Hooves III K-Varoitus || Aksu

Kaiken kokoisille ja näköisille vieraille tarkoitettuja makuuhuoneita, sekä myös itse siniveristen ja korkea-arvoisten vieraiden makuukammarit. Huoneet ovat erittäin tasokkaita ja kauniisti sisustettuja ja palvelijat pitävät huolen, että vieraat varmasti viihtyvät.

Valvoja: Crimson

Hooves III K-Varoitus || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Elo 2014, 22:00

//Jatkoa täältä! //

Lämpöinen tuuli sai verhot hulmuamaan siinä samassa kun ikkuna avattiin. Tyttö hengitti syvään kesäistä ilmaa ja antoi sen virrata huoneeseen, muttei jäänyt kauaksi ihailemaan kaunista maisemaa. Sorkat vienosti kopsien tyttö kiiruhti oven vierelle jätetyn sankon luo, joka oli täynnä lämpöistä vettä. Fauni kasteli sankon reinalla olevan rätin, väänsi siitä liiat vedet pois mitä siroilla käsillään pystyi ja ryhtyi pyyhkimään pölyjä pois isäntänsä huoneen huonekaluilta. Mies kun huomasi nopeasti jos siivoojat eivät olleet hoitaneet töitään huolellisesti ja tyttö sai olla se joka korjasi asian.
Puoli kuukautta oli kulunut siitä kun Perian oli ottanut Elodien töihin ja koska tyttö oli tänäänkin palvelusasu yllään, ei hän ollut menettänyt työtään, joka oli saavutus. Oli matkassa ollut kuitenkin mutkia, fauni oli astunut huoneeseen ilman koputtamatta ja oli ollut kompelö askareen kuin toisenkin kanssa. Elodie oli tietenkin saanut nuhteitä virheistään, jotka hän tiesi ansainneensa ja oli todella pahoillaan, sekä kiitollinen että pääsi pelkillä nuhteilla.

Tänäänkin oli yksi tavallinen päivä. Fauni oli herännyt aikaisin, ennen Periania, käynyt palvelijoiden kyökissä valmistamassa miehelle aamiaista ja tuonut sen satyytille vuoteeseen. Syötyään ja pukeuduttuaan Perian oli lähtenyt hoitamaan omia työtehtäviään ja fauni oli jäänyt petaamaan vuoteen, jonka jälkeen jatkanut muihin tehtäviin mitä oli saanut satyyrilta. Iltapäivällä siivoojien käytyä Elodie oli palannut ja aloittanut tutun rutiininsa siivouksen viimeistelyllä. Toisinaan tutui kuin siivojat tietäisivät, että fauni oli viimeistelemässä noiden jälkiä. Pölyä ja muuta likaa oli alkanut löytymään enemmän ja enemmän, mutta Elodie oli hoitanut tehtävänsä ja Perian oli aina saanut palata putipuhtaaseen huoneeseensa. Elodie ei myöskään ollut maininnut tästä oudosta seikasta, ei hän tahtonut vaivata isäntäänsä moisella.
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä 20 Syys 2014, 22:01, muokattu yhteensä 1 kerran
Janni
 

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Elo 2014, 00:21

Aran

Kaunis päivä oli jälleen ottanut noustakseen Cryptiin ja päivä oli käynnistynyt jo ajat sitten. Jokainen oli omiin töihinsä kiiruhtanut, niin oli tehnyt myös kuningas. Joskin, hänenhän ei tarvinnut herätä aikaisin kukonlaulun aikaan, jos hän ei halunnut. Hovi pyöri hänen mukaansa, ei hän hovin mukaan. Tänäänkin kuningas oli herännyt omia aikojaan - aamulla silti, ei hän tahtonut pitkään nukkua... ellei edellisenä iltana olisi viini virrannut ja hereillä olo venynyt yön pikkutunneille - ja valmistautunut päiväänsä. Pitihän hänen jälleen edustaa ja osallistua muutamaan kokoukseen, miettiä valtakunnan tilannetta "fiksujen" seurassa ja kirjoittaa pari kirjettä. Tai no, eihän Aran itse mitään kirjoittanut, lukuun ottamatta omaa allekirjoitusta, hänellähän oli kirjuri moisia varten.
Ylleen Aran oli vetänyt aamusta puolipitkän, kaapumaisen asukokonaisuuden, jota koristi monikerroksinen, erisävyisistä vihreistä kankaista koostuva yläosa. Koreassa yläosassa oli erittäin leveät, kauniisti laskeutuvat hihat, joiden alta pilkotti lähes mustanvihreä, ihonmyötäinen kerros kangasta, joka ylsi aina ranteisiin asti. Tuota samaa, tummaa kangasta oli myös kaulaa vasten, korkeana, V-mallisena kauluksena. Päällimmäiset kangastakit yltivät aina kuninkaan polviin asti, takaa hieman yli polvitaipeiden, kaventuen kauniisti kärkeä kohden. Kankaat olivat kevyitä ja sopivan viileitä, jottei kuninkaalla nyt sentään kuuma tullut näin aurinkoisena päivänä. Tosin, sisätiloissahan oli huomattavasti viileämpää.
Jalkoja koristi pitkävartiset, kiiltävänmustat saappaat, sekä lähes valkeat, hieman kermaan taittavat housut, jotka olivat lähes ihonmyötäiset. Hiuksensa monarkki oli jättänyt auki, kullankeltaisten kutrien laskeutuessa kauniin tasaisesti aaltoillen selkäpuolelle, paitsi etuhiukset, jotka tietenkin edessä olivat.

Juuri nyt Aran oli vartijoiden kanssa matkaamassa kohden oleskelutilojaan, kunnes kuningas muisti erään tehtävän, joka hänen oli pitänyt hoitaa jo ajat sitten. Ei mikään virallinen, saatikka sitten kaikkien tietoon kuuluva tehtävä. Ei, enemmänkin... henkilökohtainen tapaaminen. Vartijat käytiin yllättäen passittamaan tiehensä, noiden totellessa kiltisti kuninkaan käskyä. Mikäli kuningas halusi omassa linnassaan olla yksin, eivät vartijat pistäneet vastaan. Eivät kyllä muutenkaan olisi pistänyt, mutta linnassa se sentään oli turvallista.
Aran vaihtoi suuntansa oleskelutilasta kohden erään tietyn palvelijan huonetta. Tai no, lemmikiksi kyseinen sorkkajalka ennemmin laskettiin, kuin palvelijaksi. Sen takia mokoma saikin oman huoneensa ja luksusta, toisin kuin muut palvelijat. Aranhan ei olisi moisia suonut jollekin... Satyyrille... mutta kerta kyseessä oli kuningattaren suosikki, ei Aran viitsinyt vaimoaan kieltää... Tuolle kun hän ei itse suonut niin paljon huomiota tai lahjoja...

Satyyrin huoneen ovi oli auki, joten Aran kaikessa hiljaisuudessa asteli sisään. Hänen onnekseen etsimänsä henkilö oli paikan päällä ja näemmä työntouhussa, kuten oli suotavaakin. Tai no, kyllähän Aran tiesi, missä tämä naaraspuolinen sorkkajalka seikkaili. Hän tiesi kaiken, mitä hovissaan tapahtui. Halusivat hovin asukkaat sitä tai eivät...
Kaikessa hiljaisuudessa haltia asteli peremmälle huoneeseen, liikkuen ääneti. Sekin oli yksi kuninkaan "ominaisuuksista". Hän pystyi siirtymään mihin vain linnassaan silmän räpäyksessä ja pystyi liikkumaan ääneti linnansa käytävillä. Taito, josta toisinaan oli hyötyä... Lähinnä teatraalisuuden kannalta.
"Oletko sitä mieltä, etteivät siivoojani tee työtään kunnolla..?" Aran kävi yllättäen avaamaan suunsa hiivittyään lähemmäs faunia, puhutellen tuota haltiakielellä. Kyllä Aran tiesi, ettei fauni heidän kieltään osannut, mutta kusipäänä hän halusi hieroa suolaa haavoihin.
Vihreä katse oli nauliintunut sorkkajalkaiseen, tarkkaillen tuon jokaista elettä ja liikettä. Samalla kuningas kävi huomaamatta vähän väliä tutkimaan Elodien ajatuksia, ei hän aikonut olla käyttämättä ajatustenlukutaitoaan, edes näinkään vähäpätöisessä asiassa.


// :---DD Älä nyt, joku päivä joudun vielä lyömään itteäni näiden juttujen takia //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Elo 2014, 00:47

Kääntäen rätistään puhtaamman puolen Elodie siirtyi pyyhkimään peilipöytää, siirrellen muutamaa korurasiaa pois tieltä. Tyttö oli kiinnittänyt huomionsa täysin työhönsä, ettei kuullut jonkun astuvan sisään tai sitten se joku osasi olla todella hiljaa. Korurasia kalahti äänekkäästi takaisin pöydän pinnalle, faunin säpsähtäessä ääntä selkänsä takana. Tyttö jopa vingahti pienesti ja kääntyi kannoillaan. Kullankellertävät hiukset ja asu joka ylitti Perianin puvut mennen tullen, fauni tajusi tuijottavansa kuningasta! "Ah..!" Elodie älähti ja panikoiden painui kumarrukseen. Hän ei ollut ymmärtänyt mitä kuningas Aran oli sanonut, eikä fauni keksinyt mitään syyntä miksi mies olisi täällä. Hän oli nähnyt kuninkaan vain käytävillä ohimennen.
"T-Teidän korkeutenne... minä, anteeksi, minä en... pu-puhu kaunista kieltänne." Elodie sopersi, muistaen samalla niitä muutamia kohteliaisuuksia joita Perian oli hänelle opettanut. Tyttö pysyi edelleen kummarruksessa, samalla puristaen rättiä tiukasti kädessään, siitä tippasi vettä hiljalleen lattialle.
Elodie tahtoi kysyä miksi kuningas oli täällä, mutta se olisi muiden asioihin sekaantumista ja hän ei todellakaan tahtonut sekaantua kuninkaan asioihin.

//Älä nyt väkivaltaiseksi ala :D //
Janni
 

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Elo 2014, 02:03

Elodien reaktio monarkin kohtaamiseen oli huvittava. Voi kun olisi ollut joku tapa, millä sen olisi voinut ikuistaakin. Huvittunut hymy - jonka virneeksi saattoi myös laskea - kohosi kuninkaan kasvoille, tuon katsellessa Elodien hätäistä anteeksipyytelyä ja kumartelua. Sentään tyttö osasi käytöstapoja, vaikkei heidän kieltään puhunutkaan.
"hmm'm.. Olihan se arvattavissa. Sinun kaltainen metsän asukki tuskin osaisi puhuakaan ollenkaan, ellei joku kiltisti olisi opettanut" Aran kävi hymähtämään kumartuessaan paremmin kasvotusten sarvipäisen kanssa, puheen vaihtuessa yleiskieleksi. Olihan sekin omalla tavallaan kettuilua toisen osalta, tuolla lailla nyt kumartua puhumaan pienemmälleen. Siropiirteisenkomean naamansa kuningas kävi tunkemaan ehkä turhankin lähelle pientä sarvipäätä, selvästikään välittämättä tytön henkilökohtaisesta alueesta ollenkaan.
"Se teissä sorkkajalkaisissa kiehtookin. Osa teistä osaa olla sivistyneitä, kun toiset taas ovat... eläimen tasolla" Haltia hymisi. Tosin, kuka hän fauneja oli vähättelemään, kun sattui makaamaan yhden kanssa. Mutta sehän taas ei ollut kenenkään ylimääräisen tiedossa ja se tulisi myös pysymään niin.

"Kuulin, että Perian on palkannut sinut sorkkiaan kiillottamaan" Kuningas kävi jatkamaan vetäytyessään kauemmaksi, vilkaisten lattialle muodostunutta lätäkköä, joka rätin pienistä pisaroista oli alkuaan ottanut.
"Luulisi, että kaltaisellasi älykkäämmällä yksilöllä olisi jonkinlaista tasoa ja itsekunnioitusta... Ryhtyä nyt toisen palvelijaksi ruokapalkalla" Askel kävi viemään poispäin faunista, Aranin astellessa pitkin huonetta, katsellen ympärilleen, aivan kuin ei ennen olisi oman hovinsa huoneita nähnyt...
"Mutta toisaalta, kuka nyt paikasta hovissa kieltäytyisi..." Äänensävystään saattoi huomata sen, ettei kuningas varsinaisesti arvostanut sorkkajalkaista nuorta neitoa. Aran ei pitänyt pahemmin muista roduista, kuin haltioista, vaikka tulikin toimeen mitä kummallisempien taruolentojen kanssa... Mutta ihmisiä haltia ei arvostanut yhtään. Oli kai siis onni, ettei Elodie sentään ihminen ollut. Siitä Perian olisi saanut kuulla jo ajat sitten.


// Pakko, pitäähän sitä välillä purkaa aggressioitaan. Katso ähähä vastasin sulle >:3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Elo 2014, 08:43

//Oli siis hyvä et lähin nukkumaan sukkelaan, muuten en ois voinu sietää olla kirjottamatta ja sit ois pitäny valvoa yli kahteen :D //

Aran vaihtoi kielensä yleiskieleen, mutta Elodie oli varma ettei tuo toistanut enää itseään. Tyttö ei vastannut kuitenkaan mitään, kuningas vain ilmaisi mielipiteensä, johon hänen ei pitänyt puuttua, eikä pikku fauni edes uskaltanut. Hän ainoastaan rohkeni suoristautumaan ja nostamaan arkaa katsettaan miehen puoleen ja yllättyi jälleen, Aran oli todella lähellä, silmäillen hän arvioivasti. Vaisto käski Elodieta ottamaan askeleen taemmas, järki kielsi häntä. Kuningas jatkoi arvosteluaan ja kuulosti jo hivenen siltä että puhui itsekseen, kuin tyttö ei olisi edes samassa tilassa tuon kanssa. Mies olisi monen korvaan kuulostanut inhottavalta, mutta naiivi Elodie antoi toisen käytöksen kyllä anteeksi,miehellä oli varmasti hyvä syy kohdella häntä näin. Mutta se ei kuitenkaan tarkoittanut etteikö fauni tuntenut oloaan epämukavaksi.

"K-Kyllä teidän korkeutenne." Elodie vastasi kuninkaan vaihtaessa puheenaiheen Perianiin ja siihen kuinka tuo oli palkannut tytön palvelijakseen, joka hitusen helpotti tytön oloa, mutta vain hetkeksi. Aran palasi takaisin vähättelemään häntä, Elodielta puuttui itsekunnioitusta, jossa hän itse ei nähnyt mitään vikaa... mutta jos itse kuningas oli tuota mieltä, kenties hän oli väärässä?
Janni
 

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Elo 2014, 04:02

Elodie oli kovin hiljainen. Hyvä sinällään, Aran ei kestänyt niitä alamaisia jotka kävivät väkisin suutaan aukomaan ja laukomaan näsäviisauksia tai ylipäätään kommentteja päin hänen kasvojaan. Siinä mielessä Aran piti Elodiesta, tuo osasi hiljaa silloin kun vaadittiin. Tai ainakin näin alkuunsa... Tietenkin Aran halusi testata, missä faunin raja meni, jos sellaista edes oli. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka fauni suuttuisi, jos moiseen oli edes kykenevä.
Elodie oli myös kovin myöntyvä, sen pahemmin sanomatta mitään vastaan, silloin kun suunsa avasi. Sehän tietenkin miellytti haltiaa, joka nyt oli löytänyt tiensä lähimmälle nojatuolille ja kävi istahtamaan alas, kuin olisi omistanut koko huoneen. Tai no, hänhän omisti, tämä oli hänen linnansa. Toinen jalka nousi toisen päälle, Aranin ottaessa jokseenkin epäryhdikkään asennon nojatuolissa. Selkä painettiin vasten selkänojaa ja toinen käsi kävi laskemaan kyynäreen vasten käsinojaa. Samaisen käden kämmen kävi painumaan kevyesti nyrkkiin ja haltia kävi nojaamaan päänsä vasten kyseistä nyrkkiä kevyesti. Yhä hymyillen, turhankin määrätietoisena ja huvittuneena tilanteesta.

"Lienee turha kysyä tiedätkö, kuka olen..." Aran aloitti miellyttävän matalalta puhuen "Sietäisikin tietää. Olisit saattanut joutua vaikeuksiin, jos minua et olisi tunnistanut".
"Oletan, että olet viihtynyt hovissani...?" Kuningas kävi yllättäne kysymään, ehkä turhankin ystävällisesti. Hän hymyili, vaikutti miellyttävältä, mutta jos haltiaa kävi katsomaan kasvoihin, syvälle silmiin, huomasi kyllä sen kuvotuksen ja vastenmielisyyden, mitä siniverinen koki moista sorkkajalkaista mitättömyyttä kohtaan. Tosin, jotta moisen saattoi huomata, piti myös osata etsiä moisia tunteita. Sitä Aran ei tiennyt, oliko Elodie tottunut tunnistamaan halveksuntaa ylimystön - joka osasi kauniisti tunteensa verhota - katseista...


// :-----DDD Ei mun ja vastausten takia kannata valvoa (D Mutta katso, ota kello neljän vastaus. PITI MUUALLE VASTATA MUKA EKA MUTTA TÄÄLLÄ OLEN TAAS //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 30 Elo 2014, 13:15

Elodie seurasi epävarmalla katseellaan Arania, joka asettui istumaan nojatuoliin kuin omaansa, joka toisaalta oli kuninkaan oma. Tyttö siis pysyi hiljaa, ollen valmis vastaamaan jos jotain kysyttäisiin, eikä mies näyttänyt olevan aikeissa vielä lähteä.
"Totta kai teidän korkeutenne." Elodie vastasi ensimmäiseen kysymykseen, tällä kertaa hivenen varmutta äänessään. "Perian herra on o-opettanut minua hyvin." Tyttö lisäsi miehen kommenttiin. Elodien katse oli harhaillut kokoajan lattian suunnassa, mutta kuninkaan kohteliaampi kysymys sai tämän vilkaisemaan miehen kasvoja. "Kyllä pidän siitä kovasti... S-Se on paljon parempi kuin kaupungin kadut." Fauni vastasi, mutta tajusi kiireesti mitä oli mennyt sanomaan. "M-Mutta siis, e-ei teidän kaupunkinne kaduissa ole mitään vikaa!" Elodie henkäisi hivenen tärisevällä äänellä. Miksei hän vain vastaillut kyllä tai ei?

//No sulla on ollu pitkä yö! :D //
Janni
 

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 17 Syys 2014, 22:00

"Selvästi hän ei ole opettanut vielä tarpeeksi... Minun ei pitäisi joutua puhumaan yleiskieltä alamaisilleni omassa linnassani. Täytynee huomauttaa sorkkajalkaiselle tästä puutteesta opetuksesi suhteen" Aran kävi hymisemään, katsellessaan tarkasti sorkkajalkaista, selvästi yhä arvostellen silkalla katseellaan faunia.
Elodien mainitessa kaupungin kadut haltian katse kävi avartumaan, mutta sarvipäisen lisäyksen myötä virne kasvoilla kävi kaksinkertaistumaan. Ei tyttö tyhmä ollut, osasi sentään korjata puheitaan ennen kuin Aran niistä olisi käynyt huomauttamaan. Varmasti haltia olisi kysynyt, että oliko hänen kaupunkinsa kaduissa muka jotain vikaa, mutta fiksusti fauni oli välttänyt moiset tukalat kyselyt lisäyksellään. Hienoa, mielenkiintoista.

"Aivan, aivan" Aran kävi hymisemään, antaessaan naamansa palautua jälleen peruslukemille, siihen kovin peittelevänlempeään hymyyn.
"Kai Perian on neuvonut sinua tottelemaan jokaista käskyäni?" Haltia kävi vaihtamaan aihetta, selvästi mielessään jotain ei niin kovin mukavaa Elodien nöyryyttämiseksi. Siinä Aran oli hyvä, alaisten nöyryyttämisessä, silloin kun kansan ja yleisön silmä vältti. Lavalla kuningas oli rakastettava ja koko kansan suosikki, mutta näin kulissien takana Aran ei pahemmin käynyt peittelemään omaa, jokseenkin jopa sadistista puoltaan.

// Niin oli. JA ANTEEKSI KESTO YHYYY T_T //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Syys 2014, 22:41

//Noh noh noh, hys hys hys, ihan rauhassa vain ei tässä kiire ^u^ ... *kihisee innosta päästä taas kirjoittamaan*//

Elodie itse ei ymmärtänyt mikä yleiskielen puhumisessa oli niin vastenmielistä, suurin osa Cryptiä luultavasti puhui sitä. Ei siinä hänessä ollut mitään vikaa, se oli kieli joka yhdisti monia rotuja ja kansoja. Fauni ei kuitenkaan tuonut mielipidettään julki, pysytteli vain hiljaa, yrittäen antaa edes pienen kohteliaan silmäyksen Araniin.

Puheenaiheen kuningas vaihtoi käskyjen noudattamiseen. Ensimmäisenä Elodien mieleen muistui Perianin sanat, ettei hänen tarvinnut palvella muuta kuin tuota, mutta kyseessä oli kuningas. Aran oli Perianin työnantaja, ehkä jotain suurempaakin. Tyttö tosin pelkäsi kuningasta sen verran, ettei voinut muuta kuin myöntyä. "Hän..." Fauni aikoi sanoa ettei satyyri ollut neuvonut häntä tottelemaan Arania, mutta hän kyllä tekisi mitä mies tahtoi. Perian kuitenkin saattaisi joutua vaikeuksiin sen takia. "Kyllä, hän on... Teen kyllä mitä tahdotte." Fauni sai lopulta vastatuksi, antaen vielä pienen myöntyvän kumarruksen.
Janni
 

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Syys 2014, 15:29

Vaikkei fauni sitä ääneen sanonut, saattoi Aran tuon ajatuksista noukkia tytön mielipiteen yleiskielenpuhumisesta. Aranin teki mieli käydä kommentoimaan moista ajatusmaailmaa tämän asian suhteen, mutta jostain syystä kuningas päätti olla takertumatta siihen. Typerä sarvipää ei vain ymmärtänyt, kuinka yleiskieli tuntui karskilta ja hiomattomalta haltioiden korvaan. Se oli barbaarinen, ruma kieli, joka oli levinnyt Cryptiin vasta ihmisten saapumisen jälkeen paremmin... Ja tuttuun tapaansa, Aran vihasi kaikkea, mikä oli ihmisten aikaansaannosta.

Jälleen kerran Aran odotti nätisti, että Elodie kävisi vastaamaan hänen esittämään kysymykseen, johon vastaaminen vaati tällä kertaa hetken pohtimista. Jos Aranilta kysyttiin, vastauksen olisi pitänyt tulla sillä samalla sekunnilla, sillä siihen kysymykseen oli vain yksi oikea vastaus: Oli satyyri sanonut mitä tahansa, piti Elodien silti totella itse monarkkia.
"Joten jos käskisin sinun nyt riisua, sinä myös riisuisit?" Virne kävi jälleen muuttumaan astetta ilkeämmäksi, Aranin esittäessä jatkokysymyksensä sarvipäiselle, jääden odottamaan tuon reaktiota ja vastausta.


// Senkin kihinäkalle siellä niin (D ÄLÄ HUOLI OTA TOINEN VASTAUS Jossa Aran on total dick //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Syys 2014, 16:13

Elodie jäi tuijottamaan kuningasta, kuin ei olisi varma kuulemastaan. Riisuutua, tässä tuon silmien alla? Tyttöä se ei tietenkään haitannut, mutta eikö sivistyneisiin tapoihin kuulunut alastomuuden häpeäminen? Tyttö myös pisti merkille että Aran vain kysyi riisuitusiko tyttö, se ei ollut käsky... vielä.
"Jos te niin tahtoisitte." Elodie lopulta vastasi, jääden odottavasti tuijottamaan kuningasta. Kyllä hän tiesi sen käskyn tulevan, mutta hän ei niin tekisi ennen kuin olisi sen kuulunut. Ei hän mitään tehnyt väärin.

Elodie ei kuitenkaan voinut kieltää inhottavaa ajatusta mielessään. Mitä Perian ajattelisi?

//Uuuuuu Aran... eikun siis, what a dick! //
Janni
 

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Syys 2014, 16:54

Elodie ei käynyt vastaamaan kieltävästi kuninkaan esittämään kysymykseen. Hyvä, tiesi tyttö paikkansa, vaikka varmasti moinen kysymys oli tavalla jos toisellakin omituinen. Joku olisi saattanut suivaantua tai tuntea itsensä huomattavasti vaivautuneemmaksi moisen kysymyksen suhteen, mutta sarvipäinen tuntui olevan vain hämillään moisesta, ymmärtämättä pahemmin kysymyksen tarkoitusperää. Mikä ihme näillä sarvipäisillä sorkkajaloilla oli alastomuuden suhteen... Kaikki mokomat - jotka Aran tiesi... kaikki ne kolme - tuntuivat olevan kovin avoimia ja hyväksyviä sen suhteen. Toisaalta olihan se ymmärrettävää, mutta samalla moinen ajatusmaailma vei oman hupinsa pois sorkkajalkaisten kiusaamisesta.

"Niin sinun kuuluisikin" Haltia hymähti, samalla kun kävi toisella kädellään viittomaan Elodieta tulemaan lähemmäksi.
"Joten riisu" Kuului käsky lähes saman tien hymähdyksen jälkeen, haltian näyttäessä kovinkin omahyväiseltä.


// MEGA DICKKU. Älä huoli kyllä se Perian kohta saapuu valkeilla koivillaan pelastamaan //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Syys 2014, 17:15

Elodie hengitti syvään, kuultuaan sen mitä oli odottanut. Hän otti vielä muutaman askeleen lähemmäs Arania tuon viittoessa, mutta tajusi pitelevänsä rättiä edelleen kädessään ja kävi asettamassa sen sankon reunalle, ennen kuin palasi paikalleen. Elodien ilme ei ollut nolostunut, enemmänkin hivenen vaivaantunut. Sirot kädet avasivat ensimmäisenä esun rusetin takaa, jonka fauni sitten riisui pois yltään, tiputtaen sen lattialle. Sen jälkeen oli mekon vuoro, se oli takaa kiinni nyöreillä, joita löysäämällä mekko miltei valahti tytön yltä lattialle esiliinan seuraksi. Perian oli opettanut Elodieta käyttämään alusvaatetusta, mutta tämä oli vain suostunut käyttämään alushousuja, rintaaluetta tukeva korsetti oli aivan liian tukala hänelle ja noh, ei hänellä ollut paljoa mitään mitä tukea.

Siinä nyt Elodie seisoi ilman mitään vaatetusta. Kädet tyttö vei eteensä, katseen harhaillessa jälleen lattian rajassa.

//Sitä odotellessa! :D Ja kenties K:ta laitan titteliin? //
Janni
 

Re: Hooves III K-Varoitus || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Syys 2014, 01:58

Mitään sorkkajalkainen ei käynyt sanomaan kuninkaan vaatimukseen, mikä oli ihan oikein. Mikäli Elodie olisi vastaan käynyt väittämään tai kyseenalaistaneen käskyn, olisi siitä seurannut jotain paljon pahempaa, mitä tytölle nyt oli tiedossa. Nöyrästi fauni kävikin vaatteitaan vähentämään, jahka oli käsissään olleen rätin vienyt pois. Oli Elodie myös lähemmäksi askeltanut, kuten äänetön käsky oli käynyt... Tyttöhän oli harvinaisen tottelevainen.

Katse kävi kuitenkin tarkasti seuraamaan, kuinka sarvipäinen kävi riisumaan vaatteet yltään sen pahemmin mukisematta. Aran katsoi ja halusi myös Elodien olevan tietoinen siitä, että hän katsoi ja tarkkaan. Alati arvioiden ja tarkkaillen, selvästi tarkistaen sorkkajalkaisen alastonta kehoa päästä sorkkiin, kun kaikki kangaskappaleet olivat yltä karisseet.
"En olettanutkaan mitään merkittävää" Aran kävi tokaisemaan harvinaisen röyhkeästi toisen kroppaa arvostellen, sarvipäisen pitäessä katseensa kovin tiiviisti lattianrajassa.
"Mutta ottaen huomioon mitä rotuisesi yleensä näyttävät, niin ei paha... Kelpuutettava, jos niin voisi sanoa" Monarkki jatkoi "Tule lähemmäksi..." Käsky kävi, samalla kun Aran otti paremman asennon tuolissaan, tehden tilaa sorkkajalkaiselle tulla aivan tuoliin kiinni, mikäli tuo niin lähelle uskaltautuisi. Virne kuninkaan kasvoilla kyllä kertoi selvästi, että se oli juuri, mitä haltia halusi. Suorastaan haastaen sarvipäistä tulemaan niin lähelle, kuin mahdollista.


//kyllä se kohta joo. Ja kyllä, K-varoitus on hyvä nyt kun Aran on kyseessä 8))))) kato taas vastaan yöllä //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves III K-Varoitus || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2014, 10:40

Kuningas ei kierrellyt kommenttiensa kanssa, tuo vain totesi totuuden mukaisesti mitä näki. Se ei kuitenkaan näyttänyt hetkauttavan Elodieta, ei hänen tarkoituksensa ollut miellyttää Arania, ainoastaan Periania... Pienipuna kohosi tytön poskille tämän tajutessa mitä oli juuri ajatellut ja hän yritti karistaa ajatuksen mielestään, kohottaen katseensa kuninkaaseen, joka soi pientä kehua hänelle vertailessaan häntä yleisesti muihin rodun edustajiin.
Tytön katse värähti Aranin käskiessä hänrtä tulemaan entistä lähemmäs. Fauni seisoi nyt sopivalla katselu etäisyydellä, mutta jos hän ottaisi yhdenkin askeleen lähemmäs, olisi hän kosketusetäisyydellä. Elodie oli jo ymmärtänyt, ettei mies häpeäisi tekemään mitään, ainakaan näin kahdenkesken.

Fauni kuitenkin tiesi edelleen ettei voisi kieltäytyä kuninkaan käskystä, joten varoen tämä otti askeleen yli vaatteiden, jos toisenkin. Tyttö seisoi lähellä Aranin polvia, näyttäen kunnolla pelokkaalta ensimmäistä kertaa. Mielikuvat jostain kaukaa saivat Elodien jännittymään kauttaaltaan.

//No kappas vain, yökukkuja! :DD //
Janni
 

Seuraava

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron