Mortal [K-18]

[Nipustin]

Jenna

Ensimmäistä kertaa toinen puhui Jennaa nimeltä. Jenna ei jaksanut enää edes yrittää mököttää vaan hymyili toiselle ja katsoi tätä päin. Neitokainen olisi mielellään vastannut miehelle, jos vain olisi tiennyt. Hänen kasvoilleen tulee pohtiva ilme ja tytön mietinnän melkein kuulee, koska tämä miettii niin ankarasti. Niin, minnä hän oli toista viemässä? Pois metsästä oli ollut ensimmäinen ajatus, no nyt oltiin ulkona. Mihinkäs tästä tuli jatkaa? Jenna oli aika kauan hiljaa heidän astellessaan yhä kauemmas metsästä kunnesta neito heilauttaa hiuksia kasvoiltaan vapaalla kädellään sekä sanoo: "Kylään. Vien sinut asunnolleni.." Jenna ei viitsinyt sanoa toiselle että majatalokin olisi ollut vaihtoehto, koska toinen olisi saattanut vaatia päästä sinne. Jenna ei ollut täysin varma miksei halunnut päästää toista majataloon, mutta vakuutteli itselleen sen johtuvan täysin siitä että tunsi olevansa vastuussa miehestä ja tämä oli pahoin loukkaantunut eikä majatalon henkilökunnan työkuvaan kuulunut hoitaa haavoittuneita asiakkaita. Siispä Jenna vain pitäisi huolen haavoittuneesta ja sitten toinen olisi valmis vaikka sitten lentämään pois jos huvitti! Jos nuo siivet siis olivat takaisin kasvavaa sorttia...
Jälleen kylmä tuuli pyyhkäisee heidän ohitseen ja saa Jennan aivastamaan viluissaan. Mitä nopeammin he olisivat hänen asunnollaan kylässä, sitä parempi. He pystyivät näkemään jo kylän portit, joista he menisivät sisään. Yöaikaan ei toivottavasti jaksettaisi kysellä liikoja haavoittuneesta muukalaisestakaan.

//käytän meidän koiruleita pihalla mutta ei pitäisi kestää kovin kauaa:D//

[Janni]

Samkiel

Samkielia tosiaan kummastutti tytön niin huomattavasti vaihtuvat mielialat, tuohan hymyili nyt hänelle! Ei mies kuitenkaan siihen mitään sanonut, käänsi vain katsettaan takaisin eteensä, odottaen samalla että saisi vastauksen kysymykseensä. Siinä kuitenkin meni jonkin aikaa, Jenna taisi miettiä.
Viimein tyttö sai vastatuksi. Kylään tuo oli langennutta viemässä, se ei kyllä kertonut Samkielille tarkkaa sijaintia, mutta väliäkö tuolla? Hän halusi nyt vain levätä.
Kylmä tuuli kiusasi kaksikkoa uudemman kerran ja näin aukeammalla paikalla se oli voimakkaampi, Jennakin aivasti vilun takia. Oli typerää repiä paitasi, sinä palellut. Langennut totesi, ei hän ymmärtänyt että vaateriekaleet olivat suojaamassa ja tyrehdyttämässä hänen haavojaan. Alitajunnassaan hän oli vielä kuolematon enkeli.
Kylänportti häämötti jo heidän edessään, johon Samkiel kiinnitti nyt enemmän katsettaan. Mies kyllä tiesi saavansa katseita osakseen, jos he muihin ihmisiin törmäisivät, mutta ei hän uskonut sen haittaavaan. Tyttökin vaikutti todella rauhalliselta hänen seurassaan, vaikkei hän ollut varma tiesikö tuo mikä hän oikein oli.

//Oi koiruleita, minkä rotusia :3 //

[Nipustin]

Jenna

Jenna nauraa vaivalloisesti omalle tyhmyydelleen. Oli kieltämättä ollut tyhmää repiä paita, mutta se oli toisen pelastukseksi. Sitä neidon taisi olla ihan turha edes yrittää selittää toiselle. Saavuttuaan porteille, vartiovuorossa ollut mies huomasi kaksikon ja tunnisti Jennan joka viittoi tälle. Mies avasi portin raolleen että kaksikko mahtui sisään. Vartiomies tuijotti hetken hupaisaa näkyä jossa lyhyempi kovin naisekkaan oloinen Jenna tuki itseään ainakin 20senttiä pidempää, haavoittunutta miestä. Verentahrimista käsistä ja vaatteista, sekä paikatuista siivistä, mies älysi olla kyselemättä mitään mutta olihan tämän pakko tiedustella jotain, uteliaisuus olisi varmasti tappanut miehen muulloin. "Brooks... Olen yllättynyt... Mistä sinä--?" Vartiomies aloitti mutta Jenna vaimensi hänet katseella. Tytön maine oli kuuluisa ainakin tietyissä piireissä. Tämäkin miekkonen oli usein istunut hänen kanssaan iltaa kapakalla, joten tunsi Jennan sen verran hyvin että antoi olla.

Jennan pikkuruinen asunto ei ollut kovin kaukana porteilta. Se oli aika pienen näköinen ulkoa, ja varmasti oli myös sisältä. Mitä pystyi olettamaan neidosta, joka asui yksinään, eikä juuri sosiaalisuutensa takia koskaan yöpynyt kodissaan, vaan joko jonkun ihan muun sängyssä taikka majatalolla. Päästyään sisään, Jenna asettaa miehen varovaisesti istumaan yksinistuttavalle sohvalle, joka oli tilassa joka aukeni heidän eteensä heti sisään tultua.
Jennan asunto oli todella pieni. Oli tämä tila, jossa oli vain yksi yksinäinen nojatuoli, sekä samassa tilassa huoneentoisessa nurkassa pikkuruinen kyökki. Huoneesta pääsi tilaan, joka mitä ilmeisemmin toimi makuuhuoneena. Näitä kahta huonetta erotti vain verho, joka ei edes riittänyt peittämään koko oviaukkoa makuukammariin. Mutta eihän siitä varmaan haittaa ollut kun asui yksin. Huoneesta pääsi myös kylpyhuoneeseen, johon oli sentään hankittu kokonaan oviaukon peittava verho, muttei siihenkään ovea. Kylpyhuone ei ollut nyt näkyvissä, mutta siellä oli iso amme, jossa tyttö peseytyi, kattila, jonka alle saatiin tuli, veden lämmitystä varten. Jos vessaan tuli päästä, oli sitä varten myös seinässä syvennys ja siinä hyvin huussimainen reikä.
Neitokainen meni samantien keittiöönsä ja kaivoi alakaapista rommipullon. Hän kaatoi sitä johonkin metalliseen kannuun, ja teki tulen hellantapaiseensa. Hän asetteli pannun rautalevulle joka kuumenisi. "Lämmikkeeksi.." Jenna selosti iloisesti miehelle ja nyökkäsi kohti pannua. "Juotko sinäkin? Sitä riitäisi... Enkä muuten taida vielä tietää sinun nimeäsikään, vaikka eihän se minulle oletettavasti kuulukkaan" Jenna sanoo ja laittaa kätensä rennosti niskansa taakse katsoen miestä päin.

//Sori pitkä teksti mutta piti saada asunto kuvauskin tähän ;Ó
Meillä on neljä jämtlanninpystykorvaa:) ne on lututia<3//

[Janni]

Samkiel

Portien lähestyessä pisti Samkiel merkille etteivät he enää olleet kahden. Portien vierellä odotti vartija, joka kuitenkin näytti tuntevan Jennan. Tyttö viittoi miestä avaamaan heille tien. Langennut huomasi ihmisen huvittuneen katseen ja mulkaisikin tuota pahan näköisesti, mutta tyytyi nielemään pari valittua sanaansa. Miehen onneksi tyttö hiljensi vartijankin, ei hän halunnut uteliaisuutta osakseen juuri nyt.
Kaksikko pääsi jatkamaan matkaansa porteista sisään kylän puolelle. Yö oli hiljentänyt kadut ja Samkielin onneksi ei Jennan asunto ollut kaukana.

Pieni, todella pieni puinen rakennus. Mies katseli epävarmana ympärilleen heidän päästyä peremmälle. Tyttö taisi tyytyä vähään, mutta kai pääasia oli että he olivat tuulelta ja kylmältä suojassa, sekä langennut pääsisi lepäämään.
Jenna asetti Samkielin istumaan sohvalle, joka ei kuitenkaan voinut nojautua taaksepäin vaikka olisi halunnut, siivet olivat tiellä. Tyttö kiiruhti hääräämään jotain köökin puolelle ja mies tyytyi seuraamaan tuota hiljaisena. Jonkin sortin juotavaa tuo oli valmistamassa ja kysäisi ottaisiko Samkielkin. Oikeastaan oli miehellä pieni jano ja jos se myös lämmittäisi, hän tyytyi nyökkäämään. Jenna otti puheeksi myös langenneen nimen jota ei vielä tiennyt, mies tuhahti hiljaa kääntäen katseensa pois toisen niin iloisesta ilmeestä. Nimeni on Samkiel. Langennut kuitenkin vastasi, eihän löytänyt syytä miksi sitä salata ja laski kenties harmistuksesta katsettaan, joka osui viitaan. Tässä valaistuksessa Samkiel pystyi lopulta tajuamaan minkä sävyinen ja missä kunnossa hänen varustuksensa oli. Miehen ilme värähti yllättyneeksi, tämä kohotti pienesti käsiään ja repi viitaansa nähdäkseen sen tarkemmin. Vittaani..? Mitä Kuuluiko langenneen äänestä hätäännys?

//Aww sellasia ja huh huh neljä, meillä on jo hommaa yhen terrierin kaitsemisessa :D //

[Nipustin]

Jenna

Neito nojasi työpöydän tasoon kädet hyväntuulisesti yhä niskan takana. Jenna oli arvellut vieraankin ottavan ja juomaa oli tulossa heille molemmille, eikä sitä tarvinnut jättää pannuun juomattomana, niin että se pääsisi turhia jäähtymään aamuun asti. Voitonriemuista virnettä Jennan kasvoilla, miehen kertoessa hänelle nimensä, ei olisi voinut verrata edes keskikesän aurinkoon. Mies ei vihannutkaan häntä täysin, vaan oli vain lunnostaan tuollainen jäärä. Nytkin mies oli kääntänyt päänsä pois, ilmeisesti, koska nolostui siitä että todella kertoi neidolle nimensä. Jenna hypähti pienesti kun mies ei katsonut ja laski kätensä niskansa takaa.
Yllättäen mies alkaa ihmetellä viittaansa jotenkin panikoivan näköisenä. Jenna katsoo miehen panikointia ja poistuu hetkeksi makuuhuoneeseen. Tullessaan hänellä on mukanaan kaksi vilttiä, toisen tyttö on heittänyt harteilleen ja toista tuo Samkiel nimiselle miehelle. "Öö, okei, aivan... Siitä viitasta pitikin, otetaan se pois." Neito sanoo sen kummempia miettimättä, oliko viitta todella miehelle niin tärkeä että oli syytä panikoida jos se oli vähän likainen. Eihän Jenna voinut tietää aihetta oikeaan paniikkiin. "Voin pestä sen, ja se on muutenkin märkä, sekä likainen. Sinun tulee kylmä..." Jenna selostaa samalla kun ojentaa käsiään kohti viittaa, auttaakseen sen pois miehen yltä.

Neito käy vilkaisemassa hellaa ja toteaa sen alkaneen lämmitä hyvää vauhtia. Seuraavaksi nainen asteli verholla kokonaan suljettuun tilaan, kylpyhuoneeseen. Jenna oli kotona käydessään, ennen metsään lähtöä, laittanut kylpyveden lämpiämään, jotta pääsisi uuvuttavan päivän jälkeen peseytymään. No uuvuttava tästä oli todellakin tullut, mutta Jenna ei tainnut olla se joka kylpyä kaipasi eniten. Miehellä oli useita pieniä naarmuja, sekä suurempia haavoja siivissä, ne olisivat kertaheitolla puhdistettu, eivätkä alkaisi mätimään tai muuta sellaista. Jenna nyökkäsi itsekseen kylpyhuoneen puolella ja tuli sitten miehen luokse olotilaan. "Sinun olisi varmaan hyvä päästä kylpemään. Olet veressä, mudassa ja haavasikin tulehtuvat jos et puhdista niitä" Jenna selitti tilanteen miehelle. Hän ei maininnut aikoneensa itse kylpeä tänään, koska toinen vaikkutti sen verran jäärälle ettei olisi ehkä kylpenyt itse silloin. Jenna vilkaisi käsiään ja tajusi niiden olevat hieman kuivuneessa mudassa, mutta enemmän toisen veressä haavojen sitomisesta ja miehen tänne raahaamisesta. Myös valkoinen paita oli tahriintunut. Jenna veti vain vilttiä yllään tiukemmin päällensä, jotta se peittäisi suuremman osan häntä. Olisihan Jenna voinut kylpeä miehen jälkeen mutta silloin vesi olisi jo viileää, sekä likaista. Kuumassa ja likaisessa vedessä pystyi vielä kylpemään kun kaikki lika ei takertunut sinuun samalla tavalla. Jenna mielessä käy hetken ajatus yhteiskylvystä, olihan mies sen verran heikossa kunnossa, mutta sen neito karistaa jälleen mielestään yhdellä mahdollisimman huomaamattomalla ravistuksella.

//No onhan näissä jonkun verran hommaa, totta;D ja arvaa kun ne on kaikki sisällä(meillä siis on kans häkki tossa pihassa:D) ja niillä on kaikilla neljällä halipula ja ei meinaa ihmiset riittää ku ne alkaa tunkee jokaselle että rapsuta rapsuta rapsuta~//

[Janni]

Samkiel

Samkielin jonkinlaiseen panikointiin oli kyllä hyvä syy. Viitan olisi kuulunut loistaa kullan ja puhtaan valkoisissa sävyissä. Lankeemus oli alentanut hänen arvokkuutensakin maantasolle, kyllähän mies sen tiesi mutta oli silti katkera kohtalostaan.
Langenneen huomio kääntyi Jennaan joka oli hetki sitten kadonnut makuuhuoneenpuolelle hänen huomaamattaan ja tarjoutui pesemään miehen viitan. Samkiel katseli tyttöä hiljaisena takaisin, tuo taisi luulla että hän oli huolissaan liasta. Ei sitä saa pesemällä entiselleen. Mies totesi tuhahtaen, mutta muuten mukisematta antoi Jennan auttaa raskaan viitan pois hänen harteiltaan. Se osoittautui hivenen hankalaksi siipien joutuessa ujuttautumaan pois lovista, jotka oli leikattu viittaan juuri niitä varten. Pienesti irvistellen raskas varustus saatiin kuitenkin pois Samkielin yltä, jäljelle jäi vain paljas yläkroppa ja käsivarsia suojaavat pitkät hihat. Viltti jonka tyttö oli tuonut mukanaan otettiin kyllä vastaan, muttei sitä voinut heittää harteille lämmikkeeksi. Haavoittuneet siivet olivat tosiaan riesana, joten mies tyytyi painamaan viltin rintakehäänsä vasten jonkinlaiseksi lämmikkeeksi.

Jenna katosi jälleen jonnekin ja Samkiel jäi oleskelutilan puolelle istumaan. Oli hän edelleen äreällä päällä, mutta ei niin pahasti kuin aiemmin metsässä, kenties tytön hyväntuulisuus oli piristänyt häntä jotenkin vaikkei langennut sitä myöntänytkään.
Jennan heleä ääni kantautui Samkielin korviin ja tämä vilkaisi tuon puoleen. Tyttö tarjosi kylpyä kaiken sen lisäksi mitä oli jo miehen eteen tehnyt, oliko hän arvioinut sittenkin väärin tämän viehättävän naisolennon hyveellisyyden suhteen? Olet itsekin yhtä likainen. Langennut huomautti, vilkaistuaan Jennan käsivarsia ja paitaa. Samkiel kuitenkin kohosi ylös sohvalta ja jätti viltin lojumaan sen käsinojalle. Hän seisoi aloillaan hetken varmistaakseen että tasapaino kesti ja lähti sitten astelemaan tyttöä kohti. Mutta kai olet oikeasssa." Mies kuitenkin mutisi, astellen samalla likeltä Jennaa, tilaa oli hyvin vähän heille molemmille ja siiville joita piti varoa.
Kylpyhuone löytyi verhon takaa niin kuin langennut oli olettanutkin, ammeen lämpöinen vesi höyrysi houkuttelevasti.

//Awww sulosia palleroita, halipula ^u^ //

[Nipustin]

Jenna

Toinen ei juuri vastustellut neidon riisuessa tämän viitan. Se osoittautui kuitenkin hieman vaikeaksi, koska toisen siivet olivat tietenkin vielä kipeät. Jenna joutui menemään miehen selkäpuolelle ja pujuttelemaan viittaa niin varovasti kuin osasi, ettei se ainakaan hirveästi sattunut. Jenna purjehtii viemaan viittaa oven pieleen koppaan josta sen sitten kävisi aamulla pesemässä. Jenna ei touhutessaan tajunnut miehen olevan yläosattomana, se olisikin varmaan tiennyt tytön pyörtymistä.

Samkiel pääsi itse ylös tuolista ja vaikka Jenna meinasi jälleen heti rynnättä miehen tuoksi, saikin neito huomata että toinen pysyi jo omilla jaloillaan. Vaikkakin joutui etsimään tasapainoa ja kulkeminen näytti ehkä heiluvalta, sekä vaikealta. Vasta toisen tullessa Jennan luokse, neito tajuaa hänen oleluhuoneessan olevan komea ja yläosaton mies. Lähellä se pyörtyminen olikin kun Samkiel hivuttautui Jennan viereen ovenrakoon, ja varoi tietenkin kipeitä siipiään, joten nojosi enemmän Jennaan päin. Tytön kasvoille palasi se sama haaveileva, aijon-pian-kuolata-ilme, joka oltiin jo kertaalleen nähty metsässä, mutta silloin onneksi melko pimeässä. Mitä nyt kuun valo oli miehen takaa vähäsen paistanut. Pituuseron takia Jennan kasvot olivat aika lähellä toisen paljasta rintakehää ja pikkuruisella päänkohotuksella näkee Jenna taas miehen komeat kasvot. Pää menee vähän kallelleen. Toinen oli niin suloinenkin, kun huolehti siitä miten Jennakin oli likainen...
Miten irstaalta nyt kuulostaisikaan mainita mitään niistä yhteiskylvyistä? Taisi tyttö jättää moiset ideat väliin...

Eikö mies kuitenkin ollut yhä loukkaantunut? Miten mies itse huuhtoisi omista siivistään veren ja poistaisi siteet? Jenna alkoi arvelemaan että toinen todella voisikin kaivata hänen apuaan, joten kiireesti neidon täytyi ravistaa moiset "irstailut" mielestään, ettei hänen viaton auttamisensa likaantuisi niistä aivan kokonaan.
"Sun siivet." Jenna aloitaa varovaisesti aika epäilyttävän ehdotuksensa. "Jos mun pitäsi auttaa ainakin niiden kanssa?" Neidon tarjoutuessa apuun tämä koittaa hymyille mahdollisimman jätkämäisesti, miten neidolla oli tapana hengatessaan miespuolisten ystäviensä kanssa. Jennahan oli melkein kuin yksi näistä karvaisista miehistä. Paitsi että oli hyvin viehättävä, ei karvainen, nainen. Muuten kuin yksi yhteen.

[Janni]

Samkiel

Samkiel vilkaisi Jennaa olkansa yli kuultuaan tuon puhuvan hänen siivistään. Mies kurtisti ärtyneenä kulmiaan, näyttikö hän tosiaan niin avuttomalta että tytön pitäisi auttaa kylvettämäänkin hänet? Toisaalta ei syy saattanut johtua siitä, kyllä langennut oli huomannut haikailevan ilmeen tytön kasvoilla hetki sitten, kun hän oli ollut niin liki tuota. Samkiel ei ehkä ollut enkelinä juuri se henkilö joka näistä asioista tiesi, mutta oli kyllä seurannut ihmisiä sen verran että tiesi mistä oikein oli kyse, tai ainakin niin arveli. Jenna piti miehen puolialastomasta vartalosta ja jossain syvällä sisällä se kiinnosti Samkielia.
Jos välttämättä haluat, vaikken minä järin apua tarvitse. Samkiel totesi pienen hiljaisuuden jälkeen. Kyllä oikeastaan tytön puheissa oli perääkin, ei hän kykenisi kurkottelemaan ja pesemään sulkiaan selkänsä takaa.
Mies käänsi katseensa takaisin eteensä kohti höyryävää ammetta, ollessaan selin tyttöön ja ryhtyi repimään sidettän kätensä ympäriltä. Jennan huivi oli tahriintunut pahasti vereen ja ei langennut voinut muuta kuin tiputtaa sen lattialle, niin kuin käsivarsia suojaavat hihat, toinen niistä oli täysin piloilla, repeytynyt ja veren tuhrima. Pian kädet löysivät tiensä paksulle asevyölle, ryhtyen näpertämään sen solkea auki. Vyö kilisi pienesti langenneen riisuessa sitä, samoin kuin ristipäinen miekkakin. Samkiel tiesi senkin kärsineen samalla tavalla kuin viitta ja muu varustus, joten ei hän uskaltautunut vetämään sitä tupestaan ja katsomaan. Mies tyytyi laskemaan sen vöineen lattialle.
Seuraavana oli vuorossa korkeavartiset saappaat, joiden kanssa oli hivenen vaikeuksia, koska Samkiel ei kerta kaikkiaan jaksanut kunnolla seistä yhdellä jalalla ja nojautuikin seinää vasten tiiviisti. Parhaansa hän kuitenkin teki ettei näyttäisi heikolta ja apua kaipaavalta.

[Nipustin]

Jenna

Toisen yllättävä suostumus Jennan avustukseen tuli aivan yllättäen. Tuo toinen oli todellakin päästämässä tytön avustamaan itseään kylvyssä! Jennan posket punahtuvat pienet, mutta onneksi vasta kun mies on kääntynyt häneen selin ja alkanut vähentämään vaatteitaan. Ensiksi lähti vyö ja miehen alkaessa ottaa kenkiään käy neidon häntä sääliksi.
Haavoittunut tukeutui seinään mutta näytti silti kovin huteralta ja Jennaa pelotti jos toinen kaatuisi. Tyttö menee toisen taakse ja asettaa kätensä toisen seinästä pois päin olevalle kyljelle, sekä selälle, tukeakseen toisen tasapainoa. Ehkä oli sopimatonta auttaa aivan vierasta näinkin intiimissä asiassa kuin riisuutumisessa, mutta eihän Jenna sentään toista riisunut, auttoi vain pysymään tolpillaan, ettei toinen loukkaisi itseään entisestään. Neitokainen koitti pitää katseensa jossain katonrajassa, pois miehestä, vaikkakin katse lähti vähäsen aina harhailemaan. Oliko tässä miehessä muka oikeasti jotain näin vastustamatonta..? Miksi toinen olikaan päästänyt Jennan mukaansa auttamaan itseään jos kerran halusi pärjätä niin itseriittoisesti..

//mite nää lyhenikin tällee ;DD//

[Janni]

Samkiel

Samkielin harmiksi Jenna ilmestyi hänen taakseen ja asetti kätensä tukemaan häntä, kyljelle ja toinen selälle. Mies pysäytti hetkeksi saappaan kanssa ähertämisen, hän toki olisi halunnut näyttää toiselle että pärjäsi hyvin itsekin, mutta oikeastaan tämä helpotti tilannetta huomattavasti, vaikkei sitä kehdannut myöntää.Tytön kädetkin tuntuivat jotenkin mukavan lämpimiltä ihoa vasten. Sanoin etten tarvitse järin apua. Langennut tyytyi toteamaan ja antoi Jennan kuitenkin jäädä tukemaan häntä.
Saappaat löysivät pian tiensä muun varustuksen vierelle lojumaan ja Samkiel lakkasi nojaamasta seinää. Kädet hakeutuivat lanteille, sen enempää miettimättä tai harkitsematta sormet tarttuivat housujen reunasta lähtien laskemaan niitä alas. Langennut ei todellakaan häpeillyt moista, itse asiassa tämä käänsi katsettaan olkansa yli vaivihkaa Jennaan, haluten kenties nähdä kuinka tuo oikein reagoisi?
Mies kyllä tiesi ajatuksiensa kehkeytyvän hiljakseen yhtä syntisiksi ja vääränlaisiksi kuin kuolevaisten, kuinka monia kertoja hän oli moisia tekoja antanut anteeksi ja puhdistanut ihmisiä pienistä virheistään. Enkeli oli aina vain seurannut kuolevaisten tekosia, eikä ollut ikinä tuntenut sellaista itse. Se oli pidemmänpäälle alkanut mietityttämään ja kiinnostamaan, muttei hän ollut moisten ajatusten antanut vallata mieltään ennen kuin nyt. Hänhän oli langennut, kapinallinen luojaansa vastaan.
Housujen metalliset pienet osat helisivät valahtaessa lattialle. Samkiel seisoi koko komeudessaan Jennan edessä, kuitenkin ollen selin tuohon, katse kohti kylpyammetta. Parilla hataralla mutta varmalla askeleella mies pääsi ammeen vierelle ja laski kätensä kokeilemaan lämpöistä vettä. Se tuntui ulkoilman viilentämällä iholla suorastaan kuumalta, mutta arkailematta Samkiel vei jalkansa reunan yli. Vedenpinta kohosi miehen istuutuessa alas. Iho totuttautui veteen nopeasti, saaden kireän ja muutenkin jännittyneen miehen rentoutumaan, siivetkin painuivat rentoina alas. Siteet vielä estivät haavojen kirvelyn veden takia, mutta kyllä ne pian pilaisivat tämän rauhoitavan tunteen.

//Eipä tuo haittaa :D ja miten musta tuntuu et mulla alkaa lipsumaan tää Samin luonne, syytän tästä Jennan viehkeyttä ja suloisuutta x'D //

[Nipustin]

Jenna

Toinen olikin ajatellut että Samkiel saattaisi tarvita apua, vaikkei sitä tulisikaan myöntämään, joten toisen tuhinat eivät paljon neitoa hetkauttaneet. Hän alkoi pikku hiljaa ymmärtää toisen luonnetta paljon paremmin. Tukiessaan miestä Jenna ei voinut olla tuntematta tiettyä kihelmöintiä sormissaan, olihan hän sentään aikuinen nainen.
Vasta housujen riisuntaan mentäessä, mies kurkkasi olan yli selkeästi nähdäkseen kuinka neito reagoisi. Noh, eiväthän nämä olleet todellakaan ensimmäiset housut, jotka Jenna oli nähnyt laskettavan, mutta silti tässä tuntui jotain erinlaista. Neito tunsi väreet jotka kulkivat suoraa hänen kehonsa lävitse, eikä voinut melkein hallita itseään. Silti, osasihan tätä peliä pelata useampikin.
"Nyt kun näytät olevan valmis, kylpysi odottaa." Jenna totesi viileästi räpyttäen miehelle viattomasti silmiään ja kulkien ammeen vierelle.

Mies astui ammeeseen ja näytti nauttivan vedessä lojumisesta, tosin siteet, eli entisen Jennan paidan riekaleet, estivät kirvelyn, ainakin vielä toistaiseksi. Kaunokaisella oli täysi työ olla katsomatta yleensä peitettyihin paikkoihin ja asiallisen viileästi kulkeutua miehen selkäpuolelle, se ainakin laski kiusausta katsoa. Jenna alkaa varovaisin mutta selkein ja suurin liikken ottaa miehen siivistä siteitä pois.
Nyt kun ajatteli, jopa Jennan kävely oli jotenkin hidastetun uloista ja suuri liikkeistä. Ennen kaikkea, näyttävää. Sitä kai toinen haki tässä takaa. Mikään ei ole niin suuri kiusaus kun kielletty hedelmä. Tässä tapauksessa jos neito ei näyttäisi olevan ollenkaan kiinnostunut miehestä, toinen joutuisi myöntämään heidän välillään olevan kipinöinnin! Naisten pettämättömät logiikat.

//Se se osaa kaivaa nämä puolet esiin ;D ;)//

[Janni]

Samkiel

Samkiel seurasi hiljaisena sivusilmällään neidon kulkua ammeen vierellä. Jotenkin tuon liikkeet olivat hitaanlaisia ja jollain tapaa se toi Jennan naisellisuuden esille. Ei mies ymmärtänyt täysin mitä tämä oli, mutta enkeli tai ei, oli hän silti aikuinen mies.
Pian neito kuitenkin katosi hänen selkänsä taakseen, ilmeisesti lopulta auttaakseen siipien kanssa. Ne lilluivat puolittain jo veden alla tytön ryhtyessä irrottamaan siteitä. Langennut päätti sillä välin pestä muuta kehoaan joka ei vedenpinnan alle päässyt tässä asennossa. Kasvot, kaula, rintakehä, kauaa mies ei kuitenkaan ehtinyt tähän keskittyä kun tunsi viimein siipien haavojen kohtaavan veden. Samkiel tarrasi ammeen reunoista säpsähtäneenä kirvelystä, jännittäen hartiansa, jolloin myös siivetkin kohosivat äkillisesti vedestä, jota taisi roiskua Jennaakin päin. Mies vaikersi hiljaa, yrittäen kuitenkin näyttää siltä ettei tuntunut missään. Se ei todellakaan siltä näyttänyt, hän oli taas kireä ja jännittynyt.

//Totta :D ja lyhyttä pahoitteluni >n<//

[Nipustin]

Jenna

Neitokainen oli saanut kaksi ensimmäisistä siteistä irroitettua ja asetettua ammeen vierelle kun toinen yllättäen tuntee kivun, joka aiheutuu haavojen veteen koskettamisesta ja säpsähtää tätä niin että siivillä pärskäisi vettä myös Jennan päällä. Jenna on nopeasti ylhäällä kastuttuaan ja pompahduksestaan toivuttua tajuaa, että hänen valkoinen paitansa on etupuolelta läheskokonaan märkänä roiskeista. Myös tytön kaulalla ja naamalla on roiskeita. Viltti joka oli ollut neidon harteilla makasi nyt yksinäisenä vessan lattialla. Hetken hengitystä tasatessaan säikähdyksestä, Jennan kasvoille palaa ystävällinen hymy. Tilanne oli aika hupaisa kun sitä oikein katsoi, ja Jennalla taisi olla juuri oikeanlaiset silmät sellaiseen. Eikä haavoittunut ollut tätä tahallaan tehnyt.
Jenna sai myös oivan tilaisuuden härnätä toista lisää. Hänen paitansa menisi pian hyvin kylmäksi, eikä tuo kovin peittävä ollut varsinkaan näin kastuessaan muutenkaan. Siitä melkein näki läpi. Hitaasti neito vie kätensä alas omaa vartaloaan ja tarttuu paitansa helmaa, kiskaisten sen näyttävästi yltään. Kuten nyt voi nähdä, ei neidolla ollut muuta tuon valkoisen paidan alla, joka oli nyt pitämässä seuraa viltille, kylpyhuoneen lattialla.
Jenna vain vilkaisee mieheen hymyillen aurinkoista ja lämmintä hymyään, sekä koskettaa varovaisesti tämän hartiaa toisella kädellään, ikään kuin rauhoitellakseen. Sitten Jenna varovaisesti ottaa vettä ammeesta vapaalla kädellään ja kaataa sitä haavaan joka oli tämän koko kirvelyn aiheuttanut. Jenna jatkaa sen huuhtomista hetken, ja pian haavan olisi puhdas eikä enää kirvelisi.

//ymmärrettävää ja ei hätää :)//

[Janni]

Samkiel

Samkiel rauhoittui hiljakseen säpsähdyksestään, kirvelykin laantui hieman siipien pysytellessä kaukana vedenpinnasta. Tiukka ote höltyi hiljakseen ammeen reunoista ja kädet laskeutuivat takaisin veteen. Ohimenevästi langennut vilkaisi Jennan puoleen, jonka jälkeen näytti jähmettyvän. Jos hän oli katsonut oikein tytön valkea paita oli märkä, väkisinkin uteliaisuus pakotti katseen kääntymään vaivihkaa uudemman kerran olan yli. Jennahan riisui paitaansa! Samkiel näytti liikahtavan epämukavasti, vaikka todellisuudessa käänsi katseensa ja päänsäkin kauaksi yläosattomasta naisesta.
Ei Samkielia hävettänyt katsella Jennan puolialastomuutta, häntä häiritsi vain se ettei hän tiennyt tällaisista tunteista mitään. Tyttö näki langenneessa varmasti aikuisen kokeneen miehen, kun todellisuudessa hän oli yhtä tietämätön kuin teini. Miestä ärsytti taas, oliko hänestä tosiaan tulossa yhtä virheellinen kuin kuolevaisesta ja näin nopeasti? Vastahan hän oli maata vasten paiskautunut.
Samkiel säpsähti, Jenna kosketti hänen hartiaansa, kai yrittäen rauhoittaa miehen, joka oikeastaan vain jännittyi uudelleen. Keho teki uudelleen äkkinäisen liikkeen tytön huuhdellessa pahan näköistä haavaa, liikahdus ei kuitenkaan ollut yhtä paha kuin äskettäin, osasi mies olla nyt enemmän varuillaan. Ei niitä noin tarvitse huuhdella. Langennut valitti, katseen pysyessä edelleen tiukasti viereisessä seinässä.

[Nipustin]

Jenna

Jenna puristi miehen hartiaa, ei niin äidillisesti, miehen alkaessa säpsähdellä taas haavan huuhtelun takia. Pysyisi aloillaan eikä kiemurtelisi kuin pikku vauva. Valittikin vielä. "Joo totta, kyllä se varmaan yhtä kivalta tuntuu kun sen vaan upottaa kokonaan veteen", neito sanoo hymyillen nyt sarkastisesti toivoen että mieskin sattuisi sen huomaamaan ja jatkaa kädellä haavan päälle vettä kahmimista. Jenna oli äärimmäisen ylpeä itsestään. Hänen asunnossaan oli alaston hyvän, siis upean, näköinen mies ja hän itse kykeni pesemään toisen siipiä kylvyssä, ilman minkäänlaisia sivuajatuksia! No se viimeinen oli kirkas vale jota Jenna yritti tuputtaa itselleen. Eihän se rikos voinut olla jos tämän päässä laukkasikin villejä ajatuksia, joita täytyi pinnistellen yrittää olla ajattelematta. Paidan pois heittäminen ei ollut mikään iskuyritys, vaikka Jennalla kauniin, ihanat, virheettömät, rinnat olikin. Paita oli ollut märkä, miehen syytä.
Jenna avaa seuraavaa sidettä siivestä ja alkaa tehdä tällä samanlaista huuhtelu operaatiota ettei mies hyppäisi tälläkin kertaa melkein ammeesta. Hitaasti jatkuu veden kauhominen, samalla kun toinen käsi hellittää puristamasta miehen hartiaa.