kasvoilta näkyneet, oli tilalla pelkkä surullisen pettynyt ilme.

Lyhyen hetken sokea vain seisoi paikoillaan, katseen lipuessa takaisin lattiaa kohden, kunnes Iriador kävi käännähtämään ympäri. Astellen tärisevin askelin pois kammarin puolelta, käsillään puristaen vastakkaisia käsivarsiaan.
Káno kohotti päätänsä sokean saapuessa samaisen huoneen puolelle, josta Iriador etsi takkinsa nopeasti käsiinsä. Heitti sen avonaisena vain hartioilleen ja jatkoi taas askeltamista eteenpäin, viimein kohden Dariuksen huoneiston ovea.
En tule huomenna töihin”, sen enempää Iriador ei sanonut. Ei ilmoittanut minne oli menossa, missä yöpyisi tai mistä hänet löytäisi. Darius voisi vaikka potkia hänet samantien ulos Kuiskauksesta, jos tämä lopputulos ei miellyttänyt.
Huoneen ovi käytiin sulkemaan perästä, punapäisen marssiessa omille teilleen kenenkään luo erikseen pysähtymättä, ulos sotilastuvilta.


//Nakkid mäitsi oh lords. Impataan joo. Fairya kun imppaa niin kohta nousee kuplatkin korvista. Nupista tulee kohta lipputangon nuppi ko Lory käy sen sinne nostamassa. EORZEAN PAINOVOIMA VOITTAA KAIKEN!//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Edellinen

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö