Pilattu päivä //Debbie.//

Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Pilattu päivä //Debbie.//

ViestiKirjoittaja Templer » 11 Elo 2011, 17:21

Jatkoa täältä.

Frederic

Fred käveli ottaen tukea naisesta. hänellä ei ollut mitään hajua, minne he olivat menossa, mutta kaukana siinsi metsä, joten luultavimmin, he olivat menossa sinne päin. Kylä oli jo jäänyt jalkoihin. Fred ei tiennyt seuraavista tapahtumista mitään, hän ei halunnut tietää mitään. Näin oli hyvä, hän oli tuon naisen seurassa ja vaikka nainen kuinka häntä vihaisikin, hän saisi viettää tuon seurassa vielä hetken. Jos nainen veisi hänet vain hänen omaan kotiinsa, hän olisi tarpeeksi tyytyväinen. Kuitenkin nainen oli kertonut, että itsekin asui metsän reunassa, hän voisi ehkä viedä Fredin sinnekkin. Fred ei itse jaksanut vaivautua ajattelemaan mihin suuntaan he menivät. Hän piti silmiään kiinni ja asteli naisen mukana eteenpäin, seuraavan kerran Fred tajusi olevansa vielä hengissä, kun hän kuuli oven avautuvan. Hän ei jaksanut viitsinyt avata silmiään, hän kyllä tulisi tietämään oliko hän omassaan vai naisen kodissa.

//Siinä olisi Debbielle jotain alkua (: //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 12 Elo 2011, 21:15

Clarina

Clara ohjasti Fredin sängylle. Sitten hän haki kaapistaan jotain. se oli sidekäärö. kun Fred istui niin clara kietoi pois paidanriekaleen ja kietoi tilalle oikean käärön. " No niin, haava on puhdistettu ja se on kunnossa, mutta sinun pitää levätä." tyttö sanoi Fredille samalla, kun rupesi asettamaan Fredille tyynyä. Sitten Clara katsoi vaatteitaan. Ne olivat ihan märät ja likaiset. clara tuhahti samalla, kun otti toiset vaatteet esiin. Hän otti sinisen topin ja punaisen polviin ylettyvän hameen. hän meni kulman taakse vaihtamaan vaatteet. Sitten tyttö laittoi itselleen vettä, joka oli omasta kaivosta joka oli talon takana. Hän meni katsomaan Frediä. Mies näytti ihan samalta viimeset kymmenen minuuttia. Clara istui pöydän ääreen ja siemaili vettään. toivottavasti tyttö unohtaisi tämän päivän.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 12 Elo 2011, 22:19

Frederic

Fred tajusi pian, että he olivat naisen luona. Ensinnäkin hänen kodistaan sidetarpeita ei olisi löytynyt, toisekseen se, mihin hänet laitettiinkaan makaamaan oli pehmeä. Suorastaan yleellinen hänen omaansa, vanhaan mökkiin verrattuna. Fred ei olisi halunnut olla riesana, mutta ei hän jaksanut tehdä mitään muutakaan. Nainen lähti jonnekkin, Fred ei viitsinyt avata silmiään saadakseen tietoon minne, mutta hetken päästä hän taas palasi. Hiljaisuus oli vallannut paikan ja Fred upposi syvemmälle uneen.
Fred ei tiennyt, oliko hän nukkunut jo montakin tuntia, vai oliko hän vain vaipunut pariksi sekunniksi horrokseen, mutta pian hänen mieleensä palasi puukko. Koskaan, mikään niin pieni asia kuin se olikin, ei ollut saanut häntä niin tolalleen. Puukko oli jäänyt sinne. Puukkoja oli muitakin, mutta nyt se tuntui Fredistä hyvinkin tärkeältä. Johtuiko tämä unenpöpperöstä vai oikeasta huolesta, siitä Fred ei ollut selvillä yhtään. Hän nousi ähkäisten, pitäen yhäkin silmiään kiinni ja hoiperteli ovelle päin. Vasta nyt hän avasi silmänsä ja tajusi ollessaan oikeassa paikan suhteen. Siitä hieman hyvillään hän raahautui ulkoovea päin kuin vanha ivalidi potilas lääkekaapille.

//Jaahas... tuo loppu olikin niin järkevä :D //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 14 Elo 2011, 14:09

Clarina

Clara laski lasinsa pöydäle, kun toinen lähti hoipertelemaan. "Minne sinä olet menossa?" Clara nousi ylös Fredin luokse. " Sinun ei tarvi levätä, mutta kunhan pysyt sisällä." Clara käveli Fredin eteen ja laittoi lukon oveen jotta sitä ei saisi auki. Sitten hän heilutti avainta Fredin naaman edessä ja kolkutti lukkoa samalla. " Tulet nyt istumaan. Saat myöhemmin lähteä minne haluaisitkin, mutta et vielä kerta hoipertelitkin noin." kaunotar sanoi väkevästi. Sitten hän meni ja otti lasillisen vettä Fredillekkin. " Juo nyt tämä." tyttö sanoi ojentaen lasin Frediä kohti. Tyttö näytti yhden harvimmistaan hymyistä Fredille. Sitten hän otti itselleen leivän ja alkoi syödä sitä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 14 Elo 2011, 15:41

Frederic

Fred kauhistui naisen laittaessa oven lukkoon, puukko jäisi hakematta. Kuitenkin hän istui äänettömästi tuolille ja alkoi vasta nyt ajattelemaan tarkemmin, mitä hän sillä puukolla tekisi.
"Kiitos." Fred sanoi hiljaa naiselle tuon tarjotessa vesilasia.
"Ei sinun tarvitse minusta huolta pitää, en ansaitse sitä kuitenkaan." Fred sanoi pyöritellen lasia kädessään. Naisen hymy sai kaiken unohtumaan, niin vaikeaa kuin se olikin myöntää, Fred alkoi pitää naisen luonteestakin enemmän. Nyt naisen kaunis ulkonäkö oli vain sivuseikka siitä kokonaisuudesta, jota Fred piti lähes täydellisenä. Harmikseen hän huomasi tuossa täydellisyydessä juuri sen pienen raon, nainen ei pitänyt hänestä. Se oli karvas pettymys ja vaikea myöntää. Silti, jos Fred saisi naisesta edes ystävän, hän voisi tavata tuon toisenkin kerran. Ajatukset pyörivät miehen päässä, eikä hän lopulta saanut niistä enää mitään tolkkua.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 14 Elo 2011, 16:38

Clarina

Tyttö kääntyi nousi seisomaan ja meni vaatehyllylleen. Hän otti sieltä huivin. Tytöllä oli nähtävästi tulossa yskä. Eikä mikään ihme jos seisoo sateessa vain tuijottamassa. " Et sinä ole mikään riesa. Mutta et ole mikään toivottukaan. Kunhan olet kunnossa niin saat lähteä, tai minä pakotan sinut. " Clara sanoi ja tökkäsi samalla Frediä olkapäähän. Tyttö hymyili. Hän huomasi sen ja tajusi miksi. Hän koitti peittää hymyään, mutta se ei onnistunut, kun hän räjähti nauruun. Vasta hän oli vihannut miestä. Okei hän vihasi vieläkin, mutta ei sille voinut mitään, jos tyttö tajuaa miksi hymyilee. Sade oli loppunut ja aurinko värjäsi puiden latvat punertaviksi. Claran hymy hyytyi kuitenkin, kun hän muisteli päivän tapahtumia. " Anteeksi se Eerik.. mun ei ois pitäny tulla sun mukaan." tyttö istahti pöydän ääreen ja katseli varpaitaan. " Ois ollu paljon parempi jos ei oltais ees nähty.. Se on monella tavalla paha, kun tavattiin.." tyttö koitti vihjailla jotakin. Hän koitti vielä selventää, että ei välittänyt miehestä. " Nii ja Eerik on sellane ääliö, tiiän sen monen vuoden kokemuksella.." tyttö puraisi palan leivästään ja katsoi pureskellesaan Frediä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 15 Elo 2011, 17:02

Frederic

Fred katsoi ihmeessään naista tuon nauraessa, eikä mies tajunnut yhtään, mikä nyt niin huvitti.
"Mitä?" Fred kysyi pienesti. "Mitä sinä pyytelet anteeksi?" Hän kysyi ihmeissään. "Minunhan tässä pitäisi anteeksi pyydellä, minä olin toiminut hyvin typerästi, enkä ajatellut yhtään sinun tunteitasi. Olin vain niin tuohtunut, kun noin kaunista naista kiusataan sillä lailla." Fred sanoi yhä ihmeisään.
"Enkä minä typeryksissäni tajunnut, että itsehän minä sinua kiusaan. Älä muistele pahalla." Fred pyysi olen-avuton-pieni-koiranpentu katseellaan.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 16 Elo 2011, 17:17

Clarina

Clara katsoi hämmentyneenä tuota koiranpentua joka istui hänen edessään. " Saat sinä anteeksi. ja en kyllä itse ajatellutkaan muistella tätä päivää ollenkaan. " tyttö hymyili pois päin. Sitten hän lähti taas kävelemään. Hän meni sängyn luokse. Se oli likainen, mutta hän kyllä pesisi sen myöhemmin. hän otti siitä tyynyn ja nakkasi sen penkille missä hän aikasemmin istui. Sitten hän istahti tyynyn päälle.

//toosi lyhyttää tuli, mutt ku ei tuu ny mitää mieleen -.- c(://
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 16 Elo 2011, 19:14

Frederic

Fred katsoi tarkasti naisen jokaisen liikkeen, kuinka hän näkkäsi tyynyn penkille ja istui sen päälle. Jo naisen näkeminen teki Fredin onnelliseksi, koska vasta nyt hän tajusi, kuinka onnekas olikaan.
"No, jos et minua päästä pois, voisimme jutella?" Fred ehdotti naiselle suoden tuolle tavallisen hymynsä, joka ei ollut enään yhtään vihjaileva, kuten kylällä.
Fred suoriatutui penkissä ja hörppäsi vesilasista. Kylmä vesi tuntui hyvältä käheässä kurkussa, sen kulku alas vatsaan oli hidas, mutta nautinnollinen. Myös kipu alkoi pikkuhiljaa hälventyä, enää Fred tunsi jonkin laista kirvelyä ja pientä kipua liikkuessaan.

//Eipä tuo minullakaan pidempää ole... :D //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 16 Elo 2011, 21:30

Clarina

Clara otti hörpyn vedestä. Hänelle tuli kylmät väreet noin kylmästä vedestä. " No jos niin haluat.." clara söi viimeisetkin palat leivästä. " No mitä teet työksesi?" clara mussutti leipää samalla kun kysyi joten Fred ei saattanut kuulla kovin hyvin. " Sinähän tiedät jo mitä minä teen. Odota niin näytän." Clara lähti hyllylle kohti. Sitten hän otti sieltä rasian joka oli aika iso muttei liian iso. Sitten hän toi sen pöytään. Tyttö avasi sen, se oli täynnä tämän tekemiä koruja. " Katso lähempää. Tarkoitan että voit ottaa käteesi." clara punastui ajatellessaan tuon miehen tiirastelemassa koruja parin sentin etäisyydeltä. " Ne ovat äskettäin tekemiäni. Aion myydä ne myöhemmin torilla."

//" aika iso, muttei liian iso.." mulla on järkevät kirjotukset :3//
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 17 Elo 2011, 18:08

Frederic

"Olen metsästäjä." Fred sanoi nopsaan, ennenkuin nainen lähti hakemaan rasiaansa, joka oli aika iso, muttei liian iso. Hän katsoi koruja lähempää, kuten tuo oli sanonut ja otti yhden käsiinsä. Hän tarkasteli sitä hetken hymyillen.
"olet taitava korun tekijä." hän sanoi ja laski korun takaisin rasiaan, hän ie halunnut rikkoa sitä.
"Mitä tälläisista maksetaan?" Fred kysäisi yhä katsoen rasian koruja. Fred olisi itse ostanut yhden, mutta mitä hän olisi korulla tehnyt? Joten hän tyytyi katsomaan koruja, kunnes käänsi katseensa takaisin naiseen.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 18 Elo 2011, 21:25

Clarina

Tytön ilme meni vaivaseksi. " No ne jotka aikovat ostaa niin he tarjoavat hinnan, eli se vähän riippuu ostajasta. Yleensä hienoimmista tarjotaan kultarahoja, mikä on aika paljonkin korun tekijälle. Myyn aika paljon joten siitä tulee paljon rahaa." tyttö selitti pitkän omaisesti ja välillä puhe tökkäili. Clara otti rasian itseensä päin, katseli sitä ja laittoi sen kiinni. Sitten hän vei rasian paikalleen ja tuli takaisin istumaan. " Olet metsästäjä? Mitä teit kylällä? Ja nyt kun selitin koruistani niin selitä mitä sinä saat metsästyksestä. Kenelle teet töitä? Minne riista menee? Mitkä ovat useimpia saaliita?" tyttö virnisti ovelasti. Nyt hän olisi keskustelun johtaja joka päättää kuka puhuu ja mistä. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta se on claralle iso asia.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 19 Elo 2011, 16:47

Frederic

Fred hymyili pienesti naisen ottaessa kaeskustelun haltuunsa.
"Käyn aina välillä kylällä." Fred sanoi kohauttaen olkiaan ensimmäiselle kysymykselle.
"Teen töitä eräälle aika kaukana asuvalle kreiville, hän saa tietyn osan saaliista ja minä saan tietyn omaan käyttööni. Lopulta ne luultavimmin päätyvät mahaan." Fred virnisti ja rupesi miettimään vastausta viimeiseen kysymykseen.
"Ehkä jänis, usein tulee myös kaadettua suurempiakin, mutta jänis on helppo, jos on kiire. Joskus ehkä tulee metsätettyä hirveä, mutta karhut jätän usein väliin, koska ne ovat niin aggressiivisia usein." Fred selitti nopsaan, mutta tämä aihe oli tuttu, joten hänen kielensä vain pomppi leikkisästi suussa muotoillen keuhkoihin virtaavan ilman kanssa sanoja.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 20 Elo 2011, 23:52

clarina

Clara katsoi Lasiaan. Se oli ihan tyhjä. Tyttö oli juonut sen kun oli kuunnellut Frediä. Claraa alkoi punastua. Hän oli juonut tuhona vettä ja aina vaan hakenut lisää joten nyt hän jätti ottamasta. Claralla alkoi olemaan kylmä joten hän meni takan luokse ja otti pari puuta. " Onko sinulla vielä huono olo? jäätkö tänne vielä?" clara kysyi ottaen pari puuta. Sitten hän sytytti ne. Clara on tottunut tähän toimenpiteeseen(takan sytyttäminen) joten se onnistui heti. Hetken päästä tuli jo roususi takassa. Jälleen Clara istuutui pöydän ääreen ja katseli ulos. Ilta alkoi jo tulla nopsaa.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Templer » 24 Elo 2011, 16:09

Frederic

Fred tunnusteli oloaan, kylkeen ei enää sattunut niin pahasti ja järkikin oli palannut nopsaan.
"Voin lähteä, jos tahdot niin." Fred sanoi hymyillen, hänellä ei ollut mitääns itä vastaan, vaikka hän olisi lähtenyt, olihan hän kuitenkin naiselle tarpeeksi vaivaa jo aiheuttanut, mutta ei hänellä ollut mitään jäämistäkään vastaan. Päin vastoin, hän oli hyvin tyytyväinen sisällä olevaan lämpöön ja valoon, sekä mukavaan seuraan, joka kylmän, pimeän ja muutenkin kolkon ulkoilman vierellä tuntui taivaalta. PAikalta, jossa oli mukava olla.
Templer
 

Seuraava

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron