Veretömät vastakohdat [sovittu]

Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Veretömät vastakohdat [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 04 Joulu 2010, 23:40

Splinter ja Kija

"Kija! Nyt heti takaisin!", nuoren velhonalun ääni kantautui metsän puiden lomasta, samalla kun kuului iloista lapsen naurua. Lumi oli satanut isoina kinoksina maahan, ja pieni jäävelhon alku, sekä vielä pienempi vettenhenki olivat ottaneet kävelyn katsoakseen valkoista maailmaa tarkemmin... Kunnes Kija oli pujahtanut Splinterin takin kaula-aukosta suoraan maahan, ja lähtenyt juoksemaan niin lujaa kuin pienistä tassuista pääsi, nauraen jotain hipasta. No nyt sitten leikittiin hippaa, ainoastaan paljon vaarallisemmalla alueella kuin kannattaisi. Sota oli iskenyt, Splinter tiesi sen. Ja hän tiesi myös, että taruolennot tapettaisiin ensisilmäykseltä, varsinkin jos sattuivat pomppimaan metsän ulkopuolella. Kija oli vielä niin pieni... se ei ymmärtäisi vaaraa vaikka se näyttäisi sille hampaansa! Kamalat ajatukset pyörivät Splinterin päässä, tuon miettiessä kuinka Kijalle kävisi jos se ihmiseen törmäisi...

Huudot metsästä kuullostivat ehkä ulkopuolelta katsottuna aavemaisilta.... pieni, hento kikatus ja kovempi, nuoren miehen ääni, molemmat kuuluivat pitkin metsän puita.... Ja yllättäen, kaikuminen lakkasi, kun hento karvapallo juoksi metsästä ulos, suoraan syvempään hankeen. Kijan vauhti hiljeni, sen tehdessä loikkia syvässä lumessa. Nuori velho huomasi sen, ja nappasi vesihengen syliinsä.
"Kija, älä tee noin! Mitä jos täällä olisi ollut ihmisiä, mitä sitten? Minullakin on rajani taistelujen kanssa...", Splinter selitti karvapallolle parhaansa mukaan, katsoen vakavana pikkuista silmiin.
"Eihän Splinterin tarvitse taistella, siinähän voi sattua! Miksi Splinterin edes pitäisi satuttaa toisia, jos Kija vähän leikkii?"
"Koska ihmiset... eivät pidä taruolennoista...."
"Mutta pitäähän Splinterkin Kijasta!", Kijan viaton hymy sai Splinterin miltein itkemään, mutta nuori piti pintansa. Itkeminen oli lapsille, ja sellainenhan Splinter ei ollut!

[[Chëu ja Gary tänne päin ^^ ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 05 Joulu 2010, 19:51

Gary

Gary oli huomannut sinä aamuna, että oli taas tulossa yksi talven hienoimmista päivistä. Ilma oli kirkas ja ulkona oli pakkasta juuri sopivan verran, että se nipistelisi poskia muttei palelluttaisi sen enempää. Siinä oli syyt, joiden takia hän lähti mökistään leveä virnistys kasvoillaan ja suuntasi kulkunsa kaupungin ulkopuolelle, metsään. Mennessään hän kietoi takkinsa tiukemmin ympärilleen pitääkseen lämpöä yllä ja hieroi lapasten peittämiä käsiään yhteen.

Sillä hetkellä Garysta tuntui, ettei mikään olisi voinut horjuttaa hänen hyvää oloaan, mutta miettiessään asiaa hänen ajatuksensa kuin itsestään kulkeutuivat kaikkeen huonompaan. Ihmisten ja haltioiden väliseen kurjaan, mielettömään sotaan. Hymy hiipui Garyn kasvoilta ja niille kohosi pettynyt ja vihainen ilme. Hänen askeleensakin muuttuivat; nahkaiset saappaat talloivat kiukkuisesti hankea. Hän seisahtui metsän reunamille ja rupesi murjottamaan käsivarret ristittyinä rinnalle, kunnes tajusi miten hölmöltä se varmasti näytti.

Gary ryhdistäytyi ja ravisteli käsiään. Hän pakotti itsensä ajattelemaan muita asioita ja ryhtyi viheltelemään hilpeää sävelmää potkiskellen lunta edestään. Pian hän taas virnisteli itsekseen kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja jatkoi kulkuaan syvemmälle metsään. Vähän ajan kuluttua hän heittäytyi hetken mielijohteesta selälleen lumeen ja sulki silmänsä.

Gary ajatteli, että hänen täytyisi saada tunnelmaa siihen hetkeen ja käytti mielikuvitustaan. Hän muisti äidin joskus kauan sitten laulaneen talvi-iltoina rauhallista laulua, jonka hän nyt palautti mieleensä ja antoi kaikua ajatustensa holvikäytävissä. Laulu kertoi rauhasta ja rakkaudesta ja ilosta. Se oli haavekuvaa nyt sodan aikana. Se oli jotain, jonka monet ihmiset olivat jo unohtaneet menettettyään toivonsa sodan ja vihanpidon päättymisestä haltioiden ja ihmisten välillä. Mutta se oli myös toivo niille, jotka uskoivat siihen, että sota voisi joskus päättyä.

Gary oli niin ajatuksiinsa vaipuneena, ettei hän kuullut lähestyviä ääniä jostain oikealta puoleltaan. Vasta kun äänet olivat melkein vieressä, Gary havahtui säikähtäen ja kompuroi lumihangesta pystyyn.
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 05 Joulu 2010, 20:08

Splinter ja Kija

Kija huomasi vieraan ensin.
"Kaveri!", Kija huudahti heti ensimmäisenä, samalla kun Splinter painoi tytön suun kiinni ja otti heti takapakkia ilmiselvästä ihmisestä. Ei hitto, tätä hän nyt VIIMEISEKSI tarvitsi! Ja Kija luuli tuota hänen ikäistään nuorta poikaa kaveriksi... voi elämä... Splinterin oranssinsävyiset silmät selasivat toista nopeasti, ettei tuolla kai ollut asetta.... Ei ainakaan näin ensisilmäyksellä. Mutta mikään ei taannut ettei tuolla ollut piilotettuna jotain... tai että Splinter oli joutunut lumisokeaksi hangen loisteesta. Kija kikatti, ja heilutti häntäänsä iloisena.
"Leikitäänkö? Liekitään hippaa, Splinter on siinä hyvä!", vesihenki ilmoitti, huomaamatta että Splinter oli aika varautuneella päällä. Tottakai sitä olisi varautunut jos oltiin lähellä vihollisen maita.... Tuohan saattaisi huutaa apua....
"Tuota... me tästä lähdetäänkin.... ", velho sanoi ottaen muutaman askeleen taaksepäin vielä, Millään ei jaksaisi ruveta tappelemaan. Velho voittaisi aika varmasti tämän erän, vaikka aika rimpula olikin, mutta hän ei ollutkaan tavallinen rimpula!
"Häää!? Ei vielä!", Kija huudahti samantein, loikaten taas Splinterin otteesta ja juosten uuden pojan jalkojen juureen häntä heiluen. "Kija tahtoo leikkiä vielä!"

[[ja facepalmataan tälle minun tyngälle.... ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 06 Joulu 2010, 16:21

Gary

Toivuttuaan ensisäikähdyksestä Gary tarkasteli edssään olevia henkilöitä. Toinen heistä oli suunnilleen saman ikäinen poika kuin Gary ja toinen jokin pikkuruinen taikaolento, joka juuri sillä hetkellä huudahti jotain. Kaveri, Gary tajusi. Häh, tuo olento luuli häntä kaveriksi. No mikäs siinä. Gary huomasi toisen pojan katselevan häntä kiireestä kantapäähän ja pidättelevän samalla kikattavaa otusta sylissään, joka ilmoitti haluavansa leikkiä hippaa. Gary ei muistanut, milloin hän viimeksi on nähnyt taikaolennon ja hän alkoi kiinnostua heti. Lisäksi hän ei ollut pitkään aikaan tavannut ketään itsensä ikäistä ihmistä, vaikka hän huomasikin ettei poika ollut puhdasverinen ihminen, eikä välttämättä ihminen ollenkaan.

Poika alkoi selitellen perääntyä olento yhä sylissään, eikä Gary kerennyt sanoa mitään. Samassa pikkuinen taikaolento kuitenkin hyppäsi pojan sylistä ja juoksi suoraan Garyn jalkoihin. Se alkoi hypellä siinä ja sanoi tahtovansa leikkiä vielä. Gary katseli sitä hetken ja sitten hänen suupielensä alkoivat verkaalleen liikkua korvia kohti. Vaikka hän ei tiennyt yhtään, miten tällaisissa tilanteissa piti toimia, hän kyykistyi ja ojensi molemmat kätensä varovasti olentoa kohti. Hän vilkaisi toista poikaa ja selitti: "Ei- ei minua haittaa se että te olette täällä. On vain hauskaa... tai siis, että älkää antako minun häiritä. Ja itse asiassa voisin ihan mielelläni leikkiä vähän."

Gary hymyili leveästi ja nosti olentoa tarkkaillen samalla pojan reaktiota, ettei olisi liian tuttavallinen. "Keitä te olette, jos saan kysyä?"

[No ei haittaa ku mulla itelläkää ei oo mikään romaani.. (: ]
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 06 Joulu 2010, 18:49

Splinter ja Kija

Splinter vain manasi huonoa onneaan, toisen pojan kyykistyessä ja ojentaen molemmat kätensä. Kija innostui, juosten yhden kerran toisen ympäri ja loikaten sitten syliin.
"Kii!"
Splinter katsoi kauhuissaan mitä seuraavaksi tapahtuisi, mutta toinen vakuutti ettei ollut tekemässä mitään heille... Kuuleppas poika - hyvä Splinterin oli sanoa toista pojaksi kun oli tuota vähän lyhyempikin - olet itse suurimmassa vaarassa. Velho päätti kuitenkin esittää ettei ollut sen pahempi uhka kuin miltä näytti...
"Ki!? Ihan oikeasti!? Mahtavaa!", Kija ilmoitti, kun tämä toinen poika sanoi että voisi ihan mielellään leikkiä. Splinter huokaisi, ja vilkaisi metsään päin. "Kuule, vaikka olisikin mukava jäädä rupattelemaan, en kaipaa petturin mainetta....", poika mutisi itsekseen, eikö hänestä jo kauas näkynyt että hän ei ihmisten riveihin kuulunut? Kija yhtäkkiä tuhahti Splinterille.
"Splinter on arkajalka!", tyttö huudahti moittivasti, ja velho nytkähti, huokaisten sitten. No ei sitten! Poika kyseli keitä he olivat...
"Kija on Kija! Ja Splinter on velho!", tyttö huudahti onnessaan.
"Aloitteleva...", Splinter mutisi hiljaa vastaukseksi siihen. Katse nousi sitten takaisin toiseen poikaan, ja tuon vihreisiin silmiin. Ei tuo vaaralliselta tosin näyttänyt... kapinallisen mieli alkoi tehdö nousujaan hänen ajatuksistaan. Entäs sitten jos pari nuorta tämän saaren vastakkaisilta puolilta tapaisivat eivätkä tappelisi tai perääntyisi samantein?
"Sinä?"

[[vastin kirjottaminen olisi helpompaa jos ei tekisi viittä muuta asiaa samaan aikaan x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 07 Joulu 2010, 17:05

Gary

Toinen poika vaikutti hieman varautuneelta, eikä Gary oikeastaan ollut muuta odottanutkaan. Toiset olivat ilman muuta haltioiden puolella, Gary ajatteli, ainakin ulkonäkönsä perusteella. Ja nimet olivat Kija ja Splinter, ja poika oli kuulemma aloitteleva velho. Gary hätkähti jotenkin sisäisesti, ja mietti että hänen täytyisi olla edes vähän valppaana, kaiken varalta.

"Minä olen Gary-Caél, mutta ihan käytännöllisyyden vuoksi haluaisin että minua kutsuttaisiin vain Garyksi", Gary vastasi Splinterin kysymykseen. "Ja sanon ihan ensimmäiseksi, että en ole tavallaan mukana tässä sodassa, jos olet siis haltioiden puolella. Olen tavallaan puolueeton." Gary nyökytteli sanojensa vakaudeksi päätään ja hymyili vilpittömästi. "Tarkoitan, että minä en ainakaan omasta mielestäni ole teille uhka. Mutta jos ajattelet niin, voinhan minä lähteäkin."

Gary oli vähän aikaa hiljaa ja virnisti Kijalle. Sitten hän jatkoi: "Mutta jos ei haittaa niin minä voisin kyllä leikkiä Kijan kanssa, koska minulla tulee aika harvoin nähtyä taikaolentoja. Jos siis sinua ei se suinkaan haittaa." Gary katsoi Splinteriä kysyvästi suoraan silmiin.

Garylle tuli mieleen, että hänen omalla mittapuullaan hän ei ehkä ollut kovin tuttavallinen, mutta hän oli huomannut usein, että hänen oma mittapuunsa poikkesi melko paljon normaalista.

"Ja itse asiassa, on aika pitkä aika siitä kun olen viimeksi jutellut jonkun kanssa. Minusta olisi mukavaa saada vähän seuraa." Nyt Gary hymyili leveästi Splinterille, kuin jollekin ihmiselle joka olisi ollut jo pitkään hänen ystävänsä.

[jep, mullakii meni tossa edellisessä viestissä varmaa kolme tuntii ku tein kaikkee muuta samalla.. :D]
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 21 Joulu 2010, 18:22

Splinter ja Kija

Poika esittäytyi Garyksi, ja alkoi heti sen jälkeen vakuuttelemaan että oli puolueeton... Ja että hän ei olisi isokaan uhka. Splinter naurahti automaattisesti.
"Jos sinä olisit uhka, niin minä olisin jo kuollut ennen ensimmäistä askeltani.", velhonalku hymyili vinosti Garylle. Kädet menivät itsevarmasti lantioille, ja velho kallisti päätään pienen hymyn kera.
"Hyvä on, jos kerta Kija tahtoo että jäädään, ja sinä vakuutat ettet ole mikään vaara, niin en usko että minua vedetään hirteen pienestä hetkestä. Vai?", jäävelho katsoi ympärillensä, ja istahti sitten kaatuneen puunrungon päälle, pyyhkäisten lumet sen päältä ensin. Kija kikatti innoissaan, hännän heiluessa kuin pölyhuisku. Ainakin joku heistä oli onnellinen...

Splinter risti jalkansa, ja asetti kätensä puuskaan, nojaten sitten polviinsa. Hän katsoi tarkkailevasti kuinka Kija loikkasi Garyn käsivarsilta alas ja alkoi pomppimaan syvässä hangessa. Mitäs hänen pitäisi tässä tilanteessa tehdä, alkaa leikkimään lumisotaa? Sen sodan voitosta ei olisi epäselvyyksiä...
"Olet sitten onnekas, taruolennot eivät mieluusti tule liian lähelle kylää. Tämäkin oli silkka vahinko, kiitos tuon yhden joka ei tajua tilannetta.", velho tokaisi, ja viittasi noepasti vesihenkeen. Garyn tuttavallisuus oli kyllä uutta Splinterille, mutta eikai sille mitään voinut. Haltiat kun olivat jostain syystä hiukan etäisempiä, jos ei paria poikkeusta laskettu, ja ihmiset... no huonoja kokemuksia vain, ainakin tähän asti.

[[Miten minä muistin että olin jo vastannut tänne? <_<' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 28 Joulu 2010, 15:34

Gary

Gary katseli virnistys naamallaan Kijan hyppelehtimistä ja kuunteli samalla Splinterin juttelua. Hänestä oli hauska tavata uusia henkilöitä ja pysähtyä välillä tekemään jotain tavallisesta poikkeavaa, kuten leikkiä vesihengen kanssa.

Splinter sanoi hänen olevan onnekas ylipäätänsä tavatessaan heidät. "No ei se minua kyllä haittaa yhtään. Ihan mukava vaihteeksi nähdä uusia kasvoja, niin ei kyllästy välillä tähän elämään. Kaupungissakin ihmiset ovat yksiä hapannaamoja, jotka eivät osaa pitää hauskaa. Tai sitten vika on minussa. Saatan olla puolueeton, mutta en ole koskaan nähnyt haltioiden kaupunkia, niin en osaa oikeastaan verrata heitä ihmisiin." Gary pidätti hymyään, koska mielessään hän kuitenkin ajatteli vian olevan muissa ihmisissä. Eihän kukaan yleensä ajattele olevansa itse väärässä, ja pitävän silti kantaansa, vaikka huomaisi toisen olevan oikeassa.

Gary istahti lumeen ja tuiskautti pienen lumipyryn nauraen Kijan suuntaan. Sitten hän kirjoitti nimensä lumeen eteensä. "Jos ei yhtään haittaa että utelen, niin kuka sinä oikeastaan olet?" hän kysyi lopulta Splinteriltä. "En siis tarkoita nimeäsi vaan siis minusta olisi mielenkiintoista tietää minkälaisen henkilön kanssa olen tekemisissä."

[Miten tästä nyt näin lyhyt tuli??]
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 08 Tammi 2011, 18:09

Splinter, Kija

Yllätyksekseen, Garylta löytyi hiukan samoja piirteitä kuin pieneltä jäävelholta. Tuokin kyllästyi samoihin piireihin, eikä ilmeisesti pitänyt myöskään ilmeettömistä kasvoista... Gary kyllä myönsi että vika saattoi olla osittain hänessä, ja Splinter naurahti yllättävän makeasti.
"Minä taas olen viimeiset pari vuotta asunut haltioiden parissa, muutoin olen ollut vain yhden ihmisen kasvatuksessa, niin että minulla ei ole kovinkaan paljoa kokemusta toisista ihmisistä. Nekin harvat kerrat ovat jättäneet vain arpia tai pahan maun suuhun, mutta yksi asia on varma: Ihmiset ovat vähän railakkaampia kuin haltiat.", poika kertoi, hymyn valaistessa kasvoja.

Kija juoksi taas, upoten lumihankeen taas kuononsa myöten, mutta möyri kohta ulos pienestä kuopastaan, aivastaen. Jäävelholta kirposi taas nauru tuolle hullunkuriselle näylle. Gary kysyi tarkemmin kuka Splinter oli. Poika hymähti kevyesti uudestaan.
"Orpo, jonka kasvatti pimeä maagi, ja jonka otti hoiviinsa haltia, kun tilanteeni alkoi menemään tukalaksi sen velhon alaisuudessa. Katsotaans, en ole myöskään täysiverinen ihminen, vaikka siltä näytänkin. Kelpasiko?", oranssein silmin varustettu nuori virnisti Garylle. Kija vispasi häntäänsä hangella.
"Ja sinä?"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 19 Tammi 2011, 20:22

Gary

Gary kuunteli kiinnostuneena Splinterin tarinaa. Splinteriin verrattuna hänen oma elämänsä oli tylsää, eikä hänelle tapahtunut koskaan mitään jännittävää, oli kyse sitten hyvästä tai pahasta. Tämä uusi ihminen - tai velho - alkoi kiinnostaa Garyä yhtäkkiä enemmän ja häntä alkoi kiinnostaa keskustelu tosissaan.

"No", Gary aloitti oman tarinansa, josta ei tulisi kovin pitkä, "sinuun verrattuna minun elämäni ei ole mitään. Minulla on ihan tavallinen tylsä perhe, johon kyllästyin joitakin vuosia sitten ja sen jälkeen olen asunut omillani kaupungissa. Kunnostin itselleni talon missä asun. Ja hankin elantoni lainaamalla ihmisiltä rahaa." Gary hymyili koko epätasaisen hammasrivinsä täydeltä, eikä antanut sen haitata, miten Splinter tulisi reagoimaan asiaan. Joka tapauksessa, vaikka hän olikin käyttänyt 'varastamisen' sijaan 'lainaamis'-sanaa.

[Tästä tuli nyt tosi lyhyt, ku oli kiire kirjottaa.. Mut ainaki sain kirjotettua, ettei jää pitkäks aikaa.]
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 19 Tammi 2011, 21:36

Splinter ja Kija

Splinterin silmissä pilkahti Garyn sanoessa perhe. Miten kukaan voisi kyllästyä perheeseensä? Garylla oli ollut jotain jota Splinter oli kaivannut useamman vuoden, ja tuo oli vain lähtenyt? Poika mutristi hiukan huuliansa... Mutta muutoin Garyn elämä ei kuullostanut kovinkaan paljoa erillaiselta pojan elämään verrattuna, paitsi että Splinter asui vielä toistaiseksi linnassa, ja teki töitä rahojensa eteen. Mutta muutoin, molemmat koettivat pärjätä omin voimin, eikö?

"Eikö sinulla ole ikävä perhettäsi?", Splinter kysyi, yllättävän hiljaisesti. Ulkokuori oli sulannut, Splinter ei pitänyt toista enään uhkana, vaikka jostain puskasta olisi tuon komennuksesta loikannutkin kymmenpäinen lauma sotilaita. Splinter kaipasi omaa perhettään, hän kaipasi veljeänsä jonka oli nähnyt juoksevan naalina poispäin hänestä, hän kaipasi sitä laulua jonka joskus luuli kuulevansa unissaan, ja sitä turvan tunnetta joka tuli sen mukana...
"Minä vielä tahtoisin tavata omani..."

[[samaa tästä päästä, kun on aivot täynnä kaikkea muuta mahdollista >.< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 21 Tammi 2011, 21:53

Gary

Gary kuuli Splinterin äänensävystä, että tämä ajatteli asiaa erilaisesta näkökulmasta kuin hän itse. Hän ei antanut asian haitata kovin pitkään, ja vastasi Splinterin kysymykseen.

"Itse asiassa voisin kaivatakin, jos en tapaisi heitä. Käyn aina silloin tällöin kotona tervehtimässä heitä. Ja kyllä he ovat jo tottuneet siihen, että olen itsenäinen, vaikka luulisin alussa tehneen tiukkaa. Ja enpä usko, että voisin harjoittaa ammattiani, jos asuisin vielä kotona. Enkä voisi olla niin vapaa, kuin koen nyt olevani. Voin itse päättää asioistani." Gary hymyili heikosti katsoen taivaalle, kuin olisi ajatellut jotai aivan erityistä, ihanaa asiaa. Hän havahtui Splinterin ääneen, joka kuulosti hieman haikealta.

"Kuulostat siltä, kuin sinulla ei olisi perhettä ollenkaan", Gary sanoi. Hänelle oli aina ollut itsestäänselvyys, että perhe oli olemassa jossain, aivan sama missä, kunhan eli vain jossakin. Mutta entä sellainen tilanne, jossa hänellä ei olisikaan ollut mitään perhettä? Hän ei voisi koskaan käydä katsomassa äitiä ja isää - ja sisaruksiakin, vaikka he kuinka olivatkin ärsyttäviä -, ei koskaan mennä viettämään jotain juhlapäivää lämpimän takan ääreen ja jutella jonkun läheisen ihmisen kanssa. Kyllä perhe sentään jotakin merkitsi Garylle, vaikka hän olikin joskus aikoinaan siihen kyllästynyt. "Mitä heille on tapahtunut?" hän kysyi.
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Tammi 2011, 00:34

Splinter ja Kija

Vapaus... Sitähän Splinterkin oli kaivannut, ja arvosti, mutta kyllä hän mieluummin olisi perheensä kanssa kuin yksin. Vapaus oli kaksiteräinen miekka useinmiten, sitä ei saanut tulla liian suurena annoksena, tai huomasi jäävänsä kokonaan yksin.
"Omista asioista päättäminen... se onkin uusi herkku minulle.", poika virnisti itsekseen, joka oli alkanut hoitamaan omia asioitaan vasta noin vuosi sitten?

"Uusi opettajani, hyvä ystäväni ja Kija ovat perheeni.", velho totesi Garyn sanoihin. Oli hänellä perhe, mutta jossa hän oli sekä rasittava pikkuveli ja jatkuva huolenaihe, sekä vastuullinen isoveli pienelle Kijalle. Tietysti hän kaipasi verisukulaisiansa, mutta kyllä tämä oli tyhjää parempi. Gary meni kysymään mitä Splinterin perheelle oli tapahtunut. Kija mönki lumesta Splinterin vierelle istumaan ja työnsi päätään pojan syliin rapsutettavaksi.
"...Tuhopoltto. Vain minä ja vanhempi veljeni selvisimme... sääli vain että minä ja veljeni emme ole väleissä, kumpikin luuli toisen kuolleen sinä yönä. Minulle niin kerrottiin, ja veljeni luopui toivosta... Kun tapasimme, olin jo liittynyt haltioiden riveihin, ja veljeni ei taas voinut sietää sitä.", poika naurahti viimeisen kohdalla kevyesti, tilanne oli tosiaan epätoivoinen veljesparille.
"Näimme toisemme tässä jokin aikaa sitten. Voin sanoa että se oli aikamoinen kohtaaminen, veljeni oli onnistunut saamaan metsinkäisten vihat niskaansa, ja onnistui sotkemaan minutkin siihen... kun tilanne selvisi meille molemmille, ja asia oltaisiin saatu edes jotenkuten sovittua, eräs haltiaystäväni pelmahti paikalle. Siinä meinasi alkaa tappelu, johonka otin tyhmänä osaa, menin nimittäin veljeni ja ystäväni väliin... ja hyökkäsin.", poika mutisi viimeisen nolostuneena.
"Raivostuin sillä hetkellä liian pahasti että olisin ajatellut."

[[Kauhee toi tarinaselitys jota Mr.Suklaanappi selittää o_o Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin herralla on ollut aika paha tempperamentti... ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja chëu » 06 Helmi 2011, 17:48

Gary

Garyn kuunnellessa Splinterin selitystä, hän tajusi tarkastella Splinteriä eri näkökulmista, ja sai uusia käsityksiä tämän elämästä. Hän mietti, millaista olisi olla ja elää kuin Splinter; varmasti hyvinkin erilaista verrattuna Garyn omaan elämään. Garysta tuntui pitkästä aikaa siltä että hänen kapea-alainen elämänsä saisi lisää pohjaa ja rikastuttaisi häntä. Hänelle tuli jotenkin tyytyväinen olo ja yhtäkkiä hänen teki mieli kermaista ja lämmintä kaakaota. Gary hymähti huvittuneena itsekseen ja mietti, mitenkähän kermakaakao liittyi hänen tämänhetkiseen tilanteeseensa.

Splinterin lopettaessa puhumisen Gary mietti hetken ja alkoi sitten itse puhua. "Kun kuuntelee tarinaasi, ja mitä olet tehnyt ja kokenut elämässäsi, tulee sellainen mitätön olo kun itse on niin tavallinen ihminen kun voi olla. Melkein häpeää itseään kun kehtaa joskus valittaa oman elämänsä tylsyydestä, vaikka muilla ihmisillä voi olla sata kertaa enemmän ongelmia, menneisyydessä jotain tai muuten vain kokonaisuutena paljon mielenkiintoisempi ihminen kuin minä!" Gary virnisti leveästi, eikä hänellä tullut mieleenkään sääliä itseään tämän keskustelun jälkeen. Hän huomasi jotenkin tiedostamattaan etsineen itsellensä puolen ja olevan nyt itseään vastaan jossain ihmeen asiassa, mistä hän ei vielä ollut saanut selvää. Tälläisten huomaaminen oli mielenkiintoista, mutta sekoittivat pasmoja, mikä taas ei ollut sitten niin mielenkiintoista sen vuoksi, että saattoi ykskaks pudota kärryiltä ja kadottaa keskustelun punaisen langan.

[Vähän sekavaa tää Garyn ajatusmaailma, mut kai siitä nyt jotain selvää saa..(;]
chëu
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 04 Maalis 2011, 00:06

Splinter & Kija

Splinter ei voinut kuin virnistää Garyn toteamuksille.
"Itse olisin mieluummin se tylsä kaduntallaaja kuin se mitä nyt olen.... toisaalta nyt minulla on hyviä ystäviä, joita en olisi muuten tavannut, joten olen tyytyväinen näinkin. Elämä vain olisi helpompaa jos olisin vähän kiltimpi luonne.", viimeisen kohdalla Splinter virnisti leveämmin. Päänaukojan osa ei ollut se helpoin. Mutta sen siitä sai kun risti polkunsa kaikkien ylimielisten snobejen kanssa, eikä tahtonut alistua sellaisten tahtoon.

Pojan kasvoille nousi hempeä hymy Kijan kikatellessa ja upotessa hankeen koko ajan. Kohta tuo kuitenkin väsähti, vauva kun vielä oli, ja kiipesi, yllätykseksi, Garyn syliin haukotellen. Splinter naurahti kevyesti.
"Näyttää siltä että Kija kiintyi sinuun.", tuo virnisti kevyesti, ja katsoen sitten Kijaa hymyn kanssa...

[[Mitä perk*lettä, luulin jo vastanneeni tähän >.< Saa toki tulla nykimään hihasta jos en vastaile.... Voi olla että on unohtunut >.< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Seuraava

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron